Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Nyt on kysyttävää

Aloittaja MrKAT, tammikuu 09, 2019, 18:40:57

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 16, 2019, 13:41:35
Kyllä lapset pitää opettaa käyttäytymään julkisilla paikoilla. Jos kasvattaa jälkikasvun pullossa, niin siitä vapauduttuaan nämä ovat ihan pihalla miten toimia ihmisten ilmoilla. Eli kersat mukaan kauppaan, kirkkoon ja kapakkaan.

Mutta mitä ihmeen järkeä niitä on kiusata kiusauksilla ja pakottaa ventovieraatkin ihmiset kuuntelemaan rääkynää ja hyppelehtimään lattialle jumahtaneen kersan yli, kun toinen vanhemmista voi vallan mainiosti leikityttää tenavaa kotona samaan aikaan kun toinen käy kaupassa? Tehokkuusajattelu ei näytä olevan kauhean suosittua. Nykyään pitää koko maailman olla Meidän Perheen Kakaran leikkikehä?

Hayabusa

Hippi antoi hyvät speksit miten lapsia kasvatetaan. Ilman harjoitusta ei opi.

Lapset kuuluvat yhteiskuntaan siinä missä vanhemmatkin ihmiset.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Muisto Keijo Kullervo

#47
Tekisi mieli kysellä Nobel voittaja James Watsolilta (yli 90 vuotta ikää) sitä, että minkä laatuisella otannalla Hän perustaa  väitteensä, että mustat afrikkalaiset ovat tyhmempiä kuin valkoihoiset länsimaalaiset:
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/nobel-voittajan-puheet-kummeksuttavat-mustien-ja-valkoisten-alykkyydessa-on-eroja-6755293?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje


Tämän perusteella Hän voi varmaan sanoa, että...

- Kumpi on älykkäämpi Mihael Obama vai Donald Trump?


Muisto Keijo Kullervo

PS. Mitä mieltä itse olet ko. Watsonin väitteeseen?
"Tie, Totuus ja Elämä."
  60x60x60 =216000

Steppu

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - tammikuu 16, 2019, 12:34:52
Häiritseekö 'tyhjäkäynti'?

Tuo n. tyhjäkäynti on talvella vähän outo käsite, varsinkin kun kovalla pakkasella on koira tai kissa kyydissä ja itse on ostamassa kaupasta jotain.
Ainakin automme kylmenee miinus kymmenessä asteessa hyvin nopeasti kun lämmitys ei ole lainkaan päällä.
Varmuudeksi usein ajamme automme Myllymäen S-marketin pihassa hieman sivummalle jota emme herkkänenäisiä ärsyttäisi.
Muisto Keijo Kullervo

Oletko ihan tosissasi, että otat kissan ja koiran mukaasi kauppareissulle ja tyhjäkäytät autoasi niiden takia?
Largo ma non troppo

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 16, 2019, 14:32:45
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 16, 2019, 13:41:35
Kyllä lapset pitää opettaa käyttäytymään julkisilla paikoilla. Jos kasvattaa jälkikasvun pullossa, niin siitä vapauduttuaan nämä ovat ihan pihalla miten toimia ihmisten ilmoilla. Eli kersat mukaan kauppaan, kirkkoon ja kapakkaan.

Mutta mitä ihmeen järkeä niitä on kiusata kiusauksilla ja pakottaa ventovieraatkin ihmiset kuuntelemaan rääkynää ja hyppelehtimään lattialle jumahtaneen kersan yli, kun toinen vanhemmista voi vallan mainiosti leikityttää tenavaa kotona samaan aikaan kun toinen käy kaupassa? Tehokkuusajattelu ei näytä olevan kauhean suosittua. Nykyään pitää koko maailman olla Meidän Perheen Kakaran leikkikehä?

Hmm. Keksin aika montakin syytä, miksi silloin tällöin on tarpeen, että molemmat vanhemmat pääsee yhdessä ostoksilla. Joissain tilanteissa jopa sen lapsen mukanaololle on hyviä syitä. Eikä aina ole sitä toista vanhempaa tarjolla, joka hoitaisi lasta kotona kauppareissuun ajan. Tehokkuutta voi hakea monella tapaa - vaikkapa yhdistämällä samaan reissuun useampia hoidettavia asioita. Silloin saattaa juurikin olla tarpeen liikenteessä isommalla kokoonpanolla.

Sitten on toisaalta SE näkökulma, ettei yksikään lapsi opi käyttäytymään erilaisissa tilanteissa ja erilaisissa paikoissa, ellei koskaan saa asiaa harjoitella. Kaiken kaikkiaan minusta on ikävä se piirre, että koskaan ei saisi olla vasta-alkaja taidoiltaan missään. Jos kotoasi poistut, niin kaikki vastaan tuleva pitäisi osata ja hallita suvereenisti. Muutoin ympärillä olevat paheksuvat ja pitävät hankalana ja muiden toimintaa häiritsevänä hidasteena tms. Lasten täytyy voida harjoitella erilaisia tilanteita. Siten he voivat joskus myös oppia toimimaan niissä oikein. On itse asiassa yllättävän rajoittavaa, jos mihinkään sellaiseen paikkaan, missä saattaa aiheutua häiriötä, ei saa tulla lapsi mukanaan. On myös tyypillistä, että oletusarvona se, joka sitten tinkii menemisistään ja osallistumisistaan on lasten äiti.

Itse haluaisin kulttuurin ennemminkin muuttuvan sellaiseksi, että lapset ovat normaali ja tavanomainen osa jotakuinkin kaikkea yhteistä toimintaa (poislukien ilmiselvät yöelämän ja kaljakapakoiden tapaiset paikat). Mutta muutoin olisi minusta suotavaa, että yleinen suhtautuminen lasten läsnäoloon olisi kannustava ja hyväksyvä. Vain opettelemalla oppii. Sosiaalista kanssakäymistä ei voi harjoitella yksin kotona.


Sepe

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 16, 2019, 13:52:35
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 16, 2019, 12:52:01

Valtioneuvoston asetus määrää, että autoa saa käyttää tyhjäkäynnillä kaksi minuuttia tai neljä minuuttia, jos pakkasta on yli 15 astetta.
Asetus koskee myös Keijoa.
Kaupungit pakottavat autoilijoita (ainakin vanhojen autojen omistajia) tyhjäkäyntiin pystyttämällä tarpeettomia liikennevaloja ja pitämällä valoja toiminnassa myös hiljaiseen aikaan, jolloin autot seisovat odottamassa ei-ketään.

Lue asetus. Tuo on otettu huomioon.

Hippi

Tänään eduskunnan kyselytuntia katsoessani huomioni kiinnittyi oikeastaan ensimmäistä kertaa istuntosalin patsaisiin. Aaltosen patsassarjassa on neljä mieshahmoa ja yksi naishahmo.

Mieshahmot ovat etumus istuntosaliin päin ja naishahmo takapuoli istuntosaliin päin, miksi näin?

Naisella on kyllä lapsukainen käsivarsillaan ja lapsen kasvot ovat istuntosaliin päin, joten onko tuo noin alunperin suunniteltukin?

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

Miksi ihmeessä naispatsas on väärinpäin? – Eduskunnan istuntosalin veistokset paljastetaan
Intendentti Lingrenin mukaansa Aaltonen suunnitteli veistoksen varta vasten kyseisellä tavalla. Veistoksessa naisen pitelemä tulevaisuutta symboloiva poika katsoo äitinsä olkapään yli kohti istuntosalia ja tulevaisuutta.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 17, 2019, 22:59:56
Miksi ihmeessä naispatsas on väärinpäin? – Eduskunnan istuntosalin veistokset paljastetaan
Intendentti Lingrenin mukaansa Aaltonen suunnitteli veistoksen varta vasten kyseisellä tavalla. Veistoksessa naisen pitelemä tulevaisuutta symboloiva poika katsoo äitinsä olkapään yli kohti istuntosalia ja tulevaisuutta.

Kiitos :)

No enpäs tuota sitten itse löytänyt, vaikka yritin etsiä selitystä asiaan. Vähän kyllä aavistin, että se lapsen asentoon liittyy, koska varmaan lapsi olisi ollut vaikkapa lepäämässä äidin käsivarrella, jos äiti olisi ollut kasvot istuntosaliin päin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hippi

Miksi niin monesti a ja ä tulee kirjoitettua väärin, ehkä useammin vielä niin päin, että a tulee kirjoitettu ä -kirjaimen sijaan?

Jos en niin monella muullakin huomaisi saman kirjoitusvirheen, niin voisin jopa olla huolissani siitä, että päästäni viestit menevät väärillä sormille. Olen aina käyttänyt samanlaista ääkkösellistä näppäimistöä, joten vaihteleva näppäimistö ei ainakaan minulla tätä selitä.

Tuohon samaan saattaa liittyä vielä muutama kirjoitusvirhe, joka toistuu kiusallisen usein. Esimerkiksi sanan "tieto"  kirjoitan muodossa "teito". Tuo on todella harmittava, sillä se on yksi useimmin esiintyvistä sanoista kirjoittaessani työhön liittyviä tekstejä. Mutta on myös muita tuollaisia vakiovirheitä.

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Topi

Olen huomannut saman ilmiön ääkkösten suuhteen. Olisiko niin, että ä kuitenkin jäsentyy jollain tasolla päässä a:n variantiksi? Onhan niitä sellaisiakin sanoja, joissa itselleni tuottaa oikeasti vaikeuksia valita näistä kahdesta. Esimerkkinä vaikka sanan "analyysi" taivutus. Omassa puheen tuottamisessa selkeästi luontevampi on "analyysistä", mutta silmää miellyttää paljon enemmän "analyysista".

Kirjoitusvirheitä joissa A vaihtuu Ä:ksi tai päinvastoin olisi mielenkiintoista tutkia sen kannalta, miten esiintymistiheyteen vaikuttaa läheisten sanojen tai tavujen vokaalien etisyys tai takaisuus.

Itselleni tyypillisimpiä ovat virheet, joissa sanan keskellä kirjaimet vaihtavat paikkaa tai niitä puuttuu. Toinen tyypillinen juttu on lauserakenteen virhe, jossa olen jotenkin muuttanut mieltäni kesken ja hämmästyn suuresti, kun mielessä on ollut jotakin ihan järkevää, ja tekstistä puuttuukin sana kokonaan tai siellä on jotain ihan muuta kuin kuvittelin.

Lenny

#56
Minulla tosi yleisiä ihan perusvirheet, joissa lipsahtaa viereinen kirjain. Siis jos pitäisi olla "k", tuleekin "j" tai "l". Joskus sitten korjailen, joskus en viitsi. Nämä ovat sillä tavoin mekaanisia virheitä, että sitä nyt vain roiskuu rapatessa, varsinkin jos on outo näppis. Olen aika nopea kirjoittamaan, enkä katso sormia, ja välillä sieltä sitten tulee mitä tulee.

Sitten on sellaisia virheitä, varsinkin jos kirjoitan englanniksi, että jää vain ihan brutaalista sanoja pois. Se on hiton ärsyttävää.

Kaikista hankalin virhe on sellainen, että tulee käytettyä väärää sanaa. Tämä on minulla yllättävänkin yleistä, ja sitä tapahtuu ehkä enemmän puhuessa, mutta joskus myös kirjoittaessa. Siis että ajattelee tiettyä sanaa tai ajatusta, mutta jostakin syystä laittaa ihan väärän sanan siihen, ilman minkäänlaista logiikkaa virheen takana.

Lisäys: ja tuohon kysymykseen vastaisin, että kirjaimet vaihtavat paikkaa helposti, koska nopeasti naputellen niiden ajallinen järjestys on hyvin lähellä toisiaan, joten joskus ne menevät päittäin, erityisesti jos kirjaimet ova lähekkäisiä.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Norma Bates

Olen itse ihmetellyt kun viime kesästä asti olen kirjoittanut jotain ihme suttua ja sekundaa eli jää kirjaimia pois, tulee vääriä tilalle tai ties mitä älytöntä. Ymmärtäisin jos tätä sössönsöötä tulisi puhelimella kirjoittaessa, kun panssarilasi varsinaisen lasin päällä ilmeisesti huonontaa kosketustuntumaa. Mutta kun mössä alkoi tulla tietokoneella kirjoittaessakin, kunnon näppiksen kautta ruudulle.

Olisikihan kumminkin älypuhelimen räplääminen saanut minut jotenkin degeneroitumaan...

Xantippa

Voi, samaa. Lisäksi kirjoitan kanssani, kun tarkoitan kanssasi. Eli päätteeksi voi tulla mitä vaan. Englanti ja suomi menee sekaisin, kirjoitan butta kun tarkoitan mutta. Joskus tullut aika innovatiivisiakin yhdistelmiä.

T: Xante

Juha

#59

Taas sienten kanssa menee niin ja näin.

Huolimattomuuttani lasitörpön sienet pääsivät nousemaan hiukan suolavedestä. Homettahan siihen kertyi, kuten odottaa saattaa.

Suosituksissa sanotaan, että elintarvikkeessa olisi tällöin rihmastoa tai jotain kertymää sen verran, että koko tuote tulisi jättää käyttämättä.

Mitenkähän suolasienten tapauksessa? Voiko rihmastoa kasvaa miten alas, jos suolaliuos on kuitenkin melko vahva, heti pinnan alla?

Toisekseen. Kivaa olisi tietää, miten homesienen myrkyt jakaantuvat elintarvikkeessa, näkyvään homeeseen ja sen allaolevaan. Voihan kuvitalla vaikka niin, että se rihmasto onkin syötävää, ja voikin olla, mutta entä se toksisempi aines?

BTW  Sienissä oli mudan hajua. Vaikea sanoa, mihin osuuteen viittaa.