Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vapaa tahto

Aloittaja TSS, tammikuu 10, 2019, 18:11:05

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Einsten - helmikuu 21, 2019, 13:52:13
Missä mennään vapaan tahdon osalta? Luen juuri Aku Visalan "Vapaan tahdon filosofia" -nimistä kirjaa. Yritän nostaa siitä jotain pointteja, jos tulee vastaan.

Jossain vaiheessa oli joku kehitelmä siitä, miksi ylipäätään puhutaan toiminnasta ja tekemisestä, ja että tekemisen ja toiminnan käsitteelliset skeemat pitävät minimissään taustalla sellaisen oletuksen, että olisi voinut tehdä tai toimia jotenkin toisinkin.

Miksi puhutaan joistain asioista toimintana tyyliin "keitän kahvit" eikä nähdä sitä välttämättä prosessina tai useiden aliprosessien muodostamana kokonaisuutena. Siinä ehkä se idea oli että käytännön tarpeesta tilanteiden ja toiminnan kuvaus tällä tavalla karkeistuu. Ajatus on siinä se, että "kahvin keittäminen" on riittävän lyhytkestoinen ja helppo asia, että minä voin siihen vain heittäytyä ja olettaa että se onnistuu vaikka en juuri yhtään ajattele mitä teen tai mielestäni tee siinä sisällä mitään valintoja. Tiedostamatta tietenkin siihen kuuluu lukuisia rutiineja ja prosesseja ja toimintoja.

En nyt tiedä, miten tämä liittyy vapaaseen tahtoon, mutta tässä on puhuttu sen jälkeen tosi rönsyilevästi tieteestä ja determinismistä, varmaan sen takia että itse asiaan on vaikea saada tarkkaan otetta.

Nosta ihmeessä sieltä kirjasta ihan vain jotain, vaikkei se tämän hetken vuoropuheluihin suoraan istuisikaan. Varmaan kaikilta on vain loppunut siitä uusi sanottava toistaiseksi ja sitten sitä haetaan kiertoteitse.

Einsten

Kiitti Topi tilannekatsauksesta. Kuulosti kyllä aikamoiselta prosessikuvauksen prosessikuvaukselta  ;). Mä yritän tuoda jotain tänne.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 21, 2019, 14:32:03

Koneella kun jäsennetään kieltä, siinä käytetään edelleen sellaista aika lähelle Noam Chomsky -tyyppistä generatiivista puumallia. Tällaisista puumalleista on esitetty kritiikkiä ja samoin generatiivisesta kieliopista yleensä. Että kieli ei toimi niin, että sanoista kyhäellään fraaseja ja edelleen lauseita vaan että siinä perusyksillö on jokin "rakenne" ja se sitten täydentyy. Minusta tämä konstruktiokielioppi tuntuu monessa asiassa paremmalta ja vakuuttavammalta. Kuitenkin kone tekee niitä puita vanhaan malliin ja sen ei tarvitse ottaa kantaa siihen, toimiiko kieli näin. Syntyvätkö isommat rakenteet ensin vai mennäänkö sanatasolta ylöspäin ja mikä on se oikea hierarkia tässä.

Puhe ja kuullun oppimisessa koneet eivät tutki sanoja, vaan äännekuvioita ja vertaavat niitä tietokannassaan oleviin muodostaakseen vastineen.

Lauserakenteen vivahde-erot ovat haasteellisia ihmisten yksilöllisten vaihtelujen ollessa aika isoja.

Äännekuviot muodostat sen rakenteen johon verrataan ja sanat, puhe on niiden tulosta. Kone ei tiedä mitä tekee, eikä osaa vaikuttaa lopputulokseen, eli siihen ymmärtääkö kuulija sitä puhetta.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 21, 2019, 18:50:09
Puhe ja kuullun oppimisessa koneet eivät tutki sanoja, vaan äännekuvioita ja vertaavat niitä tietokannassaan oleviin muodostaakseen vastineen.

Lauserakenteen vivahde-erot ovat haasteellisia ihmisten yksilöllisten vaihtelujen ollessa aika isoja.

Äännekuviot muodostat sen rakenteen johon verrataan ja sanat, puhe on niiden tulosta. Kone ei tiedä mitä tekee, eikä osaa vaikuttaa lopputulokseen, eli siihen ymmärtääkö kuulija sitä puhetta.

Minusta koneen arvaus siitä, mitä sanoit, tai se "kuullunymmärtäminen" nimenomaan pohjaa siihen, että siellä on joku kieliopillinen jäsennys taustalla ja sanojen todennäköisyyksiä osataan arvioida eikä niitä tulkintoja tehdä ns. vapaasta kaikkien sanamuotojen mahdollisesta avaruudesta. Totta kai se mitä se saa on ääntä, mutta ei se tulkitse sitä ääntä irrallaan lausejäsennyksestä ja sanoista, vaan se purkaa sen kyllä nimenomaan tekstiksi. Jos se kuuntelisi vain ääntä ja käsittelisi sitä vain äänenä, ei se toimisi ollenkaan niin hyvin kuin se nyt toimii.

a4

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 20, 2019, 11:32:24
Mietin vain onko tuo kvanttien käyttö periaatteessa mahdollista.

Tiedokoneissa peruslakentayksikkö on bitti, eli ykkönen tai nolla. Kvantteissa puhutaan samanaikaisesti kubitin olevan sekä nolla , että ykkönen.

Eli valinta kaiketi olisi sen tietokoneen tekemä, kun superpositio valitsisi jomman kumman, tai molemman, mikä ei liene mahdollista, jos peruste on samanaikaisuus tapahtumien ajallisuutteen nähden.

Kone kaiketi toimisi silloin enemmän tilastollisesti, kuin täsmällisesti ja laskenta olisi erilaatuista, kuin nykyisin tietokoneiden käytössä ymmärretään.

No aika kaukana ollaan toistaiseksi 20 kubittia taitaa olla saavutettu ja sekin kai toimii lähinnä lähellä absoluuttista nollalämpötilaa. Miten lie aika näyttänee, mutta oletan ettei tuo ihan heti kuluttajien saataville tule, tuskin ikinä.

Lomittumisesta voidaan kyllä puhua, mutta se ei liene kovin akuutti asia, kuten ei marsiin muuttaminenkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttitietokone
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/kvanttitietokone-parjasi-nopeustestissa-professori-epareilu-vertailu-6236436
Eksponentiaalisesti kasvava laskentateho

a4

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 21, 2019, 16:33:07
Lainaus käyttäjältä: Einsten - helmikuu 21, 2019, 13:52:13
Missä mennään vapaan tahdon osalta? Luen juuri Aku Visalan "Vapaan tahdon filosofia" -nimistä kirjaa. Yritän nostaa siitä jotain pointteja, jos tulee vastaan.

Jossain vaiheessa oli joku kehitelmä siitä, miksi ylipäätään puhutaan toiminnasta ja tekemisestä, ja että tekemisen ja toiminnan käsitteelliset skeemat pitävät minimissään taustalla sellaisen oletuksen, että olisi voinut tehdä tai toimia jotenkin toisinkin.

Miksi puhutaan joistain asioista toimintana tyyliin "keitän kahvit" eikä nähdä sitä välttämättä prosessina tai useiden aliprosessien muodostamana kokonaisuutena. Siinä ehkä se idea oli että käytännön tarpeesta tilanteiden ja toiminnan kuvaus tällä tavalla karkeistuu. Ajatus on siinä se, että "kahvin keittäminen" on riittävän lyhytkestoinen ja helppo asia, että minä voin siihen vain heittäytyä ja olettaa että se onnistuu vaikka en juuri yhtään ajattele mitä teen tai mielestäni tee siinä sisällä mitään valintoja. Tiedostamatta tietenkin siihen kuuluu lukuisia rutiineja ja prosesseja ja toimintoja.

En nyt tiedä, miten tämä liittyy vapaaseen tahtoon, mutta tässä on puhuttu sen jälkeen tosi rönsyilevästi tieteestä ja determinismistä, varmaan sen takia että itse asiaan on vaikea saada tarkkaan otetta.

Nosta ihmeessä sieltä kirjasta ihan vain jotain, vaikkei se tämän hetken vuoropuheluihin suoraan istuisikaan. Varmaan kaikilta on vain loppunut siitä uusi sanottava toistaiseksi ja sitten sitä haetaan kiertoteitse.
Tuosta karkeistetusta "keitän kahvit"-kuvauksesta tuli mieleeni "aurinko nousee".
Subjektiivinen näkökulma universumin tapahtumiin siinä missä "minulla on vapaa tahto ja väritelevisio". :)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 21, 2019, 20:40:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 21, 2019, 18:50:09
Puhe ja kuullun oppimisessa koneet eivät tutki sanoja, vaan äännekuvioita ja vertaavat niitä tietokannassaan oleviin muodostaakseen vastineen.

Lauserakenteen vivahde-erot ovat haasteellisia ihmisten yksilöllisten vaihtelujen ollessa aika isoja.

Äännekuviot muodostat sen rakenteen johon verrataan ja sanat, puhe on niiden tulosta. Kone ei tiedä mitä tekee, eikä osaa vaikuttaa lopputulokseen, eli siihen ymmärtääkö kuulija sitä puhetta.

Minusta koneen arvaus siitä, mitä sanoit, tai se "kuullunymmärtäminen" nimenomaan pohjaa siihen, että siellä on joku kieliopillinen jäsennys taustalla ja sanojen todennäköisyyksiä osataan arvioida eikä niitä tulkintoja tehdä ns. vapaasta kaikkien sanamuotojen mahdollisesta avaruudesta. Totta kai se mitä se saa on ääntä, mutta ei se tulkitse sitä ääntä irrallaan lausejäsennyksestä ja sanoista, vaan se purkaa sen kyllä nimenomaan tekstiksi. Jos se kuuntelisi vain ääntä ja käsittelisi sitä vain äänenä, ei se toimisi ollenkaan niin hyvin kuin se nyt toimii.


Ei koneella ole mitään kielioppia, ihmisellä kyllä on, siinä mielessä samaa, mieltä. Koneella se kielioppi on algoritmi, joka sille syötetään.


Kone mittaa vain sitä äänikuviota, eli dataa (aaltokuvaa) Sanakirjakääntäminen on hieman eri asia.


Puhuin siis robottitekniikan soveltamisesta, jossa algoritmit toimivat itseoppimisen perusteella eli tallentavat sitä dataa ja vertaavat sitä tuottaessaan kuulemalleen vastauksen muististaan.


Ilmeisesti tuossa mennään vielä lapsenaskelin eteenpäin, mutta se lienee tulevaisuuden kehityksen mukaista ja kohtapuoliin koulujen opettajat joutavat kortistoon, muiden joukkoon.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 21, 2019, 22:30:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 20, 2019, 11:32:24
Mietin vain onko tuo kvanttien käyttö periaatteessa mahdollista.

Tiedokoneissa peruslakentayksikkö on bitti, eli ykkönen tai nolla. Kvantteissa puhutaan samanaikaisesti kubitin olevan sekä nolla , että ykkönen.

Eli valinta kaiketi olisi sen tietokoneen tekemä, kun superpositio valitsisi jomman kumman, tai molemman, mikä ei liene mahdollista, jos peruste on samanaikaisuus tapahtumien ajallisuutteen nähden.

Kone kaiketi toimisi silloin enemmän tilastollisesti, kuin täsmällisesti ja laskenta olisi erilaatuista, kuin nykyisin tietokoneiden käytössä ymmärretään.

No aika kaukana ollaan toistaiseksi 20 kubittia taitaa olla saavutettu ja sekin kai toimii lähinnä lähellä absoluuttista nollalämpötilaa. Miten lie aika näyttänee, mutta oletan ettei tuo ihan heti kuluttajien saataville tule, tuskin ikinä.

Lomittumisesta voidaan kyllä puhua, mutta se ei liene kovin akuutti asia, kuten ei marsiin muuttaminenkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttitietokone
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/kvanttitietokone-parjasi-nopeustestissa-professori-epareilu-vertailu-6236436
Eksponentiaalisesti kasvava laskentateho



Klinkittynyttä keskustelua,, hyvä.

Topi

#353
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 22, 2019, 09:39:01
Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 21, 2019, 20:40:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 21, 2019, 18:50:09
Puhe ja kuullun oppimisessa koneet eivät tutki sanoja, vaan äännekuvioita ja vertaavat niitä tietokannassaan oleviin muodostaakseen vastineen.

Lauserakenteen vivahde-erot ovat haasteellisia ihmisten yksilöllisten vaihtelujen ollessa aika isoja.

Äännekuviot muodostat sen rakenteen johon verrataan ja sanat, puhe on niiden tulosta. Kone ei tiedä mitä tekee, eikä osaa vaikuttaa lopputulokseen, eli siihen ymmärtääkö kuulija sitä puhetta.

Minusta koneen arvaus siitä, mitä sanoit, tai se "kuullunymmärtäminen" nimenomaan pohjaa siihen, että siellä on joku kieliopillinen jäsennys taustalla ja sanojen todennäköisyyksiä osataan arvioida eikä niitä tulkintoja tehdä ns. vapaasta kaikkien sanamuotojen mahdollisesta avaruudesta. Totta kai se mitä se saa on ääntä, mutta ei se tulkitse sitä ääntä irrallaan lausejäsennyksestä ja sanoista, vaan se purkaa sen kyllä nimenomaan tekstiksi. Jos se kuuntelisi vain ääntä ja käsittelisi sitä vain äänenä, ei se toimisi ollenkaan niin hyvin kuin se nyt toimii.


Ei koneella ole mitään kielioppia, ihmisellä kyllä on, siinä mielessä samaa, mieltä. Koneella se kielioppi on algoritmi, joka sille syötetään.


Kone mittaa vain sitä äänikuviota, eli dataa (aaltokuvaa) Sanakirjakääntäminen on hieman eri asia.


Puhuin siis robottitekniikan soveltamisesta, jossa algoritmit toimivat itseoppimisen perusteella eli tallentavat sitä dataa ja vertaavat sitä tuottaessaan kuulemalleen vastauksen muististaan.


Ilmeisesti tuossa mennään vielä lapsenaskelin eteenpäin, mutta se lienee tulevaisuuden kehityksen mukaista ja kohtapuoliin koulujen opettajat joutavat kortistoon, muiden joukkoon.

Olet tässä nyt totaalisen väärässä. Ihmisten äänissä vasta yksilöllistä vaihtelua onkin, ja se on haaste saada sieltä tunnistettua se sanojen ketju oikein.

Puheentunnistus purkaa puhetta tekstiksi. Näet tämän jos kokeilet puhelimesi ääniavustajaa. Yleensä se näyttää tekstinä mitä olet sille sanonut, ja sitä tekstiä voi joissain puhelimissa jopa korjata käsin.

Puheentunnistuksen perusidea on, että ajatellaan sen akustisen signaalin olevan "meluisa" versio siitä sanojen ketjusta, jota se edustaa. Koneen tehtävä on päätellä, mitä tämä meluisa kanava on tehnyt niille sanoille, jolloin ne voidaan saada viestistä purettua takaisin.

Ajatellaan että meillä on lähdeaineistona jokin äänenä oleva lause. Me voidaan verrata sitä lausetta kaikkiin mahdollisiin lauseisiin ja katsoa, mitä se vastaa. Se on laskennallisesti aika vaativa ja hidas tehtävä, ja lisäksi meillä tulee siinä ongelma, että puhe on niin vaihtelevaa, ettei se kuultu lause kuitenkaan täsmälleen vastaa mitään mitä meidän malli voisi tuottaa. Ajattele vaikka sitä, miten paljon vaihtelua on mahdollista tehdä pelkästään äänteiden kestoja vaihtelemalla, ts. kuinka nopeasti joku puhuu ja täsmälleen kuinka kauan mikäkin ääni kestää.

Jos haluat saada tästä jonkinlaisen yleiskuvan, lataa täältä kirja Speech and Language Processing PDF-tiedostona. Se on aika vanha painos ja ajastaan jäljessä, mutta jos tankkaat läpi lukua 9, varmaan huomaat että... no, en tiedä mitä huomaat. Mutta ei se nyt ihan pelkkää akustisen datan prosessointia ole alusta loppuun. Lisäksi sillä koneella on kaikenlaisia sanastoja ja jopa kielioppeja käytössään, kuten voit muistakin luvuista lukea.

Vähän nuiva tuollainen yksioikoinen väite, että "ei koneella ole mitään kielioppia" tai "kone mittaa vain sitä äänikuviota" tai että "sanakirjakääntäminen on vähän eri asia". Syntyy sellainen vaikutelma, että ehkä nyt et kuitenkaan oikein tiedä mistä puhut.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 22, 2019, 10:36:01


Vähän nuiva tuollainen yksioikoinen väite, että "ei koneella ole mitään kielioppia" tai "kone mittaa vain sitä äänikuviota" tai että "sanakirjakääntäminen on vähän eri asia". Syntyy sellainen vaikutelma, että ehkä nyt et kuitenkaan oikein tiedä mistä puhut.


Ihmislapsella on mahdollisuus oppia kieli, (mikä hyvänsä)  se on sisäänrakentunut ominaisuus. Koneella ei sellaista ole.


Se äänikäyrä mitä nykyisin mitataan robotiikan kehityksessä vertaa niitä toisiinsa kuulemaansa puheeseen.
Tarkkuus paranee kehityksen mukaan, mutta sanoin jo aiemmin ettei se ole kovin nopeaa kehitystä. Kuulemisen ongelma on kuten sanot erilaiset puhujat, äänikäyrissä on pientä eroa ja kone ei välttämättä osaa niiden vuosi tunnistaa mitä puhutaan.

Ja se sanakirjakääntäminen on hieman eri asia, kuin se robotiikan kehitys josta puhuin. Tuskin sinunkaan puhelimessasi on vielä sitä vaihetta päällä, jossa algoritmi jo oppisi kuulemastaan.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 22, 2019, 18:32:29
Ihmislapsella on mahdollisuus oppia kieli, (mikä hyvänsä)  se on sisäänrakentunut ominaisuus. Koneella ei sellaista ole.

Tämä on totta.

LainaaSe äänikäyrä mitä nykyisin mitataan robotiikan kehityksessä vertaa niitä toisiinsa kuulemaansa puheeseen.

Tämä on vähän vaikeaselkoinen lause, mutta luullakseni se ei ole totta. Tarkoitatko, että puheentunnistus toimii niin, että se vertailee nauhottamiaan äänikäppyröitä keskenään ja sitten se hiljalleen oppii? Mistä se silloin saa siinä sen tiedon, mitä missäkin ääninauhoitteessa on sanottu tai tarkoitettu tai haluttu tapahtuvan?

Lainaa
Tarkkuus paranee kehityksen mukaan, mutta sanoin jo aiemmin ettei se ole kovin nopeaa kehitystä. Kuulemisen ongelma on kuten sanot erilaiset puhujat, äänikäyrissä on pientä eroa ja kone ei välttämättä osaa niiden vuosi tunnistaa mitä puhutaan.

Puheentunnistus on jo aika pitkälle ratkaistu ongelma. Kokeile joskus miten hyvin Google purkaa puhumaasi suomea tekstiksi. Englanniksi se toimii vielä paremmin, mutta se johtuu monesta eri tekijästä ja ratkaisu toimii periaatteessa samoin kummankin kohdalla. Minun käsittääkseni ihan jo Google kääntäjäkin osaa kuunnella suomekielistä puhetta. Siinä se puheesta tekstiksi -teknologia toimii samalla tavalla kuin ääniavustajissa. Lisäksi Google tarjoaa pilvipalvelua joka on nimenomaan vain puheen purkamista tekstiksi.


Lainaa
Ja se sanakirjakääntäminen on hieman eri asia, kuin se robotiikan kehitys josta puhuin. Tuskin sinunkaan puhelimessasi on vielä sitä vaihetta päällä, jossa algoritmi jo oppisi kuulemastaan.

En tiedä, mistä kehityksestä puhuit. Kerron sinulle nyt ihan faktuaalisesti että puheentunnistus on tehnyt valtavan loikan eteenpäin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana juuri sellaisella teknologialla, josta linkittämässäni kirjassa kerrotaan. Pitkään puheentunnistus olikin aika kehnoa, ja voi olla, että silloin (joskus vuoteen 2004 asti) sitä tehtiinkin enemmän niin kuin ajattelet. Mutta ei tehdä enää, ja jos haluat puhua jostain vanhasta tavasta tehdä asiaa, kaikin mokomin. Se ei kuitenkaan ole tätä päivää vaan kehityksessä on menty eteenpäin.

Sivuhuomiona vielä, että puhelin kyllä oppii siitä, mitä sanon sille ääniavustajalle. Ei se opi kokonaan uusia toimintoja mutta se oppii paremmaksi purkamaan nimenomaan minun puhettani tekstiksi sitä mukaa, mitä enemmän käytän joko sanelua tai ääniavustajaa. Kyseessä on Siri omalla kohdallani, mutta sama pätee Googlen ja Microsoftin vastaaviin.

Jos nyt aiot kuitenkin väittää tästä vastaan, voi olla parempi että tarjoat jotain muuta kuin omaa mielipidettäsi. Minä tarjosin sinulle ihan oikean, joskin hieman vanhentuneen, kirjan ja osoitin luvun, missä tämä teknologia pääpiirteissään kuvataan. Jos haluat väittää, että se ei pidä paikkaansa, anna joku vastaava lähde niin voidaan katsoa, mistä siinä tiedossa on sitten kyse.

Toope

Mitä enemmän on teknologista valvontaa, sitä vähemmän kai on vapaata tahtoakin.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 23, 2019, 00:44:30
Mitä enemmän on teknologista valvontaa, sitä vähemmän kai on vapaata tahtoakin.

Nyt taisit siirtää sen vapauden käsitteen, josta yleensä vapaan tahdon kohdalla puhutaan, ihan toisaalle. Vapaan tahdon kysymyksenä ei yleensä pidetä kysymystä yksilön vapaudesta, eikä edes tarkimmin valvottujen vankiloiden vankien tahdon ajatella olevan vähemmän vapaa kuin ns. vapaudessa elävien ihmisten.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Topi - helmikuu 22, 2019, 18:53:43


Jos nyt aiot kuitenkin väittää tästä vastaan, voi olla parempi että tarjoat jotain muuta kuin omaa mielipidettäsi. Minä tarjosin sinulle ihan oikean, joskin hieman vanhentuneen, kirjan ja osoitin luvun, missä tämä teknologia pääpiirteissään kuvataan. Jos haluat väittää, että se ei pidä paikkaansa, anna joku vastaava lähde niin voidaan katsoa, mistä siinä tiedossa on sitten kyse.


Jonkun muun mielipidettäkö pitäisi tarjoilla, kenen sinä tarjoat, ellet omaasi?


Kone-äly ongelma on edelleen sama se ei tiedä mitä tekee ja tarkoittaa.  Puhetta tai yleensä ääntä tuottaessaan tieto on ohjelman tuottamaa ja se ei edes tiedä mitään tekevänsä. Itseohjaavat autotkin eivät tiedä liikkuvansa, eivätkä edes olevansa olemassa ne vain toteuttavat sensoriensa mukaista ohjelmaa.


Kieliopin opettaminen tietokoneille on siten sen ohjelman sisällön lisäämistä, mutta siinä on selvä rajallisuus, kone ei itse koskaan tiedä mitä tekee- toteuttaa vain ohjelmointia.

Topi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 23, 2019, 09:58:25
Jonkun muun mielipidettäkö pitäisi tarjoilla, kenen sinä tarjoat, ellet omaasi?

Jos meillä on mielipiteitä siitä sataako ulkona vettä vai ei, onko ne jossain suhteessa ulkona vallitsevaan asiantilaan vai onko ne pelkästään yksilön ilmoituksia, joilla ei ole sen enempää merkitystä tai konkreettista vaikutusta mihinkään?

Jos sanot jotain ääniavustajista tai puheentunnistuksesta, me voidaan myös tarkastella sitä, miten se oikeasti toimii. Tai sitten jos haluat että se on vain ilmoitus joka ei ole missään suhteessa mihinkään, tai että se on vähän niin kuin sääntila ja seillä eri kuin täällä, se on OK. Ymmärsin että tässä oikeasti puhuttaisiin jostakin, jonka pitäisi olla meille sama ja joka on verifioitavissa.