Kirjoittaja Aihe: Vapaa tahto  (Luettu 8733 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Tuottavuusloikka

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1019
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #30 : Tammikuu 12, 2019, 23:36:26 »
Mitä tämä emergentti ominaisuus on tässä asiassa käytännössä? Se pitäisi pystyä määrittelemään mitattavin kvantifioitavin suurein, jotta ideasta voisi keskustella (tai määritellä se edes jotenkin sen sijaan, että vain nimittää asiaa emergentiksi). Entä mitä emergenttiä on itsohjautuvassa autossa, sikäli jos se auton itseohjautuvuus on mielestäsi rinnasteinen ihmisen vapaalle tahdolle? Mitä vapaata tahtoa on muurahaisten oletetussa parviälyssä, joka ei ole ajatteleva olento?
määriteltävänä ilmiönä itseohjautuvuus on yhtä laaja kuin älykkyyskin. Älykkyyttäkin tunnistetaan nykyään monen muotoista.
Tarkemmin ajateltuna - itseohjautuvuus taitaa sekin olla vain yksi älykkyyden muoto!

Tässä joitain kapeita, pelkästään ihmiseen liittyviä itseohjautuvuuden määrityksiä:
http://www.laakeri.info/itseohjautuvaOppija.html
https://ellunkanat.fi/artikkeli/itseohjautuvuus-tuli-tyopaikoille-kukaan-kertonut-sellainen-ollaan/
https://opimatematiikkaa.com/miten-opettaja-voi-vaikuttaa-oppilaan-itseohjautuvuuteen/
https://ajattelunammattilainen.fi/2018/11/28/mita-itseohjautuvuus-oikeasti-tarkoittaa/
Ok eli vapaa tahto on mielestäsi siis itseohjautuvuuden synonyymi. Tämä kelpaa minulle, vaikka mitään vapaata siinäkään ei tietysti ole. Tai ongelma on siis sama kuin alkuperäisellä vapaalla tahdollakin. Ei nimittäin ole lainkaan ilmeistä, mitä vapaudella sen yhteydessä tarkoitetaan.

Lainaus
Itseohjautuvaan autoon on saatu älykkäällä suunnittelulla emergoitumaan älykästä itseohjautuvuutta, jota ei samassa kasassa materiaa esiinny jos itseohjautuva auto puretaan osiinsa.
Vapaa tahto on ihmiskeskeisenä käsitteenä liian vanhanaikaisen kapea rinnastettavaksi edes itseohjutuviin autoihin, toisin kuin esim. älykkyys.

Tarkoittaako jonkin uuden lisäosan lisääminen autoon jonkun (minkä ?) emergentoitumista? Olen itse käsityksessä, että emergenssi tarkoittaa systeemissä sitä kaupan päälle tulevaa ominaisuutta eikä niinkään sellaista ominaisuutta, mikä sinne erikseen lisätään. Tekoälyn lisääminen ei siksi ole mielestäni emergentti ominaisuus autossa. Tekoäly perustuu puolestaan suoritettavaan algoritmiin ja matematiikkaan. Tekoäly tuottaa numeroarvoja ja siksi sitä voidaan käyttää apuna ratkaistaessa kvantifioitavissa olevia ongelmia. Mitään emergenssiä ei tekoälyssäkään mielestäni ole, ellei jokin esimerkiksi voimayhtälö F=ma tai sen antama numeroarvo lähtöarvojen antamisen jälkeen ole mielestäsi emergentti ilmiö. Tietysti tekoäly on vasta lapsen kengissä, että sitä ei tietysti tiedä, mitä tulevaisuus sillä saralla vielä tuo tullessaan, mutta toistaiseksi mitään sellaista systeemistä ulos tulevaa asiaa, jota sinne ei olisi tarkoituksella laitettu, ei sieltä tule.

Lainaus
Siksi vapaalle tahdolle haetaan korvaavaa tieteellisempää ja kattavampaa kuvausta.
Miksei yksinkertaisesti vain haudata huonoa käsitettä, ja jatketa elämäämme eteenpäin? Onko vapaasta tahdosta muutenkaan mainintoja kristillisten kulttuurien ulkopuolella? ts. onko käsitteelle kysyntää maaliistuvissa länsimaissakaan?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 00:03:34 kirjoittanut Hänen pyhyytensä »

Poissa a4

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 870
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #31 : Tammikuu 13, 2019, 01:12:40 »
Mitä tämä emergentti ominaisuus on tässä asiassa käytännössä? Se pitäisi pystyä määrittelemään mitattavin kvantifioitavin suurein, jotta ideasta voisi keskustella (tai määritellä se edes jotenkin sen sijaan, että vain nimittää asiaa emergentiksi). Entä mitä emergenttiä on itsohjautuvassa autossa, sikäli jos se auton itseohjautuvuus on mielestäsi rinnasteinen ihmisen vapaalle tahdolle? Mitä vapaata tahtoa on muurahaisten oletetussa parviälyssä, joka ei ole ajatteleva olento?
määriteltävänä ilmiönä itseohjautuvuus on yhtä laaja kuin älykkyyskin. Älykkyyttäkin tunnistetaan nykyään monen muotoista.
Tarkemmin ajateltuna - itseohjautuvuus taitaa sekin olla vain yksi älykkyyden muoto!

Tässä joitain kapeita, pelkästään ihmiseen liittyviä itseohjautuvuuden määrityksiä:
http://www.laakeri.info/itseohjautuvaOppija.html
https://ellunkanat.fi/artikkeli/itseohjautuvuus-tuli-tyopaikoille-kukaan-kertonut-sellainen-ollaan/
https://opimatematiikkaa.com/miten-opettaja-voi-vaikuttaa-oppilaan-itseohjautuvuuteen/
https://ajattelunammattilainen.fi/2018/11/28/mita-itseohjautuvuus-oikeasti-tarkoittaa/
Ok eli vapaa tahto on mielestäsi siis itseohjautuvuuden synonyymi. Tämä kelpaa minulle, vaikka mitään vapaata siinäkään ei tietysti ole. Tai ongelma on siis sama kuin alkuperäisellä vapaalla tahdollakin. Ei nimittäin ole lainkaan ilmeistä, mitä vapaudella sen yhteydessä tarkoitetaan.

Lainaus
Itseohjautuvaan autoon on saatu älykkäällä suunnittelulla emergoitumaan älykästä itseohjautuvuutta, jota ei samassa kasassa materiaa esiinny jos itseohjautuva auto puretaan osiinsa.
Vapaa tahto on ihmiskeskeisenä käsitteenä liian vanhanaikaisen kapea rinnastettavaksi edes itseohjutuviin autoihin, toisin kuin esim. älykkyys.

Tarkoittaako jonkin uuden lisäosan lisääminen autoon jonkun (minkä ?) emergentoitumista? Olen itse käsityksessä, että emergenssi tarkoittaa systeemissä sitä kaupan päälle tulevaa ominaisuutta eikä niinkään sellaista ominaisuutta, mikä sinne erikseen lisätään. Tekoälyn lisääminen ei siksi ole mielestäni emergentti ominaisuus autossa. Tekoäly perustuu puolestaan suoritettavaan algoritmiin ja matematiikkaan. Tekoäly tuottaa numeroarvoja ja siksi sitä voidaan käyttää apuna ratkaistaessa kvantifioitavissa olevia ongelmia. Mitään emergenssiä ei tekoälyssäkään mielestäni ole, ellei jokin esimerkiksi voimayhtälö F=ma tai sen antama numeroarvo lähtöarvojen antamisen jälkeen ole mielestäsi emergentti ilmiö. Tietysti tekoäly on vasta lapsen kengissä, että sitä ei tietysti tiedä, mitä tulevaisuus sillä saralla vielä tuo tullessaan, mutta toistaiseksi mitään sellaista systeemistä ulos tulevaa asiaa, jota sinne ei olisi tarkoituksella laitettu, ei sieltä tule.

Lainaus
Siksi vapaalle tahdolle haetaan korvaavaa tieteellisempää ja kattavampaa kuvausta.
Miksei yksinkertaisesti vain haudata huonoa käsitettä, ja jatketa elämäämme eteenpäin? Onko vapaasta tahdosta muutenkaan mainintoja kristillisten kulttuurien ulkopuolella? ts. onko käsitteelle kysyntää maaliistuvissa länsimaissakaan?
Ei. En pidä vapaata tahtoa synonyyminä itseohjautuvuudelle. Pidän vapaata tahtoa liian vanhana ja kapeana käsitteenä.
Pidän itseohjautuvuutta enemmänkin vain yhtenä älykkyyden ilmenemismuotona.

En lähde maallikkona tässä hirttäytymään itseohjautuvuuden käsitteeseen vaan jätän tieteen tehtäväksi määritellä tieteelliset käsitteet ilmiölle jota itseohjautuvuudella kuvasin ja jonka kaikki tunnistamme enemmän tai vähemmän itsenäisesti toimivissa systeemeissä ja olioissa.

Hyvä että korjasit tuon aivopieruni emergenssistä itseohjautuvassa autossa. Minun mokani.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emergenssi
Ei siinä mitään emergenssiä ole vaan täysin suunniteltuja ominaisuuksia.  :-[

Huonon käsitteen hautaamisen lisäksi tarvitaan myös korvaavia hyviä käsitteitä.
Tieteellinen maailmankuva hautaa ajallaan vapaan tahdon käsitteen ja kehittää tieteellisempiä käsitteitä sen tilalle kuvaamaan niitä asioita joita haudatulla käsitteellä kuvattiin.
 
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 07:27:14 kirjoittanut a4 »

Poissa Tuottavuusloikka

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1019
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #32 : Tammikuu 13, 2019, 01:47:00 »
No kun se on tässä edelleen epäselvää, mitä vapaalla tahdolla kuvataan. Kun sitä ei kukaan kysyttäessä tiedä, niin miksi käyttää koko käsitettä?

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1485
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #33 : Tammikuu 13, 2019, 06:31:54 »
No kun se on tässä edelleen epäselvää, mitä vapaalla tahdolla kuvataan. Kun sitä ei kukaan kysyttäessä tiedä, niin miksi käyttää koko käsitettä?

Minun mielikuvani vapaasta tahdosta on se, että intuitiivisesti se tyypillisesti käsitetään paljon käytännöllisemmin kuin mitä sillä sitten filosofisella tarkkuudella tarkoitetaan. Sellaisena, ettei se tule mistään, siihen ei vaikuta mikää ja että ihmisen pitäisi olla täysin tietoinen tuon tahdon avulla tekemiensä valintojen ensimmäisellä hetkellä valinnastaan, se on minusta vain liian absoluuttiseksi määritelty. Sellaisena se ei ole olemassa, mutta sellaisena ei oikeastaan kukaan sitä odotakaan olevan olemassa. Siinä on minusta myös kaikuja vanhasta kartesiolaisesta dualismista, sillä sen mukaanhan ei riitä, että joku valinta syntyy ihmisessä. Sen pitäisi - ollakseen vapaan tahdon valitsema - myös tapahtua nimenomaan tietoisessa mielessä. Ihan kuin ihminen olisi vain mieli tai henki, joka käyttää ruumista työkalunaan. Ruumiin tai kehon tuottama ei ole ”omaa”, eikä siis edusta omaa tahtoa. Tiedä sitten KENEN tahtoa ihmisen kehon tapahtumien ajatellaan edustavan.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 517
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #34 : Tammikuu 13, 2019, 06:48:34 »
Ruumiin tai kehon tuottama ei ole ”omaa”, eikä siis edusta omaa tahtoa. Tiedä sitten KENEN tahtoa ihmisen kehon tapahtumien ajatellaan edustavan.

Väärään kehoon syntyneillä kehon tuottama tahto ei tietenkään ole omaa.

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1485
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #35 : Tammikuu 13, 2019, 08:39:08 »
Ruumiin tai kehon tuottama ei ole ”omaa”, eikä siis edusta omaa tahtoa. Tiedä sitten KENEN tahtoa ihmisen kehon tapahtumien ajatellaan edustavan.

Väärään kehoon syntyneillä kehon tuottama tahto ei tietenkään ole omaa.

Päinvastoin. Heidän omasta kehostaanhan SEKIN tuntemus syntyy, että keho on väärää sukupuolta. Ei se kehon ulkopuoleltakaan tule. On täysin mahdollista jopa olla itsensä kanssa eri mieltä - eli kokea ristiriitaa omien halujensa tai ajatustensa suhteen. Sitä kutsutaan ihmisyydeksi.

Poissa Karikko

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 712
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #36 : Tammikuu 13, 2019, 11:34:34 »
Ruumiin tai kehon tuottama ei ole ”omaa”, eikä siis edusta omaa tahtoa. Tiedä sitten KENEN tahtoa ihmisen kehon tapahtumien ajatellaan edustavan.

Väärään kehoon syntyneillä kehon tuottama tahto ei tietenkään ole omaa.

Tahdon liittyessä aistillisuuteen, on se ilmeisesti tahtojan aistien tyydytyksen tarvetta. Keho tuskin tahtoo yhtään mitään, ilman mielen vaatimuksia. Ei mielikään sinänsä mitään vaadi, vaan se kuuluu elämän ylläpitojärjestelmän toimimiseen.)
Aivojen fysiikkaan kuuluu erilaisten välittäjäaineiden tuottamia tunteita ja tunne-elämysten tarve on ilmeinen.

Aivot eivät yleensäkään osaa tehdä mitään muuta kuin reakoida, ja tuottaa elämyksiä. Vaikka se on ainoa toimintamalli on siinä sisällössä mahdollisuuksia valtava määrä, kuten verratessa tietokoneiden muistiin, yhtä tehokasta ja monikäyttöistä tietomäärää, ei saada vastaavaan tilaan nyt, ja tuskin tulevaisuudessakaan.  Ellei keksitä itseään monistavaa ja kehittävää elävää konetta, joka jo luonnossa on.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 11:36:44 kirjoittanut Karikko »

Poissa mikainen

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 323
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #37 : Tammikuu 13, 2019, 14:17:26 »
Lainaus
Siksi vapaalle tahdolle haetaan korvaavaa tieteellisempää ja kattavampaa kuvausta.
Miksei yksinkertaisesti vain haudata huonoa käsitettä, ja jatketa elämäämme eteenpäin? Onko vapaasta tahdosta muutenkaan mainintoja kristillisten kulttuurien ulkopuolella? ts. onko käsitteelle kysyntää maaliistuvissa länsimaissakaan?

Kirjoitin jo pitkän pätkän buddhalaisesta näkökulmasta kunnes tajusin etten ole paras asiasta puhumaan joten tuolta voi vaikka lukea ajatuksia siltä kantilta:

https://blogs.helsinki.fi/socialethics/artikkelit/vapaus-toimia-oikein-vapaa-tahto-buddhalaisessa-ajattelussa/

Lyhyt pätkä sieltä: Vapaan tahdon käsite on keskeisesti läntistä keksintöä, keskiaikaiseen teologiaan juontava eurooppalaisen ajattelun tuotos. Tutkija Asaf Federmanin kuvausta lainatakseni, läntinen ajattelu kulkee kutakuinkin seuraavasti: samalla, kun luonnonlait ovat kausaalisia, toimijat, vaikkakin osa tätä luonnon järjestystä, voivat nousta tämän kausaalisuuden yläpuolelle vapaan tahdon avulla. Buddhalainen ajattelu taas ei jaa kokemusmaailmaa sisäiseen vapaaseen ja ulkoiseen kausaaliseen alueeseen, mistä johtuen Buddhan opetuksissa ei liiemmälti lähestytty ongelmaa vapaasta tahdosta. Ajatuksen vapaasta henkisyydestä voidaan sanoa olleen paljon keskeisempi. Näin ollen länsimainen käsitys tahdon vapaudesta ja buddhalainen vastaava käsitys eivät ole toisiinsa suoraan verrattavissa.

Poissa Einsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #38 : Tammikuu 13, 2019, 17:12:15 »

Mitä oikeastaan tarkoitat moraalikäsityksillä? Uskontojen oppeja? Filosofisia pohdintoja etiikasta? Kun äiti sanoo lapselleen, että toisen kädestä ei saa ottaa lelua?

Mielestäni mikään tunne ei ole turha. Ne ovat tärkeitä sisäisiä signaaleja. Jopa tunne vapaasta tahdosta.

Oikeastaan kaikkia niitä käsityksiä, jotka liittyvät oikeaan ja väärään sekä hyvään ja pahaan. Siis mä olen ite tunnetyyppi, eli ei tää mullekaan helppoa ole. Siitä huolimatta, pystyn toteamaan, että tunteita voidaan laittaa järjestykseen. Osa tunteista on jopa turhia.

Poissa Einsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #39 : Tammikuu 13, 2019, 17:20:40 »

Eikös toiminnan tarvitse olla tietoista, vaikka se ei olisikaan tiedostettua.

Autollakin ajellaan ja tahdään kaikenlaisia asioita päivän mitaan, ilman isompia töppäyksiä, eli ilmeisen tietoisesti.

Tuo muistin ominaisuus tiedostaminen, joka on ilmeinen takaisinkytkentä tekemiseen liittyen, oletetaan yleensä tietoisuudeksi, mutta eikös se koko tajunta ole tietoista, vaikkei aina tiedostettua.

Uskallan väittää, että normaalisti kun ajelet autoa, ajattelet ihan jotain muuta kuin autolla ajoa. Ehkä jopa vapaan tahdon illusorista luonnetta?

Poissa Lumi

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 67
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #40 : Tammikuu 13, 2019, 19:43:07 »

Mitä oikeastaan tarkoitat moraalikäsityksillä? Uskontojen oppeja? Filosofisia pohdintoja etiikasta? Kun äiti sanoo lapselleen, että toisen kädestä ei saa ottaa lelua?

Mielestäni mikään tunne ei ole turha. Ne ovat tärkeitä sisäisiä signaaleja. Jopa tunne vapaasta tahdosta.

Oikeastaan kaikkia niitä käsityksiä, jotka liittyvät oikeaan ja väärään sekä hyvään ja pahaan. Siis mä olen ite tunnetyyppi, eli ei tää mullekaan helppoa ole. Siitä huolimatta, pystyn toteamaan, että tunteita voidaan laittaa järjestykseen. Osa tunteista on jopa turhia.

En täysin kässää. Ihmisen täytyy tietysti hallita tunteitaan, ja tässä hallinnassa ehkä osaltaan voi tunteita jotenkin arvottaakin, että mikä tunne vie eteenpäin ja mitä kannattaa vaalia, ja mikä tunne on tuhoava, jota ei kannata vaalia. Tosin tunteiden arvottamisestakin voi olla montaa mieltä. Mutta miten tämä kaikki liittyy vapaaseen tahtoon? Tai moraalisiin kysymyksiin? Onko "moraalitieto" sinusta enimmäkseen tunnetta?

Poissa Karikko

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 712
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #41 : Tammikuu 14, 2019, 09:31:28 »

Eikös toiminnan tarvitse olla tietoista, vaikka se ei olisikaan tiedostettua.

Autollakin ajellaan ja tahdään kaikenlaisia asioita päivän mitaan, ilman isompia töppäyksiä, eli ilmeisen tietoisesti.

Tuo muistin ominaisuus tiedostaminen, joka on ilmeinen takaisinkytkentä tekemiseen liittyen, oletetaan yleensä tietoisuudeksi, mutta eikös se koko tajunta ole tietoista, vaikkei aina tiedostettua.

Uskallan väittää, että normaalisti kun ajelet autoa, ajattelet ihan jotain muuta kuin autolla ajoa. Ehkä jopa vapaan tahdon illusorista luonnetta?

Niin sitähän tarkoitin, ettei ajatusta tarvita toiminnoissa, kun ne ovat automisoituneet.

Uskallan väittää minäkin puolestani, että tietoisuus ei sinänsä tarvitse lainkaan ajattelua, mutta itsetietoisuus tarvitsee. Eli käytännössä se tiedostaminen, että olemme se tietäjä, toimii muistin kautta sisällön takaisinkytkeytymisenä. Lukiessakin pitää katsoa rivin alkuun, ja kerrata mitä tuli kirjoitettua.


Poissa Muisto Keijo Kullervo

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 303
  • Päivieni kertomaa...
    • Keijo Kullervon kotisivu
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #42 : Tammikuu 14, 2019, 10:25:32 »
Esitän kysymyksen:

NS. vapaa tahto - suhteessa mihin?

Kun yllä kuvattu on selvillä, ollaan paljon edetty tiedostamisessa - oletan...


Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."

Poissa Einsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #43 : Tammikuu 14, 2019, 10:46:55 »

En täysin kässää. Ihmisen täytyy tietysti hallita tunteitaan, ja tässä hallinnassa ehkä osaltaan voi tunteita jotenkin arvottaakin, että mikä tunne vie eteenpäin ja mitä kannattaa vaalia, ja mikä tunne on tuhoava, jota ei kannata vaalia. Tosin tunteiden arvottamisestakin voi olla montaa mieltä. Mutta miten tämä kaikki liittyy vapaaseen tahtoon? Tai moraalisiin kysymyksiin? Onko "moraalitieto" sinusta enimmäkseen tunnetta?

No mä ajattelen asiaa silleen, että jos ei ole vapaata tahtoa, niin silloin ei myöskään ole moraalista vastuuta. Jos ei ole moraalista vastuuta, niin siihen liittyvät tunnereaktiot ovat tietyllä tapaa turhia. Eli sen verran täsmennän tässä, että (moraali)tuntemuksista voi tietysti olla hyvin vaikeaa päästä eroon, mutta näkisin että tämäkin on pitkällä tähtäimellä mahdollista. Käytännössä pitäisi siis arvioida uudelleen erilaiset rangaistus- ja ansiomentaliteettiin perustuvat toimintatavat ja huomioida nykyistä enemmän ihmisten kehityshistoria toiminnan "aiheuttajana" (en keksinyt tähän äkkiseltään parempaa sanaa).

Poissa Einsten

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Vapaa tahto
« Vastaus #44 : Tammikuu 14, 2019, 10:52:34 »

Niin sitähän tarkoitin, ettei ajatusta tarvita toiminnoissa, kun ne ovat automisoituneet.

Uskallan väittää minäkin puolestani, että tietoisuus ei sinänsä tarvitse lainkaan ajattelua, mutta itsetietoisuus tarvitsee. Eli käytännössä se tiedostaminen, että olemme se tietäjä, toimii muistin kautta sisällön takaisinkytkeytymisenä. Lukiessakin pitää katsoa rivin alkuun, ja kerrata mitä tuli kirjoitettua.

Nyt en ole ihan varma puhummeko samasta vai eri asiasta :). Kirjoitit aikaisemmin tietoisesta ja tiedostetusta. Mun vinkkelistä suurin osa autolla ajamisesta on tiedostamatonta toimintaa, eli niin automatisoituneita prosesseja, että tietoisuus voidaan valjastaa ajamisen aikana muihin toimintoihin. Siis siinä mielessä kyse on tietoisesta tilasta, että katatonisessa tilassa ei ajeta autoa. Eli tietynlaista aistitietoisuutta tietysti edellytetään.