Onko kristittyjen Jumala rakkaus?

[Toope]

Jos omaa alkeellistakaan käsitystä kristinuskon sisällöstä tai jos edes kerrankin on ollut kirkossa jumalanpalveluksessa, on tietysti selvää, että on edes kuullut puhuttavan uskontunnustuksista, joihin kristillinen kirkko nojaa. Luterilainen kirkko ja kaikki kristilliset kirkot nojaavat Apostoliseen uskontunnustukseen ja Nikean uskontunnustukseen (ja pisimpään kolmanteenkin, Athanasiuksen uskontunnustukseen, jota kirkoissa ei käytetä).

Jumalanpalvelukseen kuuluu nimittäin olennaisena osana uskontunnustuksen lukeminen. Ja tarkistin, että nuo kaikki uskontunnukset mainitsevat Jumalan kaikkivaltiuuden.

Kristinusko juutalaisuuden tavoin on toki myös siten älyllinen uskonto, että kysymyksiä ja teesejä saa kyseenalaistaa. Kaikkea ei pidä ottaa annettuna. Ihmisellä on oikeus miettiä opetuksia. Noissa uskonnoissa on tuhansien vuosien traditio siitä, miten uskonnollisia teesejä tulee tulkita. = Terve ilmiö, ei kuten islamissa.

[-:)lauri]

Jos omaa alkeellistakaan käsitystä kristinuskon sisällöstä tai jos edes kerrankin on ollut kirkossa jumalanpalveluksessa, on tietysti selvää, että on edes kuullut puhuttavan uskontunnustuksista, joihin kristillinen kirkko nojaa. Luterilainen kirkko ja kaikki kristilliset kirkot nojaavat Apostoliseen uskontunnustukseen ja Nikean uskontunnustukseen (ja pisimpään kolmanteenkin, Athanasiuksen uskontunnustukseen, jota kirkoissa ei käytetä).

Jumalanpalvelukseen kuuluu nimittäin olennaisena osana uskontunnustuksen lukeminen. Ja tarkistin, että nuo kaikki uskontunnukset mainitsevat Jumalan kaikkivaltiuuden.

Kristinusko juutalaisuuden tavoin on toki myös siten älyllinen uskonto, että kysymyksiä ja teesejä saa kyseenalaistaa. Kaikkea ei pidä ottaa annettuna. Ihmisellä on oikeus miettiä opetuksia. Noissa uskonnoissa on tuhansien vuosien traditio siitä, miten uskonnollisia teesejä tulee tulkita. = Terve ilmiö, ei kuten islamissa.

Olen ymmärtänyt, että juutalaisuudessakaan kysymyksiä ja teeseja ei saisi kyseenalaistaa, mutta poiketen kahdesta muusta saman Jumalan tulkinnasta kristinuskosta ja islamista jos nuo kysymykset ja teesit jättävät porsaanreikiä, niitä saa juutalaisuudessa vapaasti hyödyntää.

[Karikko]

Kylläpä se vain on UT:ssäkin kaikkivaltias. Ei kai se paholainen muuten talttuisi lopulta? Tuskin UT:n kirjoittajat ajattelivat kaiken Luojan luoneen olennon joka voi päihittää luojansa? Lopun aikojen taistelun lopputuloksen olevan vielä auki?

Ei ole kaikkivaltias, kun paholaista ei ole voitettu.

Eikä välttämättä tulla voittamankaan?

Minkähän lajin kristinoppia tämä nyt sitten on?

Pahalainen on ihmismielen keksintö, joten sen voittaminen on ihmismielen oma asia, jos siihen haluaa uskoa.

Kristinoppi tarvitsee paholaista, ihmiset eivät tuollaista turkaletta tarvitse mihinkään, no ehkä toistensa pelottelemiseen.-Sitähän uskonnot pruukaavat tehdä.

[Jaska]

Kristinuskon painopiste on nykyään Afrikassa, jonka väestöstä selvästi suurin osa on jo kristittyjä. Erityisesti helluntailaisia ja muita herätysliikkeitä, jotka lupaavat uskon pelastavan köyhyydeltä ja sairauksilta.

[Muisto Keijo Kullervo]

Kristinuskon painopiste on nykyään Afrikassa, jonka väestöstä selvästi suurin osa on jo kristittyjä. Erityisesti helluntailaisia ja muita herätysliikkeitä, jotka lupaavat uskon pelastavan köyhyydeltä ja sairauksilta.

Kristinuskon ns. painopiste on ymmärrykseni mukaan jokaisen uskovan Sielussa?
Kaikki muu on pelkästään retoriikkaa
Uskon

Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Kristinuskon painopiste on nykyään Afrikassa, jonka väestöstä selvästi suurin osa on jo kristittyjä. Erityisesti helluntailaisia ja muita herätysliikkeitä, jotka lupaavat uskon pelastavan köyhyydeltä ja sairauksilta.

Kristinuskon ns. painopiste on ymmärrykseni mukaan jokaisen uskovan Sielussa?
Kaikki muu on pelkästään retoriikkaa
Uskon

Muisto Keijo Kullervo

Sielu oletus lienee uskovaisen keksintö. Pikemmin pitäisi puhua mielestä joka on enemmän loogisuuteen ja epäloogisuuteen "himoava prosessoiva aivotoiminta.

Mikä kaikki on retoriikkaa ja mikä ei olisi retoriikkaa uskovaisen julistaesssa taivaallista autuutta?

[kertsi]

^, ^^, ^^^, ^^^^, jne. jne....
Odotellessani sitä, että ylläpito mahdollisesti poistaa aiheen ohi menevät kommentit.

Tässä keskustelussa kuitenkaan ei ole kyse kristillisestä rakkaudesta (eli ihmisten "kristillisestä" rakkaudesta toisiaan kohtaan), eikä myöskään ihmisen rakkaudesta Jumalaa kohtaan. saatikka yhteiskunnasta, islamista tai politiikasta, vaan nimenomaan Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan, tai rakkauden puutteesta. Niin kuin se ilmenee
a) Raamatussa
b) reaalimaailmassa.

Millä lailla olisi muka rakastava teko Jumalalta antaa jonkin viruksen, paiseruton aiheuttajan tai muun patogeenin siirtyä eläimeltä ihmiseen ja levitä ihmiseltä toiseen ja ehkä mutatoitua vielä pahemmaksi ja tappaa tuhansia tai miljoonia ihmisiä tuskallisella tai muuten kauhealla tavalla esim. tukehtumiskuoleman niin kuin koronassa?

Rakastaako Jumala koko luomakuntaansa? Sanotaan vaikka gaselleja ja leijonia? Miksi Jumala sitten antaa leijonien syödä gaselleja elävänä? Mitä se sellainen rakkaus muka on?

[Toope]

Kristinuskon painopiste on nykyään Afrikassa, jonka väestöstä selvästi suurin osa on jo kristittyjä. Erityisesti helluntailaisia ja muita herätysliikkeitä, jotka lupaavat uskon pelastavan köyhyydeltä ja sairauksilta.

Työnteon, vastuullisuuden jälkeläismäärän hankkimisessa ja ympäristön suojelemisessa, toivoisin olevan niitä arvoja.

[kertsi]

kertsi kirjoitti:

"Rakastaako Jumala koko luomakuntaansa? Sanotaan vaikka gaselleja ja leijonia? Miksi Jumala sitten antaa leijonien syödä gaselleja elävänä? Mitä se sellainen rakkaus muka on?"

Tai että syöt viininleikettä voisilmän, anjoviksen kanssa lisukkeina perunoita ja muitakin herkkuja?

Rakastatko Sinä mullikkaa josta  viininleikkeet on hankittu - tosin mullikan kuoleman jälkeen?

Tuon yllä olevan tiesivät jo Raamatun kirjoittajatkin:

Johanneksen Ilmestys 13:18
"Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja se on kuusisataa kuusikymmentä kuusi."
Itse laskin osatekijöiden summalla  eli 60x60x60 = 216000 Nolliahan voi perään heittää vaikka kuinka paljon?
Me olemme 'petoja' - tosin sivistyksen silottamia useimmat. Me syömme lihaa - eläimestä saatua - hyvillä mielin.

Jumala on pannut meidät 'rakkautensa kouluun'... Jopa laskemaan pedon luvunkin sillä 'petoja' me olemme.

Jumalan rakkaus opettaa useimmat huomamaan yllä olevan.
Ehkä ns. Taivaassa kun päästän viimeisen huokaukseni, opin huomaamaan, että taivas on olotila josta saan selvää vasta maanpäällisen kuolemani jälkeen ja hyvä niin...

Ihmettele vaan Jumalan rakkautta?
Olet itse samanlainen kuin Jumala kun rakastat todella syvästi

Muisto Keijo Kullervo

Mitähän sinä taas mahdat höpöttää? Eihän tuossa ole päätä eikä häntää.

Onko siis mielestäsi Jumalan rakkauden osoitus gasellia kohtaan, että se tulee raadelluksi ja syödyksi eläviltään? Millä lailla? Onko mielestäsi jotenkin ihanaa tulla raadelluksi tai syödyksi, haluaisitko sinä tulla raadelluksi ja syödyksi, vai mitä tarkoitat? Saako mullikka osakseen Jumalan rakkautta, kun se kurjan elämänsä päätteeksi päätyy ihmisten ruokapöytään? Miten niin?

Millä tavalla ihmisen lihansyönti muka olisi todiste Jumalan rakkaudesta (jos yrität tuossa esittää sellaista)?

Lisäys. Tuo Keijon viesti, jota tuossa kommentoin, on nyt siirretty sille paremmin sopivaan paikkaan, eli Keijon taajuussanastoon https://kantapaikka.net/index.php/topic,72.msg57634.html#msg57634.

[Toope]

Luonto/jumala luo syöjiä ja syötäviä.

[Jaska]

Sitähän tässä ketjussa on kummasteltu, että jumalainen rakkaus on kovin erilaista kuin luojanluomaksi sanotun ihmisen käsitys rakkaudesta.

Jumalalla tavataan tarkoittaa  luonnonvoimia, ihmiskohtaloita ym. hallitsevaa - tavallisesti persoonalliseksi ajateltua - yliluonnollista olentoa. Kristinuskossa Jumala on kaiken olevaisen luoja ja ylläpitäjä. Minusta tämän Jumalan pitäminen kaikkivoipana, kaikkitietävänä ja hyvänä on pelkkää palvontaa, ilman merkityksellistä sisältöä. Tuo palvonta taas on eräänlaista ongelmien ulkoistamista itseä painamasta, toivon pönkittämistä. Tokko se jumalan rakkaus ihmistä ja luomakuntaa kohtaan sen kummempaa tarkoittaa kuin että ihmiselle ja koko maailmankaikkeudelle kuvitellaan Luoja, alkusyy.

[Toope]

Raamattuahan toki voi aina käsittää ihmisen tulkintana Jumalan ajatuksista.
Voi mennä joskus tulkinnat vituixkin.

[Brutto]

Luonto/jumala luo syöjiä ja syötäviä.

"Jos jumala ei tarkoittanut meidän syövän eläimiä, miksi ihmeessä hän teki ne lihasta?"

Sarah Palin

[Karikko]

Luonto/jumala luo syöjiä ja syötäviä.

"Jos jumala ei tarkoittanut meidän syövän eläimiä, miksi ihmeessä hän teki ne lihasta?"

Sarah Palin

Epäilemättä hyvä oivallus- Sarah varmaan voisi mennä tiikerihäkkiin kysymään mitä mieltä "älytön eläin" on hänen hoksauksestaan.

[Laika]

Sitähän tässä ketjussa on kummasteltu, että jumalainen rakkaus on kovin erilaista kuin luojanluomaksi sanotun ihmisen käsitys rakkaudesta.

Jumalalla tavataan tarkoittaa  luonnonvoimia, ihmiskohtaloita ym. hallitsevaa - tavallisesti persoonalliseksi ajateltua - yliluonnollista olentoa. Kristinuskossa Jumala on kaiken olevaisen luoja ja ylläpitäjä. Minusta tämän Jumalan pitäminen kaikkivoipana, kaikkitietävänä ja hyvänä on pelkkää palvontaa, ilman merkityksellistä sisältöä. Tuo palvonta taas on eräänlaista ongelmien ulkoistamista itseä painamasta, toivon pönkittämistä. Tokko se jumalan rakkaus ihmistä ja luomakuntaa kohtaan sen kummempaa tarkoittaa kuin että ihmiselle ja koko maailmankaikkeudelle kuvitellaan Luoja, alkusyy.

Gnostilaisuudessa erotettiin rakastava jumala sokeasta luojajumalasta, joista jälkimmäisen ajateltiin ilmentävän itseään vanhatestamentillisissa lähteissä. Raamatullisten lähteiden referenssit jumalaan jonkin verran vaihtelevat, mikä on hukkunut erinäisten käännösten myötä ajan saatossa. Lukija ei voi erottaa, mitä käännöstekstin jumala merkitsee, jos alunperin on kirjoitettu jahve tai jopa elohim, joista jälkimmäinen on itse asiassa monikko ja vieläpä maskuliininen monikko. Suomessa gnostilaisuus näkyy muun muassa Hugo Simbergin taiteessa. Kinastelun jälkeen hänen maalaustensa annettiin jäädä kirkon sisäseiniin.

Ensimmäistä kertaa elämässäni sain jotain järkeä kristinoppiin vasta gnostilaisten vaikutteiden kautta. Sitä ennen en ole osannut uskontofilosofisessa mielessä löytää päätä enkä häntää tuosta kokoomuslaisten uskonnosta, mikä kaiken hyvän lisäksi on täynnään paradokseja ja sisältää kaksi toisiinsa nähden kumouksellista lähdettä. Lankeemus ei gnostilaisessa selityksessä ole yksiselitteisesti synti, sillä viisautta muinaisessa symboliikassa edustava käärme langettaa salatun tiedon ihmiselle ja sellaisena käärme edustaa myös gnostilaista jumalaa. Luojajumala tosin on sokea ja hullu, mutta se ei ole todellisuuden ainoa aspekti. Ero jumalasta tarkoittaa tässä mielessä nimenomaan erkaantumista gnosiksesta. Jumalan valtakunnan eli gnosiksen saavuttaminen on uskovaisen tärkein hengellinen päämäärä. Ajattelussa on yhtymäkohtia platonisteihin, eikä se ole välttämättä sattumaa tuntien kristinopin maantieteellisen matkan muinaisten kreikkalaisten käsien kautta.

Täten kristinuskon Saatana ei ollut paha siksi, että varasti jumalallisen tiedon, vaan koska kätki sen luomakunnalta. Saatanan teko edustaa päinvastaista luomiskertomuksen käärmeen tarjouksesta, ja totuudenetsijänä ihminen kamppailee näiden kahden navan välillä.

Ei tarvinne lähemmin eritellä tulkintojeni edustavan yhtä kristinuskon lukuisista kerettiläisyyksistä. Sinänsä kristityt ovat monensekalainen seurakunta tänä päivänä niin kuin kristityt ovat aina olleet opetuslapsista lähtien. Kuten totesin uskovaiselle ystävälleni taannoin, ehkä meillä on sama päämäärä ja polku on silti omamme. Sikäli kuin kristinopissa otetaan vakavasti sielulle annettu merkitys luomakunnassa, on tämä toiviotie jumalainen moneudessaan.

Muslimien mustasukkainen asenne Koraanin käännöksiä kohtaan tulee paljon ymmärrettävämmäksi, jos tietää miten pahoin alkuperäinen merkitys on korruptoitunut yksityiskohtien kadotessa ensin hepreasta kreikaksi ja sitten kreikankielisistä muinaisista lähteistä muille kielille. Sääli kyllä he ovat myöhässä pahan kerran. Koraanikaan ei ole alkuperäinen, sillä se saa osasensa kristinopista ja sen vanhajuutalaisista, mahdollisesti suullisista lähteistä. Kerroksellinen historia ei tietenkään ole hurmoshenkisessä aikalaisessa evankelioinnissa etusijalla, sillä vanhojen tekstien tutkiminen on pölyistä ja hidasta puuhaa kirjaston penkillä. En silti sano, mikä on oikeaa kristillisyyttä, semminkin kun en lue itseäni kristityksi. Jos lukisin, osoittaisin Fransiscus Assisilaista, 'jumalan pientä köyhää'*, tai vuosisadan vaihteen tolstoilaisia. Harhaoppisuuteni syvyyden vuoksi olisi varmaan parasta, kun sen sijaan en osoittelisi mihinkään suuntaan. Olen väärä henkilö pystyttämään kristinopin tai ylipäätään hengellisen elämän tienviittoja, jos arvaan ketkä ja millaiset sielut niitä tulevat jälkeeni lukemaan. Kukaties samankaltaisista syistä johtuen oli gnostilaisuuden tieto myös luonteeltaan salattua, salatietoa.


*Tiedoksi teille pakanoille, jotta hänen juhlapäiväänsä vietetään 4. lokakuuta maailman eläinten päivänä.