Filmaattiset filmit eli ehtoisat elävät kuvat

[Aave]

Hyvi ehdokas:
Atlantin valli murtuu (The longest day): John Wayne, Richard Burton, Henry Fonda, Robert Mitchum, Robert Ryan, Rod Steiger,  Mel Ferrer,  Curd Jürgens, Paul Anka, Sean Connery (samana vuonna vasta eka Bond), Fabian, George Segal, Robert Wagner, Sal Mineo..

Joidenkin nimien kohdalla täytynee nykyään kyllä olla elokuvan (ja popmusan) historian tuntemusta.

Jep, tässäkin oli kyllä melkoinen poppoo. Kun lähes kaikilla näytelleistä oli jo tuolloin noin 30 kilometriä pitkä ja 200 kilometriä laaja ego, niin hämmästyttävää miten ne kaikki mahtuivat samaan elokuvaan.

[mikainen]

Hyvi ehdokas:
Atlantin valli murtuu (The longest day): John Wayne, Richard Burton, Henry Fonda, Robert Mitchum, Robert Ryan, Rod Steiger,  Mel Ferrer,  Curd Jürgens, Paul Anka, Sean Connery (samana vuonna vasta eka Bond), Fabian, George Segal, Robert Wagner, Sal Mineo..

Joidenkin nimien kohdalla täytynee nykyään kyllä olla elokuvan (ja popmusan) historian tuntemusta.

Jep, tässäkin oli kyllä melkoinen poppoo. Kun lähes kaikilla näytelleistä oli jo tuolloin noin 30 kilometriä pitkä ja 200 kilometriä laaja ego, niin hämmästyttävää miten ne kaikki mahtuivat samaan elokuvaan.

Ehkä kaikki kokivat olevansa yhteisellä asialla natseja kurkistamassa.

Sitten on näitä Expendables-leffoja joihin kerätty kaikennäköistä action-staraa.

[Aave]

Ehkä kaikki kokivat olevansa yhteisellä asialla natseja kurkistamassa.

Sitten on näitä Expendables-leffoja joihin kerätty kaikennäköistä action-staraa.

Varmasti näinkin. Expendaples -tyyppiset leffat on tehty enemmän kieli poskessa, kuten Ocean´s -tuoteperhekin.

***

Näyttelijä Alec Baldwinille sattunut on kyllä karsea tapaus. Ilmeisesti paukkupatruunoiden joukossa oli ollut aito patruuna, ja ampui kuvaajan hengiltä. Vielä tapausta ei ole seikkaperäisesti julkisuudessa kerrottu, mutta yleisestä tapahtumakuvauksesta päätellen näin sopii olettaa. Samalla muisti taas The Crow:n kuvaukset, jossa Bruce Leen poika Brandon Lee kuoli samaan tapaan. Siinä tosin kävi niin, että rekvisiitta-asetta oli käytetty edellisenä päivänä rata-ammunnoissa, ja piippuun oli jäänyt luoti jumiin. Aseet oli tarkastettu pintapuolisesti muuten, mutta piippuihin ei oltu katsottu. Käytetyissä paukkupatruunoissa oli niin paljon ruutia, että niiden voima riitti lennättämään jumiin jääneen luodin, ja se osui sitten suoraan Brandonin selkärankaan.

Elokuvassa Tule ja katso käytettiin pääosin kovia. Muutamassa kohtauksessa luodit lentelevät vain 10 sentin päässä näyttelijöiden päistä - ei varsinaisesti tarvinnut näytellä peloissaan olevaa, kun kuvauksissa oli tältäkin osin aito tekemisen meininki! Täysin turha ja kaheli riski... Lehmäkin siinä ammuttiin oikeasti.

[Aave]

^
Juu, nyt varmistui että Baldwinin aseessa oli aito patruuna. Vaikka kyseessä on onnettomuus, niin tapauksen kanssa on varmasti vaikea elää.

Suomessa asekohtauksissa ei ikinä edes paukkupatruunoilla ammuta suoraan kameraa kohti, vaan suora vaikutelma saadaan aikaan katsojaa hämäävällä kuvakulmalla.

[wade]

^
Juu, nyt varmistui että Baldwinin aseessa oli aito patruuna. Vaikka kyseessä on onnettomuus, niin tapauksen kanssa on varmasti vaikea elää.

Suomessa asekohtauksissa ei ikinä edes paukkupatruunoilla ammuta suoraan kameraa kohti, vaan suora vaikutelma saadaan aikaan katsojaa hämäävällä kuvakulmalla.

Onnettomuus, mutta asia asettuu entistäkin traagisempaan valoon kun tapahtumien taustalla oleva selkeä kuolemanvakava piittaamattomuus tuotantotiimin jäsenten osalta alkaa tulla esiin. Osa työntekijöistä oli huvitellut ampumalla kuvauksissa käytettävillä aseilla maaleja. Ja vastuullinen henkilö oli ojentanut Baldwinille aseen, jossa oli yhä kovat piipussa.

[wade]

The French Dispatch oli myös erinomainen. Perustui ilmeisesti Suurta teatteria -elokuvan tapaan tositapahtumiin. The French Dispatch -elokuvassa näytellään kolme lehtiartikkelia lehdestä, joka meni joskus 80-luvulla konkurssiin, artikkelit kertoivat vaihtoehtoisesta ranskalaisesta todellisuudesta, mutta niin hauskasti, että voisin kuvitella noiden artikkelien lukemisen olleen aikanaan viihdyttävää. Elokuvan genre oli mielestäni burleski, sen verran pirskahtelevaa mättöä tämä oli. Maailma rakentui lukijan kerronalle ja koska elokuvassa oli pyritty visualisoimaan tarina mahdollisimman tarkasti, lopputulos oli sellainen, että suosiolla myönnän, että pitää tämä pätkä katsoa uudestaan, mahdollisesti useamman kerran, jahka tämä tulee suoratoistoon tms, sillä tuosta jäi joitain kohtauksia täysin tajuamatta. Kun vielä pohti edellistä kohtausta, seuraavasta kohtauksesta oli syötetty jo puolet sisään. Mutta tosiaan, erinomainen pätkä. Elokuvateatterissa yleisö eli mukana. Elokuvassa oli alkoholitarjoilu (siis sai ostaa baarimikolta alkoholijuomat mukaan elokuvaan) ja olihan tämä elokuvan ensi-iltapäivä Suomessa, joten ei tämä porukan mukaan tempautuminen ihan puskista tullut.

...on ehkä liian pitkälle vietyä sanoa että elokuva perustuu tositapahtumiin. Toki taustalla yhtenä pääinspiraationa on ohjaajan vuosikymmenten mittainen suhde ja kiinnostus The New Yorker -lehteen ja sen toimitukseen. Elokuvan fiktiivinen aikakauslehti artikkeleineen ammentaa inspiraationsa The New Yorkerista.

Pidin itsekin elokuvasta, erityisesti elokuvateatteriympäristössä.

Antologiamuoto soveltui elokuvalle hyvin, kun vaatimuksen yksittäisten henkilöhahmojen kehitykselle ja tarinankaarelle vähenevät verrattuna yksittäisen tarinan kertovaan kokopitkään elokuvaan. French Dispatchissa oli helpompi päästää irti tarinasta ja henkilöhahmoista ja uppoutua wesandersonmaiseen tyyliin, jossa parhaimmillaan jokainen kohtaus tai jopa yksittäinen kuva on huolellisesti suunniteltu oma kokonaisuutensa (on se sitten viittaus toiseen elokuvaan, tai visuaalinen vitsi, tai muuten vain kaunis/kiinnostava asetelma).

[-:)lauri]

^
Ai joo kiitos oikaisusta, tosiaan tuo oli siis kokonaan fiktiivinen jos kohta vaikutteita on otettu todellisuudesta. Seison näin korjattuna.

[Aave]

Onnettomuus, mutta asia asettuu entistäkin traagisempaan valoon kun tapahtumien taustalla oleva selkeä kuolemanvakava piittaamattomuus tuotantotiimin jäsenten osalta alkaa tulla esiin. Osa työntekijöistä oli huvitellut ampumalla kuvauksissa käytettävillä aseilla maaleja. Ja vastuullinen henkilö oli ojentanut Baldwinille aseen, jossa oli yhä kovat piipussa.

Juu, mutta meni myös härskiksi: Baldwin on itse yksi elokuvan tuottajista ja koko kaartin suurin stara, jolla oli todellista vaikutusvaltaa kaikkeen mahdolliseen, miten leffan puitteissa toimitaan. Kuusi tuntia ennen kuolinlaukausta kuvauksista oli kävellyt osa leffatiimistä ulos, juurikin kelvottomien turvajärjestelyiden vuoksi. Kyllä tästä joku vielä vankilaan joutuu (Veikkaan kuvaustiimin asevarikon asemestaria).

Jenkeissä homma toimii niinkin, että asekohtauksissa varikosta ja sen aseista vastaavan asemestarin tulisi tarkastaa ase vielä kerran aina samalla, kun se ojennetaan näyttelijälle. Sen jälkeen näyttelijän pitäisi vielä itsekin tarkastaa ase perään paikan päällä, ja todeta se sitten asemestarille - ääneen sanomalla - asianmukaisesti hyväksytyksi. Baldwin ei ollut tehnyt näinkään.

Ikävä kyllä myös kuvaaja oli osasyyllinen omaan kuolemaansa: Jos kuvataan otos, jossa aseella ammutaan (Paukkupatruunoilla, tietenkin) suoraan kameraa kohti, niin kameran edessä tulisi olla vielä varotoimena luodinkestävä lasi. Eipä ollut sitäkään.

Baldwinit nyt eivät ole mitään suosikkinäyttelijöitäni, mutta tunsin tapauksen vuoksi ensin myötätuntoa Alecia kohtaan. Mikäli esiin tulleet tarkemmat tiedot todellakin pitävät paikkansa, niin myötätuntonikin kyllä kuluu nopeasti loppuun. Ilmeisesti hän oli kirjoittanut Facebookissa tukeneensa näitä kuvauksista ulos kävelleitä, mikä on kyllä tapahtumien valossa täyttä fuulaa - hän kun olisi itsekin elokuvan tuottajana voinut täysin vaikuttaa siihen, millaiset turvajärjestelyt kuvauspaikoilla on.

Täysin turha kuolema, vielä jonkin kökköleffan takia.

[Aave]

Tanskalainen Oikeuden metsästäjät (2020) oli mainio musta tragikomedia, jollaista ei Jenkeissä saataisi tehtyä. Pääosassa Mads Mikkelsen, mutta kaikki muutkin näyttelijät tekevät erinomaista työtä.

Tarina kiertyy menetyksen ja surun ympärille; kaikki sen henkilöt ovat rikki olevia ihmisiä, jotka sattuman (Vai onko sattumaa edes olemassa?) oikusta löytävät toisensa. Ohjaustyössä on hienoja teknisiä oivalluksia, repliikeissä kultajyviä ja niin hillittömiä kohtauksia, että tuli naurettua useamman kerran ääneen. Elokuvalla on silti elämästä sanansa sanottavana - tämä lukeutui niihin elokuviin, jotka voi katsoa vielä joskus myöhemmin uudelleen.

[Brutto]

Kävin katsomassa toistamiseen IMAXia. Sopivaksi elokuvaksi löytyi TAISTELULÄHETIT - 1917
TAISTELULÄHETIT - 1917 elokuvateattereissa 24.1.2020 (virallinen traileri)
Eniten säikähdin alun trailerissa. Yhdysvaltojen värväys-ja hävittäjämyyntivideon jatko-osassa.
Kelpo äänentoisto kliimaksissa.
Top Gun: Maverick (2020) – New Trailer - Paramount Pictures (IMAX kameroilla kuvattu)
Bondistakin pukkasi uutta traileria.
NO TIME TO DIE Trailer
Eniten pidin Taistelulähetit-elokuvan kuvaustyylistä. Jalkautuneena taistelulähetiksi ja jännittäen mitä seuraavan harjanteen takaa ilmestyy silmien tasalle.
Pehmoilu kostautui rintamalla ja onnistumisetkin tuntuivat valuvan kuin veri sormien välistä mutaan.
En osaa oikein vielä muuta sanoa tästä filmistä. Oliko tässä jotain uutta tai mullistavaa? Päivitetty sodan kauhuja uusille sukupolville varoitukseksi?
IMAX-teatterissa oli hyvät penkit tarjottimella sekä edessä istujalle näkökentän peittävä kaarevan upottava kangas.
12 kanavaiset surround-äänet eivät huonontaneet kokemusta. Kiväärin laukaukset kuulostivat vakuuttavilta.
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-artikkelit/suomen-ensimmainen-imax-teatteri-avataan-tanaan-kavimme-tutustumassa-finnkino-ylpeyteen-jo-ennakkoon/

Katsoin eilen kun oli ilmestynyt Netflixiin. Elokuva on varmasti Oscarinsa ansainnut mutta tietty realismi puuttui. Etulinja oli molemmilla puolilla ohut ja käveltävissä läpi muutamassa minuutissa. Todellisuudessa rintamalinjalla oli aina syvyyttä useita kilometrejä, eikä heti välittömästi juoksuhautojen takana ollut vihreitä niittyjä, joilla lehmät kaikessa rauhassa laidunsivat.

Ja tuskin Saksan armeija olisi luopunut hyvin varustetusta linnoituksesta vain saadakseen yhden pataljoonan verran brittejä ansaan. Ja tuskin saita salsalaisarmeija olisi tuhonnut toimivat tykkinsä vetäytyessään ilman kiirettä. Lehmätkin olisivat päätyneet saksalaisten pataan viimeistään tuossa vaiheessa.

Kokonaisen laajan tunneliverkoston luhistumiseen riitti yksi käsikranaatti. Sama tunneli oli kuitenkin kestänyt raskaan tykistön rumputulen.

ja miten tuo rintamalinjan takana ollut brittiyksikkö edes suunnitteli hyökkäystä ilman tykistötukea ja huoltoyhteyksiä. Miten se oli edes päätynyt sinne ja ehtinyt vieläpä linnoittaa asemansa?

Ja miksi ihmeessä ne lentokoneet eivät pudottaneet käskyä noille linjojen takana olleille joukoille, vaan asialle piti laittaa pari taistelulähettiä joiden selviytymisennuste oli surkea?

Teki oikein pahaa katsoa elokuvaa josta puuttui taktinen realismi kokonaan.

[mikainen]

Kävin katsomassa toistamiseen IMAXia. Sopivaksi elokuvaksi löytyi TAISTELULÄHETIT - 1917
TAISTELULÄHETIT - 1917 elokuvateattereissa 24.1.2020 (virallinen traileri)
Eniten säikähdin alun trailerissa. Yhdysvaltojen värväys-ja hävittäjämyyntivideon jatko-osassa.
Kelpo äänentoisto kliimaksissa.
Top Gun: Maverick (2020) – New Trailer - Paramount Pictures (IMAX kameroilla kuvattu)
Bondistakin pukkasi uutta traileria.
NO TIME TO DIE Trailer
Eniten pidin Taistelulähetit-elokuvan kuvaustyylistä. Jalkautuneena taistelulähetiksi ja jännittäen mitä seuraavan harjanteen takaa ilmestyy silmien tasalle.
Pehmoilu kostautui rintamalla ja onnistumisetkin tuntuivat valuvan kuin veri sormien välistä mutaan.
En osaa oikein vielä muuta sanoa tästä filmistä. Oliko tässä jotain uutta tai mullistavaa? Päivitetty sodan kauhuja uusille sukupolville varoitukseksi?
IMAX-teatterissa oli hyvät penkit tarjottimella sekä edessä istujalle näkökentän peittävä kaarevan upottava kangas.
12 kanavaiset surround-äänet eivät huonontaneet kokemusta. Kiväärin laukaukset kuulostivat vakuuttavilta.
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-artikkelit/suomen-ensimmainen-imax-teatteri-avataan-tanaan-kavimme-tutustumassa-finnkino-ylpeyteen-jo-ennakkoon/

Katsoin eilen kun oli ilmestynyt Netflixiin. Elokuva on varmasti Oscarinsa ansainnut mutta tietty realismi puuttui. Etulinja oli molemmilla puolilla ohut ja käveltävissä läpi muutamassa minuutissa. Todellisuudessa rintamalinjalla oli aina syvyyttä useita kilometrejä, eikä heti välittömästi juoksuhautojen takana ollut vihreitä niittyjä, joilla lehmät kaikessa rauhassa laidunsivat.

Ja tuskin Saksan armeija olisi luopunut hyvin varustetusta linnoituksesta vain saadakseen yhden pataljoonan verran brittejä ansaan. Ja tuskin saita salsalaisarmeija olisi tuhonnut toimivat tykkinsä vetäytyessään ilman kiirettä. Lehmätkin olisivat päätyneet saksalaisten pataan viimeistään tuossa vaiheessa.

Kokonaisen laajan tunneliverkoston luhistumiseen riitti yksi käsikranaatti. Sama tunneli oli kuitenkin kestänyt raskaan tykistön rumputulen.

ja miten tuo rintamalinjan takana ollut brittiyksikkö edes suunnitteli hyökkäystä ilman tykistötukea ja huoltoyhteyksiä. Miten se oli edes päätynyt sinne ja ehtinyt vieläpä linnoittaa asemansa?

Ja miksi ihmeessä ne lentokoneet eivät pudottaneet käskyä noille linjojen takana olleille joukoille, vaan asialle piti laittaa pari taistelulähettiä joiden selviytymisennuste oli surkea?

Teki oikein pahaa katsoa elokuvaa josta puuttui taktinen realismi kokonaan.

Taktinen realismi puuttui kyllä usein tuon ajan kenraaleilta. Laitetaan vuoronperään miehet juoksemaan päin konekivääritulta ja saadaan takaisin joku kilometri josta taas peräännytään kun vastapuoli rynnii päin omia konekivääreitä.

[-:)lauri]

Eternals katsottu. On se Angelina Jolie vaan niin pirun dominoiva hahmo. Sivuroolissakin oli ihan omaa kaliiberiaan. Ehdottomasti yksi suosikkinäyttelijöistäni. Tyypillisestikään elokuva ei ollut mistään kotoisin, mutta sitähän se MCU parhaimmillaan onkin. Siksi olen kohderyhmää.

Jos jotain kritiikkiä pitäisi esittää, niin elokuvassa oli örkkejä, joiden ulkomuodoissa ja liikkeissä oli liikaa samankaltaisuuksia Star Wars II:n örkkeihin, joille Padméa, Anakinia ja Obi Wan Kenobia yritettiin syöttää. Toinen huomio, joka ei tosin koske yksin tätä elokuvaa vaan vaivaa MCU-elokuvia ihan yleisesti. MCU:ssa hahmot, jotka on luotu pääosin kokonaan CGI:llä eivät liiku uskottavasti. Niistä näkee välittömästi, että joku harjoittelija on vastannut 3D-animoimisesta. Epäilen tosin, että 3D-animointi on halvempaa toteuttaa kokonaan 3D-animoijien taiteellisilla vapauksilla kuin käyttää liikkeiden referenssinä esimerkiksi ihmistä. Taru Sormusten Herrasta -elokuvan Klonkku oli kohtalaisen hyvin animoitu johtuen siitä, että siinä käytettiin referenssinä aitoa ihmistä, jonka liikkeet pyrittiin sitten siirtämään hahmolle onnistuen siinä mielestäni oikein hyvin sen aikainen tietokone-teknologia huomioiden.

[Toope]

Italialainen elokuva "Suburra" oli oikeasti ehkä parhaimpia näkemiäni leffoja. Perustuu osin tositapahtumiin, italialaisen journalistin kirjaan "Suburra". Tuon italialaisen journalistin osuus on deletoitu elokuvasta ja historiasta, koska hän elää turvasäilössä nykyisin = Mafialla miljoonapalkkio hänen murhastaan.

Kertoo rumalla tavalla siitä, miten mafia, huumekauppa ja valtapiireihin yrittävien gangsterien tarut kohtaavat. Ruman kauniisti, toki aika väkivaltaisestikin toteutettu, leffa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Suburra_(film)
Tuli joltain kanavalta hiljattain, löytynee netistä.
Ei valkopese kuten "kummisedät", sanoo suoraan, mitä on järjestäytynyt rikollisuus...
Uskomatonta yhteiskunnan kusetusta ja hyväksikäyttöä.

[Norma Bates]

Tuli pällisteltyä The Art of Self-Defence. Joku äärimmäisen arka miekkonen joutuu pahoinpidellyksi, ja päättää sen johdosta lähteä karatekouluun. IP-lajia harrastaneena, vaikken karateka olekaan, luontainen reaktio leffaan on VMP. Olen saanut jo nettideiteissä tarpeekseni viime vuosina siitä että miehet tulevat sössöttämään minulle harrastuksestani kuultuaan että "sulle ei sitten parane vittuilla" (minkä ihmeen takia kenellekään pitäisi treffeillä vittuilla ylipäätään olleenkaan?). Ja siihen että uikutetaan että "miten voit lyödä ihmistä". Jos mies kertoisi että hän harrastaa esim. nyrkkeilyä, kukaan ei takuulla tulisi vihjailemaan että hän on umpihullu tyyppi joka vain etsii tilaisuuksia päästä hakkaamaan jonkun teholle. No, varmasti sellaisiakin tyyppejä on, mutta pääsääntöisesti kamppailu-urheilulajeja harrastavat ovat ihan normaaleja ihmisiä.

Ja sitten tulee tällainen leffa joka on sekopäitä väärällään. Juonta paljastamatta ei voi kertoa miten hulluksi meno äityy, mutta sairasta on sakki.

Ei toki pitäisi olla ryppyotsainen. Fiktiossa voi sattua ihan mitä vaan.

Mitään varsinaisia Kun Fu -leffoja ynnä muita tällaisia en ole edes katsonutkaan. Kill Bill 1 + 2 taitaa olla ainoa setti sitä lajia mitä voinee kamppailugenreen tunkea, joka on minulle tuttu. Tämän tässä kyseessä olevan elokuvan suhteen kai alkoi lähinnä tökkiä se että karatekoulu esitetään pähkähulluja paikkana, kun itselläni kuitenkin on niin myönteisiä kokemuksia kahdestakin kamppailupuljusta, ja kivaa oli.

[kertsi]

^
Karate Kidissä oli samantapainen asetelma. Oli viisas ja lempeä vanha opettaja pojalle, ja sitten oli karatekoulu, jossa oli tappomeno, jossa opetettiin pahoinpitelemään.