Vasemmistolaisuus - mitä se on?

[Kopek]

Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että kapitalismi on paha. Vasemmistoanarkistit vastustavat sitä. Mutta mikä on vaihtoehto?

Jos vaihtoehto on sosialismi, sitä on jo kokeiltu. Pitääkö yrittää uudestaan? Jos pitää, miten sosialismiin päästään?

https://twitter.com/varisverkosto/status/1239513361420881920?lang=fi

[Saares]

Onko jossain kokeiltu rauhanomaista siirtymistä kommunismiin? Entä sen säilyttämistä ilman omaan maahan kohdistettua diktatuuria?

[ROOSTER]

Pitääkö yrittää uudestaan? Jos pitää, miten sosialismiin päästään?

Onko jossain kokeiltu rauhanomaista siirtymistä kommunismiin?

On hienoa, että sekä Kopek ynnä saares molemmat pohtivat vakavissaan sosialismiin ja kommunismiin siirtymisen käytännön peruskysymyksiä.

Itse olen sitä mieltä näistä yhteiskuntajärjestyksistä, että se on paras, missä on vähiten väkeä vankiloissa (erityisesti vähän mielipidevankeja) ja missä kansa rehellisesti tutkittuna on tyytyväistä ja missä elinikä on keskimääräistä pidempi. Tämmöisissä maissa on usein myös enemmän empaattisuutta muualla maailmassa olevaa epätasa-arvoa ja kaltoinkohtelua kokevia  kohtaan.

Empatian puute kertoo ennen kaikkea yksilön tai yhteiskunnan pahoinvoinnista ja kamalasta syrjäytymisestä inhimillisyydestä.

Kehittyneen ja hyvinvoivan yhteiskunnan toteutumisen pahimmoisena esteenä taitaa olla joidenkin yksilöiden arvomaailma, jossa Maslowin tarvehierakiassa ylimmän kärjen onkin valloittanut rahan ja omaisuuden kerääminen, kaiken muun kustannuksella. Siinä saa terveys ja perhekin usein mennä kunhan fyffee tulee.

[Toope]

Itse olen sitä mieltä näistä yhteiskuntajärjestyksistä, että se on paras, missä on vähiten väkeä vankiloissa...

Joissa tapoista ja raiskauksista selvitään muutamalla vuodella...?

Alaikäisten rikokset lisääntyneet Suomessa 2021:
https://yle.fi/uutiset/3-12217116

Henkirikokset kasvussa 2020:
https://yle.fi/uutiset/3-11743093

Tiedän yhden poliittisen seikan, joka vaikuttaa noihin tilastoihin... Sanonko?

[Toope]

Onko jossain kokeiltu rauhanomaista siirtymistä kommunismiin? Entä sen säilyttämistä ilman omaan maahan kohdistettua diktatuuria?

Mutta eihän haluta kommunismia, vaan kivaa sosialidemokratiaa. Vähän pakolla, mutta sehän ei johda pahaan...

[Saares]

Rooster:
"Kehittyneen ja hyvinvoivan yhteiskunnan toteutumisen pahimmoisena esteenä taitaa olla joidenkin yksilöiden arvomaailma, jossa Maslowin tarvehierakiassa ylimmän kärjen onkin valloittanut rahan ja omaisuuden kerääminen, kaiken muun kustannuksella. Siinä saa terveys ja perhekin usein mennä kunhan fyffee tulee."

Tunnistatko tuosta jotain naapurimaata?

[-:)lauri]

Tässä alla hieman konkretiaa, mitä vasemmistolaisuus on ollut tällä hallituskaudella (vertailun vuoksi tässä se, mitä oikeistolaisuus oli omalla hallituskaudellaan):

• Hallitus on muuttanut Suomessa viime vuodet vallinnutta talouspolitiikan linjaa, jossa painottuivat varakkaita suosivat veronalennukset ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus on sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja työllisyyden parantamiseen talouspolitiikan keskeisinä tavoitteina ja virittänyt finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Hallitusohjelmaan tehtiiin ensimmäistä kertaa koskaan kirjaus ylimääräisestä suhdannevarauksesta taloudellisten kriisien varalle.
• asemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Lisätalousarvioissa hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, noin 1,5 miljardin euron kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen), tuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana sekä koronasta kärsineiden toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantaminen.
• Hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston on tarkoitus keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen investoinneilla.
• Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti ensi työkseen epäonnistuneen ja epäreilusti työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Hallitus purki aktiivimallin 1.1.2020 alkaen.
• Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä ja korotti pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla.
• Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
• Hallitus uudistaa perhevapaita niin, että vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja perheille tulee enemmän valinnanmahdollisuuksia. Hallitus on löytänyt uudistamisella yhteisen mallin, jossa molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään noin seitsemän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen. Omasta vapaastaan voi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden mittaisen jakson. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa raskauden suojelemiseksi yhden kuukauden pituisen vapaan ennen lapsen syntymää.
• Korona-aikana hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon.
• Hallitus on käynnistänyt ylihallituskautisen sosiaaliturvan uudistamishankkeen, jonka tarkoitus on päivittää kankea järjestelmämme vastaamaan nykypäivän työelämää.
• Lääkehuollon tiekartan rahoituksen varmistuminen ja toimeenpanon käynnistymisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
• Hallitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää. Lakimuutoksilla lisätään vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Muutoksilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti.
• Hoivakodeissa asuvien vanhusten asema ja liian pieni määrä hoitajia on ollut kansallinen häpeätahra. Hallitus päättää uudesta 0,7 hoitajamitoituksesta ja turvaa inhimillisen vanhuuden hyvinvointivaltiomme rakentajille.
• Hallitus on lähettänyt sote-uudistuksen lausuntokierrokselle. Tällä kertaa kyseessä ei ole kaupallisten sote-konsernien ehdoilla tehty bisnesmalli, vaan hyvään hoitoon keskittyvä koko Suomen kannalta oikeudenmukainen kokonaisuus.
• Hallitus laati mielenterveysstrategian ja käynnisti sen toimeenpanon. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Rahoitusta myös kohdennetaan lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa, parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, sekä ehkäisemään itsemurhia. Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.
• Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan määrätietoisesti. Tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoden 2023 loppuun mennessä. Asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon ohjelmassa tarjotaan rahoitusta ja muuta tukea.
• Hallitus toteuttaa kaikkien aikojen kunnianhimoisimman omistajapoliittisen periaatepäätöksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Periaatepäätöksessä otetaan huomioon ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat valtio-omistajan toiminnassa selvemmin kuin milloinkaan aiemmin.
• Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen harmaan talouden torjunnan periaatepäätöksen, joka muun muassa vahvistaa moniviranomaisyhteistyötä ja harmaan talouden ennalta ehkäisyä sekä vahvistaa yleisesti viranomaisten toimintaedellytyksiä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
• Hallitus lisäsi palkkatuen määrärahoja ja poisti kolmannen sektorin työllistämistä rajoittavan kiintiön.
• Hallitus vastasi osaavan työvoiman puutteeseen esimerkiksi lisäämällä täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutusten käyttöä neljällä miljoonalla eurolla.
• Hallitus osoitti lisäresursseja maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.
• Hallitus lisäsi TE-toimistojen määrärahoja muun muassa työkykyohjelman toteuttamiseksi. Ohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
• Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan ilman, että yritystoimintaa tarvitsee pistää jäihin.
• Osana koronatoimia hallitus päätti kulutusluottojen väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
• Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi.
• Hallitus on kohdistanut ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjaajiin yhteensä 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Se tarkoittaa 1700–2000 opettajaa opettajien ja ohjaajien suhteesta riippuen. Tämä vastaa noin 10 prosentin lisäystä ammatillisten opettajien määrään.
• Ammatillisen työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lähtien.
• Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon ohjelma, Oikeus osata, käynnistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelma sisältää yhteensä 270 miljoonaa euroa rahoitusta ammatillisen koulun ja tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
• Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa on vahvistettu 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.
• Jatkuvan oppimisen hankkeisiin myönnetään 23 miljoonaa euroa. Hankkeilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. Avustusta voi hakea myös maahanmuuttajien osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseen.
• Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta lisätään: perusrahoituksen osuus säilytetään vuoden 2020 tasolla eli 70 prosentissa.
• Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus kaikille lapsille. Palautimme kaikille lapsille edellisen hallituksen poistaman oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen – vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.
• Hallitus panostaa merkittävästi perustopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista. Hallitusohjelmaan kirjattuun perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa.
• Hallitus vahvisti yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin  40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Osana koronatoimenpiteitä hallitus lisäsi myös korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2048 lisäaloituspaikkaa.
• Opintoraha sidotaan indeksiin 1. elokuuta 2020 alkaen, huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
• Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
  
• Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
• Isojen raidehankkeiden edistäminen: Tunnin juna ja Suomi-rata. Hallituksen pääomitus- ja suunnitteluvaraukset, hankeyhtiöiden perustaminen ja CEF-tuen hakeminen.
• MAL-sopimuksien avulla edistetään asunnottomuuden vähentämistä, kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotantoa, panostukset kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.
• Hallitus osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuoden 2020 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa ja LTAE4:ssä vielä 18 miljoonaa euroa.
• Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin lisättiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Uusissa linjauksissa sovitetaan myös yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään.
• Hallitus päätti ohjelmassaa laajentaa kansallispuistoverkkoa ja kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Määrärahat käytetään esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamiseen. METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran.
• Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
• Hallitusohjelman mukaisesti nimettiin viran uudelleen perustamisen jälkeen Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, sijaintipaikkanaan Seinäjoki.
• Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä 850 henkilöön heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi.
• Hallitus on päättänyt vastaanottavansa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa, pääasiassa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta.
• Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen.
• Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi on syyttäjälaitoksen, tuomioistuimien ja oikeusavun resursseja lisätty samassa suhteessa kuin poliisien määrää on lisätty. Lisäksi näytön vastaanottamista keskitetään käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten.
• Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen lisätty resursseja muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
• Suomi pitää EU-politiikassa esillä kestävän kehityksen tavoitteita, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
• Suomi nosti hyvinvointitalouden vahvasti EU-agendalle puheenjohtajuuskaudellaan ja aiheesta hyväksyttiin ministerineuvoston päätelmät. Hyvinvointitaloudella varmistetaan, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee. Hyvinvointitaloudessa luodaan hyvän kehä, jossa ihmisten hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan ja hyödyttävät sekä ihmisiä että koko yhteiskuntaa.
• Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee ihmisiä tuntuvalla summalla, jotta oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista jokaiselle. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.

https://vasemmisto.fi/vuosi-takana-nain-hallitus-on-parantanut-juuri-sinun-arkeasi/

[Toope]

= Verorahojasi kulutettu ties mihin projekteihin niin, että valtio joutuu ottamaa miljardeja velkaa. Ei siis välttämättömiin, vaan ideologisiin maailmanparannusmenoihin.
Ei valtiontaloutta korjata lisämenoilla, vaan juuri karsimalla tuollaisia menoja.

Nuo menot edellä kuulostavat kivoilta ja hyödyllisiltä. Mutta ovat oikeasti sitä valtiontalouden paisumista, jonka vuoksi valtiontaloutemme on kusessa ja velassa.

[a4]

Vasemmistolaisuus ja pesäpallomaila?

[Kopek]

Minä taas olen enemmän slapstickin ystävä: pesäpallomaila syvällä Kopekissa keventäisi tunnelmaa kuin Buster Keaton tai Marxin veljekset ikään. Sellaisen kun näkisi hitaasti survoutuvan sisälle, joutuisi katsoja suorastaan pidättelemään nauruaan.

Onneksi kaikki vasemmistolaiset eivät ymmärrä vasemmistolaisuutta tällä tavalla.

Olen katsellut Yle Areenasta sarjaa "Kylmän sodan Suomi / Suomettumisen aika maailmansodan lopusta 1990-luvulle"

Mieleeni muistuu kouluaika, jolloin kirjoitimme oppitunnilla esseen "Suomen ulkopolitiikka toisen maailmansodan lopusta nykypäivään". Tiesin yhtä ja toista, mutta unohdin harmillisesti mainita käsitteen "yöpakkaset", joka nykypäivän tarkastelukulmasta katsottuna on käänteentekevä tapahtumasarja, josta suomettumisena tunnettu ajanjakso määritelmästä riippuen sai vauhtia tai käynnistyi.

Äärivasemmiston alamäki vaaleissa vuonna 1948, kesäolympialaiset vuonna 1952, Armi Kuuselan valitseminen Miss Universumiksi, Stalinin kuolema, sotakorvausten maksamisen loppuun saattaminen ja eräät muut tekijät olivat vaikuttaneet siten, että ilmapiiri Suomessa oli vapautunut 1950-luvun puoliväliin tultaessa. Kun samaan aikaan Neuvostoliitossakin tuntui politiikka hieman lieventyvän Hruštšovin valtaan nousun ja Stalinin rikosten tuomitsemisen myötä, sekin oli hyvä merkki. Porkkalan palauttaminen etuajassa Suomelle koettiin myönteisenä asiana.

Tuohon aikaan Suomessa julkaistiin useita kirjoja, joissa muisteltiin sota-aikaa ja arvosteltiin Neuvostoliiton toimintaa. Myös elokuvissa näkyi kritiikkiä sodanjälkeistä kommunistien valtakautta kohtaan.

Vaikka "neuvostokriittisiä" kirjoja julkaistiin vielä vuoden 1956 jälkeenkin, tuo vuosi oli eräänlainen käännekohta. Kekkonen valittiin presidentiksi, ja kansainvälinen tilanne kiristyi Unkarin kansannousun myötä.

Wikipedia: "Unkarin kansannousu oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956."

Ilmeisesti Suomessakin muutaman vuoden ajan vallinnut vapaampi ilmapiiri oli osa "suojasäätä", mihin Suomen kohdalla oli vaikuttanut myös samaan aikaan tapahtunut kulttuurillinen lähentyminen länteen Hollywood-elokuvien ja monen muun asian myötä.

Unkarin kansannousu oli Neuvostoliiton johdolle ikävä muistutus siitä, että jos vapautta siihen sidoksissa olevissa maissa lisätään liikaa, ne pyrkivät irti Neuvostoliiton valtapiiristä. Itä-Saksassa oli ollut kansannousu jo Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953, mutta se oli kukistettu ankarasti.

Jos Laika lukisi kirjoituksiani, kysyisin, kuinka vasemmistolainen hän olisi ollut suomettumisen aikaan. Olisiko hän seisonut taistolaisten riveissä vai kuulunut vähiten vasemmistolaisiin eli SDP:n oikean laidan "asevelisosialisteihin". Vasemmisto ja vasemmistolaisuus ovat laaja käsite, jonka ääripäät ovat olleet kaukana toisistaan.

Ylen tekemä sarja on tehty yllättävän oikeistolaisesta näkökulmasta. 1970-luvulla tuollainen sarja olisi ollut mahdottomuus, tai jos se olisi tehty, siitä olisi seurannut ulkopoliittinen ja sisäpoliittinen kriisi. Jos yksi ainoa pilakuva tai Suomen televisiossa esitetty amerikkalainen elokuva saivat Neuvostoliiton hermostumaan, niin mitä olisikaan seurannut kokonaisesta TV-sarjasta, jossa räimitään Neuvostoliittoa ja sitä ymmärtäneitä Suomen poliitikkoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Salainen_puhe

[kertsi]

Minä taas olen enemmän slapstickin ystävä: pesäpallomaila syvällä Kopekissa keventäisi tunnelmaa kuin Buster Keaton tai Marxin veljekset ikään. Sellaisen kun näkisi hitaasti survoutuvan sisälle, joutuisi katsoja suorastaan pidättelemään nauruaan.

Onneksi kaikki vasemmistolaiset eivät ymmärrä vasemmistolaisuutta tällä tavalla.

Onneksi. Eikä varmaan ymmärräkään, toisin kuin trollaat.

Myöskään onneksi kaikki eivät ole niin kusipäitä, että kuvaavat vasemmistolaisia tai työläisiä ja tehtaanomistajia tällä tavalla:

Taoudellista toimintaa ja vallankäyttöä on se, kun joku rikastuu ja perustaa voittoa tuottavan tehtaan. Poliittista valtaa on se, kun joukko työntekijöitä valtaa tehtaan, hirttää sen omistajan ja julistaa tehtaan olevan työläisten omaisuutta.

Tuossa esitetään tehtaanomistaja positiivisessa tai neutraalissa valossa, ja tyystin unohdetaan, että ne rikkaudet on voitu repiä työläisten selkänahasta, varsinkin sellaiseen maailmanaikaan, jolloin ei ollut työlainsäädäntöä, minimipalkkaa, lapsityövoiman kieltoa jne.. Se itsekäs ja muiden ihmisten työllä rikastunut kusipää on voinut raiskata piikojaan ja muita palkoillisiaan, tapattaa ja vammauttaa tehtaalla lapsia ja aikuisia raskaissa ja vaarallisissa töissä, maksaa naisille vain puolet sitä mitä miehille samasta työstä, uhkailla esimerkiksi irtisanomisella jos työläinen kehtaa pyytää lisää palkkaa kun nälkäpalkka ei riitä elättämään työläistä tai tämän perhettä, kiristää, estää ammattiyhdistystoimintaa jne.. Aiemmin jos työläinen vammautui (tehdas)töissä, ja kun ei ollut sosiaaliturvaa, potkujen saaminen esim. työperäisen fyysisen vamman takia saattoi syöstä koko perheen turmioon, kodittomaksi, irtolaisiksi, lapset huutolaisiksi jne..

Tuossa myös esitetään työläiset valheellisessa valossa, murhanhimoisina varkaina.

Ymmärrän hyvin, että mm. tuonkaltaiset kommentit  (lis. Kopek - ke 22.12.2021 10:35:01) saavat aikaan hyvin negatiivisia tuntemuksia joissain lukijoissa. Ainakin semmoisissa lukijoissa, joiden esi-isät monessa polvessa eivät ole haalineet rikkauksiaan köyhiä ja hädänalaisia riistämällä.

[Kopek]

Minä taas olen enemmän slapstickin ystävä: pesäpallomaila syvällä Kopekissa keventäisi tunnelmaa kuin Buster Keaton tai Marxin veljekset ikään. Sellaisen kun näkisi hitaasti survoutuvan sisälle, joutuisi katsoja suorastaan pidättelemään nauruaan.

Onneksi kaikki vasemmistolaiset eivät ymmärrä vasemmistolaisuutta tällä tavalla.

Onneksi. Eikä varmaan ymmärräkään, toisin kuin trollaat.

Jos minun kommenttini on trollaamista, mitä en myönnä, miten Laikan kommenttia pitäisi kuvailla.

Myöskään onneksi kaikki eivät ole niin kusipäitä, että kuvaavat vasemmistolaisia tai työläisiä ja tehtaanomistajia tällä tavalla:

Taoudellista toimintaa ja vallankäyttöä on se, kun joku rikastuu ja perustaa voittoa tuottavan tehtaan. Poliittista valtaa on se, kun joukko työntekijöitä valtaa tehtaan, hirttää sen omistajan ja julistaa tehtaan olevan työläisten omaisuutta.

Esitin karkean yksinkertaistetun ja äärimilleen viedyn kuvitteellisen esimerkin siitä, mitä on taloudellinen vallankäyttö ja mitä on poliittinen vallankäyttö.

En ottanut kantaa ketään vastaan tai kenenkään puolesta.

Tuossa esitetään tehtaanomistaja positiivisessa tai neutraalissa valossa, ja tyystin unohdetaan, että ne rikkaudet on voitu repiä työläisten selkänahasta, varsinkin sellaiseen maailmanaikaan, jolloin ei ollut työlainsäädäntöä, minimipalkkaa, lapsityövoiman kieltoa jne..

Lukija on itse vastuussa siitä, mitä hänen mielikuvituksensa kehittää. Omat fantasiansa saa tietysti päästää laukkaamaan, mutta jos niistä kiihtyy, ei siitä pidä muita syyttää.

Se itsekäs ja muiden ihmisten työllä rikastunut kusipää on voinut raiskata piikojaan ja muita palkoillisiaan, tapattaa ja vammauttaa tehtaalla lapsia ja aikuisia raskaissa ja vaarallisissa töissä, maksaa naisille vain puolet sitä mitä miehille samasta työstä, uhkailla esimerkiksi irtisanomisella jos työläinen kehtaa pyytää lisää palkkaa kun nälkäpalkka ei riitä elättämään työläistä tai tämän perhettä, kiristää, estää ammattiyhdistystoimintaa jne.. Aiemmin jos työläinen vammautui (tehdas)töissä, ja kun ei ollut sosiaaliturvaa, potkujen saaminen esim. työperäisen fyysisen vamman takia saattoi syöstä koko perheen turmioon, kodittomaksi, irtolaisiksi, lapset huutolaisiksi jne..

Kertsi voisi kirjoittaa kirjan, kun mielikuvitus on noin hyvä. Ehkä hän on kirjoittanutkin.

Tuossa myös esitetään työläiset valheellisessa valossa, murhanhimoisina varkaina.

Kirjoittamani teksti oli kuvitteellinen teoreettinen esimerkki. Jos lukija näkee sen esittävän työläiset murhanhimoisina varkaina, lukija taitaa edustaa aatemaailmaltaan vuoden 1918 valkoisten näkemystä, jota Linkola kuvaa kirjoituksessaan. Linkola todennäköisesti esittäisi tehtaan valtaajat ja sen omistajan hirttäjät murhanhimoisina varkaina. Minä en ole esittänyt. Kirjoitin ainoastaan, että tuon tyyppinen teko edustaa poliittista vallankäyttöä.

Linkola:

"Kapinan syy on silti kaikille tuttu, sama kuin jokaisen punaisen vallankumouksen: raivokas kauna ja kateus taloudellisesti ja ennen kaikkea henkisesti ylempänä olevia kohtaan. Ja sen käytännöksi tuli räyhääminen, ryöstäminen ja murhaaminen. Sivistyneistölle puolenvalinta oli selviö. Olihan kysymyksessä myös kulttuurin ja barbarian yhteenotto."

Ymmärrän hyvin, että mm. tuonkaltaiset kommentit saavat aikaan hyvin negatiivisia tuntemuksia joissain lukijoissa. Ainakin semmoisissa lukijoissa, joiden esi-isät monessa polvessa eivät ole haalineet rikkauksiaan köyhiä ja hädänalaisia riistämällä.

En tiedä, mistä tuonkaltaisista kommenteista kertsi kirjoittaa. Viittaako hän kenties omaan tekstiinsä.

Asiat voi nähdä monella tavalla. Joidenkin arvomaailmassa yrityksen perustaminen ja työpaikkojen tarjoaminen on köyhien ja hädänalaisten riistämistä. Joidenkin arvomaailmassa se on jotain muuta.

On niin monenlaista yritystoimintaa, ettei yhteistä näkemystä ole helppo muodostaa. On eettisessä mielessä eroa siinä, millaisella liiketoiminnalla varakkuutta joillekin kertyy.

[kertsi]

Ei, en viittaa omaan tekstiini, vaan sinun kusipäiseen trollaukseesi, Kopek.

[kertsi]

Kusipäistä on myös esittää toistuvasti samaa kusipäistä ryönää, kuten Linkolan kommentteja. Jos et olisi samaa mieltä Linkolan kanssa, miksi esittäisit toistuvasti tuota yhtä Linkolan kommenttia? Miksi piiloudut Linkolan selän taakse?

[Xantippa]

Taoudellista toimintaa ja vallankäyttöä on se, kun joku rikastuu ja perustaa voittoa tuottavan tehtaan. Poliittista valtaa on se, kun joukko työntekijöitä valtaa tehtaan, hirttää sen omistajan ja julistaa tehtaan olevan työläisten omaisuutta.

Minä taas tahtoisin tietää, minkälainen mielikuvatus pitää olla, jotta ei näe joukkoa, joka valtaa tehtaan ja hirttää omistajan, murhanhimoisina varkaina? Kopek tietänee.

Muutoinkin tuo on surkea analogia poliittisesta vallasta, sillä ei tuo ole mitään sinne päinkään. Poliittista valtaa on saada etunsa ajettua läpi ilman väkivaltaa.

Mutta kuten useassa viestissä todennettua, Kopekilla onkin nämä perusasiat hakusessa ja avun hän tähän hakee milloin kenenkin kirjoituksista, joita siteerailee - ja ihmettelee, kun niiden perusteella hänen hatarista mielipiteistään johtopäätöksiä tehdään.

T: Xante