Ateismi

[Karikko]

Toope ei nyt näytä ymmärtävän, että uskonto omaksutaan vasta kun se tarjoaa parempaa kuin käytännön elämä tarjoaa...

Tuon ajatuksenhan täysin ymmärrän. Kannattaisin ateismia tai vaihtoehtoisia uskontomalleja, jos kykenisivät siihen, mitä kristillisyys on mahdollistanut länsimaisille yhteiskunnille. Mutta parempaa eivät tarjoa.

Pakkotoimin uskonnot on levitetty hallitsijoiden vallan käytön mukana- ihmisethän tarvitsevat leipää ja sirkushuveja-. Uskonnot ovat tarjonneet sen sirkushuvin ja tradition mukaisen seromoniaviihdykkeen, ennen tätä nykyistä telkan ja muun mediaviihteen saapumista.
Usko ja toivo on toki aina vedonnut ihmismieleen, tässä matoisessa viruspitoisessa maailmassa.

Nykysin olisi myös mahdollista itsenäisempää asioiden ymmärtämiseen, mutta siinä olet oikeassa, että yleensä ihmiset tyytyvät siihen mitä aktiivisesti tarjotaan maailman selitykseksi, (omaa mieltään ihmiset kumartavat uskoessaan omiin mielikuviinsa).

Oikeastaan on hyvä ymmärtää noin kristillisesti vain ensimmäisen käskyn kaksi ensimmäistä sanaa- minä olen, eli mitä on oleminen ja mitä se minä siinä tarkoittaa-- onko sitä minää olemassa ilman olemista, luontoa luomakuntaa, maailmaa.
Jos se minä on olemassa erillisenä silloin voi tietenkin satsata muihinkin uskomattomiin uskonasioihin ja hyppiä ilmaan putoamatta takaisin maan pinnalle.

[Toope]

Vähäänpä olet tyytyvinen, mutta kuten todettua, saat nykyään uskoa mitä huvittaa ja kiittää siitä humanismia.

Olenko vähään tyytyväinen kun kannatan länsimaista yhteiskuntamallia, joka luo ihmisille, mukaan lukien vähemmistöille historian parasta yhteiskuntamallia?
Minä arvostan tuota, mikset sinä? Vai keksitkö jonkin paremman yhteiskuntamallin sosialismin tai islamin tai mitäniitäonkaan perusteella?
Länsimaisten ihmisten oikeasti tulisi tajuta yhteiskuntansa arvo, eikä olla nöyristeleviä syyllisiä ja marttyyreja saksalaisten tapaan. Meillä on ylpeydenaiheita.

[mikainen]

Vähäänpä olet tyytyvinen, mutta kuten todettua, saat nykyään uskoa mitä huvittaa ja kiittää siitä humanismia.

Olenko vähään tyytyväinen kun kannatan länsimaista yhteiskuntamallia, joka luo ihmisille, mukaan lukien vähemmistöille historian parasta yhteiskuntamallia?
Minä arvostan tuota, mikset sinä? Vai keksitkö jonkin paremman yhteiskuntamallin sosialismin tai islamin tai mitäniitäonkaan perusteella?
Länsimaisten ihmisten oikeasti tulisi tajuta yhteiskuntansa arvo, eikä olla nöyristeleviä syyllisiä ja marttyyreja saksalaisten tapaan. Meillä on ylpeydenaiheita.

Ja saat kiittää siitä kristinuskon vaikutuksen vähenemistä.

[-:)lauri]

Toope ei ilmeisesti ole täysin perillä ympäröivästä maailmasta. Kristillisillä arvo- ja moraalikäsityksillä päästään nykyaikana lähinnä saharan etelänpuoleisen Afrikan kehitystasoon. Muuta kehitystä heillä ei siellä ole kuin kirkolliset arvo- ja moraalikäsitykset. Sekulaarihumanistiset arvo- ja moraalikäsitykset loistavat poissaolollaan. Se on toki pitkälti mielipidekysymys, onko se vähään tyytymistä vai ei.

[-:)lauri]

Tieteen mukaan kehitys aiheutuu pääsääntöisesti ihmisoikeuksien lisäämisestä. Tämä ei ole mitenkään vaikea konsepti järkeillä, että miksi näin mahdollisesti on, jos suurten numeroiden laki on edes auttavasti hallinnassa. Nimittäin, mitä useammat aivot voidaan valjastaa jonkin asian kehittämiseen, sitä enemmän joukkoon mahtuu luovia ajattelijoita sekä älyllisiä ajattelijoita. Kaksi merkittävintä edellytystä sille, että innovaatioita syntyy. Mitä enemmän noita ominaisuuksia on, sitä enemmän innovatioita eli kehitystä.

Minun on vaikea nähdä kristillisillä arvo- ja moraalikäsityksillä olevan yhtälöön mitään sellaista annettavaa, mitä millä tahansa muulla randomilla arvo- ja moraalikäsityksellä ei olisi.

[Toope]

Tieteen mukaan kehitys aiheutuu pääsääntöisesti ihmisoikeuksien lisäämisestä. Tämä ei ole mitenkään vaikea konsepti järkeillä, että miksi näin mahdollisesti on, jos suurten numeroiden laki on edes auttavasti hallinnassa. Nimittäin, mitä useammat aivot voidaan valjastaa jonkin alueen kehittämiseen, sitä enemmän joukkoon mahtuu luovia ajattelijoita sekä älyllisiä ajattelijoita. Kaksi merkittävintä edellytystä sille, että innovaatioita syntyy. Mitä enemmän noita ominaisuuksia on, sitä enemmän innovatioita eli kehitystä.

Minun on vaikea nähdä kristillisillä arvo- ja moraalikäsityksillä olevan yhtälöön mitään sellaista annettavaa, mitä millä tahansa muulla randomilla arvo- ja moraalikäsityksellä ei olisi.

Tiede syntyi länsimaihin ennen yhteiskunnan liberalisointia. Monet tieteen periaatteet luotiin jo ennen naisten vapautumista. Toki naisten älyn valjastaminen tieteisiin kaksinkertaisti potentiaalin. Kristillisyys ei ole asia, joka olisi suuresti estänyt naisten hakeutumista tieteisiin, se on kyllä ollut asia, joka on ylläpitänyt yhteiskuntaa perherakennelmineen ja perinteineen.

[-:)lauri]

Tieteen mukaan kehitys aiheutuu pääsääntöisesti ihmisoikeuksien lisäämisestä. Tämä ei ole mitenkään vaikea konsepti järkeillä, että miksi näin mahdollisesti on, jos suurten numeroiden laki on edes auttavasti hallinnassa. Nimittäin, mitä useammat aivot voidaan valjastaa jonkin alueen kehittämiseen, sitä enemmän joukkoon mahtuu luovia ajattelijoita sekä älyllisiä ajattelijoita. Kaksi merkittävintä edellytystä sille, että innovaatioita syntyy. Mitä enemmän noita ominaisuuksia on, sitä enemmän innovatioita eli kehitystä.

Minun on vaikea nähdä kristillisillä arvo- ja moraalikäsityksillä olevan yhtälöön mitään sellaista annettavaa, mitä millä tahansa muulla randomilla arvo- ja moraalikäsityksellä ei olisi.

Tiede syntyi länsimaihin ennen yhteiskunnan liberalisointia. Monet tieteen periaatteet luotiin jo ennen naisten vapautumista. Toki naisten älyn valjastaminen tieteisiin kaksinkertaisti potentiaalin. Kristillisyys ei ole asia, joka olisi suuresti estänyt naisten hakeutumista tieteisiin, se on kyllä ollut asia, joka on ylläpitänyt yhteiskuntaa perherakennelmineen ja perinteineen.

Minä puhuin kehityksestä. Jos riittää Saharan etelänpuoleisen Afrikan kehitystaso, kristilliset arvo- ja moraalikäsitykset riittävät. Jos kutenkin haluaisi enempi länsimaista kehitystasoa, tarvitaan siihen sekulaarihumanistisia arvo- ja moraalikäsityksiä.

[Melodious Oaf]

^ Mun mielestä tää koko juttu että kristinusko on syy johonkin kehitysasteeseen on vähän sellainen kuumeuni Toopelta. Tai Lou Stoolwater -nimisen bluesartistin jäätävän toisteisen biisin kertosäe.

Sille ei ole mitään viileitä asiaperusteita, ja jos siitä joku osuus onkin totta, niin sillä ei luultavasti ole oikein mitään tekemistä sen kanssa, mitä Toope nyt tosiasiallisesti väittää.

[-:)lauri]

^ Mun mielestä tää koko juttu että kristinusko on syy johonkin kehitysasteeseen on vähän sellainen kuumeuni Toopelta. Tai Lou Stoolwater -nimisen bluesartistin jäätävän toisteisen biisin kertosäe.

Sille ei ole mitään viileitä asiaperusteita, ja jos siitä joku osuus onkin totta, niin sillä ei luultavasti ole oikein mitään tekemistä sen kanssa, mitä Toope nyt tosiasiallisesti väittää.

Ei tuo siinä mielessä ihan puskista vedetty ajatus Toopellakaan ole, että perinteiset kristilliset arvo- ja moraalikäsitykset saisivat aikaan tietynlaista kehitystä, sillä arvo- ja moraalikäsitykset (tietyiltä osin) eivät ilmeisesti pelkästään vain korreloi kehitysasteen kanssa, vaan vaikuttaisivat jopa tietyissä tilanteissa aiheuttavan sitä [1][2]. Toopen kannalta toki ongelmallisesti länsimainen kehitys on edellyttänyt perinteisten kristillisten arvo- ja moraalikäsitysten sijaan enempi humanistisia arvo- ja moraalikäsityksiä. Tietenkään kristillinen kulttuuri ei ole ollut kehityksen esteenä per se, kunhan vain uskovaisille on käynyt, että ihmisiä koskevat arvo- ja moraalikäsitykset otetaan humanisteilta, kuten viimeisen sadan tai parin sadan vuoden aikana on yhä enenevissä määrin käynyt.

[1] https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005766584.html
[2] https://advances.sciencemag.org/content/4/7/eaar8680.full

[a4]

Melko tuoreet monoteistiset uskonnot ovat polyteismista poiketen satsanneet laajennushaluiseen lähetystyöhön ja yhtenäistäviin uskonpuhdistuksiin, jolloin niistä on kasvanut jopa ihmislajin kehitystä uudelle megatasolle vieneitä imperiumejakin suurempi maailmanuskontojen ilmiö ja samalla siemen heimoajattelusta kokonaisten kansojen ja suurvaltojen kautta kohti ihmiskunnan ideaa ja sitäkin universaalimpaa tieteellistä ajattelua. Kohti ateismia.
Kehitysvaiheita.

[-:)lauri]

Melko tuoreet monoteistiset uskonnot ovat polyteismista poiketen satsanneet laajennushaluiseen lähetystyöhön ja yhtenäistäviin uskonpuhdistuksiin, jolloin niistä on kasvanut jopa ihmislajin kehitystä uudelle megatasolle vieneitä imperiumejakin suurempi maailmanuskontojen ilmiö ja samalla siemen heimoajattelusta kokonaisten kansojen kautta kohti ihmiskunnan ideaa ja sitäkin universaalimpaa tieteellistä ajattelua. Kohti ateismia.
Kehitysvaiheita.

Näin on ollut lähinnä vain valloittajaeliitin perspektiivistä käsin katsottuna ja jos megatasoksi rittää jokin Saharan etelän puoleisen Afrikan elintaso tai Lähi-idän kuningaskuntien -elintaso. Tavallinen kansa on elänyt yleensä aina köyhyydessä ennen sotaa, köyhtynyt entisestään sodan aikana ja saavuttanut sodan jälkeen alkuperäisen köyhyytensä tason eli elänyt köyhydesssä myös sodan jälkeenkin. Teknologisesta kehityksestä vastaava aivovoima on ollut tuolloin ehkä kymmenen eliitiin kuuluvan tiedemiehen harteilla per miljoona kansalaista. Tavalisen kansan köyhyys ja aivovoiman vähäisyys eivät kuitenkaan ole olleet kohtalona siellä, missä kansalasiin on suhtauduttu enempi humanistisin humanistisin ottein.

Se miksi kehitys oli islamilaisissa maissa kristillisiä maita nopeampaa antiikin Rooman jälkeen ja ennen 1000 lukua oli islamilaisissa maissa valinneet humanistiset arvo- ja moraalikäsitykset ihmisiin (uskonnolliset konservatiivit pitivät kulttuuria liberaalien mädättämänä ja ehdottoman rappiollisena ja rappiollistavana) ja se miksi kehitys lähes lakkasi (käytännössä lakkaisi jos verrataan länsimaihin) islamilaisssa maissa 1000-luvulla, oli humanismin korvautuminen monoteistisillä arvo- ja moraalikäsityksillä (uskonnolliset konservatiivit saivat vallan päättää kaiken muun ohella juuri kulttuurista ja tieteenteosta).
Ja se miksi kristillinen maailma eli antiikin Roman ja 1000 luvun välillä köyhyydessä islamilaiseen maailmaan nähden oli monoteistiset arvo- ja moraalikäsitykset ja se miksi 1000-luvulta lähtien tiettyjen kristillisten maiden kehitys on ollut kaikkia islamilaisia serkkujaan ja osaa kristillisiä serkkujaan nopeampaa on ollut humanismin arvostuksen kasvu koska yhä useampi ja useampi on pelkän eliitin lisäksi päässyt osallistumaan täysipainoisesti kehityksen rakentamiseen. Joskin merkittävä osa kiitosta länsimaalaisesta kehityksen historiasta joskus 1000-luvulta eteenpäin kuuluu sille, että uskonnollinen eliitti hyväksyi yhä useammain ja useammin asioiden selittämisen naturalistisilla prosesseilla uskonnollisen magian sijaan ja oikeastaan sen todellisen irtioton länsimaat ottivat muuhun maailmaan tosiaan vasta 100- tai 200 vuotta sitten kun miesten ajatustyön lisäksi alettiin hyväksyä myös naisten ajatustyö.

[Toope]

^ Mun mielestä tää koko juttu että kristinusko on syy johonkin kehitysasteeseen on vähän sellainen kuumeuni Toopelta. Tai Lou Stoolwater -nimisen bluesartistin jäätävän toisteisen biisin kertosäe.

Sille ei ole mitään viileitä asiaperusteita, ja jos siitä joku osuus onkin totta, niin sillä ei luultavasti ole oikein mitään tekemistä sen kanssa, mitä Toope nyt tosiasiallisesti väittää.

Tai vaihtoehto on se, ettet itse oikein ymmärrä länsimaisen kehityksen ja kristillisyyden yhteistyötä asiassa. En minä väitä kristillisyyden olevan syy länsimaisen tieteen ja kehityksen syntyyn, väitän sen olevan osatekijä niissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa, jotka mahdollistivat tieteellistäkin vapaata kehitystä.

[Toope]

Melko tuoreet monoteistiset uskonnot ovat polyteismista poiketen satsanneet laajennushaluiseen lähetystyöhön ja yhtenäistäviin uskonpuhdistuksiin, jolloin niistä on kasvanut jopa ihmislajin kehitystä uudelle megatasolle vieneitä imperiumejakin suurempi maailmanuskontojen ilmiö ja samalla siemen heimoajattelusta kokonaisten kansojen ja suurvaltojen kautta kohti ihmiskunnan ideaa ja sitäkin universaalimpaa tieteellistä ajattelua. Kohti ateismia.
Kehitysvaiheita.

Yhtä lailla voisimme kysyä, mitä kehitystä Afrikassa tai Lähi-idässä nykyisin olisi, elleivät eurooppalaiset olisi sinne rautateitä, sairaaloita ja tieteellistä kehitystä tuoneet?

[-:)lauri]

Melko tuoreet monoteistiset uskonnot ovat polyteismista poiketen satsanneet laajennushaluiseen lähetystyöhön ja yhtenäistäviin uskonpuhdistuksiin, jolloin niistä on kasvanut jopa ihmislajin kehitystä uudelle megatasolle vieneitä imperiumejakin suurempi maailmanuskontojen ilmiö ja samalla siemen heimoajattelusta kokonaisten kansojen kautta kohti ihmiskunnan ideaa ja sitäkin universaalimpaa tieteellistä ajattelua. Kohti ateismia.
Kehitysvaiheita.

Näin on ollut lähinnä vain valloittajaeliitin perspektiivistä käsin katsottuna ja jos megatasoksi rittää jokin Saharan etelän puoleisen Afrikan elintaso tai Lähi-idän kuningaskuntien -elintaso. Tavallinen kansa on elänyt yleensä aina köyhyydessä ennen sotaa, köyhtynyt entisestään sodan aikana ja saavuttanut sodan jälkeen alkuperäisen köyhyytensä tason eli elänyt köyhydesssä myös sodan jälkeenkin. Teknologisesta kehityksestä vastaava aivovoima on ollut tuolloin ehkä kymmenen eliitiin kuuluvan tiedemiehen harteilla per miljoona kansalaista. Tavalisen kansan köyhyys ja aivovoiman vähäisyys eivät kuitenkaan ole olleet kohtalona siellä, missä kansalasiin on suhtauduttu enempi humanistisin humanistisin ottein.

Se miksi kehitys oli islamilaisissa maissa kristillisiä maita nopeampaa antiikin Rooman jälkeen ja ennen 1000 lukua oli islamilaisissa maissa valinneet humanistiset arvo- ja moraalikäsitykset ihmisiin (uskonnolliset konservatiivit pitivät kulttuuria liberaalien mädättämänä ja ehdottoman rappiollisena ja rappiollistavana) ja se miksi kehitys lähes lakkasi (käytännössä lakkaisi jos verrataan länsimaihin) islamilaisssa maissa 1000-luvulla, oli humanismin korvautuminen monoteistisillä arvo- ja moraalikäsityksillä (uskonnolliset konservatiivit saivat vallan päättää kaiken muun ohella juuri kulttuurista ja tieteenteosta).
Ja se miksi kristillinen maailma eli antiikin Roman ja 1000 luvun välillä köyhyydessä islamilaiseen maailmaan nähden oli monoteistiset arvo- ja moraalikäsitykset ja se miksi 1000-luvulta lähtien tiettyjen kristillisten maiden kehitys on ollut kaikkia islamilaisia serkkujaan ja osaa kristillisiä serkkujaan nopeampaa on ollut humanismin arvostuksen kasvu koska yhä useampi ja useampi on pelkän eliitin lisäksi päässyt osallistumaan täysipainoisesti kehityksen rakentamiseen. Joskin merkittävä osa kiitosta länsimaalaisesta kehityksen historiasta joskus 1000-luvulta eteenpäin kuuluu sille, että uskonnollinen eliitti hyväksyi yhä useammain ja useammin asioiden selittämisen naturalistisilla prosesseilla uskonnollisen magian sijaan ja oikeastaan sen todellisen irtioton länsimaat ottivat muuhun maailmaan tosiaan vasta 100- tai 200 vuotta sitten kun miesten ajatustyön lisäksi alettiin hyväksyä myös naisten ajatustyö.

Tai oikeammin kehitykseen ovat pääsääntöisesti edelleenkin voineet osallistua täysipainoisesti vain "herrarotuun" kuuluvat miehet ja naiset. Erilaisten vähemmistöjen asema on edelleenkin myös lansimaissa ei-optimaalinen täysipainoisen osallistumisen kannalta. Veikkaisin, että vähemmistöjen oikeuksien parantaminen länsimaissa, toisi kehityksen kehittymiseen ehkä vielä max 30% lisätehon.

Maailmanlaajuisesti kehityksen kehitämiseen pystyy osallistumaan edelleenkin vain vähemmistö maapallon väestöstä. Eli potentiaalia kehityksen nopeampaan kehittymiseen on vielä runsaasti. Ihmisoikeustyöllä on puhtaasti sen lisäksi, että se on moraalisesti oikein, myös hyötyä kehityksen kannalta, edellyttäen että ylipäätään tykkää kehityksestä.

[a4]

Tai oikeammin kehitykseen ovat pääsääntöisesti edelleenkin voineet osallistua täysipainoisesti vain "herrarotuun" kuuluvat miehet ja naiset. Erilaisten vähemmistöjen asema on edelleenkin myös lansimaissa ei-optimaalinen täysipainoisen osallistumisen kannalta. Veikkaisin, että vähemmistöjen oikeuksien parantaminen länsimaissa, toisi kehityksen kehittymiseen ehkä vielä max 30% lisätehon.

Maailmanlaajuisesti kehityksen kehitämiseen pystyy osallistumaan edelleenkin vain vähemmistö maapallon väestöstä. Eli potentiaalia kehityksen nopeampaan kehittymiseen on vielä runsaasti. Ihmisoikeustyöllä on puhtaasti sen lisäksi, että se on moraalisesti oikein, myös hyötyä kehityksen kannalta, edellyttäen että ylipäätään tykkää kehityksestä.

Kehitys kehittyy.
Naisten potentiaali on vapautumassa patriarkaalisessa maailmassa yhä enemmän. Seuraavaksi muut vähemmistöt.
Kunhan kehitysmaat ja kehittyvät maat nousevat kehittyvien maiden rinnalle, eli taloudellisesti, kulttuurisesti ja teknologisesti nykyaikaan.
Mutta samalla nousee uusia uhkakuvia. Tietokoneajan robotisaatio ja tekoäly voivat maanviljelyn ja teollistumisen aikakausien lailla orjuuttaa rankasti ihmiskuntaa ja tukea eliittiä, samalla kun ihmiskunta niiden avulla kehittyy mullistavasti joksikin uudenlaiseksi.