Filmaattiset filmit eli ehtoisat elävät kuvat

[ROOSTER]

Clintin hahmo vaan ei toimi tuossa, ei ole uskottava, kuten Leonen leffoissa.

No ei nekään hahmot mitään uskottavia ole. Tai riippuu tietysti kuinka paljon tahtoo uskoa.

Kävin katseskelemassa suomalaisen toimintasankarielokuvan Sisu. Siinäkin on tietysti uskottavuusongelmaa jos haluaa tulkita jonkinlaisena dokumenttina tuon elokuvan, miksi sitä ei tietenkään ole edes tarkoitettu.

Kyseessä on vain lempiohjaajani Helanderin viihdyttävä asiallinen väkivaltaelokuva humoristisella osatwistillä. Sen kun näyttää potentiaalisille hyökkääjille niin agressio tänne päin typistyy siihen.

[Kopek]

Katselin Yle Areenasta elokuvan "Ykkösehdokas", jonka yhdessä pääosista näyttelee Vera Farmiga. Muistelin, että tyypillä on itä-eurooppalaiset sukujuuret, ehkäpä jopa ukrainalaiset. Ja niinpä olikin. (Luen usein filmitähtien lyhyet "biografiat" IMDB:stä).

Mietin, mitä Vera Farmigalla on sanottavaa Ukrainan sodasta vai onko mitään. Näyttää olevan:


https://youtu.be/pNHRjrdcQD8

Myös Vikings -sarjan Katheryn Winnick on ukrainalaista sukua. Entisen isänmaansa asialla hänkin näyttää olevan. Katsoin jo viime keväänä yhden hänen videonsa. Tässä on uudempi:


https://youtu.be/vIcwnLMXty4

[Brutto]

Tuli taas katsottua Pulp Fiction vuosien tauon jälkeen. Oikein sydäntä lämmittää kun n-sana lausutaan niin kuin se sanotaan.

Harvey Keitelin roolihahmo Winston Wolf on mainio. Ihailen tyyppejä jotka ratkaisevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti.

[Aave]

^
Vaikka Pulp Fiction on kaikin tavoin näyttävämpi suuren budjetin elokuva, minulle Tarantinon Reservoir Dogs on lempileffa. Johtuu ihan siitä, että menimme katsomaan sitä jätkien kanssa ensi-iltaan tietämättä sen enempää Tarantinosta, kuin itse elokuvastakaan ennakkkoon mitään. Se oli leffaelämys, jota ei unohda!

Pulp Fiction elvytti varsinkin John Travoltan uran (Mutta myös Bruce Willisin), teki Uma Thurmanista tähden, ja Samuel L. Jacksonista varsinaisen pankinräjäyttäjän. Sen jälkeen on ollut ihan sama, miten hyvä tai huono jokin elokuva muuten on - kunhan siihen saadaan kiinnitettyä Samulin saa olla varma, että elokuva tuottaa aina moninkertaiset voitot: Samuel L. Jackson Is Highest-Grossing Actor of All Time (Hollywood Reporter).

Olen kyllä itsekin pitänyt aina Harvey Keitelista ja teki Pulp Fiction hänestäkin tähden, vaikka oli jo siinä vaiheessa kokenut näyttelijä. Hän oli myös yksi niistä syistä, miksi menimme Reservoir Dogsin katsomaan.

Nekruttelu on amerikkalaista kaksinaismoralismia pahimmillaan ja parhaimmillaan. Sikäläiset mustathan nekruttelevat toisiaan alituiseen mutta auta armias, jos joku valkoinen erehtyy niin tekemään. Pataan tulee. Tämänkin asian pitäisi olla niin että joko kaikki nekruttelevat, tai sitten ei nekruttele kukaan. Ei se ole mikään ryhmän sisäinen etuoikeus.

[Aave]

Varoitus: Seuraavassa on juonipaljastus.

Mies ratsastaa pikkukaupunkiin, juo oluen saluunassa, ottaa viskipullon mukaansa, menee parturiin ja tappaa kolme miestä. Sen jälkeen hän raahaa pihalla vastaan kävelevän naisen latoon ja raiskaa hänet. Elokuvasta on tässä vaiheessa kulunut 15 minuuttia.

Enempää en ole toistaiseksi katsonutkaan.

Kysymys kuuluu, kenen esikoisohjaus elokuva on. Kuka näyttelee pääosassa?

Kuten jo Brutto, niin Ruoskahan tämä. Katsoin sen pitkästä aikaa itsekin Yle Areenasta, ja voi sen uusraikkautta!

Raiskuu oli sille supermyrkylliselle kylälutkalle vain oikein ja sitähän se sitä paitsi itsekin halusi, eli onnitelkaamme Eastwoodin hahmoa hyvästä ihmistuntemuksesta.

[Hayabusa]

Pulp Fiction elvytti varsinkin John Travoltan uran (Mutta myös Bruce Willisin), teki Uma Thurmanista tähden, ja Samuel L. Jacksonista varsinaisen pankinräjäyttäjän. Sen jälkeen on ollut ihan sama, miten hyvä tai huono jokin elokuva muuten on - kunhan siihen saadaan kiinnitettyä Samulin saa olla varma, että elokuva tuottaa aina moninkertaiset voitot: Samuel L. Jackson Is Highest-Grossing Actor of All Time (Hollywood Reporter).

Tähän väliin voitaneen ottaa Samuel L. Jacksonin tavaramerkkikooste.

[Toope]

^
Vaikka Pulp Fiction on kaikin tavoin näyttävämpi suuren budjetin elokuva, minulle Tarantinon Reservoir Dogs on lempileffa. Johtuu ihan siitä, että menimme katsomaan sitä jätkien kanssa ensi-iltaan tietämättä sen enempää Tarantinosta, kuin itse elokuvastakaan ennakkkoon mitään. Se oli leffaelämys, jota ei unohda!

Pulp Fiction elvytti varsinkin John Travoltan uran (Mutta myös Bruce Willisin), teki Uma Thurmanista tähden, ja Samuel L. Jacksonista varsinaisen pankinräjäyttäjän. Sen jälkeen on ollut ihan sama, miten hyvä tai huono jokin elokuva muuten on - kunhan siihen saadaan kiinnitettyä Samulin saa olla varma, että elokuva tuottaa aina moninkertaiset voitot: Samuel L. Jackson Is Highest-Grossing Actor of All Time (Hollywood Reporter).

Olen kyllä itsekin pitänyt aina Harvey Keitelista ja teki Pulp Fiction hänestäkin tähden, vaikka oli jo siinä vaiheessa kokenut näyttelijä. Hän oli myös yksi niistä syistä, miksi menimme Reservoir Dogsin katsomaan.

Nekruttelu on amerikkalaista kaksinaismoralismia pahimmillaan ja parhaimmillaan. Sikäläiset mustathan nekruttelevat toisiaan alituiseen mutta auta armias, jos joku valkoinen erehtyy niin tekemään. Pataan tulee. Tämänkin asian pitäisi olla niin että joko kaikki nekruttelevat, tai sitten ei nekruttele kukaan. Ei se ole mikään ryhmän sisäinen etuoikeus.

Juu, rakastin Tarantinon noita alkuaikojen leffoja. Vahinko, että suunta oli alaspäin sittemmin.
"Once upon the time in Hollywood"-leffasta tykkäsin. Oli tavallaan hienoa, että brutaalista todellisuudesta kerrankin tehtiin oikeutettu verinäytelmä.

[Kopek]

Katsoin elokuvan "Gold", jossa Matthew McConaughey etsii kultaa.

Elokuvan nimeksi voisi vaihtaa "tupakka, alkoholi ja sekoilu", sillä lähes joka kohtauksessa poltetaan ja/tai juodaan ja sekoillaan. Luulin, ettei tällaisia enää tehtäisi 2000-luvulla.

sfgate: McConaughey isn't playing an actual real-life person here. Yet he gained weight for the role, did ugly things to his hair and chose to smoke for virtually every minute of every scene. The smoking here borders on the insane. We start to feel as though we can smell him. He looks seedy and acts like an annoying nervous wreck, a nonstop talker and a borderline imbecile.

https://www.sfgate.com/movies/article/Matthew-McConaughey-goes-grotesque-in-Gold-10883947.php

[Norma Bates]

Muistelisin että sätkä kärysi myös True Detective -tv-sarjan ykköskaudella, jossa em. näyttelijä tekee roolin joka on yksi lemppareistani. Muutenkin sarja oli loistava ensimmäisellä kaudellaan.

Siihen se sitten jäikin, kun kakkoskausi oli teennäistä paskaa, ja kolmoskausi ei oikein vaan kopsahtanut.

Toisessa ääripäässä kehon rääkkäyksessä hän oli siinä leffassa (Dallas Byers Club) missä esitti HIV:n saanutta heteroa cowboyta. Moiselle näännytykselle on vetänyt vertoja vain Christian Bale menneisyytensä riivaamana tehdastyöläisenä (The Machinist).

[Aave]

Muistelisin että sätkä kärysi myös True Detective -tv-sarjan ykköskaudella, jossa em. näyttelijä tekee roolin joka on yksi lemppareistani. Muutenkin sarja oli loistava ensimmäisellä kaudellaan.

Siihen se sitten jäikin, kun kakkoskausi oli teennäistä paskaa, ja kolmoskausi ei oikein vaan kopsahtanut.

TD:n käsikirjoittajaa hoputettiin toisen tuotantokauden kanssa aivan liikaa, ja se kiirettäminen sitten näkyi. En itsekään niin piitannut kolmoskaudesta, mutta laatu oli kyllä paljon parempi. Käsittääkseni neljättä tuotantokautta kuvataan parhaillaan.

[Aave]

Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus oli erittäin viihdyttävä ja aidosti hauska elokuva! Siinä oli myös yllättävän synkkiä teemoja, kun pääkohderyhmänä ovat myös perheen pienimmät lapsukaiset, mutta teemoja käsiteltiin turvallisella otteella, ja hyvää sanomaa riitti. Ääninäyttelijätkin ovat niin nappiin kuin olla ja voi, päärooleissa Antonio Banderas ja Salma Hayek. Tämän katsoi oikein mielellään, arvosanaksi 8,5/10.

***

Tuli katsottua todella pitkästä aikaa zombirymistelyt 28 Päivää myöhemmin, ja 28 Viikkoa myöhemmin. Että osaavatkin olla hyviä zombileffoja, ja kumpikin on kestänyt myös hyvin aikaa. Muistan hyvin ensimmäiseltä katselukerralta, kun ensimmäisessä osassa puhuttiinkin suomea - piti silloin pyöräyttää dvd:ltä kohta uudelleen: hetkinen, kuulimmeko varmasti oikein?!

Ensimmäisessä osassa on myös useita kohtauksia, joissa kuvataan Lontoon tyhjiä katuja. Vaikka kyseessä on Danny Boylen elokuva ja hän oli jo tuolloin nimekäs ohjaaja, niin elokuvan budjetti ei ollut mikään suuren suuri. Tyhjät kadutkin saatiin kuvattua niin, että jalankulkijoita ja autoilijoita yksinkertaisesti pyydettiin olemaan liikkumatta siksi aikaa, että otokset saatiin kuvattua. Ei ollut mitään kalliita, erikseen ennakkoon ilmoitettuja liikenteen pysäyttämisjärjestelyitä. Muistaakseni ne otokset kuvattiin jonain varhaisena sunnuntain aamuna, jolloin liikennettä oli mahdollisimman vähän.

[a4]

Nekruttelu on amerikkalaista kaksinaismoralismia pahimmillaan ja parhaimmillaan. Sikäläiset mustathan nekruttelevat toisiaan alituiseen mutta auta armias, jos joku valkoinen erehtyy niin tekemään. Pataan tulee. Tämänkin asian pitäisi olla niin että joko kaikki nekruttelevat, tai sitten ei nekruttele kukaan. Ei se ole mikään ryhmän sisäinen etuoikeus.

Konteksti ratkaisee. Poliiseillakin on omat erityisoikeutensa.
Muutenhan lukisimme kirjojakin kuin piru raamattua, kirjarovioiden valossa.
Monimutkaisuuden vuoksi, meillä on yksilöinä myös eri tilanteissa useita erilaisia yhteiskunnallisia rooleja omine tapoineen, oikeuksineen ja vaatimuksineen. Kontekstia pukkaa.
Rooliemme sekoittumisesta tai poistamisesta saisi kyllä hauskan elokuvan. Lienee useita jo tehtykin.

Kontekstilla kikkailu lienee kaikessa toteutustapojensa laajuudessaan paljon käytetty ja varioitu työkalu elokuvissa. Katsoin juuri mielenkiintoisen katsauksen nykyelokuvaan:
Elokuvan tarina - uusi sukupolvi
https://areena.yle.fi/1-51003136

Kuten jo Brutto, niin Ruoskahan tämä. Katsoin sen pitkästä aikaa itsekin Yle Areenasta, ja voi sen uusraikkautta!

Raiskuu oli sille supermyrkylliselle kylälutkalle vain oikein ja sitähän se sitä paitsi itsekin halusi, eli onnitelkaamme Eastwoodin hahmoa hyvästä ihmistuntemuksesta.

Väkivalta kuten seksuaalinen väkivalta ovat onneksi nykysuomessa jo pitkälti kriminalisoituja ja kasvavasti tuomittuja myös kansan parissa.
Kontekstoisin villissä lännessä suoritetun raiskauksen ynnä muut väkivallanteot sen aikaisen yhteiskunnan kehittymättömyyteen.

Eastwoodin Ruoska vaikuttaa tämän esittelyn perusteella mielenkiintoiselta:
https://yle.fi/aihe/a/20-10004195

[Aave]

Konteksti ratkaisee. Poliiseillakin on omat erityisoikeutensa.

En kyllä itse vertaisi valtiollista virka-ammattia (Poliisi) ja etnisyyttä (Musta) keskenään, mutta miten vain.

Muutenhan lukisimme kirjojakin kuin piru raamattua, kirjarovioiden valossa.

Juuri niinhän tositiedostavat edistysmieliset tekevät, ja jälki on sen mukaista. Kirjallisia teoksia sensuroidaan taas urakalla – tutkijan mielestä rasismikohuilla ja moraalisella sensuurilla pyritään tekemään myös bisnestä (Yle). Oi aikoja, oi tapoja!

Monimutkaisuuden vuoksi, meillä on yksilöinä myös eri tilanteissa useita erilaisia yhteiskunnallisia rooleja omine tapoineen, oikeuksineen ja vaatimuksineen. Kontekstia pukkaa.

Hienoa, että olet oivaltanut ihmisten elämän koostuvan myös erilaisista rooleista ja siitä, että yksilöllä on myös useita erilaisia ja samanaikaisia rooleja elämänsä varrella. Hyvä sinulle. Mutta viran puitteissa näitä ammatillisia rooleja ihan opetetaan ja koulutetaan, enkä valitettavasti voi pitää nekruilua, ja siihen liittyvää elämäntyyliä yhteismitallisena tapahtumana. Viime mainittua voikin nimittää kauniisti henkilökohtaiseksi ja jaetuksi yhteydeksi elävään kulttuuriin!

Väkivalta kuten seksuaalinen väkivalta ovat onneksi nykysuomessa jo pitkälti kriminalisoituja ja kasvavasti tuomittuja myös kansan parissa.

Erästä surullisenkuuluisaa ruotsalaista feministipoliitikkoa lainatakseni: Suomessakin rikollisuus on laissa kielletty!

Kontekstoisin villissä lännessä suoritetun raiskauksen ynnä muut väkivallanteot sen aikaisen yhteiskunnan kehittymättömyyteen.

Hienoa, että konteksti ei tällä kohtaa vallan unhoittunut. Kysehän tosiaan on 50 vuotta vanhasta elokuvasta, ja siinä vielä kuvataan edelleen vanhempaa, villin lännen aikaista korruptoitunutta kylää. Clint Eastwoodin hahmolle on roolien puitteissa ihan oma nimityksensäkin: antisankari. Sillä tarkoitetaan hieman eri asiaa, kuin pahiksella. Eastwoodin näyttelemät roolit ovat olleet usein juuri antisankarin rooleja - sellainen myös hänen kuuluisin hahmonsa, Likainen Harri on.

Mutta palaanpa elokuvan virkistävyyteen. Sitä se nimittäin modernin tarjonnan valossa ehdottomasti on! Näinä päivinähän on niin, että joku 150 cm lyhyt ja 40 kiloa painava toimintamimmi pieksee elokuvissa raavaita miehiä kuin vettä vain, ja mimmillä on vielä kyytimimmiksi yllään seksikäs lateksiasuste, ja korkokengät jalassa. Ruoskan virkistävyys tekeytyy juuri siitä, että se edustaa silti joka tavalla huomattavasti realistisempaa otetta, kuin vallitseva toimintaelokuvien valtavirran tarjonta!

Varsinkin kaikkien poikien ja nuorten miesten pitäisi katsoa Ruoska ja muistaa, että miten se asioiden todellinen laita olisikaan.

Ja sitähän se ämmä halusi!

[Aave]

Tämä on ehkä osalle teistä jo entuudestaan tuttu knoppitieto, mutta minulle ei ollut:

Melanie Griffith ja Don Johnson.

Olin ollut tätä ennen aina siinä luulossa, että Don Johnson ja Melanie Griffith olisivat tutustuneet ja pariutuneet vasta silloin joskus Miami Vicen aikoihin, aikuisina. Vaan ehei, Melanie on tuossa kuvassa 14-vuotias, ja ja Don on häntä kahdeksan vuotta vanhempi. Menivät naimisiin heti kun Melanie tuli täysi-ikäiseksi, mutta liitto kesti vain puoli vuotta. Ryhtyivät styylaamaan sitten myöhemmin uudelleen.

Hyh hyh. Halusin jakaa moraalisen närkästykseni, vaikka asiahan ei tietysti minulle kuulunut. Heillä on liitostaan kyllä lapsikin, Dakota Johnson. Näyttelijä hänkin, ja oikein hyvä semmoinen.

[-:)lauri]

https://www.starwars.com/news/swce-2023-new-star-wars-films

Rey PalpaSkywalker palaa kohta kehiin!