Lakko ja sen moraali

[Aave]

^
Tämä on oikeastaan jatkoa edelliseen, mutta: Suomessa on monta muutakin vastaavan tason koulutusta vaativaa ammattia, kuin sairaanhoitajat. Näissä ammateissa ollaan vieläkin pienemmillä palkoilla, mutta eivät he ole nousemassa barrikadeilla, vaikka syytä voisi olla jopa enemmän, kuin sairaanhoitajilla.

[Aave]

Brutto,

Edellä mainitsemani kuvio koskee sitten myös ammattikouluja (Ja valtion rautateitä, ja postia, ja...). Siitä tiedät minua paljon paremmin. Edelliset hallitukset olisivat tehneet saman mitä nyt on ammattikouluille tehty myös peruskouluille, mutta sitä sentään vielä suojaa perustuslaki. Ammattikouluja on rapautettu tietoisesti ja tahallaan, että saataisiin luotua uusia markkinoita yksityiskouluille. "Me tehdään rahaa tällä"!

[safiiri]

Ikävä kyllä uskottavuus hiukan rakoilee, kun sairaanhoitajille perustellaan palkankorotuksen mahdottomuutta rahapulalla, mutta terveyskeskuslääkäreille on varaa maksaa tonni lisää liksaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11135914

[Aave]

^
Lääkäreiden kovaa palkkavipuvartta ylläpidetään keinotekoisesti niin koulutusmäärien pienuuden, kuin työllistymisen vapauden suhteen. Tilanne on siis aivan toisenlainen, kuin sairaanhoitajakouluettavien kohdalla.

Itse olen ratkaissut tämän ongelman jo vuosia sitten, mutta poliitikoilla ei ole munaa ryhtyä tuumasta toimeen. Ratkaisu:

Lääkäreille vastaava kielto, kuin hävittäjälentäjiksi ryhtyvillä. Heidän ei saa 10 vuoteen siirtyä hävittäjäpilotin paikalta kaupalliseksi lentäjäksi. Peruste on vankka: hävittäjäpilotin koulutus on erittäin kallis, ja koulutettaville käytännössä ilmainen. Sama kuvio koskee lääkäreitä - valtio tarjoaa koulutuksen.

Keskimäärin koulutus kestää 5-7 vuotta. Kielto siirtyä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille voitaisiin sitoa siihen, kauanko tuoreen lääkärin oma koulutus on kestänyt. Näin koulutusrotaatio varmistaisi samalla sen, että lääkäreitä riittäisi julkisella sektorilla joka paikkaan, eivätkä he voisi ryhtyä vaatimaan hetimiten kohtuuttoman suuria palkkoja. Viisi tai seitsemän vuotta julkisen puolella, sitten vasta on mahdollisuus tehdä koko loppuelämänsä kovaa liksaa. Simsalabim, ongelma ratkaistu!

[Aave]

Järjestäytyminen ammattiyhdistykseksi ja lakko aseena ovat edelleen se tehokkain keino työnantajapuolen ahneutta ja kohtuuttomia vaatimuksia vastaan. Kun liitossa on riittävästi jäseniä, silloin ei kenenkään tarvitse lakki kourassa nöyristellen anoa ja pyytää (Ja saada palkaksi räkänaurut), vaan voi jopa vähän vaatiakin työnantajalta jotain. Yhdysvalloissakin tilanne on se, että käytännössä sinut voidaan irtisanoa ihan mistä syystä hyvänsä, ja koska tahansa. Työnantajille sellainen on mannaa, mutta kaikkea muuta kuin reilua työntekijöitä kohtaan. Onkin hassua, että amerikkalainen unelma on toteutunut parhaimmin juuri pahoissa sosialistissa Pohjoismaissa. World Economic Forum rankkasi juuri Suomen sijalle kolme sosiaalisessa liikkuvuudessa; ykkösenä Tanska ja sijalla kaksi Norja. Yhdysvallat ei mahdu edes  Top 20:een.

[safiiri]

^
Lääkäreiden kovaa palkkavipuvartta ylläpidetään keinotekoisesti niin koulutusmäärien pienuuden, kuin työllistymisen vapauden suhteen. Tilanne on siis aivan toisenlainen, kuin sairaanhoitajakouluettavien kohdalla.

Itse olen ratkaissut tämän ongelman jo vuosia sitten, mutta poliitikoilla ei ole munaa ryhtyä tuumasta toimeen. Ratkaisu:

Lääkäreille vastaava kielto, kuin hävittäjälentäjiksi ryhtyvillä. Heidän ei saa 10 vuoteen siirtyä hävittäjäpilotin paikalta kaupalliseksi lentäjäksi. Peruste on vankka: hävittäjäpilotin koulutus on erittäin kallis, ja koulutettaville käytännössä ilmainen. Sama kuvio koskee lääkäreitä - valtio tarjoaa koulutuksen.

Keskimäärin koulutus kestää 5-7 vuotta. Kielto siirtyä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille voitaisiin sitoa siihen, kauanko tuoreen lääkärin oma koulutus on kestänyt. Näin koulutusrotaatio varmistaisi samalla sen, että lääkäreitä riittäisi julkisella sektorilla joka paikkaan, eivätkä he voisi ryhtyä vaatimaan hetimiten kohtuuttoman suuria palkkoja. Viisi tai seitsemän vuotta julkisen puolella, sitten vasta on mahdollisuus tehdä koko loppuelämänsä kovaa liksaa. Simsalabim, ongelma ratkaistu!

Enpä osta ajatusta, että erilaisia pakkoja luomalla saadaan jokin ammattiala kukoistamaan ja suosituksi. Senkään takia esittämäsi syy lääkäreihin ei ole uskottava, koska sairaanhoitajapulasta on tässä oltu huolissaan - ja juuri sillä perusteltu palkankorotusvaatimuskiakin. On ihan se ja sama, miksi ammattitaitoisia tekijöitä ei löydy - koulutuspaikkojen vähäisyyden, alalta pois siirtymisen tai yksityiselle puolelle hakeutumisen takia. Kaikkiin näihin on perusteltua käyttää avuksi paremman palkan tarjoamista. Mutta tietenkään se pelkästään ei auta, jos itse työssä on jotain ongelmia. Sairaanhoitajien kohdalla - terveyskeskuslääkärien myös - kyse on näistä molemmista. Lääkärikoulutukseen muuten osaavat suomalaiset nuoret jo nyt hakeutua muuallekin kuin Suomeen. Jos koulutus on hankittu muualla, ei ole mitään perustetta esittää jotain pakkovuosia tietyssä työpaikassa Suomessa.

[Aave]

Nimimerkki safiiri ei edes ymmärrä, että ratkaisuni ei itsessään edes luo mitään erilaisia palkkoja. Palkkakuria se sen sijaan luo, ja ratkaisisi samalla kertaheitolla "lääkäripulan". Ikään kuin se, että valmistuttuaan "joutuu" viisi vuotta toimimaan julkisella sektorilla olisi suuri pelote ja karkotin päteville ja eettisille lääkäreille! Oikeastaan olisi vain hyvä, jos se samalla torppaisi vain rahan ja statuksen vuoksi ammattiin hakeutuvia - heitä kun on jo ilmankin alalla riiittämiin.

Mutta takaisin aiheeseen. Esimerkiksi kiky-tuntien poistaminen on vain kohtuus. Taannoin kuultiin asian tiimoilta sellainenkin kirkkain silmin valehdeltu jutska (Lausujana kuntatyönantajien johtaja Markku Jalonen), että kiky-tuntien poistamisen vuoksi jouduttaisiin palkkaamaan kuntiin 5000 työntekijää lisää. Enpä ole hetkeen kuullut mitään niin lystikästä, kuin että työajan vähentäminen loisikin merkittävästi uusia työpaikkoja! Tähän mennessähän on silmät ihan yhtä kirkkaina vakuuteltu, että työajan pidennykset loisivat uusia työpaikkoja.

[Xantippa]

Kieltämättä en ikinä ymmärtänyt sitä logiikkaa, että työaikojen pidentäminen lisäisi työpaikkoja. Muutoinkin suurin ongelma minusta on suomalaisen työaikojen joustamattomuus: töitä tehdään joko kunnolla tai ollenkaan. Työnantajat ovat nahkeita niin etätyön kuin joustavien työaikojenkin suhteen, vaikka työn luonne on muuttunut suuressa osassa töitä.

Mitä tosin tulee paperiliiton kiistaan, niin eiköhän siellä hierrä muutkin kuin kiky - vieläkö siellä on saunalisät esimerkiksi käytössä, muistan niistä väännetyn ajast'aikaan.

Ja eikös tämä nyt ole tuonut meille uuden höstääkin, Idanpuolella? Eli nuori nainen, joka ei kuulu liittoon, ei halua lakkoilla, vaan menee töihin liimapalkkitehtaalle, on saanut uhkauksia niin liitolta kuin yksityisiltä henkilöiltä. Eli meneehän tämä ihan pimeäksi.

T: Xante

[Vaaraton Norsu]

Kieltämättä en ikinä ymmärtänyt sitä logiikkaa, että työaikojen pidentäminen lisäisi työpaikkoja.

Ymmärsin niin, että Sipilän hallituksen haluna oli alentaa työn hintaa. Palkkojen laskeminen alentaa kysyntää kotimarkkinoilla, ja johtaa kerrannaisvaikutusten kautta suurempiin kielteisiin seurauksiin kuin aikaansaamansa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvu. => Siispä alennetaan työn hintaa pidentämällä työaikaa, jolloin palkanalennusten aiheuttamat kerrannaisvaikutukset jäävät pois, mutta kv. kilpailukyky paranee hieman.

Makrotason laskelmana tässä on minusta jotain järkeä. Käytännöstä en tiedä.

[Aave]

Ymmärsin niin, että Sipilän hallituksen haluna oli alentaa työn hintaa. Palkkojen laskeminen alentaa kysyntää kotimarkkinoilla, ja johtaa kerrannaisvaikutusten kautta suurempiin kielteisiin seurauksiin kuin aikaansaamansa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvu. => Siispä alennetaan työn hintaa pidentämällä työaikaa, jolloin palkanalennusten aiheuttamat kerrannaisvaikutukset jäävät pois, mutta kv. kilpailukyky paranee hieman.

Makrotason laskelmana tässä on minusta jotain järkeä. Käytännöstä en tiedä.

Ymmärsit oikein; eläkkeellä jo olevalle tai eläkeputkessa suhisevalle siinä voikin olla järkeä, mutta arkisessa aherruksessa niska jo valmiiksi limassa raataville työikäisille palkattomissa töissä ei ole mitään järkeä. Kansainvälisellä tasolla Suomi oli jo valmiiksi tehokkuudessa, työn tuottavuudessa ja yrittämisen helppoudessa tutkitusti maailman kovinta kärkeä. Voisin minäkin esittää muille kaikenlaisia kiristyksiä samalla, kun vedän itse lonkkaa. Se vasta helppoa onkin!

[Xantippa]

Kieltämättä en ikinä ymmärtänyt sitä logiikkaa, että työaikojen pidentäminen lisäisi työpaikkoja.

Ymmärsin niin, että Sipilän hallituksen haluna oli alentaa työn hintaa. Palkkojen laskeminen alentaa kysyntää kotimarkkinoilla, ja johtaa kerrannaisvaikutusten kautta suurempiin kielteisiin seurauksiin kuin aikaansaamansa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvu. => Siispä alennetaan työn hintaa pidentämällä työaikaa, jolloin palkanalennusten aiheuttamat kerrannaisvaikutukset jäävät pois, mutta kv. kilpailukyky paranee hieman.

Makrotason laskelmana tässä on minusta jotain järkeä. Käytännöstä en tiedä.

Ymmärrän työn hinnan alenemisesta koituvan edun, mutta en sitä, miten tämä lisäisi työpaikkoja, kun sehän se oli kai käsittääkseni tavoite.

Jos ajatus oli, että koska työ on halvempaa, sitä tarjotaan useammalle, on ajatus vielä kummallisempi: miksi töitä tarjottaisiin lisää "uusille ulkopuolisille", jos sitä voidaan teettää vanhoilla työntekijöille ilmaiseksi?

Sitäkään, miten terveydenhuollon, virastojen, lastentarhan työntekijöiden jne jne kikyttäminen lisää kv. kilpailukykyä, en hahmota. Sen tiedän, että kotimainen kysyntä koki kolauksia tämän myötä.

Monissa ammateissa, kuten vaikkapa nyt puheena olevat terveydenhuollon ammattilaiset, valitetaan ennen kaikkea jaksamista ja ylenpalttista työkuormaa. Tuntuu aivan hullulta, että tähän vastataan lisäämällä ilmaisen työn määrää ja leikkaamalla lomapäiviä/rahoja.

Siinä mielessä siis ymmärrän, että työntekijäpuolella on sen verran hampaan kolossa, että keväästä tullee vaikea.

T: Xante

[Vaaraton Norsu]

^ Varmaan Sipilän hallitus ajatteli vientiteollisuuden työstä maksamaa hintaa verratuna kilpailijamaihin. Kotimarkkinoilta lienee vain rajallinen määrä lisää työpaikkoja saavutettavissa. Olettaisin.

EDIT. Niin, ymmärrän myös, että on paljon hampaankolossa. Kiky näytti varmasti hyvätä Sipilän vuokaavioissa, mutta mikä sitten tulee olemaan kokonaisvaikutus.

[Aave]

^
Mikäli näin olisi ollut, kovin kolaus ei todellakaan olisi kohdistettu julkisen sektorin työntekijöihin. Heillehän tehtiin myös lomaleikkauksia. Unohtuu helposti sekin, että jo edelliset hallitukset olivat tehneet miljardien edestä vero -ja kuluhelpotuksia suuryritysten kuluihin. Nekin ovat siirtyneet työntekijöille.

Osana tätä pitkän tähtäimen strategiaa on samalla liittojen murentaminen. Nyt siihen valjastettiin myös valtakunnansovittelija, joka toimikin käsikassarana työnantajille. Mitään sellaisia ehdotuksia ei edes hyväksytty neuvottelupöytään, joista olisi ollut työnantajille jotain harmia. Sen päätteeksi valtakunnansovittelija ilmoittikin vetäytyvänsä sitten pois koko neuvottelupöydältä!

Neuvottelumekanismi on rikottu; tilanne pelaa pitkällä tähtäimellä työnantajien pussiin. Osa on valmistaunut ottamaan ainakin hetkellisesti rahanteossa kovaakin takkiin, kunhan pitkällä tähtäimellä saataisiin liitot rikki. Tästä tulee Suomelle kallis paukku, mikäli lakot kevättä kohti vain eskaloituvat ja laajenevat. Johtajien omaan elämään se ei vaikuta - bonuksia vain lisää, vaikka menisi kuinka perseelleen.

[Xantippa]

^ Varmaan Sipilän hallitus ajatteli vientiteollisuuden työstä maksamaa hintaa verratuna kilpailijamaihin. Kotimarkkinoilta lienee vain rajallinen määrä lisää työpaikkoja saavutettavissa. Olettaisin.

EDIT. Niin, ymmärrän myös, että on paljon hampaankolossa. Kiky näytti varmasti hyvätä Sipilän vuokaavioissa, mutta mikä sitten tulee olemaan kokonaisvaikutus.

Hassuahan tässä oli, että niissä kv. yrityksissä, joissa kikystä ehkä olisi ollut jotain hyötyäkin, sitä toteutettiin kovin erilaisin tavoin. Osa jätti kokonaan käyttöönottamatta, osa otti käyttöön vain osittain, joissakin firmoissa sanottiin, että sen ajan saa käyttää urheiluun/kirjan lukemiseen/muuhun kehittävään toimintaan, jne.

Ymmärtääkseni "täysmääräisenä" kiky toteutui vain juuri kotimarkinoilla, kunnissa, terveydenhuollossa, valtion konttoreissa ja päiväkodeissa.

T: Xante

[Vaaraton Norsu]

Joo, no en seuraa työmarkkinajuttuja niin tarkkaan, että osaisin sanoa tuohon. Hullua on touhu monessa kohtaa.

Ennen Euro -valuuttaa, aina kun työmarkkinoilla syyllistyttiin hybrikseen, kansaivälistä kilpailukyky sitten palautettiin devalvaatiolla. Enää ei ole mahdollista. Eikä siis tule koskaan olemaankaan, ainakaan minun mielestäni. Tämä on se tilanne, jossa pitäisi osata luovia.

EDIT. Itse asiassa, jos asia on noin kuin sanot, Xantippa (että monissa kv. aloilla toimivissa firmoissa kiky -tunteja ei otettu varsinaisesti tuotannolliseen tms. käyttöön) niin sitten niistä luopumisestakaan ei pitäisi olla niin hirveästi seurauksia kilpailukyvylle. Näin ymmärtäisin.