Hamasin ihailu kertoo paljon vasemmistolaisuuden perimmäisestä luonteesta:
Pitäisi kai mennä niin syvälle perusteisiin, että tyhmistäkin tyhmin ymmärtää mistä puhutaan. Tosin en ole varma, onko kyse niinkään järjestä, kuin halusta ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä. Kun halu puuttuu, ei tiedon tarjoaminen varsinaisesti ratkaise alkuperäistä tahdonpuutteesta johtuvaa kuilua käsitysten välillä.
Hamas on varmaan sitä ja tätä. Mutta siitä on järjestönä sentään jonkinlaista hyötyä palestiinalaisille, toisin kuin yhdyskunta- ja yhteiskuntarakenteita palestiinalaisten alueilla järjestelmällisesti sabotoivasta Israelista. En minäkään ehdottanut ensimmäiseksi ratkaisuksi pääministeri Sipilän murhaamista kabinetteineen, vaikken miehen poliittisesta substanssista pitänyt. Enkä varsinkaan ole niin pohjattoman typerä, että odottaisin murhaamalla Sipilän saavani itselleni ja tavoitteilleni suopeamman seuraajan seuraavasta pääministeristä. Koko edellä mainittu peruslogiikka on jo niin nyrjähtänyt, että sen kommentointi ja analysointi väistämättä johtaa meidän leirimme ja teidän leirinne syntymiseen.
Jostain syystä ensimmäinen primitiivireaktio näkyy olevan nykyoikeistolle säännönmukaisesti se, johon odotetaan myös rationaalisen ihmisen tarttuvan. Kummako tuo, kun ei lähi-idässä luista.
Jos se jäi jotenkin epäselväksi, Bush nuoremman lausahdus, 'ellet ole puolellamme, olet meitä vastaan', ei saanut minua hänen ja rinnallaan luikerrelleiden kyykäärmeitten puolelle. Päinvastoin se vakuutti minut siitä, että presidentti oli tyhmä mies vilpittömästi, eikä ainoastaan vaikuttanut siltä.
Mitä Israelin ja Palestiinan konfliktiin tulee, en ole muuttanut vuosia sitten vakiintunutta näkemystäni. Sen mukaan israelilaiset ja palestiinalaiset ansaitsevat toisensa, ja toivon että he saavat aina elää yhdessä.
