Havaintoja ihmisistä

[Norma Bates]

Pakkosinkkuus voi olla tauti.

Pakkosinkkuus minun kohdallani oli alkuun sitä että toinen osapuoli päätti jättää, ja täten olin pakotettu sinkuksi, vaikken halunnut. Nykyään se on sitä että koska miehissä on jäljellä vain epämiellyttäviä tyyppejä (ja olen hetero), niin pakkohan se on olla sinkku ettei mene järki jonkun torven kanssa touhutessa.

Tämä ei tarkoita että kaikki miehet ovat dillejä, vaan että sinkkumiehiin rikastuu heitä iän myötä aina vain enemmän ja enemmän. Ensin viedään kaikki hyvät, sitten siedettävät. Tiedän etten minäkään mikään joka pojan toivelahja ole. On erinäisiä syitä minkä takia en joillekin kelpaa, ja sitten on tietysti tämä että kun en halua tuputtaa itseäni räkälöissä eli olla sosiaalinen, niin se siitä.

Mutta sen verran koppava akka olen, että mielestäni minun ei tarvitse tyytyä tämmöiseen:

- alkoholisti
- raskaasti tupakoiva
- ylipainoinen
- minua iäkkäämpi
- vähä-älyinen
- ulkonäkö ei miellytä noin ylipäätään (juuri minua)

Osa näitä piirteitä edustavista miehistä aina suuttuu, kun käy ilmi etten kiinnostu. Eivät tajua että ei se heilläkään kivaa olisi, jos minä tyytyisin, enkä olisi ilahtunut siitä että seurustelen juurikin sen miehen kanssa joka siinä rinnallani on. Kyllä tässä maassa on jo tarpeeksi kiukkuisia vaimoihmisiä.

[Toope]

https://www.is.fi/viihde/art-2000009390297.html
Hyvin selkeä mielenterveys/masennustapaus:

Sometähti nimeää kirjassa uransa haastavimmaksi ja isoimmaksi kohteeksi parikymppisen nuoren naisen asunnon. Työttömäksi jäänyt ja masennukseen sairastunut nainen, jota kirjassa kutsutaan nimellä Nora, ei ollut siivonnut kotiaan yli kuuteen vuoteen.

[Kopek]

Mitä tarkoitetaan siivoamisella? Kai sentään keittiön roskapussi on viety ulos silloin tällöin.

Jos sometähti näkisi meidän kämppämme, hänen pitäisi säätää mittarinsa aivan uudelle asteikolle.

Olen siivonnut ja imuroinut, mutta ilmeisesti en tarpeeksi.

[Norma Bates]

Meillä ei siivottu kuuteen kuukauteen, kun isäni kuoli ja silloinen kumppani sai päähänsä että hän on tavallistakin masentuneempi.

Jälkikäteen katsoen taisin katkeroitua siitä että miehen piti ikäänkuin "varastaa" oikeuteni omaan masennukseeni, kun läheisen kuoleman jälkeen minut jotenkin eristettiin duunissakin, ja burn outini sen kuin paheni. Samoihin aikoihin taisi kolmelta muulta työntekijältä kuolla omaisia, kahdelta veli ja yhdeltä äiti, joten masennuksen lisäksi surukin tavallaan omittiin minulta pois.

Eihän tuolle kaikelle mitään mahtanut.

[ROOSTER]

Naapurien kannustavuus voi myös olla ikävää.

"
    Naapurit peukuttavat, kun minä 86-vuotiaana teen lumityöt. Voisivat tulla auttamaan, kun on kerran aikaa olla ikkunassa. Vastaaja, 86.

[Kopek]

Alaotsikko: Havaintoja itsestä ja muista

En oikeastaan edes tiedä, mikä on elämässäni pääasiallinen kiinnostuksen kohde. Energia tahtoo mennä epätoivoiseen taisteluun tuhoa ja rappiota vastaan, enkä haluaisi ajatella, että se olisi pääasiallinen elämäni sisältö. Ongelmani on se, että haaveilemani asiat maksavat, eikä minulla ole rahaa tehdä niitä.

Mielenkiintoni on perinteisesti jakautunut kahteen osaan, joista toinen osa on tekninen ja toinen henkinen. Tämä on mahdollisimman huono ilmaus, mutta en parempaakaan keksi.

Teknisellä puolella haluaisin kokeilla erilaisia miettimiäni ideoita käytännössä eli rakentaa lähes mitä tahansa rakennuksista kulkuneuvoihin. Minulla on erilaisia rakentamisideoita, joissa ideana on yrittää tehdä asioita mahdollisimman halvalla mutta kuitenkin hyvin. Tarkoitus on siis kiertää jonkin idean avulla se vaihe, mistä aiheutuvat suurimmat kulut. En nyt puhu veronkierrosta vaan rakennusmateriaalien käyttämisestä ja korvaamisesta ratkaisuilla, joissa säästyy kalliimpia materiaaleja. Jos rakennelmat vielä täyttävät esteettiset vaatimukset - taiteellisista lienee liioiteltua puhua - niin aina parempi.

Mitä tuollaisesta kehittelemisestä ja koerakentamisesta saisin, se on toinen juttu. Ehkä olen vain kiinnostunut. Saahan siitä tyydytystä, jos on keksinyt jotain, ja voi esitellä keksintöään muille. Mitään oikeita keksintöjä en tietenkään ole tehnyt, koska lähes kaikki yksinkertaiset asiathan tuntuu olevan jo keksitty. Netissä pyörii videoita, joissa esitellään erilaisia pieniä "kommervenkkejä" asioiden tekemiseksi. Jotkut ideat ovat oikeasti hyviä ja jotkut lähinnä Youtubea varten tehtyjä ja vähän sinne päin. Eli voi toimia ja olla toimimatta.

Kun televisiossa tuli aikoinaan MacGyver -sarja, siinä esitettyjä temppuja mainostettiin sellaisina, että ne toimisivat oikeastikin. Jotkut harvat saattoivat toimiakin, mutta monet eivät olisi toimineet. Tempuissa oli yleensä oiottu joitakin mutkia, joita ei tosielämässä voi oikoa.

Mielenkiintoni henkinen puoli on suuntautunut siihen, mikä menee yli teknisestä puolesta.

En arvosta sitä, että elämä olisi pelkkää kädet rasvassa ja naama maalissa puuhailua koneiden ja laitteiden ja rakennelmien parissa. Elämän pitää sisältää myös ei-fyysinen puoli, johon kuuluu henkisten asioiden harrastamista kuten, kirjoittamista, taiteen tekemistä ja muuta tällaista.

Usein fyysinen ja taiteellinen puoli menevät päällekkäin, koska taiteen tekemisessä tarvitaan fyysisiä välineitä – ellei pelkästään omalla keholla tehdä taidetta. Valokuvan ja elokuvan tekijä tarvitsee kameroita ja muita laitteita. Nehän ovat tekniikkaa.

Kumpikaan ääritapaus ei herätä ihastustani. Henkisen puolen ääritapauksella on peukalo keskellä kämmentä, eikä hän osaa tehdä mitään, mikä liittyy käytännön asioihin. Hän on niissä täysin muiden armoilla. Fyysisten asioiden äärityyppi puolestaan on kädet rasvassa touhuava moponrassaaja, jolla ei ole mitään muuta mielessään, ja joka tuskin osaa lukea ja kirjoittaa. Hänkin on toisten armoilla, jos jotain muuta pitäisi tehdä kuin mopoa rassata.

Henkisen puolen ääritapaus herättää vastenmielisyyttä erityisesti silloin, jos fyysisen puolen osaamattomuus on tarkoituksellista luokka-ajattelua. Henkisen puolen ääri-ihminen pitää fyysisen puolen harrastajia ja osaajia alempaan luokkaan kuuluvina, ja sen vuoksi hän ei halua osata tehdä mitään fyysistä. Hän haluaa erottua osaamattomuudellaan alempiarvoisesta käsityöläisluokasta. Hän ei ehkä tule ajatelleeksi, että se, että ei osaa tehdä mitään, ei vielä tee ihmisestä Socratesta tai Hegeliä.

Oikeastaan sekin herättää epäilyjä, jos henkisen puolen ihminen harrastaa fyysisiä asioita näytösmielessä todistaakseen, että fyysinen maailmakin on hallinnassa. Ollaan harrastavinaan jotain, mutta kyseessä ei ole rakkaus harrastamiseen vaan pintapuolista näyttämistä ja teatteria. Kun silmä välttää, käytetään osaavaa maksettua apuvoimaa. Tällaisiakin tapauksia on.

[ROOSTER]

– Multitaskaaminen on myrkkyä aivoille. Se ei missään tapauksessa, missään olosuhteissa koskaan tee hyvää. Se on vain haitaksi, Sajaniemi sanoo.

Sajaniemen mukaan yhteen asiaan keskittyminen, asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja pyrkimys laajaan ymmärtämiseen hiipuu työelämässä.

Tässä ajassa on muotia olla tehokas multitaskaaja, mikä on tietysti epäedullista syvälliselle tietämiselle ja tarkalle suorittamiselle. Lääpäistään vähän kaikkea mutta mikään ei hoidu kunnolla.

Ihmisistä koitetaan väkisin tehdä jotain muuta mitä he luonnostaan olisivat. Ajatteleminen, pohdinta ja harkittu päätöksenteko ovat pannassa. Kaikenlainen öyhöttäminen, pintapuoliset muoti-ilmiöt ja äkilliset suunnanmuutokset ovat valttia mutta kokonaisuuksien hallinta epäsuosiossa.

Ihmiset tulevat tästä sairaaksi, päät kipeäksi sekä fyysisesti että henkisesti - luonnonvastaista toimintaa. Pitäisi taantua apinalauman tasolle ollakseen kelpoisa tähän järjestelmään.

[Karikko]

Naapurien kannustavuus voi myös olla ikävää.

"
    Naapurit peukuttavat, kun minä 86-vuotiaana teen lumityöt. Voisivat tulla auttamaan, kun on kerran aikaa olla ikkunassa. Vastaaja, 86.

Onhan se fanittaminen myös jonkunlainen tunnustus ja ihailua omatoimiselle. Toisaalta ehkä ne naapurit voivat myös odottaa, että tuo hyväkuntoinen teräsmies tulisi tuuppaamaan heidänkin pihanpuoleltaan lumet pois ja kannustavat siksi.

[ROOSTER]

Kohtelias käytös on kulttuurisidonnaista.

Oven auki pitäminen ei ole Ranskassa sukupuoleen sidottu asia, vaan kaikkia koskeva kohteliaisuusnormi.

Suomessa puolestaan miehet kertovat tilanteista, joissa nainen on saattanut tiuskaista heille, kun he pitävät ovea auki. Naiset voivat kokea, että osaavat itsekin avata oven.
...
Kun Ranskassa ajatellaan, että on kohteliasta mennä ihmisten luo ja reagoida heihin, Suomessa ajatellaan, että on kohteliasta antaa tilaa.

Isosävin mukaan Ranskassa ei pidetä epäkohteliaana, jos joku heittää illallispöydässä poleemisen kommentin ja pistää keskusteluun vähän vauhtia. Suomessa tällaista saatetaan katsoa pahalla.

Aiemmista testituloksista poiketen, saatan olla jonkin verran tai melko paljon ranskalainen. Tykkään availla ovia, erityisesti naisille ja omaan taipumuksia synnyttää keskustelua. Joskus minua myös mulkoillaan ikävästi vaikka avaukseni eivät olisikaan törkeitä tai antidromisia.

[Toope]

Minulla on yleensä tapana ovia avatessa katsoa, onko joku muu juuri tulossa samasta ovesta, jolloin pidän ovea auki. Eläkeläisille, vammaisille vähän pidempäänkin.
Se johtuu siitä, että minua kutsutaan äärioikeistolaiseksi, vaikka olen vain konservatiivi.

[ROOSTER]

Onkohan toimittaja käyttänyt omaa luovuuttaan lainauksessa...

Iida Ketola joutui ilkivallan kohteeksi: "Suurin vastoinkäymiseni ikinä!"
"Nyt on kyllä luottamus ihmisiin mennyt", Iida Ketola sanoo.
...
Ketola kertoo joutuneensa pitkäkyntisen uhriksi. Hän on pitänyt tavaroitaan kuntosalilla kaapissa, jossa oli "mun salikengät, mankku sekä noin 70 tyhjää energiajuomatölkkiä".

vai onko Iida jo unohtanut tämän:

Iida Ketola, 31, hyppäsi taksiin ja joutui keskelle hirvittäviä tapahtumia – elämä muuttui totaalisesti

Iida Ketola kertoo joutuneensa joulukuussa 2019 seksuaalirikoksen uhriksi ja uskoi kuolevansa.

Tietysti tapahtumien unohtaminen tai tarkoituksellinen mielestä pois painaminen ovat myös henkisen tasapainon säilyttämisen välineitä. Unohtaminen suojaa mielenterveyttä, koska silloin ei mieti kaikkia elämän aikana tapahtuneita negatiivisia asioita.

[Kopek]

Mietin, aloittaisinko uuden ketjun nimellä "kaikkea ei voi saada - vai voiko?" tai "elämä on valintoja" tai minkä nimen sille olisin keksinyt.

Aihe tuli mieleeni, kun luin jutun laulaja Lily Allenista.

CNN: Lily Allen says having children 'ruined' her career

Otsikko on pahempi kuin itse juttu. Allen vain toteaa, että ura ja lapset on vaikea yhdistelmä.

"It really annoys me when people say you can have it all because, quite frankly, you can't," the singer added. "Some people choose their career over their children and that's their prerogative."

Tuo taitaa koskea asiaa kuin asiaa. Jos valitset yhden, jätät valitsematta sen toisen. Joillekin tämä ei ole ongelma, mutta jotkut kipuilevat sen kanssa ja yrittävät epätoivoisesti saada kaiken - eivätkä saa mitään.

Kipuilijalla saattaa olla tyhjä olo ja tunne, että hän on tehnyt vääriä valintoja ja jättänyt tekemättä oikeita valintoja.

Lopputuloksena voi olla pysyvästi levoton ja epävarma tunne, jolloin välttää päätöksien tekemistä, koska ajattelee, että ne ovat kuitenkin vääriä.

Mitään ei pysty enää tekemään eikä mistään asioista pysty nauttimaan, koska kaipaa epämääräisesti jotain muuta, mutta ei kuitenkaan tiedä, mitä se "muu" on. Hermostuneena poukkoilee vain paikasta toiseen. Epämääräistä tyhjyyden tunnetta torjuakseen saattaa tehdä huonoimpia mahdollisia "valintoja" ja ajautua päihdyttävien aineiden käyttäjäksi tai ylensyöjäksi tai seksihurjastelijaksi tai himoshoppailijaksi tai mitä korviketoimintoja itse kukin keksii.

https://edition.cnn.com/2024/03/12/entertainment/lily-allen-children-ruined-career-scli-intl/index.html?iid=cnn_buildContentRecirc_end_recirc

[Toope]

Viimeisen vuoden aikana olen hieman seurustellut parin hyvin työväenluokkaisen naisen kanssa.
Suhde ei etene järin pitkälle, koska on kulttuurieroja. He oikeasti ovat sosiaalisesti ihan fiksuja ihmisiä, mutta on äärettömän vaikeaa löytää mitään älyllistä yhteyttä heihin. En halveksu heitä, mutta ovat sivistymättömiä.

He ovat ihmisiä, jotka ovat kirjoina lukeneet pari dekkaria, kun itse olen lukenut 1000 tieteellistä kirjaa ja 100 romaania sivussa. Heille tiede/yhteiskunta on iltalehteä. Yritä tuossa luoda yhteyttä, kun toisen maailma on ihan eri sfääreissä...

Yritä siinä keskustella, joo!
Tiedän, että tarvitsisin Norma Batesin kaltaisen naisen.
Mutta sanon näin vain periaatteena.

[Hayabusa]

Yritä siinä keskustella, joo!
Tiedän, että tarvitsisin Norma Batesin kaltaisen naisen.
Mutta sanon näin vain periaatteena.

Saatiinko me vihdoin Kantapaikan pariskunta? Go for it!

[kertsi]

Hayabusalla kevättä rinnassa?