Nyt on kysyttävää

[Hippi]

^
No jopas on melkoinen terveyspommi. Ehkä sittenkin kannattaisi kipaista kauppaan vaikka päivittäin hakemaan ja vähemmän, jos vain on irtomyynnissä. Tai voisi aina puolet verkkopussista dumpata naapurille

Btw. Verigreippi on myös hyvänmakuinen ja minusta kyllä parempi kuin tavallinen greippi.

[Xantippa]

^
No jopas on melkoinen terveyspommi. Ehkä sittenkin kannattaisi kipaista kauppaan vaikka päivittäin hakemaan ja vähemmän, jos vain on irtomyynnissä. Tai voisi aina puolet verkkopussista dumpata naapurille

Btw. Verigreippi on myös hyvänmakuinen ja minusta kyllä parempi kuin tavallinen greippi.

Tai sitten todellakin nauttia satokaudesta ja syödä aamiaiseksi, lounaan jälkkäriksi ja iltapalaksi! Näin minä teen tavallisille appelsiineille ja mandariineille, jotka ovat parhaimmillaan, ostan reilusti ja popsin useita päivässä.

Jotain sitä napostelee kumminkin, niin miksei sitten noita.

T: Xante

Muoksis: pesen ja paloittelen myös kannuun veden mausteeksi.

[Norma Bates]

Mussutan mieluusti rypäleitä, kannattaa siis suosia tummia. Muistelisin kuulleeni että tomaatista saa hyödyn vain kuumentamalla sen ensin? En muista mikä hyöty oli kyseessä, mutta eiköhän se tuo lykopeeni ole.

Onkohan rusinat yhtä terveellisiä kuin rypäleet?

[kertsi]

Onkohan rusinat yhtä terveellisiä kuin rypäleet?

Ainakin siinä mielessä eivät rusinat ole yhtä terveellisiä kuin tuoreet viinirypäleet, että rusinoita tulee erityisen helposti syötyä liikaa, jos kohta viinirypäleitäkin voi vetää liikaa niitäkin. Siitä sitten voi aiheutua turvotusta yms. epämukavuutta, ja verensokerin nousuakin.

[Norma Bates]

Onkohan rusinat yhtä terveellisiä kuin rypäleet?

Ainakin siinä mielessä eivät rusinat ole yhtä terveellisiä kuin tuoreet viinirypäleet, että rusinoita tulee erityisen helposti syötyä liikaa, jos kohta viinirypäleitäkin voi vetää liikaa niitäkin. Siitä sitten voi aiheutua turvotusta yms. epämukavuutta, ja verensokerin nousuakin.

Lähinnä mietin sitä että onko niissä tallella ne hyvää tekevät ainesosat joita tummissa rypäleissä siis on.

[Kopek]

Uutisissa on kerrottu moneen kertaan viime päivinä, että Leopard 2 -panssarivaunut ovat hyökkäysaseita, ja sen vuoksi Saksan on ollut vaikea päättää niiden lähettämisestä Ukrainaan. Uutisissa on kerrottu, että myös amerikkalaiset ovat olleet haluttomia lähettämään omia Abrams -panssarivaunujaan Ukrainaan, koska nekin ovat hyökkäysaseita. Nyt näitä kahden maan valmistamia hyökkäysaseita on kuitenkin päätetty lähettää ukrainalaisten avuksi. Tätä on pidetty merkittävänä käännekohtaja sodassa.

Kysymys kuuluu: Onko Suomella ollut aikomus hyökätä Venäjälle, kun se on hankkinut parisataa Leopard 2 -panssarivaunua? Vai mihin Suomen puolustusvoimat tarvitsee hyökkäysaseita?

(Toopen ei pidä ottaa tätä kysymystä vakavasti. Eikä muidenkaan.) 

[Brutto]

Kysymys kuuluu: Onko Suomella ollut aikomus hyökätä Venäjälle, kun se on hankkinut parisataa Leopard 2 -panssarivaunua? Vai mihin Suomen puolustusvoimat tarvitsee hyökkäysaseita?

Niitä tarvitaan vastahyökkäyksessä kun vihulainen on jo edennyt Kouvolaan.

[Hippi]

^
Kouvola on niin venäläisen näköinen kaupunki, että annetaan sen mennä, mutta sen jälkeen sitten pistetään hanttiin.

[Hayabusa]

^No ei se Vantaa sen kummempi ole. 

[Socrates]

Wagnerilla on pulaa panssareista. Annetaan ne täältä Suomesta suoraan Prigozhinille.

[Karikko]

Uutisissa on kerrottu moneen kertaan viime päivinä, että Leopard 2 -panssarivaunut ovat hyökkäysaseita, ja sen vuoksi Saksan on ollut vaikea päättää niiden lähettämisestä Ukrainaan. Uutisissa on kerrottu, että myös amerikkalaiset ovat olleet haluttomia lähettämään omia Abrams -panssarivaunujaan Ukrainaan, koska nekin ovat hyökkäysaseita. Nyt näitä kahden maan valmistamia hyökkäysaseita on kuitenkin päätetty lähettää ukrainalaisten avuksi. Tätä on pidetty merkittävänä käännekohtaja sodassa.

Kysymys kuuluu: Onko Suomella ollut aikomus hyökätä Venäjälle, kun se on hankkinut parisataa Leopard 2 -panssarivaunua? Vai mihin Suomen puolustusvoimat tarvitsee hyökkäysaseita?

(Toopen ei pidä ottaa tätä kysymystä vakavasti. Eikä muidenkaan.) 

Kyse on edullisuudesta. Suomi osteli paljon muutakin kamaa, kun sai halvalla.

Kannatti ilmeisesti ostaa, nyt voi sitten lahjoitella niitä pois.

Tanskalla taitaa olla alle kymmenen panssarivaunua, norjalla 36 lepardia ei niissä paljon jakamista lie.

Myös etelä-koreasta hankittiin raskasta aseistusta (käytettyä, kuten noita hollannista osteltuja lepareitakin)

Ihan käyttökelpoista kamaa, varmaan niillä edelleen saa hengen pois monelta.

Ilmeisesti suomalaiset ovat nyt vieneet paljon entisen neuvostoliiton aikaisesta arsenaalistaan toimintaan- sitäkin oli aika paljon varastoissa.

[kertsi]

TSS, ja muut psykologiasta kiinnostuneet:

Näkyvätkö tunteet aina myös fysiologisestikin jollain tavoin?

Onko se edes periaatteessa mahdollista, että ihminen on hermostunut vain oman mielensä sisällä, ilman, että hermostuneisuus näkyy jotenkin jossain kohtaa kehoa (vaikka sitä ei itse huomaisikaan)? Esimerkiksi lihasjännityksinä, ruoansulatuksen häiriintymisenä, sydämen lyöntitiheyden, pintaverenkierron, hikoilunopeuden tai verenpaineen muutoksina, punastumisena, kalpenemisena jne.. Tai kasvojen ilmeestä, elekielestä jne..

Sen tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät havaitse kovinkaan hyvin fysiologisia muutoksia omassa kehossaan, muistaakseni ainakin alekstyymikoilla se lienee heikompaa.

[kertsi]

Miten (kotikonstein) saada selville omat tiedostamattomat ja automatisoituneet (mahdollisesti biasoituneet) tulkinnat ja ajatukset, niin että tietoinen mieli pääsisi niitä analysoimaan, ja arvioimaan niiden todenperäisyyttä?

Psykologiassa käytettäneen ehkä projektiivisia (epäsuoria) menetelmiä tähän? Toimivatkohan ne? Mitä muuta käytetään?

[Xantippa]

^

Itse kyllä huomaan heti, maha minullakin hermostumiseen reagoi.

Joskus olen myös huvikseni tarkkaillut ihmisiä myöhässä lähtevässä junassa, kun esim. odotetaan matkustajia toisesta junasta. Väittäisin, että kykenee erottamaan heidät, joita myöhästyminen "vain" harmittaa ja heidät, joilla oikeasti on sovittu meno jonnekin ihan olemuksesta.

T: Xante

[kertsi]

TSS, ja muut psykologiasta kiinnostuneet:

Näkyvätkö tunteet aina myös fysiologisestikin jollain tavoin?

Onko se edes periaatteessa mahdollista, että ihminen on hermostunut vain oman mielensä sisällä, ilman, että hermostuneisuus näkyy jotenkin jossain kohtaa kehoa (vaikka sitä ei itse huomaisikaan)? Esimerkiksi lihasjännityksinä, ruoansulatuksen häiriintymisenä, sydämen lyöntitiheyden, pintaverenkierron, hikoilunopeuden tai verenpaineen muutoksina.

Sen tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät havaitse kovinkaan hyvin fysiologisia muutoksia omassa kehossaan, muistaakseni ainakin alekstyymikoilla se lienee heikompaa.

Wikipedia kertoo määritelmän tunteelle (emotion), boldaukseni, ja siihen kuuluu nimenomaan fysiologinen aktiviteetti tai muutos:

From a mechanistic perspective, emotions can be defined as "a positive or negative experience that is associated with a particular pattern of physiological activity." Emotions produce different physiological, behavioral and cognitive changes. The original role of emotions was to motivate adaptive behaviors that in the past would have contributed to the passing on of genes through survival, reproduction, and kin selection.

Lienee totta, että esimerkiksi ilmeettömyys kuuluu joidenkin ihmisten olemukseen, oli sisällä vaikka millainen myllerrys, mutta kiinnostaisi siis tietää, onko se edes mahdollista, ettei mitään fysiologisia muutoksia olisi, vaikka olisi esimerkiksi hermostunut. Vai onko vaan niin, etteivät kaikki niitä muutoksia omassa itsessään vaan havaitse?