Vasemmistolaisuus - mitä se on?

[-:)lauri]

^mielenkiintoinen asetelma, mielipidemittausten mukaan ainakin. Jos vastakkain ovat Trump ja Biden demarien äänillä presidentiksi valittaisiin Biden, mutta jos lasketaan demarien ja rebujen äänet yhteen, presidentiksi valittaisiin Trump. Jos vastakkain olisivat Sanders ja Trump, kaikkien äänten perusteella Sanders valittaisiin presidentiksi. Ja vahvasti vaikuttaa siltä, että demarit tulevat valitsemaan ehdokkaakseen Bidenin. Demareista kuitenkin lähinnä vain Sanders saisi taakseen osan Trumpin äänestäjistä. Mielipiteet tosin muutuvat nopeasti, joten sitä, saako Biden enempi kansaa liikkeelle kuin Hillary, ei voi vielä sanoa. Nyt kansalla on nimittäin parempi käsitys Trumpin kompetenssista ja taas Bidenillä ehkä aavistus enempi hypeä apunaan. Ei tosin paljoa, sillä hänkin on ollut sentään varapresidenti.

[Laika]

^mielenkiintoinen asetelma, mielipidemittausten mukaan ainakin. Jos vastakkain ovat Trump ja Biden demarien äänillä presidentiksi valittaisiin Biden, mutta jos lasketaan demarien ja rebujen äänet yhteen, presidentiksi valittaisiin Trump. Jos vastakkain olisivat Sanders ja Trump, kaikkien äänten perusteella Sanders valittaisiin presidentiksi. Ja vahvasti vaikuttaa siltä, että demarit tulevat valitsemaan ehdokkaakseen Bidenin. Demareista kuitenkin lähinnä vain Sanders saisi taakseen osan Trumpin äänestäjistä. Mielipiteet tosin muutuvat nopeasti, joten sitä, saako Biden enempi kansaa liikkeelle kuin Hillary, ei voi vielä sanoa. Nyt kansalla on nimittäin parempi käsitys Trumpin kompetenssista ja taas Bidenillä ehkä aavistus enempi hypeä apunaan. Ei tosin paljoa, sillä hänkin on ollut sentään varapresidenti.

Demokraatit saattavat hyvin tehdä Bidenin kanssa paraikaa samaa virhettä kuin Clintonin kanssa aikanaan. Ainakin siltä näyttää, ettei mitään olla opittu. Silloinkin Clinton oli establishmentin ehdokas, ja huolimatta gallup-näkemyksestä, jonka mukaan Sanders olisi voittanut Trumpin valittaessa kahdesta, oli Sanders 'liian radikaali' itse puolueelle. Entä ne miljoonat amerikkalaiset, jotka eivät puolueen esivaaleissa voi äänestää? Entä superdelegaattijärjestelmä?

Entä poliittisella mandaatilla valittava korkein oikeus, jonka palkkiovirat ovat elinikäisiä? Sieltä ei saa jäseniä kuskattua ulos kuin hautajaissaattueessa.

Ehkä demokraattien kannattaisi lakata kysymästä ehdokkaan soveltuvuutta maltillisilta ja myös Ylen lakata uutisoimasta maltillisista, kun kummallakaan ei selvästi ole substantiaalista näkemystä, mitä termillä olisi tarkoitettava. Ilmeisesti se on näillä eväin jotain Rush Limbaugh'n ja Marco Rubion väliltä.

Ei ihme jos tavalliset amerikkalaiset ovat kyllästyneitä poliittiseen järjestelmäänsä.

[Hayabusa]

Kalifornia on rikas ja siellä on huippuyliopistot ja taitaa olla nerokkaimmat koodaritkin Piilaaksossa jne eli älyä piisaa.
Ja he valitsevat presidentiksi sosialisti Sandersin!
Ja yleisissä vaaleissa demokraatit saa 2x enempi ääniä kuin republikaanit.
Jos maailman älykkäimpien osavaltio valitsee sosialismiin kallellaan olevan niin... miksemme mekin?

Toki. Amerikkalainen "sosialisti" Sanders menisi varmaan ihan hyvin meillä Kokoomuksen listalta

Kokkarit ovatkin kommareita. 

[Hayabusa]

Demokraatit saattavat hyvin tehdä Bidenin kanssa paraikaa samaa virhettä kuin Clintonin kanssa aikanaan. Ainakin siltä näyttää, ettei mitään olla opittu. Silloinkin Clinton oli establishmentin ehdokas, ja huolimatta gallup-näkemyksestä, jonka mukaan Sanders olisi voittanut Trumpin valittaessa kahdesta, oli Sanders 'liian radikaali' itse puolueelle. Entä ne miljoonat amerikkalaiset, jotka eivät puolueen esivaaleissa voi äänestää? Entä superdelegaattijärjestelmä?

Sandersin ja Trumpin väittelyä voisi olla mielenkiintoista seurata. Kunnon show vanhusten huudellessa hävyttömyyksiä toisilleen. Mielenkiintoisin asia Bideestä on se, että hän kävi Helsingissä pizzalla.

[Kopek]

Olen tainnut tätä ennenkin kysyä, mutta en muista, mitä vastattiin, kysyn uudestaan.

Onko kiina a) oikeistolainen, b) keskustalainen vai c) vasemmistolainen maa?

Yksinkertainen kysymys, joten vastaamisen pitäisi olla helpppoa.

Olen lukenut viime aikoina natsi-Saksaa ja toista maailmansotaa käsitteleviä kirjoja. Nyt on lukemisena hieman tylsä kirja...

https://www.tiedekirja.fi/default/suomi-saksalaisin-silmin-1933-1939.html

Tylsä tai ei, kirjasta olen saanut tietoa moniin kysymyksiin, mitkä ovat askarruttaneet mieltäni. Yksi tällainen kysymys on ollut, missä määrin natsi-Saksassa toteutui lehdistön vapaus. Se on ollut selvää, että diktatuurimaassa media on valtion ohjailtavana, mutta mitä tämä käytännössä on tarkoittanut, se on ollut minulle hieman epäselvää. Edellä mainittu kirja on antanut vastauksia.

Lyhyesti sanottuna natsihallinto lakkautti jo toimintansa alkuvaiheessa vasemmistolehdet, mutta antoi oikeistolehtien toimia tiukan säätelyn ja kontrollin alaisena. Puolueella oli myös omia lehtiä. Vähitellen 1930-luvun kuluessa natsit kaappasivat itselleen myös suurimman osan yksityisistä lehdistä erilaisilla salaisilla kaupoilla ja omistusjärjestelyillä niin, että lehtiä lukeva yleisö välttämättä edes tiennyt lukevansa puolueen lehteä. 

Muutamille ulkomailla tunnetuille ja luetuille lehdille hallinto antoi enemmän sananvapautta kuin muille lehdille, koska se halusi pitää yllä mielikuvaa, ettei valtion kontrolli ole totaalista.

Jonkin verran sanomalehdillä oli siis liikkumatilaa myös natsi-Saksassa, mutta joka tapauksessa puolue asetti tiukat rajat sille, mistä saa kirjoittaa, ja mistä ei saa kirjoittaa, ja mitä ei saa kirjoittaa.

Miksi kirjoitin natsi-Saksasta. Siksi, että mitä enemmän siitä luen, sitä enemmän huomaan sillä olleen samoja piirteitä kuin nykyajan Kiinalla. Myös suhtautuminen siihen on ollut samanlaista kuin suhtautuminen Kiinaan. Suurvallan pahat teot ja epäkohdat tiedetään, mutta koska se on tärkeä taloudellinen ja voimapoliittinen tekijä, sen kanssa tehdään bisnestä ja ylläpidetään suhteita niin kuin ei mitään.

[Hayabusa]

Olen tainnut tätä ennenkin kysyä, mutta en muista, mitä vastattiin, kysyn uudestaan.

Onko kiina a) oikeistolainen, b) keskustalainen vai c) vasemmistolainen maa?

Yksinkertainen kysymys, joten vastaamisen pitäisi olla helpppoa.

B) Koska Kiinan nimi kiinaksi - Zhōngguó - usein käännetään Keskustan valtakunta. Eli kepulaisia ovat 

[Aave]

Olen tainnut tätä ennenkin kysyä, mutta en muista, mitä vastattiin, kysyn uudestaan.

Onko kiina a) oikeistolainen, b) keskustalainen vai c) vasemmistolainen maa?

Virheellinen asetelma.

Kiina on poliittiselta ideologialtaan kommunistinen valtio, joka harjoittaa taloudessaan valtiokapitalismia, ollen samalla erittäin nationalistinen. Se on autoritäärinen valtio, mutta siitä voisi syntyä keskustelua, onko se totalitaristinen valtio. Mielestäni on.

Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan yhdistävä tekijä oli se, että ne olivat molemmat totalitaristisia valtiojärjestelmiä. Tässä mielessä pata soimasi kattilaa. Molemmissa valtioissa oli myös vahva henkilökultti, mikä on tyypillistä silloin, kun valtiojohto pyrkii pysymään vallassa niin kauan, kuin mahdollista. Pohjois-Korea on tästä vastaava esimerkki. Demokratian ydinajatuksiin lukeutuu se, että ylintä päätösvaltaa käyttävien tahojen valtakauden pituus on ennalta ja perustuslaissa määritelty, jolloin yksilöiden vallanhimo pysyy lakisääteisesti edes jotenkin aisoissa, eikä vahvaa henkilökulttia pääse syntymään. Silti demokratia ei aina välttämättä ole edes paras mahdollinen järjestelmä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Niin sanottu valistunut diktatuuri saattaa olla kriisioloissa demokratiaa tehokkaampi systeemi, mutta tietysti siinäkin on aina ongelmansa.

Roomalaiset käyttivät aikoinaan diktaattorisysteemiä sillloin, kun maata kohtasi jokin vakava kriisi. Diktaattorin päätöksiä ei saanut kyseenalaistaa eikä niissä saanut hangoitella millään tavalla vastaan, tai muuten lähti heti ja armotta henki. Diktaattori valittiin tuolloin määräajaksi, ja vain ko. kriisiä hoitamaan. Jahka kriisi oli hoidettu, diktaattorin tuli luopua vallastaan ja palata takaisin niihin hommiin, joita ennen pestiään oli tehnytkin. Eräskin erittäin suosittu ja kunnioitettu diktaattori palasi tehtävän suoritettuaan takaisin peltotöihin, maajussi kun oli.

Noina päivinä Roomassa ei ollut muutenkaan outoa tai ihmisen arvoa alentavaa, että saattoi mennä jostain ylemmästä virasta johonkin vähäpätöisempään virkaan. Nythän on niin, että poliittisen uran pitäisi olla kaikilla nousujohteinen joko eläkeikään, tai kuolemaan saakka. Kilpailua ja vallanhimoa hautaan asti!

Rajatonta kasvua on olemassa. Vallanhimo ja ahneus, niillä ei mitään rajoja olekaan. Sellaisten ihmisten, jotka eivät itse ole vallanhimoisia ja ahneita, on joskus hyvin vaikea käsittää tätä.

Mao Tse Tungin kerrotaan kuolleen katkerana miehenä. Hän oli katkera siitä että oli vain Kiinan, eikä koko maailman päämies.

[Lenny]

Kopekin ajatusvirhe on tässä sellainen, että vasemmistolainen valtio on yhtä ja oikeistoilainen toista, eikä mikään koskaan muutu. Kiina on kuitenkin poliittisen ideologiansa mukaan nähtävä prosessina.

Kiinan virallisen poliittisen ideologian (marxismi-leninismi) mukaan Kiina on nyt kapitalismin ja sosialismin välivaiheessa. Sosialismin jälkeen seuraava kehitysaskel on täysimittainen kommunismi. Sosialismivaiheen kestoksi he ovat arvioineet n. 100 vuotta. Kiinalaisten mielestä Neuvostoliitolla oli liian kova hoppu ja he vievät kehityksen päätepisteeseen maltilla. Näin siis virallisesti. Siellähän kokeiltiin myös toteuttaa aikanaan kommunismia kovalla kiireellä, eikä tulokset olleet inhimillisesti katsoen kovin lupaavia. Omasta mielestään he oppivat virheistään ja vievät nyt hallitusti läpi talouden pakolliset marxilaiset kehitysvaiheet, kriitikkojen mukaan kiinalaisten poliittinen ideologia on kriisissä. Kiinan kommunistisen puolueen mukaan he kontrolloivat tätä valtavaa prosessia kirurgin tarkkuudella, kriitikkojen mukaan he vain pönöttävät norsunluutornissaan ja ovat aivan sekaisin.

Voihan näistä erilaisten vaiheiden ja projektien (esim. nyt tämä uusi Silkkitie, jonka rakentamisen arvioidaan vievän n. 50 vuotta) realistisuudesta olla mitä mieltä hyvänsä, mutta niistä saa kuvan kuinka täydellisen erilainen kiinalainen systeemi on verrattuna länsimaiseen demokratiaan siitä huolimatta, että talouden mekamismit ovat tällä hetkellä aika samanlaiset.

[Saares]

Kaksi nuolta joita toinen on menossa ylös, toinen alas, kohtaavat toisensa lentoradalla ja ovat hetken rinnakkain.

[Toope]

Kopekin ajatusvirhe on tässä sellainen, että vasemmistolainen valtio on yhtä ja oikeistoilainen toista, eikä mikään koskaan muutu. Kiina on kuitenkin poliittisen ideologiansa mukaan nähtävä prosessina.

Kiinan virallisen poliittisen ideologian (marxismi-leninismi) mukaan Kiina on nyt kapitalismin ja sosialismin välivaiheessa. Sosialismin jälkeen seuraava kehitysaskel on täysimittainen kommunismi. Sosialismivaiheen kestoksi he ovat arvioineet n. 100 vuotta. Kiinalaisten mielestä Neuvostoliitolla oli liian kova hoppu ja he vievät kehityksen päätepisteeseen maltilla. Näin siis virallisesti. Siellähän kokeiltiin myös toteuttaa aikanaan kommunismia kovalla kiireellä, eikä tulokset olleet inhimillisesti katsoen kovin lupaavia. Omasta mielestään he oppivat virheistään ja vievät nyt hallitusti läpi talouden pakolliset marxilaiset kehitysvaiheet, kriitikkojen mukaan kiinalaisten poliittinen ideologia on kriisissä. Kiinan kommunistisen puolueen mukaan he kontrolloivat tätä valtavaa prosessia kirurgin tarkkuudella, kriitikkojen mukaan he vain pönöttävät norsunluutornissaan ja ovat aivan sekaisin.

Voihan näistä erilaisten vaiheiden ja projektien (esim. nyt tämä uusi Silkkitie, jonka rakentamisen arvioidaan vievän n. 50 vuotta) realistisuudesta olla mitä mieltä hyvänsä, mutta niistä saa kuvan kuinka täydellisen erilainen kiinalainen systeemi on verrattuna länsimaiseen demokratiaan siitä huolimatta, että talouden mekamismit ovat tällä hetkellä aika samanlaiset.

Minusta tuo vaikuttaa vähän imperialismilta, valtiojohtoisen talousopin (=fasismi/kansallissosialismi) mallilta. Perinteisestä sosialismista on jäljellä vaan keskushallinto ja sen autoritaarinen hallinto.

[Toope]

Ei ihme jos tavalliset amerikkalaiset ovat kyllästyneitä poliittiseen järjestelmäänsä.

Vähän kuten Suomessakin on samaa ilmapiiriä. KokKepuDemarit eivät enää triumviraattina hallitse.

[Laika]

Olen tainnut tätä ennenkin kysyä, mutta en muista, mitä vastattiin, kysyn uudestaan.

Onko kiina a) oikeistolainen, b) keskustalainen vai c) vasemmistolainen maa?

Yksinkertainen kysymys, joten vastaamisen pitäisi olla helpppoa.

Jos kysymys on yksinkertainen, voisit varmaan vastata siihen itse, tai edes kaivaa esiin ne vastaukset, jotka eri muodoissa toistamaasi samaan kysymykseen olen aiemmin antanut. 

Keskustelun tarpeisiin voitaisiin ajatella mielekkääksi, että argumentoisimme annettuja vastauksia sen sijaan, että kirjoitan joka kerta samaan kysymykseen uudelleen saman tai samantyyppisen vastauksen, ja sinä kysyt jälleen saman kysymyksen uudelleen aivan kuin mitään ei olisi vastattu. Sillä tavoin voisimme päästä kysymyksessä eteenpäin ja miettiä totuusarvoa lisääviä jatkokysymyksiä.

Kysymyksessäsi ei ole mitään vikaa, ja tavallaan annat rungon vastaukselle kysymykseesi itse.

Kiina on joka tapauksessa melkeinpä eri suuruusluokan entiteetti perieurooppalaiseen valtiokäsitykseen verrattuna, sikäli kuin valtioista voidaan puhua entiteetteinä. Sitten toinen kysymys on Kiinan valtiollinen organisaatio, tai kiinalaiset kulttuurivirtaukset (huomaa pluraalissa), tai kiinalaiset taloustieteilijät, tai kiinalaiset historioitsijat. Kun luetteloa alkaa syventämään, erottuvat nopeasti aidot kiina-asiantuntijat harrastelijoista. Minä ainakin tunnustaudun täysin harrastelijaksi.

Ylipäätään pitäisi jotenkin nivoa yhteen se, missä mielessä valtiot ovat oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. Voidaanko mielekkäästi toisin sanoen asettaa sama attribuutti yksittäiselle ihmiselle kuin valtio-organisaatiolle, ja ovatko termit linjassa lainkaan keskenään eri käyttökohteittensa osalta. Silmieni väri esimerkiksi on ruskea, olen ruskeasilmäinen. Olisi kummallista puhua ruskeasilmäisistä tai sinisilmäisistä valtioista.

Olen avokätisyyttäni hyväksynyt tällaisen saman termin käytön eri tason attribuuttina, mutta se ei tarkoita että hyväksyisin ajatuksen sotkemista. Jos Kopek haluaa tarkastella vasemmistolaisuutta nimenomaan valtion omaksumana attribuuttina, se ei välttämättä auta ymmärtämään lainkaan tapaa, jolla olen puhunut sanasta muun muassa evoluutiobiologisesti mutualistisena tendenssinä. Se että kutsun itseäni toisinaan ajattelultani luonteenomaisesti myös holistiseksi ei merkitse, että olisin sokea tällaisille yksityiskohdille.

[Kopek]

Lenny kirjoittaa ajatusvirheestäni ja Laika vastaa tapansa mukaan niin kuin vastaa, joten kai tästä on tehtävä se johtopäätös, että minun olisi pitänyt esittää Kiina-kysymykseni kohdalla kolmen vaihtoehdon (oikeisto, vasemmisto, keskusta) lisäksi neljäs ja ehkä vielä viideskin vaihtoehto, jotka olisivat voineet olla esimerkiksi "Kiina ei sijoitu selkeästi mihinkään kohtaan oikeisto-vasemmisto -akselilla" ja "Kysymykseen ei voi vastata".

Minua itseäni ei erityisemmin kiinnosta puhuminen oikeistosta ja vasemmistosta, koska ne ovat mielestäni käsitteitä menneisyydestä. Maailma on muuttunut, ja aatteiden edustajia voidaan jakaa eri perusteilla erilaisiin leireihin. On liberaaleja, on konservatiiveja, on internationalisteja, on nationalisteja, on kansalliskonservatiiveja, on antifasisteja...

Huomaan omalla kohdallanikin, että en minun on vaikea määritellä paikkaani perinteisellä oikeisto-vasemmisto -akselilla. Joissakin asioissa kannata arvoja, joita oikeisto kannattaa, mutta joissakin asioissa vastustan arvoja, joiden kannattaminen on suosittua oikeistolaisesti ajattelevien joukossa.

Asenteessani poliisia kohtaan olen vasemmistolaisempi kuin vasemmistoliittolaiset, ja tämä kysymys on aivan keskeinen poliittisessa ajattelussani. Talouspoliittisissa käsityksissäni löydän kuitenkin itseni oikeistolaisten joukosta.

Pienituloisena ihmisenä kannatan jo aivan luonnollisista syistä ns. hyvinvointivaltiomallia, johon kuuluu verovaroin kustannettu ilmainen koulutus ja lähes ilmainen terveydenhuolto sekä muita tukimuotoja. Nämä taas ovat perinteisesti asioita, joita vasemmisto on kannattanut ja amerikkalaista elämäntapaa ihannoiva hyvin toimeen tuleva libertaarioikeisto on vastustanut.

Kannatan kyllä libertaarisia arvoja jossakin syvällä sisimmässäni, koska täydellinen tasa-arvo, joka on poliittisen ajatteluni kulmakivi, edellyttää niiden toteutumista. Kyse on kuitenkin niin suuresta yhteiskunnallisesta muutoksesta, että se on verrattavissa kommunistiseen utopiaan, jonka on määrä tapautua joskus tulevaisuudessa, kunhan ihmiskunta on siihen kypsä. Tällä hetkellä hyvinvointivaltiomalli on väliaikaisena järjestelynä hyväksyttävä. Joskus tulevaisuudessa sitä voitaisiin kehittää libertaarisempaan suuntaan jättämättä kuitenkaan ketään heitteille.

En kannata yhteiskuntaa, jossa rikas yläluokka asuu palatseissa ja köyhät kuolevat pahvilaatikkokojuihinsa kaduille. Tähänhän äärilibertarismi on vaarassa johtaa, ja tämä asia on myös se, miksi äärilibertarismi ei voi toteutua muuten kuin mielikuvituksen tasolla. Ihmiset nimittäin lähtevät pahvilaatikkoasumuksistaan ja tekevät väkivaltaisen vallankumouksen. Tai he lähtevät joukolla äänestämään ja kaatavat siten vallitsevan järjestelmän. Edellytyksenä on kuitenkin se, että sosialistiset agitaattorit saavat heidät liikkeelle, ja miksi eivät saisi, jos yhteiskunnassa vallitsee sananvapaus ja demokratia.

Äärilibertarismi voi toimia vain diktatuurissa, ja koska se määritelmänsä mukaan ei ole diktatuurinen järjestelmä vaan siihen kuuluu sananvapaus ja demokratia, se ei voi toimia. Se sisältää jo määritelyssään mahdottomuuden. Siihen ei ensinnäkään päästä, eikä se säily, jos siihen päästäisiin. 

Äärivasemmistolaisen ja jossakin määrin myös vihervasemmistolaisen politiikan ongelma on puolestaan se, että kannatetaan samaan aikaan sellaisia asioita, jotka sulkevat pois toinen toisensa. Kannatetaan hyvinvointivaltiota, joka huolehtii kansalaisistaan, ja samaan aikaan kannatetaan avoimia rajoja ja afrikkalais-arabialais-afaganistanilaista maahanmuuttoa, joka tulee johtamaan hyvinvointivaltion tuhoutumiseen ja Brasilian tyyppisen luokkayhteiskunnan syntymiseen.

Choose: open borders or the welfare State?

https://fabiusmaximus.com/2018/11/06/predicting-results-of-immigration-in-sweden/

The majority of the poor are blacks and pardos in Brazil.

https://en.wikipedia.org/wiki/Social_apartheid_in_Brazil#/media/File:Recife_2005_JAN_25_GarbageCollection.jpg

[Laika]

Minua itseäni ei erityisemmin kiinnosta puhuminen oikeistosta ja vasemmistosta, koska ne ovat mielestäni käsitteitä menneisyydestä. Maailma on muuttunut, ja aatteiden edustajia voidaan jakaa eri perusteilla erilaisiin leireihin. On liberaaleja, on konservatiiveja, on internationalisteja, on nationalisteja, on kansalliskonservatiiveja, on antifasisteja...

Ovathan ne vanhoja käsitteitä. Ne ovat myös liukuvia käsitteitä. Esimerkiksi Neuvostoliittoa yleensä tuodaan esille osoitettaessa vasemmistolaisuuden vikoja. Olen hyväksynyt tällaisen terminologisen määrittelyn puhtaasti historiallisista syistä, vaikka yllä mainitsemasi nationalismi on antiteesi sille vasemmistolaisuudelle, jonka kautta määritän itseni. Yhtä hyvin voitaisiin puhua universalistisesta nationalismista, ja käsitteet löisivät toisiaan korville niin että päässä soi.

Siihen nähden että vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus eivät termeinä sinua kiinnosta vähääkään, jaksat varsin ehtymättömästi niiden perään kysellä. Kyllä minä tunnistan, että ne voidaan leikata analyyttisempiin peruskappaleisiinsa. Joka tapauksessa rajalinjojen vetäminen noiden määreiden välille ei ole täysin mahdotonta. Esimerkiksi sandersilaiset demokraatit edustavat selkeästi vasemmistoa, eikä Berniellä ole mitään käsitteellistä sekaannusta taustallaan kutsuessaan itseään demokraattiseksi sosialistiksi. Oma 'sosialismini' käsittäisi muun muassa:

-Prosessiajattelun korostumisen vahvan olemusajattelun sijaan
-Voimakkaampien elämänmuotojen valjastamisen palvelemaan instrumentaalisen kärsimyksen lakkauttamista (organisoitunut egalitarismi)
-Anarkistisen universalismin korostumisen hierarkisen tribalismin sijaan
-(Ontologisena käsityksenä) vahvojen yksilöiden syntymisen vasta vahvojen, keskinäisriippuvaisten yhteisöjen seurauksena, so. jälkimmäiset edeltävät ensimmäisiä
-Yhteistyöelementin preferoinnin kilpailun sijaan
-Historian ymmärtämisen pyrkimyksenä edistykseen menneisyyden nostalgisoinnin sijasta

Tietysti eri ulottuvuudet ajattelussani liittyvät toisiinsa, ne eivät ole erillisiä saarekkeita. Esimerkiksi teollinen kärsimys johtuu käsitykseni mukaan perverssistä valtasuhteen väärinkäytöksestä ja sen mahdollistavasta räikeästä spesismistä. Jaksan aina hämmästyä ihmisten tyyneyttä hyväksyä tyrannia, kunhan siitä koituu edes vähäistä hyötyä heille itselleen ja lähipiirilleen.

Poliittisen filosofian kääntäminen yhteiskunnalliseksi ohjelmaksi on vielä askel erikseen, sillä olen aivan liian vanha ja asioita nähnyt kuvitellakseni näkemyksiäni suosituiksi. Ylipäänsä ihmiset kaihtavat kaikkea työtä ja vaivaa vaativaa, ja osa ihmisistä suorastaan periaatteellisesti pyrkii kieltämään anestesian sitä rukoilevilta. Siksi mikä hyvänsä yhteistyö ei yhteistyön otsikon alla kelpaa, ja mutualistiselle anarkistillekin konflikti kuuluu poliittisten työkalujen pakkiin muiden työkalujen ohessa. Niinpä Bidenin kaltainen ehdokas ei ole 'sopiva kompromissi' eri näkemysten väliltä, vaan mainitussa kontekstissa kaltaiseni anarkisti mieluummin hajottaisi demokraattisen puolueen kahtia kuin lahjoittaa järjestelmällisen vallan asettaa ehdokkaat sen plutokraattiselle establismentille. Näkemykset voivat vaihdella, mutta ne eivät ole kuvaamassani katsomuksessa sattumanvaraisia. Siksi uskallan väittää, että merkityssisällöltään oikeisto ja vasemmisto eivät ole mielivaltaisia, kontingentteihin valtiojärjestyksiin sidottuja jalkapallojoukkueita, joiden viirit ja värit korkeintaan vaihtelevat. Ne ovat temaattisesti tietyiltä osin hyvin vahvasti antagonistisia kuten taolaisen filosofian yin ja yang, vaikka vasta yhdessä ne muodostavat poliittisen elämän todellisen substanssin.

Käyttämäni esimerkit voisivat perustua minkä hyvänsä maan poliittiseen elämään. Käytin amerikkalaista poliittista elämää siksi, että tunnen ja ymmärrän sitä paremmin kuin kiinalaista vastinettaan. Voisit muuten itse avata kiinalaista yhteiskuntaa, kun niin usein mielelläsi kyselet siitä. Minä en tunne oikeastaan yhtään kiinalaista nykypoliitikkoa nimeltä, ja hahmontunnistukseni kiinalaisissa nimissä saa sekoittamaan keskenään nekin vähät, jotka muuten muistaisin.

[Toope]

Kansallismielisyyttä leimataan natsien ääliökansallismielisyyden perusteella, vaikka suurin osa WW2:n uhreista olivat juuri kansallisvaltioita.
Sosialismin kohdallakin toki kaikkea voidaan leimata Stalinin ja Maon kymmeniin miljooniin uhreihin (terv. Anna Kontula).