Nyt on kysyttävää

[Jaska]

Lamppujen osto on ollut tosi vaikeaa kun ei ole yhtään ymmärtänyt nykyajan hömpötysten päälle. Ennen vanhaan oli helppoa kun riitti katsoa onko iso kanta vai pieni kanta ja onko 40W vai 60W lamppu. Nykyään on paljon enemmän parametrejä, ja vanhat parametrit eivät niinkään päde. Enkä ole tajunnut, että valaisimen e-koodi E27 kertoo, että se on se normikanta. Sitten w-arvo kertoo sen paljonko tehoa lampussa saa olla tehoja. Pöytävalaisimessani saa olla max 12 watin lamppu. Olin ostanut 11 wattisen lampun kuvitellen, että se on kirkas kun aiemmin tässä oli 9 wattinen lamppu. Nyt vasta hogasin, että nykyään noilla wateilla ei ole mitään merkitystä nykyvalaisimien kirkkauden kanssa vaan se selviää lumen arvosta. 11 wattinen lamppuni oli reilu 400 lumenia kun taas tämä kokeilemani 9 wattinen on reilu tuhat lumenia ja selkeesti sen noin kaksi ja puoli kertaa kirkkaampi.

Miksi noita reilun 400 lumenin lamppuja ylipäätään on markkinoilla?

Niin, luumen on valovirran yksikkö, paljonko valoa lampusta virtaa.
Taskulampuun 900 luumenia on passeli, minulla on sellaisia monta ladattavilla 18650 paristoilla (läpimitta 18 mm, pituus 65 mm, 3,7V). Kotihuoneen valaisemiseen myöhemmällä iällä 1000 tai 1500 luumenia. Jos tykkää, niin (vaikka Ikean) himmennettäviä älylamppuja.

[Aave]

Laikkokukille vedeksi.

Leikkokukille, toim. huom.

[ROOSTER]

Kun ei tarvitse joka päivä raahautua duuniin vaan voi vieteskellä lokoisampaa omaehtoisempaa elämää, niin on tullut mieleen pari asiaa.

1. Aika tuntuu kulkevan liian nopeasti ja väistämätön kuolema tuntuu lähenevän liiankin nopeasti.
2. Unta ei aina tahdo riittää kuin neljä tuntia kerrallaan, sitten herää.

Keksin mielestäni oivan ratkaisun: Entäpä jos aloittaisin vuorokausirytmin jossa ollaan hereillä ja nukutaan aina neljän tunnin sykleissä.

Ainoa huono puoli on, että unipyjama pitää pukea ja hampaat pestä kolme kertaa vuorokaudessa. Ehkä jos käyttäisi vain sen yhden valveillaolovuoron ulkoiluun ja asioiden hoitoon ja loput ajat kuljeskelisi pyjamassa.

Varmaan tuntuisi kuin päiviä tulisi lisää kun heräämisiä ja aktiiviaikoja olisi vuorokaudessa kolme, entisen yhden asemesta?

Kiireisinä aikoina voisi jättää joskus univuoron välistä ja synkkinä talviaikoina taas vaikka aktiivivaiheen. Tätä järjestelmää voitaisiin kutsua vaikka JIVE:ksi. Eli Joustava ja Ihmisläheinen Vuorokausirytmi sekä Elintapa.

[Hayabusa]

12 tuntia unta vuorokaudessa on aika paljon. Mutta muuten tuollainen jaksotus on varsin luontaista.

[Xantippa]

12 tuntia unta vuorokaudessa on aika paljon. Mutta muuten tuollainen jaksotus on varsin luontaista.

Samaa mieltä. Olen kovasti "8 yhtäjaksoista tuntia unta vuorokaudessa"-mantraa vastaan, lienen tätä jo avannutkin. Kuulemma ihmisen pitää noin toimia, mutta jään vaan miettimään, miten siellä luolissaan nämä hommat järjestivät, 8 t nukkumista, 8 t metsästystä ja loppuaika sitten luolan siivousta, lasten hoitoa ja jos aikaa jää, voi luolan seinille maalata.

T: Xante

[Hippi]

^^^
Fiiliksissä jo manasin, että tänään olen herännyt neljän aikaan ja siinä vaiheessa unta oli takana noin neljä tuntia. Loput pari tuntia meni väkisinmakuuksi, kun en jaksanut oikein kunnolla herätä, mutta en saanut untakaan.

Vatsa minulla herää noin kuusi tuntia siitä, kun muut osat ovat heränneet, eli tänään vatsa kiljuin lounasta jo klo 10, kun tavallisesti lounasaika on noin 12 ja 14 välillä suunnilleen. Siihen asti mennään pelkällä kahvilla.

Mitenhän elimistöni, tai siis vatsani, ahtaisi sopeutua siihen, ettei koskaan tule sitä "kuutta tuntia heräämisestä"? Ettei minun siinä kävisi huonosti, kun aina sattuisin olemaan unessa teoreettiseen lounasaikaan.

[Hippi]

Nyt kun luin Xanten viestin, niin välähti, että minä taidan olla enemmän kuuden tunnin ihminen. Siinä ehtisin jopa syödä ennen uusille unille menemistä

[Xantippa]

^^

Voisihan siinä käydä niinkin, että ei ole hereillä muulloin kuin lounas- ja illallisaikaan Epäilen, että ainakin oma ovela, rohmu kroppani järjestäisi asiat näin!

T: Xante

[Socrates]

Kun ei tarvitse joka päivä raahautua duuniin vaan voi vieteskellä lokoisampaa omaehtoisempaa elämää, niin on tullut mieleen pari asiaa.

1. Aika tuntuu kulkevan liian nopeasti ja väistämätön kuolema tuntuu lähenevän liiankin nopeasti.
2. Unta ei aina tahdo riittää kuin neljä tuntia kerrallaan, sitten herää.

Keksin mielestäni oivan ratkaisun: Entäpä jos aloittaisin vuorokausirytmin jossa ollaan hereillä ja nukutaan aina neljän tunnin sykleissä.

Ainoa huono puoli on, että unipyjama pitää pukea ja hampaat pestä kolme kertaa vuorokaudessa. Ehkä jos käyttäisi vain sen yhden valveillaolovuoron ulkoiluun ja asioiden hoitoon ja loput ajat kuljeskelisi pyjamassa.

Varmaan tuntuisi kuin päiviä tulisi lisää kun heräämisiä ja aktiiviaikoja olisi vuorokaudessa kolme, entisen yhden asemesta?

Kiireisinä aikoina voisi jättää joskus univuoron välistä ja synkkinä talviaikoina taas vaikka aktiivivaiheen. Tätä järjestelmää voitaisiin kutsua vaikka JIVE:ksi. Eli Joustava ja Ihmisläheinen Vuorokausirytmi sekä Elintapa.

Joku huippufutaaja nukkuu kahden tunnin pätkiä tuohon tapaan. En muista oliko Ronaldo vai joku muu.

[Hippi]

Laitanpa tähän ketjuun, kun kyse on fysiikasta enemmän kuin kokkaustieteistä. IS:lla oli taas jutuista pulaa ja vuoden takaa piti kierrättää kananmunankeitto-ohjetta.

Ehkä paras tapa keittää kananmuna – testasimme kehutun tekniikan, ja lopputulos on kerrassaan täydellinen!
---
Ohje toimii parhaiten, kun kananmuna on ennen keittämistä huoneenlämpöinen, ei jääkaappikylmä.

1. KEITÄ vesi kattilassa kiehuvaksi.
2. LAITA huoneenlämpöiset kananmunat kiehuvaan veteen.
3. KIEHAUTA niitä 1 minuutin ajan (laita ajastin soimaan, jotta varmistat oikean keittoajan).
4. YHDEN minuutin keittämisen jälkeen sammuta liesi.
5. JÄTÄ kattila lämpimälle liedelle seisomaan 10 minuutiksi.
6. JÄÄHDYTÄ kananmunat heti kylmässä vedessä tai jäävedessä.

Tämä testi tehtiin keraamisella liedellä. Tekniikka toimii yhtä hyvin myös induktioliedellä. Induktioliesi viilenee toki nopeammin kuin keraaminen liesi, mutta kananmunat jatkavat kypsymistä kiehautetussa vedessä.

Jos tulos ei 10 minuutin hauduttamisen jälkeen ole itselle sopiva, kannattaa kokeilla vaikka minuuttia pidempää haudutusaikaa.


Ensinnäkin tuossa lopputulos poikkeaa kovastikin varmaan, jos kananmunat on jääkaappikylmiä. Niiden lämpötilaero on liki 20 astetta verrattuna jääkaappikylmään. Ainakin oma jääkaappini on +3 asteinen. Joten reseptin heikkous on siinä, että sen noudattaminen vie aikaa melkoisesti, jos munat pitää ottaa huoneen lämpöön jo hyvissä ajoin ennen keittämistä.

Toisekseen eikö lopputulos myös poikkea sen mukaan, mikä on munien ja veden keskinäinen suhde? Minulla on pieni litran kattila, johon mahtuu seitsemän munaa, jos eivät ole jättimunia. Vettähän niiden lisäksi ei mahdu paljoakaan, ehkä puolisen litraa tai vähän yli. Onhan siinä nyt ero, jos tuossa kattilassa kiehautan minuutin munia ja jätän hautumaan kuin, jos on kahden litran kattila ja 1,5 litraa vettä kiehautettavana ja siinä hauduttaisin saman määrän munia, vai onko?

[kertsi]

^
Kyllä, sillä on tosiaankin merkitystä paljonko vettä on suhteessa kananmuniin. Ja sillä, ovatko jääkaappikylmiä ne kananmunat, vaiko huoneenlämpöisiä. Tuostahan voisi tehdä tieteellisen koesarjan, ja kirjata ylös tuolokset labrakirjaan, ja löytää täydellinen resepti juuri omiin olosuhteisiin soveltuen.

Itselläni on tapana pitää kananmunia jääkaapissa, vaikkei kai tarvitsisikaan. Ja koska kylmiä, laitan ne kattilaan, ja kaadan kuumavesihanasta vettä niiden päälle, ja sitten vasta keitän. (Varsinaiseen ruokaan en koskaan lisää hanasta kuumaa vettä, koska kupari yms..)

Tovin päästä suljen levyn. Ja sitten kun muistan tai kun siltä tuntuu, kaadan kuuman veden pois ja lisään kylmää vettä. Mutta jos olisi tilanne, että haluaisin täydellisesti kypsytettyjä munia, varmaan kellosta katsoisin aikaa ja keittäisin hiljaisella tulella ensikiehautuksen jälkeen. Itselleni täydellisesti kypsytettyjä ovat sellaiset, joiden keltuainen on kirkkaan oranssi, ja hieman, aavistuksen valuva tai "tuore" keskelta. Rumia ja ankeita olisivat ylikypsät melkein vihertävät. Nyt en kuolemaksenikaan muista, monenko minuutin munia ne parhaiten kypsennetyt ovat.

[Muisto Keijo Kullervo]

Laitanpa tähän ketjuun, kun kyse on fysiikasta enemmän kuin kokkaustieteistä. IS:lla oli taas jutuista pulaa ja vuoden takaa piti kierrättää kananmunankeitto-ohjetta.

Ehkä paras tapa keittää kananmuna – testasimme kehutun tekniikan, ja lopputulos on kerrassaan täydellinen!
---
Ohje toimii parhaiten, kun kananmuna on ennen keittämistä huoneenlämpöinen, ei jääkaappikylmä.

1. KEITÄ vesi kattilassa kiehuvaksi.
2. LAITA huoneenlämpöiset kananmunat kiehuvaan veteen.
3. KIEHAUTA niitä 1 minuutin ajan (laita ajastin soimaan, jotta varmistat oikean keittoajan).
4. YHDEN minuutin keittämisen jälkeen sammuta liesi.
5. JÄTÄ kattila lämpimälle liedelle seisomaan 10 minuutiksi.
6. JÄÄHDYTÄ kananmunat heti kylmässä vedessä tai jäävedessä.

Tämä testi tehtiin keraamisella liedellä. Tekniikka toimii yhtä hyvin myös induktioliedellä. Induktioliesi viilenee toki nopeammin kuin keraaminen liesi, mutta kananmunat jatkavat kypsymistä kiehautetussa vedessä.

Jos tulos ei 10 minuutin hauduttamisen jälkeen ole itselle sopiva, kannattaa kokeilla vaikka minuuttia pidempää haudutusaikaa.


Ensinnäkin tuossa lopputulos poikkeaa kovastikin varmaan, jos kananmunat on jääkaappikylmiä. Niiden lämpötilaero on liki 20 astetta verrattuna jääkaappikylmään. Ainakin oma jääkaappini on +3 asteinen. Joten reseptin heikkous on siinä, että sen noudattaminen vie aikaa melkoisesti, jos munat pitää ottaa huoneen lämpöön jo hyvissä ajoin ennen keittämistä.

Toisekseen eikö lopputulos myös poikkea sen mukaan, mikä on munien ja veden keskinäinen suhde? Minulla on pieni litran kattila, johon mahtuu seitsemän munaa, jos eivät ole jättimunia. Vettähän niiden lisäksi ei mahdu paljoakaan, ehkä puolisen litraa tai vähän yli. Onhan siinä nyt ero, jos tuossa kattilassa kiehautan minuutin munia ja jätän hautumaan kuin, jos on kahden litran kattila ja 1,5 litraa vettä kiehautettavana ja siinä hauduttaisin saman määrän munia, vai onko?

Itse laitan jääkaappikylmät munat kylmään veteen ja alan sitten vasta lämmittämään munia - vettä ( eivät halkea munien kuoret keiton yhteydessä).

Keitän kymmenkunta minuuttia ja laitan kylmään veteen muutamiksi minuuteiksi ja kovia ovat.

Muisto Keijo Kullervo

[Jaska]

Periaatteessa tohon tapaan
- vakioidaan veden lämpötila johon kananmunat laitetaan keittämistä varten
- vakioidaan kanamunien lämpötila veteen laitettaessa
  -- jääkaappikylmän munan laittamisessa kiehuvaan veteen on riski kananmunan halkeamisesta, muuten se toimisi vakiointina
- annetaan kiehua mitatun vakioajan, jonka optimi haetaan kokeilemalla
- annetaan hautua kattilassa vedessä mitatun vakioajan, jonka optimi haetaan kokeilemalla
- huuhdotaan munat kylmällä vedellä kypsymisen pysäyttämiseksi ja kuorien irtoamisen parantamiseksi

Itse olen toista kuukautta laittanut yhdessä keitettävien munien kanssa veteen kiehumaan lämpömittarin (https://cdon.fi/pienkoneet/munakello-joka-antaa-taydelliset-tulokset-joka-kerta-p66148404) joka kaiken aikaa näytää ovatko munat pehmeitä, mediumeja vai kovia. Punainen mittari muuttuu reunoista edeten valkoiseksi. Kun keittoaste mittarin mukaan on toivottu, mittari ongitaan lusikalla kattilasta tiskipöydälle jäähtymään (ei pidä laittaa kuumana kylmään veteen) ja munat huuhdellaan kylmällä vedellä. On toiminut minulle parahultaisesti.

Uskon mittarin kuvaavan kananmunien keittäytymistä hyvänlaisesti ja oma ymmärrykseni kypsymisen etenemisestä on kohoamassa ennenkokemattomalle tasolle.

Oman kananmunien kypsymistä visualisoivan mittarini tilasin kiinalaisesta verkkokaupasta, mutta se on jo kolmatta kuukautta jatkuva eri sähellystarina, johon kuuluu että Suomi laittoi viime vuonna EU:n ulkopuoliset pienimmätkin ostokset alvillisiksi, tullauksen opettelu ja Suomen Postin lähetystenkuljetusten ja muun asiainhoidon ala-arvoisuus. Ensi kuussa Posti vielä voinee periä vastaanottajalta käsittelymaksua ulkomaanpaketeista.

[Hippi]

Näköjään munien keittämisestäkin saa tiedettä

Olen aina munat keittänyt viisarikellon kanssa ja vahvalla mutulla. Vilkaisen viisarien asennon siinä vaiheessa, kun munat alkavat kiehua ja käyttötarkoituksen mukaan otan muna liedeltä ja lasken enemmän tai vähemmän kylmää vettä niille. Enemmän, jos pitää pystyä jokseenkin pian kuorimaan. Onko ne aina täydellisiä? Ehkä on ehkä ei. Mutta aina ne on tullut käytettyä, sillä käyttökelvottomia eivät ole koskaan olleet.

Mutta siis kiitos kertsille vastauksesta alkuperäiseen kysymykseeni veden määrän vaikutuksesta. Ehkäpä sillä olen onnistunutkin aina riittävän hyvin, että käytän aina samaa kattilaa ja jokseenkin aina on se sama määrä muniakin, sillä keitettynä loput säilyvät jääkaapissa ja tulevat kyllä kohtuu ajassa käytettyä, jos liikaa tuli keitettyä.

[Hippi]

Näköjään on menossa minulla jonkinlainen kyselyvaihe

Viranomainen varoittaa kiristyksestä: "Maksa 1700 euroa"
----
Myöhemmin viestissä väitetään, että hakkeri on kuvannut vastaanottajan pornonkatselua, julkaissut videot Pornhubissa ja uhkaa levittää ne vastaanottajan ystäville, työkavereille ja sukulaisille. Tältä voi muka välttyä maksamalla lunnaat.
– Hoidetaan tämä siis helposti. Sinä maksat minulle 1700 euroa bitcoineina, viestissä sanotaan.
----

Onko pornon katselu vieläkin niin jännää, että suuri osa sitä tekee? Ei kai tuollainen huijaus muuten olisi kovin kannattavaa, ellei hyvä osa viesteistä osuisi sellaiselle, jolla alkaa poskia kuumottaa ja korvissa kuuluu sydämen villi jyskytys. Vai toimiiko tuossakin sama kuin kikkelinlaajennuspillereissä, että riittää, että se pieni prosentti lankeaa ansaan?