Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ateismi

Aloittaja -:)lauri, tammikuu 17, 2020, 21:08:13

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Millaisia merkityksiä ateismille tunnette teoriassa ja/tai käytännössä?

Itse olen omaksunut alunperin ajatuksen, että ateismi olisi vain jumaluskon puutetta, mutta vuosien saatossa on ollut pakko myöntää, että näinhän hyvin harvoin käytännössä on. Joillekin se merktisee myös aktiivista uskovaisten käännyttämistä. Heille ateismi ei ole pelkästään uskon puutetta, vaan lähetystehtävä. Heillä on lähes poikkeuksetta uskonpuutteen sijaan tai sen lisäksi, positiivinen kanta jumalien olemattomuuteen. Se on viimekädessä filosofisesti yhtä ongelmallinen kanta jumaliin, kuin niihin uskominenkin.

Tai vaikka se onkin ongelmallinen kanta, siinä ja uskomisessa on keskenään mielestäni ainakin sellaisia sävyeroja, että niistä on mielekästä keskustella (lue => väitellä).

Nämä ovat kaksi ateismin merkityssisältöä, joihin itse ainakin törmään. Itselläni on taipumusta tuohon lähetystehtävään, vaikka kovin toivoisinkin, että ateismini olisi vain suhteeni puutetta jumaliin.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Ateismi toimii yksilöajatteluna, yhteiskunnallisena ajatuksena se luo ongelmia, arvotyhjiötä.
Yhteiskunnalle on eduksi, jos siinä vallitsee tietynlainen henkinen arvo/moraalinen yhteisymmärrys. Se kestää sen, että yksittäiset ihmiset eivät tuota arvomaailmaa jaa, kunhan pääosalla väestöstä on melko samanlainen käsitys yhteiskunnasta. Ateismi kuitenkin voi olla myös syövän tavoin kalvava sairaus, joka rikkoo yhteiskunnan perusteita ja pohjaa. En tällä tarkoita mitään pakkouskonnollisuutta, mutta esim. meillä tietynlaisen kristillisen arvo/moraalikäsityksen hyväksymistä ja yhteisymmärrystä siitä, koska tuollainen yhteinen käsitys on liimaa yhteiskunnan ylläpitämiselle. Ateismi, vaikkakin monille hyvä ajatus, ei välttämättä ole yhteiskuntaa rakentava ajatus, ehkä päinvastoin. Se ei luo, se rikkoo.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 17, 2020, 21:08:13
Heillä on lähes poikkeuksetta uskonpuutteen sijaan tai sen lisäksi, positiivinen kanta jumalien olemattomuuteen. Se on viimekädessä filosofisesti yhtä ongelmallinen kanta jumaliin, kuin niihin uskominenkin.


Tällaiset tuppaavat olemaan ankeaa sakkia. Negatiivinen identiteetti eli se, että määrittelee itsensä sen kautta mitä ei ole, johtaa helposti umpikujaan. Ateismi tai ylipäätään mikään anti-ismi on vaarallinen pohja identiteetille.

Innokkaimmat politiikasta räyhäävät ovat samantyyppistä porukkaa. Eniten heitä kiinnostaa vastustaja, joko todellinen tai kuviteltu.

Oletan, että negatiivisen identiteetin houkutus piilee sen tuomassa vastuuvapaudessa. On helpompi kytätä muiden virheitä kuin yrittää itse saada jotain aikaan. Siinähän voi vaikka joutua naurunalaiseksi.

Vaaraton Norsu

^ No tuleepas täällä hyviä pointteja kesken kirjoittamiseni.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2020, 22:35:47
Ateismi toimii yksilöajatteluna, yhteiskunnallisena ajatuksena se luo ongelmia, arvotyhjiötä.

No joo, minusta tämäkin ihan hyvä pointti.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2020, 22:35:47
Yhteiskunnalle on eduksi, jos siinä vallitsee tietynlainen henkinen arvo/moraalinen yhteisymmärrys. Se kestää sen, että yksittäiset ihmiset eivät tuota arvomaailmaa jaa, kunhan pääosalla väestöstä on melko samanlainen käsitys yhteiskunnasta.

Juu vissiin, ei haittaa. Pelkään kyllä, että olet tässä menossa jonnekin...

***

Omaa kantaa Jumalan olemassaoloon ei millään jaksaisi miettiä. Livekeskusteluissa olen ottanut kannan, etten usko jumalaan. Ateismin julistajista en ole koskaan pitänyt.

Minun vaikutelmani on, että ateismia julistavien "richarddawkinssien" keskeinen uskomus on, että maailmassa on sellainen vakava vika, että ihmiset uskovat olemattomiin olentoihin. Ja tietoisuutta tästä he haluavat levittää. Maailma olisi parempi jos moinen harha menisi pois. (Oletettavasti ihmisten silmät sitten aukeaisivat näkemään sen, mitä todellaTM on.)

Minulle em. uskomuksesta tulee mieleen Marx, joka vissiin jotenkin uskoi, että jos ihmiset havahtuisivat näkemään, miten kapitalisti riistää työväenluokkaa, ja tulisivat tietoisiksi omasta paikastaan historiassa, he lopettaisivat sortonsa, ja prosessissa "valheellisen tietoisuuden" alta paljastuisi todellisuus sellaisena kuin se todellaTM on, ja uudessa yhteiskunnassa kaikki olisi oikein hienosti ja perustuisi siihen, mitä todellaTM on.

Mutta en usko, että Marx koskaan esitti järkevää vaihtroehtoista mallia siitä, miten tuotantopäätökset tehtäsiin (käytännössä päädyttiin suunnitelmatalouteen, jossa joku viranomainen teki päätökset mitä seuraavana viisivuotiskautena tms. tuotettaisiin). Ei ollut mitään toteuttamiskelpoista uutta yhteiskunnan mallia. Tämä on pointtini, miksi ateismin julistus ärsyttää. Jos otat pois "väärän tietoisuuden" ei tilalle löydy itsestään mitään uutta parempaa. Jää tyhjä paikka, jonka joku suunnitelmatalouden tasoinen neronleimaus sitten täyttää.

-:)lauri

#4
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 17, 2020, 22:45:14
^ No tuleepas täällä hyviä pointteja kesken kirjoittamiseni.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2020, 22:35:47
Ateismi toimii yksilöajatteluna, yhteiskunnallisena ajatuksena se luo ongelmia, arvotyhjiötä.

No joo, minusta tämäkin ihan hyvä pointti.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 17, 2020, 22:35:47
Yhteiskunnalle on eduksi, jos siinä vallitsee tietynlainen henkinen arvo/moraalinen yhteisymmärrys. Se kestää sen, että yksittäiset ihmiset eivät tuota arvomaailmaa jaa, kunhan pääosalla väestöstä on melko samanlainen käsitys yhteiskunnasta.

Juu vissiin, ei haittaa. Pelkään kyllä, että olet tässä menossa jonnekin...

***

Omaa kantaa Jumalan olemassaoloon ei millään jaksaisi miettiä. Livekeskusteluissa olen ottanut kannan, etten usko jumalaan. Ateismin julistajista en ole koskaan pitänyt.

Minun vaikutelmani on, että ateismia julistavien "richarddawkinssien" keskeinen uskomus on, että maailmassa on sellainen vakava vika, että ihmiset uskovat olemattomiin olentoihin. Ja tietoisuutta tästä he haluavat levittää. Maailma olisi parempi jos moinen harha menisi pois. (Oletettavasti ihmisten silmät sitten aukeaisivat näkemään sen, mitä todellaTM on.)

Minulle em. uskomuksesta tulee mieleen Marx, joka vissiin jotenkin uskoi, että jos ihmiset havahtuisivat näkemään, miten kapitalisti riistää työväenluokkaa, ja tulisivat tietoisiksi omasta paikastaan historiassa, he lopettaisivat sortonsa, ja prosessissa "valheellisen tietoisuuden" alta paljastuisi todellisuus sellaisena kuin se todellaTM on, ja uudessa yhteiskunnassa kaikki olisi oikein hienosti ja perustuisi siihen, mitä todellaTM on.

Mutta en usko, että Marx koskaan esitti järkevää vaihtroehtoista mallia siitä, miten tuotantopäätökset tehtäsiin (käytännössä päädyttiin suunnitelmatalouteen, jossa joku viranomainen teki päätökset mitä seuraavana viisivuotiskautena tms. tuotettaisiin). Ei ollut mitään toteuttamiskelpoista uutta yhteiskunnan mallia. Tämä on pointtini, miksi ateismin julistus ärsyttää. Jos otat pois "väärän tietoisuuden" ei tilalle löydy itsestään mitään uutta parempaa. Jää tyhjä paikka, jonka joku suunnitelmatalouden tasoinen neronleimaus sitten täyttää.

Eläin kuten ihminen perii geeneissään taipumukset lajityypilliseen arvopohjaan, joka sitten muotoutuu lopulta käytännön elämässä sellaiseksi kuin se muotoutuu. Se millaiset taipumukset lajityypillisissä arvoissamme korostuvat, riippuvat mm. siitä, kuinka rakastettu lapsi sai lapsena olla sekä vanhempiensa että ikätoveriensa taholta ja tietenkin siitä, kuinka johdonmukaisia ympäröivät ihmiset ja muu ympäristö noin niin kuin muutenkin ovat ja ovat olleet.

Tätä syntyvää/syntynyttä arvopohjaa voi sitten omien psykoositaipumustensa sallisessa alkaa ylitulkitsemaan jonkun mytologian kuten kristinuskon kautta, mutta koska ei ole löydetty mitään mytologiakomponenttia ihmisten aivoista, joka ylikirjoittaisi kyseisen yksilön perimän ja tämän elämänkokemukset, jokin tietty mytologia kaikkien mytologioiden joukossa on aikalailla tarpeeton yksilön arvopohjan rakentumisessa.

Mytologiat kuten kirjallisuus laajemminkin (toki jos vain lukee niita) paljastavat meille ensisijaisesti vain sen kuinka muut ihmiset ovat kirjojen kirjoittamishetkellä ajatelleet asioista. Arvojen kannalta niistä voi oppia sen mistä kirjoittajat tykkäävät tai ovat olleet tykkäämättä ja joiden suhteen sitten itse pohdimme, olemmeko asiasta samaa vai eri mieltä.

Ne toki tarjoavat parhaimmillaan ahaa-elämyksiä mutta harvemmin ja varsinkaan arvojen kohdalla. Se miten mytologiat, kuten kristinusko sitten linkittyy arvohin, avautuu sitä kautta, kun tutkitaan, mistä materiaalista kirsikoita poimitaan.

Ottaen huomioon, että esimerkiksi Anna Kontula ja Laura Huhtasaari ovat molemmat kristittyja, mutta eivät todennäköisesti pääse yhteisymmärrykseen kristinuskon arvoista, kertoo se koruttomasti sen, että osaamme ihmisinä - tarpeen niin vaatiessa - poimia krisikoita Raamatusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että saisimme arvomme sieltä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme. Itse pidän tuota positiivisena asiana, onhan tuo rakentanut yhteiskunnistamme osavaikutukseltaan jotain muuta kuin kilpailevista yhteiskuntamalleista. Se, mitä en kykene ymmärtämään, on että meillä on paljon ihmisiä (annekontuloita tms.), jotka haistattavat yhteiskunnallemme ja sen saavutuksille ja haluavat kyseenalaistaa sivistystämme. Asiaa, joka sallii Kontuloiden kaltaisten olla äänessä!

Miksi vihervasemmisto arvostaa omaan kanoottiin kusemista? Miksei se arvosta länsimaiden hyviä arvoja? Miksi rikkoo yhteiskuntaa?

-:)lauri

#6
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2020, 00:13:45
Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme.

Ei perustu. Teoreettinen mytologia ei määrittele arvojamme, vaan sen määrittelee käytännön elämänkokemuksemme. Mytologioissa ei ole edelleenkään mitään taikaa, joka ylikirjoittaisi geenimme ja käytännön elämämme. Etkö lue käytyä keskustelua? Vai etkö vain ymmärrä sitä? Silloinkin kun mytologia näennäisesti hallitsee jonkun arvoja, kyse on tuon onnettoman skitsofreniasta. Kristinusko kyllä määrittelee pitkälti - joskin kontingentisti - länsimaiset rituaalimme, mutta ne taas eivät ole arvoja.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Vatupassi

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2020, 00:13:45
Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme. Itse pidän tuota positiivisena asiana, onhan tuo rakentanut yhteiskunnistamme osavaikutukseltaan jotain muuta kuin kilpailevista yhteiskuntamalleista. Se, mitä en kykene ymmärtämään, on että meillä on paljon ihmisiä (annekontuloita tms.), jotka haistattavat yhteiskunnallemme ja sen saavutuksille ja haluavat kyseenalaistaa sivistystämme. Asiaa, joka sallii Kontuloiden kaltaisten olla äänessä!

Miksi vihervasemmisto arvostaa omaan kanoottiin kusemista? Miksei se arvosta länsimaiden hyviä arvoja? Miksi rikkoo yhteiskuntaa?







----------------
-----------
----------------
-------------------

omaan kanoottiin kuseminne johtuu vuoden 1918 tapahtumista, tervemenoa tammelan torille?vain äärimmäinen köyhyys, ihmis
kauppa ja prostituutio ovat "polttonestettä kyseisille puolueille, kun ihmisiltä puuttuu perus-oikeudet ilmenevät myös ääriliikkeet
se on niiden syntymekanismi ja poltto-aine, entisestä kommunista nimittäin voi kokmuksien kautta tulla hyvinkin tunnusta Krisitty ja hyva sellainen?

Toope

Nykyvihervasemmiston perusongelma on juuri siinä, ettei se kykene esittämään vaihtoehtoja, vain kritiikkiä. Se esittää ongelmia, ei ratkaisuja.
Sen vuoksi vasemmisto hiipuu. Ihmiset eivät enää usko heihin.

a4

Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 17, 2020, 21:08:13
Millaisia merkityksiä ateismille tunnette teoriassa ja/tai käytännössä?

Itse olen omaksunut alunperin ajatuksen, että ateismi olisi vain jumaluskon puutetta, mutta vuosien saatossa on ollut pakko myöntää, että näinhän hyvin harvoin käytännössä on. Joillekin se merktisee myös aktiivista uskovaisten käännyttämistä. Heille ateismi ei ole pelkästään uskon puutetta, vaan lähetystehtävä. Heillä on lähes poikkeuksetta uskonpuutteen sijaan tai sen lisäksi, positiivinen kanta jumalien olemattomuuteen. Se on viimekädessä filosofisesti yhtä ongelmallinen kanta jumaliin, kuin niihin uskominenkin.

Tai vaikka se onkin ongelmallinen kanta, siinä ja uskomisessa on keskenään mielestäni ainakin sellaisia sävyeroja, että niistä on mielekästä keskustella (lue => väitellä).

Nämä ovat kaksi ateismin merkityssisältöä, joihin itse ainakin törmään. Itselläni on taipumusta tuohon lähetystehtävään, vaikka kovin toivoisinkin, että ateismini olisi vain suhteeni puutetta jumaliin.
Aihe tiivistynee jaotteluun tieto ja usko, sekä siihen että kumpaan näistä yksilöiden ja yhteisön moraali eli tapasäännöt tulee perustaa.
Tieto taas on filosofian ydinaihe ja tieteen perusta.

Filosofinen kysymys: Miten tieto eroaa uskosta?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2020, 00:13:45
Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme. Itse pidän tuota positiivisena asiana, onhan tuo rakentanut yhteiskunnistamme osavaikutukseltaan jotain muuta kuin kilpailevista yhteiskuntamalleista. Se, mitä en kykene ymmärtämään, on että meillä on paljon ihmisiä (annekontuloita tms.), jotka haistattavat yhteiskunnallemme ja sen saavutuksille ja haluavat kyseenalaistaa sivistystämme. Asiaa, joka sallii Kontuloiden kaltaisten olla äänessä!

Miksi vihervasemmisto arvostaa omaan kanoottiin kusemista? Miksei se arvosta länsimaiden hyviä arvoja? Miksi rikkoo yhteiskuntaa?

Sanohan Toope, miksi ei ole yhteiskuntamme yhtenäisyyttä rikkovaa vastustaa aborttia ja näkyvästi kampanjoida sitä vastaan, vaikka selvä enemmistö suomalaisista kannattaa abortin sallimista ehdoitta? Miksi tämän kaltaisissa näkemyksissä (tämä vain yhtenä esimerkkinä) enemmistön näkemyksen vastustaminen lukeutuu mielestäsi yhtenäiskulttuurin vaalimiseksi, ei sen kyseenalaistamiseksi ja rikkomiseksi? Miksi räsästen sallitaan olevan näissä asioissa äänessä ja soinien marssivan hallituksemme edustajana aborttia vastaan, vaikka se on omaan kanoottiin kusemista ja suomalaisten yhteisten arvojen vastaista toimintaa?

Miksi sinusta Räsänen ja Soini saavat rikkoa yhteiskuntaamme ja se on ihan ok?

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 18, 2020, 00:18:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2020, 00:13:45
Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme.

Ei perustu. Teoreettinen mytologia ei määrittele arvojamme, vaan sen määrittelee käytännön elämänkokemuksemme. Mytologioissa ei ole edelleenkään mitään taikaa, joka ylikirjoittaisi geenimme ja käytännön elämämme. Etkö lue käytyä keskustelua? Vai etkö vain ymmärrä sitä? Silloinkin kun mytologia näennäisesti hallitsee jonkun arvoja, kyse on tuon onnettoman skitsofreniasta. Kristinusko kyllä määrittelee pitkälti - joskin kontingentisti - länsimaiset rituaalimme, mutta ne taas eivät ole arvoja.

Minun käsitykseni on, että esim. nyky-yhteiskunnassamme keskeinen yksilökeskeisyys (jonka Päivi Räsänen ja Anna Kontula jakanevat ainakin jossain määrin?) on johdettavissa kristinuskoon. Sosiologian oppikirjassa luki, että sen idean, että yhteiskunta muodostuu yksilöistä, keskeinen lähtökohta on, että kristinuskon mukaan jokainen tuomitaan taivaan portilla taivaaseen tai kadotukseen sen perusteella, miten hän itse on elämänsä elänyt. Tämä perustavanlaatuinen 'tieto' olisi vuosisatojen ja -tuhansien sielunhuolessa jalostunut käsitykseksi yksilöstä yhteiskunnan atomina. Voiko tuohon nyt väittää vastaan?

-:)lauri

#12
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 18, 2020, 17:58:21
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 18, 2020, 00:18:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2020, 00:13:45
Mutta länsimainen moraali/arvokäsitys pohjautuu pitkälti kristillisiin arvoihin, haluamme sitä tai emme.

Ei perustu. Teoreettinen mytologia ei määrittele arvojamme, vaan sen määrittelee käytännön elämänkokemuksemme. Mytologioissa ei ole edelleenkään mitään taikaa, joka ylikirjoittaisi geenimme ja käytännön elämämme. Etkö lue käytyä keskustelua? Vai etkö vain ymmärrä sitä? Silloinkin kun mytologia näennäisesti hallitsee jonkun arvoja, kyse on tuon onnettoman skitsofreniasta. Kristinusko kyllä määrittelee pitkälti - joskin kontingentisti - länsimaiset rituaalimme, mutta ne taas eivät ole arvoja.

Minun käsitykseni on, että esim. nyky-yhteiskunnassamme keskeinen yksilökeskeisyys (jonka Päivi Räsänen ja Anna Kontula jakanevat ainakin jossain määrin?) on johdettavissa kristinuskoon. Sosiologian oppikirjassa luki, että sen idean, että yhteiskunta muodostuu yksilöistä, keskeinen lähtökohta on, että kristinuskon mukaan jokainen tuomitaan taivaan portilla taivaaseen tai kadotukseen sen perusteella, miten hän itse on elämänsä elänyt. Tämä perustavanlaatuinen 'tieto' olisi vuosisatojen ja -tuhansien sielunhuolessa jalostunut käsitykseksi yksilöstä yhteiskunnan atomina. Voiko tuohon nyt väittää vastaan?

Olen ollut laittavinani merkille, että se riippuisi enempi ihmisen omasta elämänkokemuksesta, onko nyky-yhteiskuntamme mukavalla tai kielteisellä tavalla yksilökeskeinen vai vihervasemmistolainen sosialistihelvetti, jossa yksityisyrittäjyyttä ei riittävästi arvosteta.

Ja aivan samalla tavalla se nähdäkseni riippuu enemmän ihmisen omasta elämänkokemuksesta, mitä hän ensinäkin ymmärtää käsitteellä "yksilökkeskeinen" ja toisekseen kannattaako ylipäätään kyseistä arvoa vai ei. Siksi olisin aika varovainen esittäessäni kovinkaan rohkeita olettamia, että konservatiivikristitty (Päivä Räsänen) ja liberaalikristitty (Anna Kontula) ymmärtäisivät käsitteelle saman merkityssisällön muilta kuin retorisin osin.

Minä olen antanut itseni myös ymmärtää, että se on riippunut kristinuskon historiassa ihan seurakunnan olosuhteista, onko kristinusko korostanut enempi yhteisöllisyyttä vai yksilöllisyyttä. Toisin sanoen se, että kristinusko korostaa samaan aikaan asioita, joita sen tulkitsijatkin korostavat, ei mielestäni ole välttämättä kristinuskon ansio. Siinä kun on tavallaan pukki kaalimaan vartijana.

PS. Sosiogian kirjasi ei vaikuta erityisen pätevältä. Mutta en tietysti ole itse sosiologi, joten tämä arvioni kannattaa nauttia runsaan suolan kanssa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

urogallus

Onkos Anna Kontula sitten jotenkin erityisen kristitty? En muista mitään tällaista lukeneeni, mutta en toisaalta ole kauheasti Kontulaa seurannut.

Valtavirran kristinusko on tällä hetkellä kovasti liberaalia ja varsin vasemmistolaistakin. Änkyräisimmät ateistit taas oman kokemukseni mukaan löytyvät libertaarien joukosta.

Yksi Uuden Testamentin avainkohdista lienee Jeesuksen ja Maria Magdalenan kohtaaminen. Siihen suhtautuminen jakaa kristityt konservatiiveihin ja liberaaleihin: konservatiivit heittävät sujuvasti ensimmäisen kiven, ja liberaalit unohtavat erehtymättä Jeesuksen sanat Maria Magdalenalle...

-:)lauri

#14
^olin aina siihen asti kuvitellut Kontulan olevan ateisti kunnes jossain yhteydessä törmäsin tietoon, että onkin kristitty (tapahtui viime kesänä). Tässä kerrotaan kirkkoon liittymisen olleen protesti kommunisti-isää kohtaan, mutta kyllä hänellä lienee ihan oikeaakin uskoa taustalla, kuten tuosta kay ilmi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.