Ateismi

[mikainen]

Hienosti taas propagandaa suollat. Otat kristinuskosta vain hyvät asiat ja muista huonot ja kylläpä näyttää kristinusko niin paljon paremmalta.

Islamilainen maailma oli kristinuskoa paljon edellä tieteissä, taloudessa ja taiteissa keskiajalla ennen taantumaansa.

Atsteekkien uhrimenot olivat brutaaleja  mutta siellä kuitenkin vallitsi uskonnonvapaus josta keskiajan eurooppalaiset kykenivät vain haaveilemaan...

Hieman bullshittia edellä.
Kristillinen kulttuuri loi kehitysmahdollisuuksia keskiajalta kehityttyään enemmän kuin mikään kilpaileva yhteiskunta, onko joku oikeasti eri mieltä asiasta?
Islamilaisen maailman tiede perustui pitkälti hellenistiseen tieteeseen, sen huippuaika jäi jo 1200-1300-luvuille. Sen jälkeen islam on tuottanut... Hetkinen mitä?
Atsteekkien yhteiskunta oli brutaalimpi kuin espanjalaisten inkvisitioineen. Vapautta Euroopassa oli taatusti enemmän kuin jumalkuningasuskoisessa atsteekkivaltiossa, joka perustui väkivallalle. Sehän nujersi naapurinsa ja pakotti muut omaan malliinsa. Se inkkarien "vapaudesta".

Atsteekkien vsltakunnassa sai uskoa omiin jumaliinsa kunhan sisällytti joukkoon virallisen pääjumalan. Euroopassa taas listattiin surutta jos uskoi samaan jumalaan väärällä tavalla. Atsteekit olivat kyllä valloittajia, mutta vasallivaltioiden asioihin ei juuri puututtu kunhan verot maksoivat. Mitenkäs ne kristilliset tahot toimivatkaan valloittamilla alueillaan?

Jos olisit lukenut viestini niin olisit tajunnut  että en ole eri mieltä etteikö "kristillinen kulttuuri luonut [myös] kehitysmahdollisuuksia keskiajalta kehityttyään enemmän kuin mikään kilpaileva yhteiskunta".Toisaalta se myös poltti vääräoppisia elävältä ja muuta mukavaa.

Ja islamista puhuessani käytin sanaa taantuma. Katso sanakirjasta mitä se tarkoittaa.

[Toope]

Atsteekkien vsltakunnassa sai uskoa omiin jumaliinsa kunhan sisällytti joukkoon virallisen pääjumalan. Euroopassa taas listattiin surutta jos uskoi samaan jumalaan väärällä tavalla. Atsteekit olivat kyllä valloittajia, mutta vasallivaltioiden asioihin ei juuri puututtu kunhan verot maksoivat. Mitenkäs ne kristilliset tahot toimivatkaan valloittamilla alueillaan?

Jos olisit lukenut viestini niin olisit tajunnut  että en ole eri mieltä etteikö "kristillinen kulttuuri luonut [myös] kehitysmahdollisuuksia keskiajalta kehityttyään enemmän kuin mikään kilpaileva yhteiskunta".Toisaalta se myös poltti vääräoppisia elävältä ja muuta mukavaa.

Ja islamista puhuessani käytin sanaa taantuma. Katso sanakirjasta mitä se tarkoittaa.

Atsteekkien valtakunta muuten sortui osin siksi espanjalaisten pienen sotajoukon edessä, koska espanjalaiset saivat puolelleen monia atsteekkien sortamia heimoja. He olivat ihan kympillä kaatamassa atsteekkihallintoa!
Lopulta inkvisitiokin tappoi ihmisiä vähemmän kuin uskotaan, samoin noitavainot. Moderni historiankirjoitus on usein ylikorostanut noiden vaikutusta.
Islamin taantuma on aika merkittävää, jo 800 vuotta.

According to a report given at the Frankfurt Book Fair in 2013, this means that "the Arab world, with its population of over 362 million people in 2012," produced about the same "number of books produced in countries like Romania (with a population of 21.3 millions in 2012) and Ukraine (population 45.6 millions) in 2012." A report by the RAND center also notes that "religious books constitute 17 percent of all books published in Arab countries" (a considerably higher proportion than in other book markets) and that the number of public libraries in Egypt is about a tenth of those in Germany, which has a comparable population.

https://www.al-fanarmedia.org/2016/07/why-dont-arabs-read/
Jonkun Israelin kirjakäännösten määrä ylittää moninkertaisesti länsimaiden tavoin islamilaisten maiden käännösten määrän verrattuna väestöön.
Hyvä kysymys siis on, miksi islamilainen maailma on niin vastahakoinen sivistystä kohtaan? Kulttuurissako vika? Vaiko uskonnossa?

https://www.thenewatlantis.com/publications/why-the-arabic-world-turned-away-from-science

Forty-six Muslim countries combined contribute just 1 percent of the world's scientific literature; Spain and India each contribute more of the world's scientific literature than those countries taken together. In fact, although Spain is hardly an intellectual superpower, it translates more books in a single year than the entire Arab world has in the past thousand years. "Though there are talented scientists of Muslim origin working productively in the West," Nobel laureate physicist Steven Weinberg has observed, "for forty years I have not seen a single paper by a physicist or astronomer working in a Muslim country that was worth reading."

Pakistani physicist Pervez Amirali Hoodbhoy laid out the grim statistics in a 2007 Physics Today article: Muslim countries have nine scientists, engineers, and technicians per thousand people, compared with a world average of forty-one. In these nations, there are approximately 1,800 universities, but only 312 of those universities have scholars who have published journal articles.

Islamilaisessa maailmassa on intellektuaalinen kriisi, ei vain taantuma. Hienoa varmaan meille, että heitä tulee tänne "rikastamaan" yhteiskuntaamme, vai mitä...?

[mikainen]

Tottahan toki moni kansa halusi olla mieluummin itsenäinen kuin maksaa atsteekeille veroa. Auttoivat espanjalaisia ja elivät sitten onnellisina itsenäisinä kansoina vai mitenkä se meni.

Islamin "kulta-aika" sai kovan kolauksen mongolien hävitettyä kaupunkeja eikä tieteet ja muu maallinen hömpötys enää ollut suosittua ja käännyttiin vaalimaan uskontoa tiukkapipoisemmin ja sille tielle on paljolti jääty. Eurooppalaisten jalkoihin jääminen myöhemmin ei edesauttanut asiaa.

[Norma Bates]

Norma, Uskonto voi luoda hyvää, kuten eurooppalainen kehitys, joka johti tieteisiin.
Uskonto voi luoda taantumista ja sivistymättömyyttä, kuten islam teki.
Uskonto voi luoda melkoista brutalismia, kuten atsteekit tekivät.

Niissä vaan on eroja.

Olen samaa mieltä monien historiantutkijoiden kera siinä, että kristillisyyden voitto Euroopassa itse asiassa rauhoitti ja inhimillisti yhteiskuntia. Monesti noita esi-kristillisiä yhteisöjä ja näkemyksiä glorifioidaan nykyisin, mutta ehkä asia onkin niin, että kristillisyys rauhoitti niitä ja vähensi yhteiskuntien väkivaltaisuutta. Osin varmaan siksi, että loi ylhäältäjohdettua lakijärjestelmää, joka kumosi heimo/klaaniajattelua. Kristillisyys johti/pakotti myös yhtenäiskulttuuria, jossain määrin. Tuo on positiivinen tekijä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Minulle on täysin käsittämätöntä minkä vuoksi vuodesta toiseen annat k-uskonnolle sen nimissä tehdyn pahan anteeksi, ja päälle vielä jaksat uskoa että on k-uskonnon ansio että länsimaista tuli teknologisen kehityksen kärkimaita. Itse en keksi mitään muuta ansiota kirkolle tuossa asiassa kuin sen että luostareissa säilytettiin joitakin vanhoja käsikirjoituksia, mutta paino on sanalla "joitakin". Siis niitä joita ei oltu jostain syystä ehditty tuhota. Ilmeisesti suuri osa muinaisten kreikkalaistenkin tietämyksestä piti kierrättää arabien kautta, kun ei sitä materiaalia enää Euroopasta löytynyt?

Luulenpa että ainoa syy minkä mikään kehitys alkoi kehittymään on se että ihmiset onnistuivat jonkin verran vaurastumaan ja näitä rikkaimpia alkoi kiinnostamaan antiikin aika, mikä sitten johti renessanssiin. Sitä tiedonjanoa ja -paloa ei enää kirkkokaan pystynyt täysin hallitsemaan, ja lopulta koitti valistuksen aika. Itse en näe kirkosta olleen kuin pelkkää riesaa kuluneen 2000 v sisällä. Ehkä jotain hyvääkin on sen nimissä tehty, mutta pääasiassa sen vuoksi että rikkailla on pitänyt olla harrastuksia, rikkaat ovat kuvitelleet pääsevänsä taivaaseen kun tekevät hyvää, ja varsinkin he ovat halunneet kunniaa työntämällä kirkolle rahaa.

Eri kansoilla on ollut erilaisia tapoja olla julma. Se nyt on makuasia että mitä pitää karmeimpana. Elävältä polttamista, hitaasti grillaamista niin että rasva tihkuu ruumiista, seivästämistä, nylkemistä, silpomista ja mitä näitä onkaan. Kaikkien eri uskontojen nimissä tehtynä ja ilman uskontojakin. Ihminen on sadistinen saatana ympäri pallon. Hyvää tehdään vain jos siitä itse hyötyy. Yhteistyö ja hyvän jakaminen on järkevää, koska sillä tavalla olot pysyvät vakaana. Mutta heti jos esim. markkinavoimat katsovat olevansa uhattuna, "saa" tehdä ihan mitä tahansa. Pääosin kuitenkin pyritään vakaisiin oloihin että porukka ostaisi mahdollisimman paljon paskaa. Nykyajan uskonto on kuluttaminen.

[Toope]

Kristillisyys vähensi atsteekkien toistensa tappamista. Kristillisyys vähensi pohjoismaalaisten väkivaltaa, kun loi sinne toimivaa arvomaailmaa, toimivaa oikeuskäsitystäkin. Eivät aina niin mukavia, mutta parempia kuin aiemmin. Joskus meillä esitetään sitä, että nuo esikristilliset yhteiskunnat olisivat mukamas olleet kivoja ja "tasa-arvoisia", heheh...

Eivät olleet. Olivat brutaalimpia kuin kristillisyys. Antihistoriallinen ja antikristillinen näkemys vaan korostavat noiden ansioita.
Kristillisen tiedon "kierrätys arabien kautta" on myös pitkälti uskomus, kun kirkko ja luostarit paljon säilyttivät tiedosta keskiajalla. Keskiajan yhteiskunnat eivät kyenneet toteuttamaan hajanaisuutensa vuoksi sitä tietämystä, mitä heillä oli. Siksi hetken aikaa islamilainen sivistys 1200-luvulle saakka oli ehkä johtava, ei toki enää sen jälkeen.

[Norma Bates]

Kristillisyys vähensi atsteekkien toistensa tappamista. Kristillisyys vähensi pohjoismaalaisten väkivaltaa, kun loi sinne toimivaa arvomaailmaa, toimivaa oikeuskäsitystäkin. Eivät aina niin mukavia, mutta parempia kuin aiemmin. Joskus meillä esitetään sitä, että nuo esikristilliset yhteiskunnat olisivat mukamas olleet kivoja ja "tasa-arvoisia", heheh...

Eivät olleet. Olivat brutaalimpia kuin kristillisyys. Antihistoriallinen ja antikristillinen näkemys vaan korostavat noiden ansioita.
Kristillisen tiedon "kierrätys arabien kautta" on myös pitkälti uskomus, kun kirkko ja luostarit paljon säilyttivät tiedosta keskiajalla. Keskiajan yhteiskunnat eivät kyenneet toteuttamaan hajanaisuutensa vuoksi sitä tietämystä, mitä heillä oli. Siksi hetken aikaa islamilainen sivistys 1200-luvulle saakka oli ehkä johtava, ei toki enää sen jälkeen.

Vähenihän se atsteekkien toistensa tappaminen, kun kristityt olivat tappaneet niin paljon porukkaa (jos ei muutoin, niin taudeilla) ettei atsteekeilla ollut enää herruutta. Kuten aiemmin taisin mainita, niin makuasia että mikä tappaminen on kamalampaa. Jos minun pitäisi valita, niin mieluummin kyllä saisi kaivaa sydämen rinnasta kuin polttaa elävältä. Olettaisin että se pumpun poisto kumminkin on lyhyempi kidutus kuin rovio.

Kaikki kansat ovat aiheuttaneet kärsimystä sen minkä ovat ehtineet. Tappotouhu ja rääkki vähenee jos se sattuu sopimaan markkinavoimille, mutta sitten kun asialla ovat asekauppiaat, niin lietsotaan uusia sotia. Kristinusko ei ole jalostanut ihmiskuntaa millään tavalla. Teennäisyyttä ja tekopyhyyttä se on ehkä levittänyt enemmän kuin mikään uskonto. Paskauskonto islaminkin parissa sentään ollaan melko avoimesti ylimielisiä kusipäitä, vaikka Allahin edessä konttaillaankin.

Mutta samaa sontaa kaikki aavikkouskonnot ovat. Siellä Lähi-idässä on ollut ilmeisesti niin vittumainen olla että siellä ei ole saatu aikaiseksi mitään muuta kuin pelkkää PASKAA.

[kertsi]

Mutta samaa sontaa kaikki aavikkouskonnot ovat. Siellä Lähi-idässä on ollut ilmeisesti niin vittumainen olla että siellä ei ole saatu aikaiseksi mitään muuta kuin pelkkää PASKAA.

Pelkkää paskaa?
Lähi-Itä (ja vars. Mesopotamia) on paikka, josta ihmisen stoori ikään kuin alkoi. Keksittiin maanviljely. Kastelujärjestelmät. Keksittiin kirjoitustaito. Pyörä. Matematiikka. Trigonometria Babyloniassa. Algebra (Bagdadissa?). Seitsenpäiväinen viikko. Kaupungit. Tähtitiede. Vaikka ehkä noita onhan keksitty muuallakin, varsinkin maanviljely taidetaan olla keksitty muista riippumattomasti monilla maantieteellisillä alueilla, joilla on sattunut olemaan samanlaiset maanviljelylle suotuisat olosuhteet kuin muinaisessa Mesopotamiassa. Tai sitten tieto on kulkenut ihmisten mukana.

Lähi-idän men­nei­syys on lois­ta­va – mik­si siel­tä tu­lee ny­ky­ään niin huo­no­ja uu­ti­sia? (Helsingin yliopisto, Yliopisto-lehti, 2017)

Aina on taisteltu jumalten nimissä. Tämä ei kuitenkaan ole vain Lähi-itään liittyvä piirre. Nissinen vertaili taannoin Assyrian kuninkaan Assurbanipalin, Osama bin Ladenin ja George W. Bushin retoriikkaa.

— Kaikki he olivat menossa kukistamaan jumalatonta vihollista lähes samoin sanakääntein. Jumalat ovat parhaita auktoriteetteja, koska niitä ei voi vetää vastuuseen.

Nissisen mukaan on tärkeää katsoa uskonnollisten tunnusten taakse. Usein sieltä löytyy kiista vallasta tai rahasta.

— Lähi-idän konfliktit halutaan aina määritellä uskonnollisiksi. Tämä ottaa minua aivoon, hän puuskahtaa.

Martti Nissinen näkee yhtäläisyyksiä assyrialaisten ja ääri-islamistien Isisin propagandan välillä.

— Päitä katkotaan reliefeissä ja videoilla. Propagandaa käytetään pelotteluun, mutta taustalla ovat valta ja raha.
----------------
Koko artikkeli on kiinnostavaa, vaikkakaan ehkei liity tämän keskustelun aiheeseen suoranaisesti. Ja edellä oleva liittyisi pikemminkin Uskontoperäiset idioottimaisuudet -keskusteluun.
Tämäkin oli kiinnostavaa tietoa, kuuluisi ehkä Gazan rajalla-ketjuun:
-----------------
Seuraavina vuosisatoina, ensimmäiseen maailmansotaan asti, aluetta hallitsivat turkkilaiset osmanit. Kolonialismin aikana Lähi-itä joutui suurten pelaajien heittopussiksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajat jakoivat osmanivaltion keskenään ja asettivat johtoon omia suosikkejaan.

— Alue pilkottiin tilkkutäkiksi, jolla ei ole historiallista taustaa. Rajat rikkoivat voimassa olleet identiteetit, kuvailee Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Juusolan mukaan Lähi-itä on ainoa historiallinen valtakeskus, joka ei ole onnistunut toipumaan kolonialismin taakasta. Yhtenä syynä siihen on juuri sirpaleisuus.

1950–60-luvulla muutamilla Lähi-idän mailla oli yritystä yhdistyä, mutta omia vasallejaan tukeneet länsimaat estivät pyrkimykset. Keskinäinen epäluuloisuus on säilynyt alueen vallitsevana piirteenä.

— Isisin kalifaatti kantoi ajatusta yhdistymisestä omalla irvokkaalla tavallaan, Juusola huomauttaa.
...
Israelin perustaminen toukokuussa 1948 oli merkittävä konfliktien lähde. Arabien käsityksissä länsi jakoi heidän maataan eurooppalaisille siirtolaisille. Suhde Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon koettiin muutenkin alistavaksi.

Enää Israel ei Juusolan mukaan ole Lähi-idän keskeisin konflikti. Se ei johdu siitä, että kriisiin olisi saatu onnellista ratkaisua, vaan siitä, että vielä pahemmat konfliktit ovat ajaneet ohi.

Lähi-itä on ollut varsinainen ulkopuolisen puuttumisen magneetti. Öljy teki alueesta strategisesti tärkeän, eikä asioihin sekaantuminen päättynyt kylmän sodan loppumiseen, kuten Irakin ja Syyrian sodat näyttävät.

— Koko maailmassa ei ole toista aluetta, johon ulkopuoliset olisivat puuttuneet yhtä paljon, Juusola sanoo

[Norma Bates]

Nuorena lukemistani kirjoista minulle piirtyi kuva Lähi-idästä vastenmielisenä patriarkaalisuuden ja misogynian pesäkkeenä. Jotenkin inhoni maksimoituu Jobin kirjan kohdalla. Saatanan yllyttämänä Jahve tappaa kaikki Jobin kersat. Aikansa ruikutettuaan Job alistuu Jahven tahtoon ja nöyristelystä mielissään oleva Jahve antaa Jobille lauman lapsia. Yhdenkään aiemman, edesmenneen, lapsensa perään ei Job haikaile. Tästä olen päätellyt että lapset on nähty jo tuolloin pelkkänä omaisuutena.

Hedelmällinen puolikuu on tarjonnut ihmiskunnalle mahdollisuuden niin runsaisiin resursseihin että on voitu tehdä muutakin kuin vain raataa peltotöissä, paimenena ja metsästäjänä. Mutta se hedelmällisyys on myös saanut aikaan väestöräjähdyksen joka on johtanut taisteluihin resursseista, mikä jatkuu vuosituhannesta toiseen.

Viime vuosina on tutkittu muistaakseni Turkin alueella raunioita jotka viittaavat siihen että paikalla oli ensin kaupunki ja vasta sitten alettiin viljelemään. Tämä keikauttaa päälaelleen edellä mainitsemani perinteisen käsityksen että ensin keksittiin maanviljely ja sitten vasta alkoi kulttuuri kukoistaa. Myöskin kiinnostaa millainen kulttuuri on vallinnut Induksen alueella, saati sitten niissä kaupungeissa joiden raunioita löytyy Intian valtameren pohjasta.

Osittain inhoni Mesopotamiaa kohtaan juontuu siis näkemyksestäni että ei siellä mitään uutta keksitty. Tosin uusiksi sitä mikä katosi mahdollisesti komeetan syöksyttyä Maahan tuhansia vuosia sitten.

[Toope]

Nuorena lukemistani kirjoista minulle piirtyi kuva Lähi-idästä vastenmielisenä patriarkaalisuuden ja misogynian pesäkkeenä. Jotenkin inhoni maksimoituu Jobin kirjan kohdalla. Saatanan yllyttämänä Jahve tappaa kaikki Jobin kersat. Aikansa ruikutettuaan Job alistuu Jahven tahtoon ja nöyristelystä mielissään oleva Jahve antaa Jobille lauman lapsia. Yhdenkään aiemman, edesmenneen, lapsensa perään ei Job haikaile. Tästä olen päätellyt että lapset on nähty jo tuolloin pelkkänä omaisuutena....

Niin, Raamatun lukeminen kirjaimellisena on turmiollista. Vertauskuvia on. Eivät Kain ja Abel edusta mitään oikeita ihmisiä, vaan ihmismielen kahta puolta. Tällaista vertauskuvallisuutta Raamattu on täynnä. Niitä saa tulkita. Pitääkin.

[Toope]

Mutta samaa sontaa kaikki aavikkouskonnot ovat. Siellä Lähi-idässä on ollut ilmeisesti niin vittumainen olla että siellä ei ole saatu aikaiseksi mitään muuta kuin pelkkää PASKAA.

Pelkkää paskaa?
Lähi-Itä (ja vars. Mesopotamia) on paikka, josta ihmisen stoori ikään kuin alkoi. Keksittiin maanviljely. Kastelujärjestelmät. Keksittiin kirjoitustaito. Pyörä. Matematiikka. Trigonometria Babyloniassa. Algebra (Bagdadissa?). Seitsenpäiväinen viikko. Kaupungit. Tähtitiede. Vaikka ehkä noita onhan keksitty muuallakin, varsinkin maanviljely taidetaan olla keksitty muista riippumattomasti monilla maantieteellisillä alueilla, joilla on sattunut olemaan samanlaiset maanviljelylle suotuisat olosuhteet kuin muinaisessa Mesopotamiassa. Tai sitten tieto on kulkenut ihmisten mukana.

Lähi-idän men­nei­syys on lois­ta­va – mik­si siel­tä tu­lee ny­ky­ään niin huo­no­ja uu­ti­sia? (Helsingin yliopisto, Yliopisto-lehti)

Aina on taisteltu jumalten nimissä. Tämä ei kuitenkaan ole vain Lähi-itään liittyvä piirre. Nissinen vertaili taannoin Assyrian kuninkaan Assurbanipalin, Osama bin Ladenin ja George W. Bushin retoriikkaa.

— Kaikki he olivat menossa kukistamaan jumalatonta vihollista lähes samoin sanakääntein. Jumalat ovat parhaita auktoriteetteja, koska niitä ei voi vetää vastuuseen.

Nissisen mukaan on tärkeää katsoa uskonnollisten tunnusten taakse. Usein sieltä löytyy kiista vallasta tai rahasta.

— Lähi-idän konfliktit halutaan aina määritellä uskonnollisiksi. Tämä ottaa minua aivoon, hän puuskahtaa.

Martti Nissinen näkee yhtäläisyyksiä assyrialaisten ja ääri-islamistien Isisin propagandan välillä.

— Päitä katkotaan reliefeissä ja videoilla. Propagandaa käytetään pelotteluun, mutta taustalla ovat valta ja raha.
----------------
Koko artikkeli on kiinnostavaa, vaikkakaan ehkei liity tämän keskustelun aiheeseen suoranaisesti. Ja edellä oleva liittyisi pikemminkin Uskontoperäiset idioottimaisuudet -keskusteluun.
Tämäkin oli kiinnostavaa tietoa, kuuluisi ehkä Gazan rajalla-ketjuun:
-----------------
Seuraavina vuosisatoina, ensimmäiseen maailmansotaan asti, aluetta hallitsivat turkkilaiset osmanit. Kolonialismin aikana Lähi-itä joutui suurten pelaajien heittopussiksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajat jakoivat osmanivaltion keskenään ja asettivat johtoon omia suosikkejaan.

— Alue pilkottiin tilkkutäkiksi, jolla ei ole historiallista taustaa. Rajat rikkoivat voimassa olleet identiteetit, kuvailee Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Juusolan mukaan Lähi-itä on ainoa historiallinen valtakeskus, joka ei ole onnistunut toipumaan kolonialismin taakasta. Yhtenä syynä siihen on juuri sirpaleisuus.

1950–60-luvulla muutamilla Lähi-idän mailla oli yritystä yhdistyä, mutta omia vasallejaan tukeneet länsimaat estivät pyrkimykset. Keskinäinen epäluuloisuus on säilynyt alueen vallitsevana piirteenä.

— Isisin kalifaatti kantoi ajatusta yhdistymisestä omalla irvokkaalla tavallaan, Juusola huomauttaa.
...
Israelin perustaminen toukokuussa 1948 oli merkittävä konfliktien lähde. Arabien käsityksissä länsi jakoi heidän maataan eurooppalaisille siirtolaisille. Suhde Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon koettiin muutenkin alistavaksi.

Enää Israel ei Juusolan mukaan ole Lähi-idän keskeisin konflikti. Se ei johdu siitä, että kriisiin olisi saatu onnellista ratkaisua, vaan siitä, että vielä pahemmat konfliktit ovat ajaneet ohi.

Lähi-itä on ollut varsinainen ulkopuolisen puuttumisen magneetti. Öljy teki alueesta strategisesti tärkeän, eikä asioihin sekaantuminen päättynyt kylmän sodan loppumiseen, kuten Irakin ja Syyrian sodat näyttävät.

— Koko maailmassa ei ole toista aluetta, johon ulkopuoliset olisivat puuttuneet yhtä paljon, Juusola sanoo

Jos Israel on kyennyt luomaan toimivan yhteiskunnan ja arabinaapurit eivät, syy tuskin on ympäristössä, vaan eri ryhmien kulttuureissa. Juutalaisten kulttuuri on enemmän eteenpäin pyrkivää, koulutusta ja menestystä arvostavaa. Islamilaisten naapurien kulttuuri ei anna arvoa sivistykselle ja oppimiselle läheskään samalla tavoin. Kirjoja ei lueta, kuten juutalaisissa perheissä!

Siksi ei sivistystä synny, kun koraanin oppimista pidetään arvokkaampana kuin bioteknologiaa tai fysiikkaa. Arabimaat itse sivistysvihamielisyydellään aiheuttavat ongelmansa. Islamilainen maailmahan on järkyttävän jälkeenjäänyt tieteellisesti verrattuna länsimaihin ja kaukoitään.
https://www.thenewatlantis.com/publications/why-the-arabic-world-turned-away-from-science

Forty-six Muslim countries combined contribute just 1 percent of the world's scientific literature; Spain and India each contribute more of the world's scientific literature than those countries taken together. In fact, although Spain is hardly an intellectual superpower, it translates more books in a single year than the entire Arab world has in the past thousand years. "Though there are talented scientists of Muslim origin working productively in the West," Nobel laureate physicist Steven Weinberg has observed, "for forty years I have not seen a single paper by a physicist or astronomer working in a Muslim country that was worth reading."

Comparative metrics on the Arab world tell the same story. Arabs comprise 5 percent of the world's population, but publish just 1.1 percent of its books, according to the U.N.'s 2003 Arab Human Development Report. Between 1980 and 2000, Korea granted 16,328 patents, while nine Arab countries, including Egypt, Saudi Arabia, and the U.A.E., granted a combined total of only 370, many of them registered by foreigners. A study in 1989 found that in one year, the United States published 10,481 scientific papers that were frequently cited, while the entire Arab world published only four...

Kyse on siitä, että toiset kulttuurit eivät sopeudu yhteiskunnan muutoksiin.

[Norma Bates]

Nuorena lukemistani kirjoista minulle piirtyi kuva Lähi-idästä vastenmielisenä patriarkaalisuuden ja misogynian pesäkkeenä. Jotenkin inhoni maksimoituu Jobin kirjan kohdalla. Saatanan yllyttämänä Jahve tappaa kaikki Jobin kersat. Aikansa ruikutettuaan Job alistuu Jahven tahtoon ja nöyristelystä mielissään oleva Jahve antaa Jobille lauman lapsia. Yhdenkään aiemman, edesmenneen, lapsensa perään ei Job haikaile. Tästä olen päätellyt että lapset on nähty jo tuolloin pelkkänä omaisuutena....

Niin, Raamatun lukeminen kirjaimellisena on turmiollista. Vertauskuvia on. Eivät Kain ja Abel edusta mitään oikeita ihmisiä, vaan ihmismielen kahta puolta. Tällaista vertauskuvallisuutta Raamattu on täynnä. Niitä saa tulkita. Pitääkin.

Kuin myös Adamin ja Eevan kohdalla voidaan mieltää että kysymys on samasta olennosta jossa järki (Adam) ensin vähän panee hanttiin, mutta tunne (Eeva) sitten houkuttelee että ota nyt vaan omppoa ja järki menee sitten halun kyytiin. Jos olio tietäisi että kysymys on siitä että saa tietää kaiken, niin himokkaastihan sitä omppoa tekisi mieli haukatakin. Mutta ilmeisesti tieto sitten lisää tuskaa. On sanottu (esoteriassa) että vasta siinä vaiheessa kun Jahve pukee ihmisen nahkavaatteisiin asettuu ihminen fyysiseen kehoon.

Mutta sehän se probleemi onkin että jos ovat jotkut tyypit olleet hyvinkin fiksuja ja pusanneet kaikenlaista myyttiä ammoisina aikoina, niin metsäänhän se on sitten mennyt kun useampi sukupolvi myöhemmin kaikki tosiaankin on otettu kirjaimellisesti. Välillä olen ihan helvetin väsynyt kun joku tulee virnuilemaan jostain Aatamin kylkiluusta... On hyvä etten ole sen aggressiivisempi kuin olen. 

[Toope]

Nuorena lukemistani kirjoista minulle piirtyi kuva Lähi-idästä vastenmielisenä patriarkaalisuuden ja misogynian pesäkkeenä. Jotenkin inhoni maksimoituu Jobin kirjan kohdalla. Saatanan yllyttämänä Jahve tappaa kaikki Jobin kersat. Aikansa ruikutettuaan Job alistuu Jahven tahtoon ja nöyristelystä mielissään oleva Jahve antaa Jobille lauman lapsia. Yhdenkään aiemman, edesmenneen, lapsensa perään ei Job haikaile. Tästä olen päätellyt että lapset on nähty jo tuolloin pelkkänä omaisuutena....

Niin, Raamatun lukeminen kirjaimellisena on turmiollista. Vertauskuvia on. Eivät Kain ja Abel edusta mitään oikeita ihmisiä, vaan ihmismielen kahta puolta. Tällaista vertauskuvallisuutta Raamattu on täynnä. Niitä saa tulkita. Pitääkin.

Kuin myös Adamin ja Eevan kohdalla voidaan mieltää että kysymys on samasta olennosta jossa järki (Adam) ensin vähän panee hanttiin, mutta tunne (Eeva) sitten houkuttelee että ota nyt vaan omppoa ja järki menee sitten halun kyytiin. Jos olio tietäisi että kysymys on siitä että saa tietää kaiken, niin himokkaastihan sitä omppoa tekisi mieli haukatakin. Mutta ilmeisesti tieto sitten lisää tuskaa. On sanottu (esoteriassa) että vasta siinä vaiheessa kun Jahve pukee ihmisen nahkavaatteisiin asettuu ihminen fyysiseen kehoon.

Mutta sehän se probleemi onkin että jos ovat jotkut tyypit olleet hyvinkin fiksuja ja pusanneet kaikenlaista myyttiä ammoisina aikoina, niin metsäänhän se on sitten mennyt kun useampi sukupolvi myöhemmin kaikki tosiaankin on otettu kirjaimellisesti. Välillä olen ihan helvetin väsynyt kun joku tulee virnuilemaan jostain Aatamin kylkiluusta... On hyvä etten ole sen aggressiivisempi kuin olen. 

Raamatun kirjoittajat ehkä ovat olleet niitä fiksuimpia aikoinaan, no keihin verrataan, (tavispaimentolaisiin tai vihannesviljelijöihin)? Mutta eikö sivistys toisaalta ole syntynyt noiden moraalisten oppienkin kautta? Ne ovat luoneet lainsäädäntöä, normeja ja sääntöjä yhteiskunnille? Eihän kollektivisoitunut yhteisö toimi ilman sääntöjä ja yhteisiä lakeja? Joka kylässä on lakinsa. Uskonnon kautta lait ehkä ovat tulleet maailmaan. Vähintäänkin maallisia lakeja on perusteltu uskonnolla. Uskontoa ei kannata vähätellä, se on tuonut sitä lakiperusteisuutta yhteiskuntaan, ainakin osaltaan.

[-:)lauri]

Jos ateistina vastustaa uskonnollisuutta sen aiheuttaman vaaran vuoksi kanssaihmisille (joko suoraan tai välillisesti), mutta ei itse tuomitse esimerkiksi väkivaltaa, on mielestäni perusteltua kyseenalaistaa henkilön logisen päättelykyvyn taidot.

Syitä uskonnollisuuden vastustamiseen voi ateistilla olla toki muitakin kuin uskonnon vaarallisuus, mutta jos se on yksi niistä, pitäisi olla itse humanisti tai muuten kyseinen ateisti on mielestäni älyllisesti epärehellinen itselleen ja muillle.

[Toope]

Jos ateistina vastustaa uskonnollisuutta sen aiheuttaman vaaran vuoksi kanssaihmisille (joko suoraan tai välillisesti), mutta ei itse tuomitse esimerkiksi väkivaltaa, on mielestäni perusteltua kyseenalaistaa henkilön logisen päättelykyvyn taidot.

Syitä uskonnollisuuden vastustamiseen voi ateistilla olla toki muitakin kuin uskonnon vaarallisuus, mutta jos se on yksi niistä, pitäisi olla itse humanisti tai muuten kyseinen ateisti on mielestäni älyllisesti epärehellinen itselleen ja muillle.

Minulle tuon kirjoituksen sanoma jää vähän hämäräksi.

[-:)lauri]