Kouluampuminen

[a4]

Niin, ja taas kerran ihmetyttää, mikä merkitys opettajan sukupuolella on tässä. Minulla ainakin riitti tieto, että opettaja onnistui puhumaan pojan pois luokasta ja näin ehkä useammilta uhreilta säästyttiin.

Ei kai asialla yhteiskunnallista merkitystä ole, mutta jos haluaa kuvitella jonkin tilanteen mielessään, kuvitelmasta tulee tarkempi, jos tietää, kumpaa sukupuolta siinä esiintyvät ihmiset ovat. Vai onko yleistä kuvitella ihmiset sukupuolettomiksi?

Kuvittelen että kyseessä oli miesoletettu pitkähiuksinen sankariopettaja jolla oli silmälasit ja tippuri.
Biologiselta sukupuoleltaan nainen ja Etelä-Afrikassa syntynyt. Tatuointi selässä. "PISA"

[Hippi]

Kuvittelen että kyseessä oli miesoletettu pitkähiuksinen sankariopettaja jolla oli silmälasit ja tippuri.
Biologiselta sukupuoleltaan nainen ja Etelä-Afrikassa syntynyt. Tatuointi selässä. "PISA"

Unohdit vaaleahkon risuparran ja ruutupaidan

[Xantippa]

Ei kai asialla yhteiskunnallista merkitystä ole, mutta jos haluaa kuvitella jonkin tilanteen mielessään,

No kun asiat näin, että jos haluaa kuvitella jonkin tilanteen (tai ihmisen, tai foorumilla kirjoittelevan nimimerkin) niin ainakaan sinun kanssasi historia ei ole osoittanut, että olisi jotain merkitystä sillä, kuinka paljon yksityiskohtia tarjotaan.

Joka tapauksessa kuvittelet, mitä kuvittelet, koska ethän sinä enää yksityiskohdat luettuasi muista, mitä luit.

T: Xante

[TSS]

Ei kai asialla yhteiskunnallista merkitystä ole, mutta jos haluaa kuvitella jonkin tilanteen mielessään,

No kun asiat näin, että jos haluaa kuvitella jonkin tilanteen (tai ihmisen, tai foorumilla kirjoittelevan nimimerkin) niin ainakaan sinun kanssasi historia ei ole osoittanut, että olisi jotain merkitystä sillä, kuinka paljon yksityiskohtia tarjotaan.

Joka tapauksessa kuvittelet, mitä kuvittelet, koska ethän sinä enää yksityiskohdat luettuasi muista, mitä luit.

T: Xante

Tällainen on aika tyypillistä ihmisillä, eikä ole varmastikaan pelkkä Kopekin synti. Ensivaikutelman (tai kuvitelman) muuttaminen on vaikeaa, ja vaatii tyypillisesti useita toistoja ristiävän tiedon esittämisestä, eikä se siltikään välttämättä onnistu.

[TSS]

Jos vielä palaan kouluampumiseen, niin voisi "sankariopettajan" sukupuolen sentään kertoa, vai onko sekin nykyaikana woke-arkaa tietoa. Uutisen lukijalle tulisi jonkinlainen ideamielikuva siitä saiko ymmärtävä opettajatäti pojan tolkkuihinsa vai tomera opettajasetäkö oli asialla. Tai toisin päin. Myös toisesta opettajasta murhainfossa kirjoitetaan. Mikä hänen roolinsa oli. Tämän tyyppinen tieto antaisi vähän lihaa uutisluiden ympärille. Nyt ne kolisevat jo tyhjyyttään.

Itse en tarvinnut tietoa sukupuolesta mielikuvan luomiseen. Mielikuvissani opettaja oli nainen. Se johtunee siitä, että noin 80% opettajista on naisia. Mutta onhan hän mieskin voinut olla, mutta ei sillä ole sinänsä väliä, koska mielikuva syntyy automaattisesti.

Eikä silläkään ole sinänsä väliä, vaikka mielikuva olisi väärä. Tai korkeintaan sellaista haittaa, että vahva mielikuva saattaa jossain vaiheessa muuttua luulluksi tiedoksi, ja sitten sitä luulee tietävänsä asian, vaikka tieto pohjautuukin vain omaan assosiaatioon. Varmaan aivoissa on kuitenkin jonkinlaiset "asetukset" erotella mielikuvia tiedosta, koska muutenhan olisimme koko ajan ihan sekaisin, vaikka välillä mielikuvat ja tieto vähän sekottuvatkin.

[Xantippa]

Tällainen on aika tyypillistä ihmisillä, eikä ole varmastikaan pelkkä Kopekin synti. Ensivaikutelman (tai kuvitelman) muuttaminen on vaikeaa, ja vaatii tyypillisesti useita toistoja ristiävän tiedon esittämisestä, eikä se siltikään välttämättä onnistu.

Näin ja ymmärrettävää. Mutta silloinhan sitten jotenkin on vähän turhaa tivata niitä yksityiskohtia, kun jo tietää, että ei niillä paljon tee.

Myönnän, että minulla on tässä itselläni vähän herkkä paikka: miksi ihmisten pitäisi nyt saada tietää sitä ja tätä, kun kyseessä kuitenkin on tosiaan erittäin ikävä juttu kaikille osapuolille, jopa sille sankariopettajalle.

T: Xante

[TSS]

Tällainen on aika tyypillistä ihmisillä, eikä ole varmastikaan pelkkä Kopekin synti. Ensivaikutelman (tai kuvitelman) muuttaminen on vaikeaa, ja vaatii tyypillisesti useita toistoja ristiävän tiedon esittämisestä, eikä se siltikään välttämättä onnistu.

Näin ja ymmärrettävää. Mutta silloinhan sitten jotenkin on vähän turhaa tivata niitä yksityiskohtia, kun jo tietää, että ei niillä paljon tee.

No eihän se kauhean tiedostettua välttämättä ole, kuinka vaikeaa ensivaikutelmaa on muuttaa. Ihminen janoaa tietoa, mutta miten hän tiedon sitten sopeuttaa skeemoihinsa, on eri asia. Jotkut tiedot aivot käsittelevät niin, että ne valuvat pois kuin teflonilta, toiset tiedot sulautetaan omaan olemassa olevaan maailmankatsomukseen ja jotkut tiedot muuttavat omaa maailmankatsomusta. Ei se kauhean tiedostettua ole, kuinka aivot minkäkin tiedon käsittelevät - ja mitkä tiedot pääsevät ylipäätään tietoiseen käsittelyyn, mutta se ei vaikuta siihen, etteikö ihminen haluaisi tietoa.

[Xantippa]

No sanotaan se sitten suoraan: ei ole kovin hienotunteista tai empaattista "janota tietoa" asioista, jotka ovat toisille traumaattisia ja vaikeita, eivätkä kosketa omaa elämää millään tavalla. Tai siis, saahan sitä janota, mutta mariseminen siitä, että muut/asianosaiset eivät sitä tarjoa, on mielestäni jopa vähän ilkeää.

T_ Xante

[TSS]

No sanotaan se sitten suoraan: ei ole kovin hienotunteista tai empaattista "janota tietoa" asioista, jotka ovat toisille traumaattisia ja vaikeita, eivätkä kosketa omaa elämää millään tavalla. Tai siis, saahan sitä janota, mutta mariseminen siitä, että muut/asianosaiset eivät sitä tarjoa, on mielestäni jopa vähän ilkeää.

T_ Xante

No ei se nyt musta ole kauhean raskauttavaa, jos olisi kiva tietää enemmän. Kyllähän tämä asia monia ilmiselvästi kiinnostaa, ja ihmisillä on tarve käsitellä tapahtunutta. On ihan foorumeitakin tällaisten tilanteiden jälkipuinnille ja spekulaatioille. On inhimillistä olla kiinnostunut tapauksen yksityiskohdista.

Eri asia on sitten tietysti asiakseen vaatia jotain tietoja, mutta ei tässä nyt mielestäni kukaan sellaista henkeen ja vereen esitä. Ollaan tasolla, olisi kiva tietää. Inhimillistä. Tuskin Kopekaan lähtisi asianosaisiltä penäämään tietoja, mutta netissä voi sanoa, että olisi kiva tietää.

Olen samaa mieltä Kopsukan kanssa, että uutisten informaation määrä on hyvin vähäistä ja samoista tiedoista väännetään uutista toinen toisen perään. On kuitenkin oikein, että tietoja ei anneta enempää. Silti lehdet pyrkivät rahastamaan tapauksella. Semmoista se on. Muttta ei tässä nyt kenenkään foorumistin taholta ole minusta mitään kamalan tuomittavaa tapahtunut.

[Socrates]

Ihmisten uteliaisuus herää tragedioiden sattuessa ja se on ihan yleismaailmallinen ilmiö.

Joskus salailu onnistuu kuten emme varmasti tiedä onko Schumacher kasvi ja mihin Myllylä kuoli, mutta yleensä lopulta totuus paljastuu ja sitä ennen on ehtinyt pyöriä usein todellisuutta pahempia huhuja ja juoruja, joista on tullut epävirallinen totuus monille meistä.

Oli kyse pienemmistä tai isommista tragedioista tai onnensattumista, ihmisiä kiinnostaa se mitä he eivät tiedä. Tieto on tylsää ja tapahtuma nopeasti EVVK.

[Hippi]

Minua on konkreettisia tapahtumia enemmän mietityttänyt, mikä lapsen on saanut tekemään tuollaisen teon.

Se, miten tapahtumat etenivät minuutti minuutilta ja kuka teki mitäkin, on kirjattava tietysti tutkinnassa. Mutta se miten suuri yleisö niitä pohtii tai lehdet mehustelee kertaamalla niitä yhä uudelleen ei pelasta seuraavalta kouluampumiselta, koska prosessi oli jo käynnistynyt. Tietysti alkanut prosessi voidaan ehkä katkaista, jos mennään siihen, mitä Toope ja joku Kansanradion soittaja tarjoavat ratkaisuksi, eli "aseistetut vartijat kouluihin" (Toope) "metallinpaljastimet oville"(Kansanradion soittaja). Heti perään voisi lainata Toopen sanoja: "Haluammeko tuollaista yhteiskuntaa?"

En tiedä avataanko perimmäistä syytä julkisesti missään vaiheessa ja onko syitä vain yksi vai useampia, jotka yhdessä sai kupin läikkymään yli. Mutta niistähän olisi jotain opittava ja madollisesti pyrkiä korjaamaan lasten elämässä. Näin siitäkin huolimatta, että joku toinen voi olla kokenut saman, mutta ei lähde ampumaan tai puukottamaan kouluun, vaan kestävät paremmin kokemansa.

[TSS]

En tiedä avataanko perimmäistä syytä julkisesti missään vaiheessa ja onko syitä vain yksi vai useampia, jotka yhdessä sai kupin läikkymään yli. Mutta niistähän olisi jotain opittava ja madollisesti pyrkiä korjaamaan lasten elämässä. Näin siitäkin huolimatta, että joku toinen voi olla kokenut saman, mutta ei lähde ampumaan tai puukottamaan kouluun, vaan kestävät paremmin kokemansa.

Kun on kyse ihmisen toiminnan selittämisestä, eihän mitään "perimmäistä syytä" sinällään ole olemassa. Ei ole mitään tekijää, mikä selittäisi teon yksinään. Voidaan tietysti löytää asioita, jotka selittävät tekoa jollain osuudella, mutta niidenkin lisäksi jää paljon selittämätöntä osuutta. Ihminen on tyhjentäviin selityksiin liian monimutkainen olento.

Jos tutkittaisiin jotain isompaa kouluampijien joukkoa, voitaisiin varmaan kuitenkin löytää jotain tilastollisesti merkitseviä yhteisiä selittäviä taustatekijöitä - ja niihin vaikuttaminen olisi varmasti tärkeää tällaisten tapausten ennaltaehkäisemisessä.

Yksinkertaisempi kysymys on tietysti teon motiivi (tekijän kertomana), ja siitähän meillä alustava tieto jo onkin.

[TSS]

No sanotaan se sitten suoraan: ei ole kovin hienotunteista tai empaattista "janota tietoa" asioista, jotka ovat toisille traumaattisia ja vaikeita, eivätkä kosketa omaa elämää millään tavalla. Tai siis, saahan sitä janota, mutta mariseminen siitä, että muut/asianosaiset eivät sitä tarjoa, on mielestäni jopa vähän ilkeää.

T_ Xante

Ja jos nyt halutaan paheksua tiedonjanoisia, niin eikö se ole osallisia kohtaan ihan yhtä "vähän hienotunteista tai empaattista", että joku haluaa tietää, mitä teon taustalla oli koetun kiusaamisen lisäksi (oliko vaikkapa perheongelmia) kuin se, että joku miettii, oliko sankariopettaja mies vai nainen?

Ehkäpä itseasiassa tuollaista teon taustojen tiedonjanoa voisi pitää enemmän osallisia loukkaavana, koska kyseessä on kuitenkin hyvin henkilökohtaiset osallisia ja heidän läheisiään koskevat asiat. Paheksuja (tai kuka tahansa) voisi kysyä, miksi sellaisia asioita pitäisi riepotella julkisuudessa?

Oli miten oli, pidän tiedonjanoa inhmillisenä, kuten sanottua. Toiset ihmiset ovat taipuvaisia pohtimaan asioiden syitä, toiset taas pohtivat enemmän vaikkapa tilanteen kulkua ja sen yksityiskohtia. Ei kai heitä mihinkään moraaliseen jäjestykseen voi sen perusteella laittaa (ellei sitten joku hingu tietoja sen vuoksi, että aikoo toteuttaa saman).

[Kopek]

Ruben Stiller käsittelee aihetta uusimmassa ohjelmassa kahden toimittajavieraan kanssa. Stiller kysyy, mitä on oikeus tietää, ja mitä voi kertoa. Stiller kertoo etsineensä tietoa epävirallisista lähteistä, joissa kerrotaan enemmän (ja myös väärää tietoa) kuin mitä virallinen media kertoo. Stiller kysyy, onko hän osasyyllinen.

Suosittelen.

En osa antaa linkkiä ohjelmaan kännykällä, jolla tätä kirjoitan.

[Melodious Oaf]

Kopekin ihmettelyt uutisoinnin sun muun tiimoilta on kuitenkin mielestä sillä tavalla hienoja et näen siinä ihan aitoa reaktiota ja myös kiinnostavaa näkökulmaa ja mahdollisuuksia kiinnostavien juttujen käsittelyyn.

Vähän ehkä penseästi reagoin ja puhuin osittain niiden juttujen ohi ikäväänkin sävyyn.

Siinä on vähän sellainen juttu kuitenkin, että on aika helppoa ottaa sellainen muita oikovan ihmisen rooli, vaikka kyse ei olisi toisen esiintuoman tai sen arvon tai pointin kannalta kauhean olennaisesta tai isosta asiasta edes.

Tollasessa voi miettiä sitäkin, pitääkö kaikkien asioiden mitä ihmiset sanoo olla sellaisia että ne jotenkin hellii ja hyväilee omaa sisintä vai pystyykö sieltä silti ottamaan sitä muuta vastaan vaikka näin ei olis.

Ja sit toisaalta voi miettiä sitäkin, että jos itse tuot jotain omia tuntoja tai oikeita fiiliksiä jostain asiasta esille ja ensimmäisenä reaktio on se että tosi kovaa sheimataan ja rankaistaan sitä että hitto miten ruma olet sisältä, auttaako se lopulta siinä että uskallettais edes puhua mistään kunnolla — ja auttaako tollanen siinä että tollasia rumia asoita paisuttelemalla ja niissä vellomalla kenestäkään tulis lopulta yhtään sen parempi tai viisaampi tai mitään