Vapaa tahto

[a4]

JOtkut ovat esittäneet, että tuo vapaan tahdon kysymyksen ongelma johtuu siitä, että on sekoitettu keskenään halu ja tahto. Tahdon ollessa paljon pitkäjänteisempää.

Mielestäni fysikaalisessa sosiaalisessa yksilössä ei ole mitään joko-tai-ongelmaa tai mieli-ruumis-dualismia. Enaktivismi sanottu.
Miten kirjoitetaan pitkä viiva? kaksi lyhyttä viivaa?:
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mitenkähän-jokotai-asetelma-kirjoitetaan-oikein
https://en.wikipedia.org/wiki/Enactivism
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mieli–ruumis-ongelma

[Toope]

JOtkut ovat esittäneet, että tuo vapaan tahdon kysymyksen ongelma johtuu siitä, että on sekoitettu keskenään halu ja tahto. Tahdon ollessa paljon pitkäjänteisempää.

Hyvin sanottu.

[safiiri]

Miten kirjoitetaan pitkä viiva? kaksi lyhyttä viivaa?:
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mitenkähän-jokotai-asetelma-kirjoitetaan-oikein

Pitkä viiva kirjoitetaan tyypillisesti väli, lyhyt viiva, väli, jatkomerkit, väli. Mutta kaikissa ohjelmissa se ei toimi, ei esim. tässä, vaan viiva jää lyhyeksi. Viiva jää myös lyhyeksi, jos viivan jälkeisten merkkien jälkeen tulee välimerkki ilman väliä. Silloin täytyy ensin kirjoittaa se väli, mutta palata takaisin ja poistaa se, kun ensin on saanut viivan pidentymään (mikä on hieman ärsyttävä operaatio).

Dualismi on aina ajattelussa ilmenevä ongelma, ei varsinainen fyysisen todellisuuden ongelma. Kyse on siitä, miten me hahmotamme todellisuutta, miten me sen mielessämme organisoimme ja itsellemme kuvaamme.

[Karikko]

^
Kuinka koherenttia on vertailla aivopuoliskoja, ikäänkuin itse katsoisi niiden ulkopuolisena- niiden toimintaa.

Tutkijat voivat toki tutkia ja tehdä päätelmiä, mutta tuskin aivopuoliskot päättelevät mitään-keskenään.

Aivot toimivat kokonaisuutena, tajunnan osat eivä tiedä toisistaan mitään: kuka tietää miten aivonsa toimivat ilman tutkijoiden selityksiä.

Itsetarkkailua voi kyllä harrastaa ja silloin voi edes hieman tiedostaa miten "oma mieli toimii.

Kyse oli tuossa viestissäni aivojen työstämän informaation laatueroista eri aivoalueiden välillä. Ei se ollut sen kummempaa kuin varovaista spekulaatiota, että joku aivojen osa mahdollistaisi jonkinlaisia ajatuksia ja joku toinen osa taas toisenlaisia ajatuksia.

Sori, en nyt "osta" tuota jakomielisyysolettamusta.

Ei se ole pelkkä olettamus, vaan hyvin pitkälti neurotieteiden tutkimustulos, että eri aivojen alueet käsitelevät erityyppistä informaatiota.

EDI: tietenkään siitä en mene takuuseen, että vasen aivopuolisko ymmärtäisi tutkitusti minän rajat siinä missä oikean aivopuoliskon mielestä niitä rajoja ei ole, mutta idea, että eri aivojen osat kuten esimerkiksi ohimolohko ja otsalohko prosessoivat hieman erityyppisiä asioita on käsittääkseni ihan tutkittu fakta.

Okei, puhuit tuossa kyllä ajatuksesta,, "aivoalueiden eri puolien mahdollistavan toisenlaiset ajatukset  jne,,"

>>Sehän olisi aika epätoivottu tilanne, että pääkoppa riitelisi keskenään.

Ajatuksesta ollaan tietoisia silloin, kun ajatus tulee aktiiviseen mieleen, eli sen tietoiseen osaan.  Aivot eivät sisällä mitään ajatuksia, vaan toimintaan mahdollistavan prosessin josta ne ajatukset syntyvät tilanteiden mukaisesti ja muistia käyttäen.

[Karikko]

JOtkut ovat esittäneet, että tuo vapaan tahdon kysymyksen ongelma johtuu siitä, että on sekoitettu keskenään halu ja tahto. Tahdon ollessa paljon pitkäjänteisempää.

Mielestäni fysikaalisessa sosiaalisessa yksilössä ei ole mitään joko-tai-ongelmaa tai mieli-ruumis-dualismia. Enaktivismi sanottu.
Miten kirjoitetaan pitkä viiva? kaksi lyhyttä viivaa?:
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mitenkähän-jokotai-asetelma-kirjoitetaan-oikein
https://en.wikipedia.org/wiki/Enactivism
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mieli–ruumis-ongelma

Tahtohan on keskittynyttä halua,, mitä enemmän tahtoo sitä sitä epävapaampi on.

[-:)lauri]

^
Kuinka koherenttia on vertailla aivopuoliskoja, ikäänkuin itse katsoisi niiden ulkopuolisena- niiden toimintaa.

Tutkijat voivat toki tutkia ja tehdä päätelmiä, mutta tuskin aivopuoliskot päättelevät mitään-keskenään.

Aivot toimivat kokonaisuutena, tajunnan osat eivä tiedä toisistaan mitään: kuka tietää miten aivonsa toimivat ilman tutkijoiden selityksiä.

Itsetarkkailua voi kyllä harrastaa ja silloin voi edes hieman tiedostaa miten "oma mieli toimii.

Kyse oli tuossa viestissäni aivojen työstämän informaation laatueroista eri aivoalueiden välillä. Ei se ollut sen kummempaa kuin varovaista spekulaatiota, että joku aivojen osa mahdollistaisi jonkinlaisia ajatuksia ja joku toinen osa taas toisenlaisia ajatuksia.

Sori, en nyt "osta" tuota jakomielisyysolettamusta.

Ei se ole pelkkä olettamus, vaan hyvin pitkälti neurotieteiden tutkimustulos, että eri aivojen alueet käsitelevät erityyppistä informaatiota.

EDI: tietenkään siitä en mene takuuseen, että vasen aivopuolisko ymmärtäisi tutkitusti minän rajat siinä missä oikean aivopuoliskon mielestä niitä rajoja ei ole, mutta idea, että eri aivojen osat kuten esimerkiksi ohimolohko ja otsalohko prosessoivat hieman erityyppisiä asioita on käsittääkseni ihan tutkittu fakta.

Okei, puhuit tuossa kyllä ajatuksesta,, "aivoalueiden eri puolien mahdollistavan toisenlaiset ajatukset  jne,,"

>>Sehän olisi aika epätoivottu tilanne, että pääkoppa riitelisi keskenään.

Ajatuksesta ollaan tietoisia silloin, kun ajatus tulee aktiiviseen mieleen, eli sen tietoiseen osaan.  Aivot eivät sisällä mitään ajatuksia, vaan toimintaan mahdollistavan prosessin josta ne ajatukset syntyvät tilanteiden mukaisesti ja muistia käyttäen.

No ajatuksia sekä asioita.

[safiiri]

JOtkut ovat esittäneet, että tuo vapaan tahdon kysymyksen ongelma johtuu siitä, että on sekoitettu keskenään halu ja tahto. Tahdon ollessa paljon pitkäjänteisempää.

Mielestäni fysikaalisessa sosiaalisessa yksilössä ei ole mitään joko-tai-ongelmaa tai mieli-ruumis-dualismia. Enaktivismi sanottu.
Miten kirjoitetaan pitkä viiva? kaksi lyhyttä viivaa?:
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mitenkähän-jokotai-asetelma-kirjoitetaan-oikein
https://en.wikipedia.org/wiki/Enactivism
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mieli–ruumis-ongelma

Tahtohan on keskittynyttä halua,, mitä enemmän tahtoo sitä sitä epävapaampi on.

Aa - sinusta siis vapaus on vapautta tahdosta, ei vapaata tahtoa.

[Karikko]

^
Kuinka koherenttia on vertailla aivopuoliskoja, ikäänkuin itse katsoisi niiden ulkopuolisena- niiden toimintaa.

Tutkijat voivat toki tutkia ja tehdä päätelmiä, mutta tuskin aivopuoliskot päättelevät mitään-keskenään.

Aivot toimivat kokonaisuutena, tajunnan osat eivä tiedä toisistaan mitään: kuka tietää miten aivonsa toimivat ilman tutkijoiden selityksiä.

Itsetarkkailua voi kyllä harrastaa ja silloin voi edes hieman tiedostaa miten "oma mieli toimii.

Kyse oli tuossa viestissäni aivojen työstämän informaation laatueroista eri aivoalueiden välillä. Ei se ollut sen kummempaa kuin varovaista spekulaatiota, että joku aivojen osa mahdollistaisi jonkinlaisia ajatuksia ja joku toinen osa taas toisenlaisia ajatuksia.

Sori, en nyt "osta" tuota jakomielisyysolettamusta.

Ei se ole pelkkä olettamus, vaan hyvin pitkälti neurotieteiden tutkimustulos, että eri aivojen alueet käsitelevät erityyppistä informaatiota.

EDI: tietenkään siitä en mene takuuseen, että vasen aivopuolisko ymmärtäisi tutkitusti minän rajat siinä missä oikean aivopuoliskon mielestä niitä rajoja ei ole, mutta idea, että eri aivojen osat kuten esimerkiksi ohimolohko ja otsalohko prosessoivat hieman erityyppisiä asioita on käsittääkseni ihan tutkittu fakta.

Okei, puhuit tuossa kyllä ajatuksesta,, "aivoalueiden eri puolien mahdollistavan toisenlaiset ajatukset  jne,,"

>>Sehän olisi aika epätoivottu tilanne, että pääkoppa riitelisi keskenään.

Ajatuksesta ollaan tietoisia silloin, kun ajatus tulee aktiiviseen mieleen, eli sen tietoiseen osaan.  Aivot eivät sisällä mitään ajatuksia, vaan toimintaan mahdollistavan prosessin josta ne ajatukset syntyvät tilanteiden mukaisesti ja muistia käyttäen.

No ajatuksia sekä asioita.

Jos oletetaan aivojen muodostavan sen kokonaisuuden jota ihmisyyskin toiminnassaan tarvitsee, niin silloin kaiketi se tietoinen ja tiedostettu osa näyttelee pääroolia.

Pelkästään ositettu mieli on melko vajavainen monien aistitoimintojen tuntiessa vain jonkun yksityiskohdan, kuten makuaistien viisi päämakua ja eri 347 vivahdetta. (Natriuminkin tuntemuksesta vastaa erillinen reseptori)
Eli tietenkin aivoissa eri osat ja toiminnat tuottavat sen kokonaisuuden.

Emergenttinen, tai reduktionistinen katsontakanta, kyllä voisi väittää osista koostuvien ominaisuuksien olevan jo niissä alkuasetelmissa, mutta mitä itse oletat?

[-:)lauri]

^
Kuinka koherenttia on vertailla aivopuoliskoja, ikäänkuin itse katsoisi niiden ulkopuolisena- niiden toimintaa.

Tutkijat voivat toki tutkia ja tehdä päätelmiä, mutta tuskin aivopuoliskot päättelevät mitään-keskenään.

Aivot toimivat kokonaisuutena, tajunnan osat eivä tiedä toisistaan mitään: kuka tietää miten aivonsa toimivat ilman tutkijoiden selityksiä.

Itsetarkkailua voi kyllä harrastaa ja silloin voi edes hieman tiedostaa miten "oma mieli toimii.

Kyse oli tuossa viestissäni aivojen työstämän informaation laatueroista eri aivoalueiden välillä. Ei se ollut sen kummempaa kuin varovaista spekulaatiota, että joku aivojen osa mahdollistaisi jonkinlaisia ajatuksia ja joku toinen osa taas toisenlaisia ajatuksia.

Sori, en nyt "osta" tuota jakomielisyysolettamusta.

Ei se ole pelkkä olettamus, vaan hyvin pitkälti neurotieteiden tutkimustulos, että eri aivojen alueet käsitelevät erityyppistä informaatiota.

EDI: tietenkään siitä en mene takuuseen, että vasen aivopuolisko ymmärtäisi tutkitusti minän rajat siinä missä oikean aivopuoliskon mielestä niitä rajoja ei ole, mutta idea, että eri aivojen osat kuten esimerkiksi ohimolohko ja otsalohko prosessoivat hieman erityyppisiä asioita on käsittääkseni ihan tutkittu fakta.

Okei, puhuit tuossa kyllä ajatuksesta,, "aivoalueiden eri puolien mahdollistavan toisenlaiset ajatukset  jne,,"

>>Sehän olisi aika epätoivottu tilanne, että pääkoppa riitelisi keskenään.

Ajatuksesta ollaan tietoisia silloin, kun ajatus tulee aktiiviseen mieleen, eli sen tietoiseen osaan.  Aivot eivät sisällä mitään ajatuksia, vaan toimintaan mahdollistavan prosessin josta ne ajatukset syntyvät tilanteiden mukaisesti ja muistia käyttäen.

No ajatuksia sekä asioita.

Jos oletetaan aivojen muodostavan sen kokonaisuuden jota ihmisyyskin toiminnassaan tarvitsee, niin silloin kaiketi se tietoinen ja tiedostettu osa näyttelee pääroolia.

Pelkästään ositettu mieli on melko vajavainen monien aistitoimintojen tuntiessa vain jonkun yksityiskohdan, kuten makuaistien viisi päämakua ja eri 347 vivahdetta. (Natriuminkin tuntemuksesta vastaa erillinen reseptori)
Eli tietenkin aivoissa eri osat ja toiminnat tuottavat sen kokonaisuuden.

Emergenttinen, tai reduktionistinen katsontakanta, kyllä voisi väittää osista koostuvien ominaisuuksien olevan jo niissä alkuasetelmissa, mutta mitä itse oletat?

Sille en voi mitään, että tutkijat ovat havainneet, että ilman tiettyjä aivojen osia tietynlaiset jatuksetkin puuttuvat; eivät pelkästään ajatusten osat. Erilaiset agnosiat ovat seurausta siitä että aivojen jokin osa ei toimi kuten pitäisi ja äärimilleen vietynä voi puuttua koko konsepti asiasta, johon agnosia liittyy.

[Karikko]

Sille en voi mitään, että tutkijat ovat havainneet, että ilman tiettyjä aivojen osia tietynlaiset jatuksetkin puuttuvat; eivät pelkästään ajatusten osat. Erilaiset agnosiat ovat seurausta siitä että aivojen jokin osa ei toimi kuten pitäisi ja äärimilleen vietynä voi puuttua koko konsepti asiasta, johon agnosia liittyy.

Olisihan se outoa, jos aivojen vaurioissa ei olisi seurauksia.

Oliko nyt tuosta puhe?>>  "Muistaakseni jostain sellaisesta, että aivojen eri osat neuvottelevat keskenään ja tuottavat erilaisia ajatuksia, vai miten se meni."

[-:)lauri]

Sille en voi mitään, että tutkijat ovat havainneet, että ilman tiettyjä aivojen osia tietynlaiset jatuksetkin puuttuvat; eivät pelkästään ajatusten osat. Erilaiset agnosiat ovat seurausta siitä että aivojen jokin osa ei toimi kuten pitäisi ja äärimilleen vietynä voi puuttua koko konsepti asiasta, johon agnosia liittyy.

Olisihan se outoa, jos aivojen vaurioissa ei olisi seurauksia.

Oliko nyt tuosta puhe?>>  "Muistaakseni jostain sellaisesta, että aivojen eri osat neuvottelevat keskenään ja tuottavat erilaisia ajatuksia, vai miten se meni."

Tuo oli sitä minun osaltani esitettyä varovaista spekulaatiota tähän liittyen.

[Karikko]

Sille en voi mitään, että tutkijat ovat havainneet, että ilman tiettyjä aivojen osia tietynlaiset jatuksetkin puuttuvat; eivät pelkästään ajatusten osat. Erilaiset agnosiat ovat seurausta siitä että aivojen jokin osa ei toimi kuten pitäisi ja äärimilleen vietynä voi puuttua koko konsepti asiasta, johon agnosia liittyy.

Olisihan se outoa, jos aivojen vaurioissa ei olisi seurauksia.

Oliko nyt tuosta puhe?>>  "Muistaakseni jostain sellaisesta, että aivojen eri osat neuvottelevat keskenään ja tuottavat erilaisia ajatuksia, vai miten se meni."

Tuo oli sitä minun osaltani esitettyä varovaista spekulaatiota tähän liittyen.

No okei, tavallaan aivojen eri osat kyllä "neuvottelevat" keskenään tuottaessaan havaintoja ja niihin liittyviä reaktioita, regoimista.

Aivopuoliskot viestivät keskenään jatkuvasti ja tarvitaan se toiminta jossa liittyvät yhteen tiedollinen ja tunteellinen puoli, muuten puuttuu selkeys.
Ajatuksia ne eivät keskenään tuota, ajatukset ovat muistin reaktiota ja symbolisina aivojen vastine nykyhetken vaatimuksiin- eli ratkaisu, tai ratkaisuehdotus.
Sinänsä, siis vain sopeutuminen siihen aivojen omaan sisältöön. Asenteethan ovat sitkeitä ja ne yleensä säilyvät muutoksessakin, vaikka niihin tulisi lisäyksiä.

Aivot ovat tiedon käyttö ja toimintayksikkö, mutta niiden ominaisuus ei varsinaisesti ole "tietää mitään"  tieto syntyy opituista asioista. Muutenhan maailma ei olisi täynnänsä erilaisia oppeja, uskontoja, jne,,.

[Karikko]

JOtkut ovat esittäneet, että tuo vapaan tahdon kysymyksen ongelma johtuu siitä, että on sekoitettu keskenään halu ja tahto. Tahdon ollessa paljon pitkäjänteisempää.

Mielestäni fysikaalisessa sosiaalisessa yksilössä ei ole mitään joko-tai-ongelmaa tai mieli-ruumis-dualismia. Enaktivismi sanottu.
Miten kirjoitetaan pitkä viiva? kaksi lyhyttä viivaa?:
http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mitenkähän-jokotai-asetelma-kirjoitetaan-oikein
https://en.wikipedia.org/wiki/Enactivism
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mieli–ruumis-ongelma

Tahtohan on keskittynyttä halua,, mitä enemmän tahtoo sitä sitä epävapaampi on.

Aa - sinusta siis vapaus on vapautta tahdosta, ei vapaata tahtoa.

Varmaan tämäkin keskustelu on käyty.  Kuka tahtoo, onko se tahtoja vapaa tahdostaan?

Vapaa tahto on pikemminkin kompa kysymys, kuin jotain mihin "vapaa tahtoja" osaisi vastata "vapaasti".

[Toope]

Vapaa tahto on pikemminkin kompa kysymys, kuin jotain mihin "vapaa tahtoja" osaisi vastata "vapaasti".

Ehkä asian vaikeaselkoisuuden vuoksi on eräs filosofiankin peruskysymyksiä vieläkin...
Ei ole filosofia, joka kykenisi kattavasti asiaan vastaamaan.

[-:)lauri]

Tieteet ovat osoittaneet, että jos ennuste osataan määritellä ja sen lähtökohdat sitoa olemaassolevaan riittävän tarkasti, ennusteen toteutuminen voidaan myös testata. Aina tieteenfilosofisesti kestäviä määritelmiä ei ole mielekästä tehdä tai lähtökohtia ei ole mielekästä sitoa olemassaolevaan, mutta silloin olisi hyvä olla hieman nöyryyttä siinä miten aikoo sellaisen prosessin tuloksena syntyneitä päätelmiä vapaasta tahdosta esittää olemassaolevaksi myös empiirisessä luonnossa. Suurin ongelma usein onkin ja loputtomia maratoonikeskusteluita netissä syntyy lähinnä vain siitä, että määritelmiä ei ole tehty asianmukaisella tavalla eikä lähtökohtia sidottu olemassaolevaan, mutta nöyryys puuttuu täysin, kun näistä lähtökohdista käsin syntyneitä johtopäätöksiä yrittää sijoittaa todellisuuteen ja paikalla on joku pedantti tiedeuskovainen.