Tuoteboikotti

[ROOSTER]

Kun oikein ärsyyntyy niin mieleen hiipii jopa jonkun tuotteen tai palvelun aktiivinen boikotointi. Tietysti ennen pitkää herää kysymys, onko tällä mitään vaikutusta mihinkään.

Koska boikotti lisää kyseisen entiteetin julkisuutta ja sitä kautta tunnettuutta ja kauppaakin mahdollisesti, on julkinen boikotointi hyödyiltään olematonta, jollei riittävän suurta yksimielisyyttä dissauksen kohteen paskuudesta ole.

Jonkinlainen sissitaktiikka boikotoinnissa voisi olla hyvä. Otetaan esimerkiksi selville tuotteen suurimmat ostajaryhmät ja tehdään näille asia selväksi ei-julkisesti, että tämä ja tuo asia voi tulla Teille haitaksi, jollette luovu paskatuoteA:n käytöstä.

Onko olemassa toimivia esimerkkejä boikotoinnin tehosta tai tutkimuksia jotka selvittäisivät, miten on tai voisi olla?

[Hippi]

Temppu ja miten se tehdään.

Tuttu irtokarkki siirtyi pussiin – Hyllyt tyhjenivät vauhdilla




Yksi parhaista irtokarkeista on ollut tuo Napero. Ainoa vika on ollut siinä, että sitä on ollut vaikea omaan pussiin saada, kun laari on useimmiten tyhjä. Eli en ole ollut ainoa, joka niistä on tykännyt. Irtokarkkien kilohinta on kaupasta riippuen siinä 8 ... 10 euroa. Irtokarkit on aika usein vielä tarjouksessa, jolloin kilohinnasta on leikattu pari kolme euroa.

Vastuullisena karkkitehtailijana Naperoiden valmistaja on tullut siihen tulokseen, että loppasuut on pantava kuriin. Siispä Naperoita aletaan myydä 80 gramman pusseissa hintaan 1,49 euroa, mikä tekee kilohinnaksi noin 18,60 euroa. Eli kilohinta kaksinkertaistui.

Tuskin valmistaja niitä enää irtokarkkilaarista myy puoleen hintaan, vaan pussissa ne on ostettava. Eihän 1,49 ole iso hinta karkkipussista, mutta 80 grammaa naperoita on kohtalaisen pieni määrä, sillä ne on kokoonsa nähden aika painavia.

Siihen loppui minulta naperoiden ostaminen 

[Toope]

Tuotteet, joiden mainoksissa suomalaisia korvataan "muilla".

[Hippi]

Ajauduin muutamien tuotteiden perässä S-ryhmän asiakkaaksi muutama vuosi sitten, kun aikaisemmin olin K-ryhmän uskollinen asiakas. S-ryhmä olikin paljon halvempi, joskin jo vävyni moitti valintaani, sillä hän sanoi S-ketjun maksavan myös tuottajille vähemmän eli sillä on saanut hinnat poljettua alemmaksi.

Nyt tämä "Kaupan merkin" muuttuminen Coop:ksi (ent. Rainbow) on herättänyt ihmetystä ja närkästytä, sillä samalla moni tuote on muuttunut ulkomaista alkuperää olevaksi.

Sikamainen takaisku: Farmareilla vati nurin S-ryhmän päätöksen vuoksi
S-ryhmä poisti Atrian possunfileet kauppojensa hyllyiltä. Sianlihan tuottajille se oli jälleen yksi iso takaisku.

Vaikka tuossa on nyt vain possunfile mainittuna, niin kyllähän sama koskee nyt monia tuotteita, joissa entinen Rainbow oli kotimaista tuotantoa ja nyt Coop nimellä myytävä onkin joko "yhteispohjoismaista" tai muuten vain eurooppalaista, vaikka samaa elintarviketta tuotetaan myös Suomassa. Jossain aikaisemmassa artikkelissa oli, jotta S-ryhmä voi alentaa tämän muutoksen myötä hintoja entisestään.

Nyt menee kaupassa pidempään, kun pitää tutkia tuotteen raaka-aineiden alkuperä sekä valmistusmaa entistä useammin, jos noita Coop -tuotteita ostaa. Vai pitäisikö valua takaisin K-ryhmän puolelle? Mieluummin maksan vähän enemmän, jos se raha jää Suomeen. 

[ROOSTER]

Nyt menee kaupassa pidempään, kun pitää tutkia tuotteen raaka-aineiden alkuperä sekä valmistusmaa entistä useammin, jos noita Coop -tuotteita ostaa. Vai pitäisikö valua takaisin K-ryhmän puolelle? Mieluummin maksan vähän enemmän, jos se raha jää Suomeen. 

Täälläkin oltiin pitkään lähes pelkästään K-kaupan asiakas, paljolti mukavan kauppiaan takia, mutta kun muutuin gluteenittoman ruokavalion kannattajaksi piti laajentaa ostoreviiriä jotta saisi edes kohtuullisen valikoiman tuotteita. Samalla huomasin kuinka halpaa entinen ruokani oli, Gvapaatuotteet ovat hirmuhintaisia.

Nykyään poimin jommankumman duopolin jäsenen hyllystä minulle sopivia tuotteita, oi jospa  olisi myös Lidl lähempänä. Jos näet kaupassa tuoteselosteita tihruilevan henkilön, joka välillä tarkistaa tuoteselostetta ja gluteenittomuutta myös älypuhelimestaan - se on luultavasti ROOSTER ruokaostoksilla.

Syönkin nykyään pääasiassa lihaa, kanaa, kalaa, voita ja turkinjugurttia, ne ovat luontaisesti viljattomia. On myös tuotteita jotka ovat gluteenittomina tavallista parempia, kaukaiseen muistikuvaani verraten tietysti.

Eräs erinomainen ja tavallistakin parempi gluteeniton tuote on


https://www.kivikylan.fi/tuotteet/grillimakkarat/gluteeniton-ryynimakkara

Taisi tulla kehut väärään ketjuun - meni otsikon ohi.

Kotimaisuutta suosin tiettyyn rajaan asti. Jos tuote vierasmaalainen on 20-25% halvempi, saatan sen nappaista. Olen ajatellut, että se pakottaa kotoperäisen tuotantoketjun osaset pohtimaan kulurakennettaan. Olisi toki hyvä jos EU:n sisällä olisi sellaiset kotimarkkinat joissa eri tuotteet tuotettaisiin siellä missä se on järkevintä eli luonnollisinta, toimitus- ja huoltovarmuus huomioiden.

Maataloustuet vinouttavat tämän tietysti. Pitkällä aikavälillä kustannusten tasoittuminen alueen sisällä helpottaisi asiaa. Maatalouden tukia voitaisiin myös pienentää ja siirtää syöjien ja ruuanhinnan tukemiseen. Maatalouskonekauppiaat eivät tosin tästä tykkäisi.

Jotkin kotimaiset elintarvikkeet kuten broilerinliha ja kananmunat ovat hirmuisen edullisia ja vapaita antibiooteista ja salmonellasta, tietääkseni. Onneksi myös kotimaisen särkikalankin suosio on nousemassa aallonpohjalta. Ne jotka nimittivät sen roskakalaksi, sietäisi ruoskia.

Pidätkö sardiineista tomaattikastikkeessa tai säilötystä tonnikalasta? Kokeilepa tehdä itse kalasäilykkeesi. Se on niin yksinkertaista, että se onnistuu melkein ilman reseptiä.

https://yle.fi/aihe/a/20-10001643



Tästä kirjoituksesta tulikin tajunnanvirtaa, sitä se on kun on syömisen harrastaja ja talous- ja yhteiskuntapolitiikan tirkistelijä. Anteeksi.