Miksi naisista tulee nirsoja?

[Vaaraton Norsu]

Käsittääkseni suurin osa eroista tulee pikkulapsiaikana ja syy on se, että miehellä ei ole realistista käsitystä perhe-elämästä. Hän kuvittelee, että ei mikään nyt silleen oikeasti muutu.

No höpön höpön. Kumpikin on ihan pahveja prinsessoita ja prinssejä tuossa vaiheessa.

EDIT. Tai siis ainakin juuri ennen lasten tuloa ovat vielä tasan yhtä pahveja.

[Xantippa]

Käsittääkseni suurin osa eroista tulee pikkulapsiaikana ja syy on se, että miehellä ei ole realistista käsitystä perhe-elämästä. Hän kuvittelee, että ei mikään nyt silleen oikeasti muutu.

No höpön höpön. Kumpikin on ihan pahveja prinsessoita ja prinssejä tuossa vaiheessa.

EDIT. Tai siis ainakin juuri ennen lasten tuloa ovat vielä tasan yhtä pahveja.

Siis tämän ketjun tarkoitushan oli tehdä ikäviä yleistyksiä toisesta sukupuolesta, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Joka tapauksessa taitaa olla yleisempää se, että mies lähtee pikkulapsiaikana, koska perhe-elämä ei vastannut odotuksia ja ei sitä kestä, kuin että naiset näin tekisivät. Tai ellei lähde, p*rseilee huolella.

T; Xante

[Norma Bates]

No, minähän edellytän mieheltä että hän on liikunnallinen ja normaalipainoinen. Tai edes jälkimmäistä. Eikä se normaalipaino sisällä jenkkakahvoja tai miestissejä. Täytyyhän miehen näyttää siltä että häntä voi himoita, ja jonkun väsähtäneen vässykän kanssa tuskin retkeiltäisiin. Ja hän ei jaksaisi kuunnella treeniraporttejani.

Sana "edellyttää" kuulostaa pahalta monelle, mutta itse en vaadi keneltäkään yhtään mitään mikä ei ole hänen normaalia elämäänsä täysin minusta riippumatta.

[Norma Bates]

Jos valittaa että ei löydä kumppania ja/tai vastaan tulee vain epämieluisaa ihmistyyppiä, kehotetaan katsomaan peiliin. Minä en tiedä mikä oivallus siitä pitäisi saada että mieluista ei löydy. Sitä voi helposti alkaa ajattelemaan olevansa niin erikoinen ja ainutlaatuinen että mätsäävää paria ei vaan ole. Mutta parempi narsismikin kuin se että niinsanotusti myy itsensä, alkaa yksinäisyyden tuskassa mielistelemään ihmisiä ja antaa käyttää itseään hyväksi.

[Toope]

Jos esitetään kysymyksiä, "miksi miehistä tulee eläimiä", voitaneen olettaa, että miehille syntyy tietynkaltaista vastahakoisuutta tuollaisia naisia kohtaan.

[safiiri]

Jos esitetään kysymyksiä, "miksi miehistä tulee eläimiä", voitaneen olettaa, että miehille syntyy tietynkaltaista vastahakoisuutta tuollaisia naisia kohtaan.

Entäs, jos se on suorastaan tavoitteenakin? Pitää suuri tuosta vastahakoisiksi äityvät miehet kaukana. Jos taas tämä ei muodostu esteeksi, saattaa tyypissä jopa olla jotain potentiaalia.

[Brutto]

Miesvauva kun haluaa kaiken: sekä hoivaavaa ja miehen kaikki tarpeet tyydyttävää emoa ja kodinhoitajaa, miehen lapsille hoivaavaa äitiä, iloluontoista seksipetoa sänkyynsä, uskollista vaimoa, joka kuitenkin antaa anteeksi miehen syrjähypyt, ja alati vaihtuvia yhä uusia ja uusia kauniita seksikumppaneita. Näitä kaikkia vaan harvemmin löytyy samasta paketista. Mutta kun miesvauva tahtoo, ja jos ei saa, niin sitten itkupotkuraivareilla luulee saavansa.

Minä olen sikäli nirso mieheksi, etten tahdo kumppanikseni avutonta naisvauvaa. Edellytän että nainen selviytyy itsenäisesti kaikista niistä askareista joista odottaa minunkin itsenäisesti selviytyvän. Vastavuoroisesti luppaan itse selviytyä kaikesta sellaisesta mitä odotan kumppanilta. Tämä on minun käsitykseni tasavertaisuudesta.

Valitettavasti en usko löytäväni itselleni oman määritelmäni mukaista vertaistani kumppania. Myönnän siis olevani nirso.

Minusta taas se, jos oikeasti tärkeimmäksi pohdittavaksi edes nousee työnjako ja sen miettiminen, kuka askareista selviytyy, rupean jo epäilemään koko jutun kannattavuutta. Nimittäin tyyppi, jolle edes tulee mieleen epäillä sitä, selviydynkö itsenäisesti ja omaanko tavanomaisessa elämässä tarvittavat taidot, kuulosta jo sinänsä tyypiltä, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Myös tuo muotoilu - sinä odotat tietynlaista taitojen kokoelmaa, joka "sattumalta" on täsmälleen kaikkea sitä, mitä itse osaat, on aika paljastava. Nimittäin se saa minut myös epäilemään, että pidät siten itseäsi mittarina sille, millainen ihmisen tulee olla. Näin myöskään mikään sellaiset "selviytymisen kyvyt", joita itselläsi ei satu olemaan, eivät sinulle ole minkään arvoisia. Niitä ei sinulta kenenkään ole syytä odottaa, etkä itse niitä toisessa arvosta.

En oikein tiedä, haluaisitko siis itsellesi kumppania (sellaisena kuin minä kumppanuuden ymmärrän) vai palvelusväkeä ja työvoimaa, jolle voisit jakaa erilaisia työtehtäviä (joista suoriutuminen mahdollisesti sisältää myös vaatimuksen siitä, että ne tehdään juuri siihen tapaan kuin sinä itse ne tekisit).

Minä siis olen tavattoman nirsona tässä toteamassa, että tuollaisella myyntipuheella en olisi kiinnostunut. Siten on täysin yhdentekevää, täyttäisinkö nuo vaatimuksesi vai enkö. Ongelma ei ole siinä, että haluaisin tulla passatuksi tai en kykenisi hoitelemaan hommia, vaan ihan jossain muussa. Toisaalta - enpä ole "markkinoillakaan", sillä olen varattu ja kumppanini löytänyt jo vuosikymmeniä sitten. Siten en kyllä myöskään ilmeisesti ole näitä ensihuumaan addiktoituneita prinsessoja eli tämä nirsoiluni on jotakin siitä kuvauksesta poikkeavaa - ellei ensihuumaksi lasketa +30 vuoden pituista aikaa.

Tämä kelvannee sellaisenaan vastaukseksi kysymykseen, miksi koulutetut ja älykkäät naiset eivät löydä itselleen miestä...?

[safiiri]

Miesvauva kun haluaa kaiken: sekä hoivaavaa ja miehen kaikki tarpeet tyydyttävää emoa ja kodinhoitajaa, miehen lapsille hoivaavaa äitiä, iloluontoista seksipetoa sänkyynsä, uskollista vaimoa, joka kuitenkin antaa anteeksi miehen syrjähypyt, ja alati vaihtuvia yhä uusia ja uusia kauniita seksikumppaneita. Näitä kaikkia vaan harvemmin löytyy samasta paketista. Mutta kun miesvauva tahtoo, ja jos ei saa, niin sitten itkupotkuraivareilla luulee saavansa.

Minä olen sikäli nirso mieheksi, etten tahdo kumppanikseni avutonta naisvauvaa. Edellytän että nainen selviytyy itsenäisesti kaikista niistä askareista joista odottaa minunkin itsenäisesti selviytyvän. Vastavuoroisesti luppaan itse selviytyä kaikesta sellaisesta mitä odotan kumppanilta. Tämä on minun käsitykseni tasavertaisuudesta.

Valitettavasti en usko löytäväni itselleni oman määritelmäni mukaista vertaistani kumppania. Myönnän siis olevani nirso.

Minusta taas se, jos oikeasti tärkeimmäksi pohdittavaksi edes nousee työnjako ja sen miettiminen, kuka askareista selviytyy, rupean jo epäilemään koko jutun kannattavuutta. Nimittäin tyyppi, jolle edes tulee mieleen epäillä sitä, selviydynkö itsenäisesti ja omaanko tavanomaisessa elämässä tarvittavat taidot, kuulosta jo sinänsä tyypiltä, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Myös tuo muotoilu - sinä odotat tietynlaista taitojen kokoelmaa, joka "sattumalta" on täsmälleen kaikkea sitä, mitä itse osaat, on aika paljastava. Nimittäin se saa minut myös epäilemään, että pidät siten itseäsi mittarina sille, millainen ihmisen tulee olla. Näin myöskään mikään sellaiset "selviytymisen kyvyt", joita itselläsi ei satu olemaan, eivät sinulle ole minkään arvoisia. Niitä ei sinulta kenenkään ole syytä odottaa, etkä itse niitä toisessa arvosta.

En oikein tiedä, haluaisitko siis itsellesi kumppania (sellaisena kuin minä kumppanuuden ymmärrän) vai palvelusväkeä ja työvoimaa, jolle voisit jakaa erilaisia työtehtäviä (joista suoriutuminen mahdollisesti sisältää myös vaatimuksen siitä, että ne tehdään juuri siihen tapaan kuin sinä itse ne tekisit).

Minä siis olen tavattoman nirsona tässä toteamassa, että tuollaisella myyntipuheella en olisi kiinnostunut. Siten on täysin yhdentekevää, täyttäisinkö nuo vaatimuksesi vai enkö. Ongelma ei ole siinä, että haluaisin tulla passatuksi tai en kykenisi hoitelemaan hommia, vaan ihan jossain muussa. Toisaalta - enpä ole "markkinoillakaan", sillä olen varattu ja kumppanini löytänyt jo vuosikymmeniä sitten. Siten en kyllä myöskään ilmeisesti ole näitä ensihuumaan addiktoituneita prinsessoja eli tämä nirsoiluni on jotakin siitä kuvauksesta poikkeavaa - ellei ensihuumaksi lasketa +30 vuoden pituista aikaa.

Tämä kelvannee sellaisenaan vastaukseksi kysymykseen, miksi koulutetut ja älykkäät naiset eivät löydä itselleen miestä...?

Tota...miten ihmeessä mä olen sitten löytänyt miehen, jos tuo pitää paikkansa? Miksi ihmeessä tyytyisin siis vähempään, jos ja kun de facto jo olen parisuhteessa, jolle kirjoittamani ei ole minkäänlainen este? Siksikö, että vaikuttaisin kiltimmältä miehiä kohtaan?

Muistathan, että meistä kahdesta vain sinä olet valitellut, ettei sopivaa naista tahdo kriteereilläsi löytyä. Onkin jännittävää, miten tästä tilanteesta kykenet päätymään päätelmään: naiset ovat liian nirsoja.

[Xantippa]

Naisista ei ole "tullut nirsoja". Heidän vain on mahdollista olla yksin, jos mieluummin ovat yksin kuin epätyydyttävässä suhteessa. Aikanaan lueskelin noita potaskoja ja herättiväthän ne keskustelua.

Siis toisin sanoen: eivät naiset ennemmin olleet yhtään vähemmän nirsoja, heidän oli vain taloudellisen pakon vuoksi nieltävä p*skaa, nyttemmin ei enää tarvitse.

Eli naiset ovat olleet aina nirsoja, mutta nykyaika tarjoaa nirsoilulle vain paremmat mahdollisuudet.

Ymmärrän niitä sinkkunaisia, jotka haluavat pysyäkin sinkkuna kun lihaksi muuttunutta unelmaa ei löydy. Sen sijaan ihmettelen niitä kermankuorijanaisia, jotka surffaavat ensihuuman allonharjalla miehestä toiseen ja eroavat heti kun suhteen arki on koittanut. Ikään kuin sen alkuhuuman pitäisi olla pysyvä olotila.

Eikä edes taipumuksena liity ainoastaan parisuhteisiin, vaan vastaava toimintatapa voi näkyä melkeinpä millä tahansa elämänalueella. Vaihdetaan työpaikkaa, asuntoa, harrastusta, autoa, asuinkuntaa - you name it.

Mitä kertoo itsestäsi, että rinnastat tässä kiintymyksen elämänkumppaniin, siis ihmiseen,  kiintymykseen esineisiin ja paikkoihin?

Mitähän sinusta kertoo se, että et ymmärrä, mikä merkitys kykyyn rakentaa kiintymyssuhde toiseen ihmiseen on sillä, että osaa kiintyä myös esineisiin ja paikkoihin, ns. asettua paikalleen ja pitää huolta omaisuudestaan sekä sitoutua työnantajaan?

T: Xante

Muoksis: nopeasti eskaloitui tämä aihe taas palstalaisten, tai siis yhden palstalaisen, suhteisiin. Mitäköhän se kertoo?

Muoksis 2: jos nainen hakisi miestä Bruton kriteereillä, Bruton pitäisi kyetä synnyttämään. Kun siitähän nainen selviää itse ja eihän hän vaadi Bruttoa tekemään muuta kuin mihin itsekin pystyy.

[safiiri]

^Juu tuli mullekin muutama tuollainen pystyminen mieleen, kun Bruton kriteerejä lueskelin. Mutta muutoin kyllä ihmettelen, miksi edes hakea jotain toista ihmistä, jos oikeastaan hakee vain itsensä identtistä kaksosta. Kandee mieluummin hankkia peili.

[ROOSTER]

Minusta naisille tulee antaa vielä aikaa kehittyä tähän nykyiseen yhteiskuntamalliin. Kaikki on vielä niin kovin uutta.

Vuonna 2019 suomalaiset naiset ovat jälleen edelläkävijöitä poliittisessa toimijuudessa. Vielä vuonna 1913 suomalainen naiskansanedustaja pysäytettiin Hollannin rajalla prostituutiosta epäiltynä.

Naisten poliittinen toimijuus alkaa syksyllä 2019 olla liberaaleissa demokratioissa itsestäänselvyys: Euroopan komissiota johtaa nainen, ja Suomessa naisenemmistöistä hallitusta johtaa 34-vuotias nainen yhdessä neljän muun naispuoluejohtajan kanssa.

Kuitenkin vielä ensimmäisen maailmansodan alla maailman ainoat naiskansanedustajat (21) istuivat Suomen eduskunnassa ja Norjan suurkäräjillä, jonne oli valittu yksi naispuolinen varaedustaja. 

Toinen juttu, mikä on mieltäni askarruttanut, on naisten käyttäytymisen muutos heti e-pillerien tulemisen jälkeen ja eräänlainen nouseva uusmoralistinen suuntaus hippiaikojen jälkeen. En ehtinyt 60-luvun huumaan, olen kuullut siitä vain isoilta pojilta, mutta onneksi 70-luku ei ollut vielä kovin suvaitsematonta siinä mielessä.

Tämän lyhyen ajanjakson, noin 50-vuotta, perusteella voisin väittää naisten ohjaavan aina seuraavaa sukupolvea selvästi erilaiseksi kuin itse ovat olleet. Miehet toimivat luonnon ohjaamina, joten he ovat aina ja kaikissa ikäluokissa yhtä innostuneita promiskuiteetin tarjoamista mahdollisuuksista. Toisin on naissukupuolella, jolla aatteet näyttävät tiheästikin vaihtuvan tässä nimenomaisessa asiassa.

Eli päätelmäni on siis, että naiset kasvattavat tyttärensä nirsoiksi tai antautuvaisiksi, riippuen omista kokemuksistaan. Tuo mennyt 60-luku ei siis kuitenkaan miellyttänyt naisia. mot.

[urogallus]

Tuo mennyt 60-luku ei siis kuitenkaan miellyttänyt naisia. mot.

70-luvun seksikielteinen äärifeminismi taisi olla pääosin reaktio 60-luvun seksuaalivallankumouksen epäkohtiin.

K: Mikä on huonon idean vastakohta?
V: Toinen huono idea.

[Norma Bates]

Jos esitetään kysymyksiä, "miksi miehistä tulee eläimiä", voitaneen olettaa, että miehille syntyy tietynkaltaista vastahakoisuutta tuollaisia naisia kohtaan.

En ole aloittamaani ketjua seurannut, mutta aloituksessani ihmettelin miksi älykkäänkin miehen täytyy olla myös sonni, siis omasta paritteluhingustaan lumoutunut.

Toivotko että naiset olisivat nymfoja?

[Toope]

Jos esitetään kysymyksiä, "miksi miehistä tulee eläimiä", voitaneen olettaa, että miehille syntyy tietynkaltaista vastahakoisuutta tuollaisia naisia kohtaan.

En ole aloittamaani ketjua seurannut, mutta aloituksessani ihmettelin miksi älykkäänkin miehen täytyy olla myös sonni, siis omasta paritteluhingustaan lumoutunut.

Toivotko että naiset olisivat nymfoja?

En oikein ymmärrä tuollaista kärjistettyä reaktiota, tuollaistahan olen usein kritisoinut. "Olkinukkereaktioita", joissa kärjistetään sanomaa.
Sanon vaan sitä, että liian aggressiivinen nainen ei ole haluttava, ei miehen mielestä kauniskaan, on turha.

[Toope]

Tämä kelvannee sellaisenaan vastaukseksi kysymykseen, miksi koulutetut ja älykkäät naiset eivät löydä itselleen miestä...?

Nirsoilu, ohjailu... Eivät houkuta.
En itse tuollaisia naisia ole valinnut.
Pitää kyetä sopeutumaan, puolin ja toisin.