Vasemmistolaisuus - mitä se on?

[-:)lauri]

Itse haluaisin PS:n ja Kokoomuksen siirtyvän askeleen oikealle ja vähentävän suomalaista turhuutta julkissektorilla. Edes jonkun miljardin verran...

PS ja Kok liian kommuni.. sosialistisia Toopelle? Ohoh

Ei ole uusi tieto. Olen laittanut merkille, että Toopen ajatukset sijoittuvat jonnekin Suomen Sisu - pvl -akselille sillä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta edes persuissa ei ajeta kauttaaltaan yhtä taantunutta politiikkaa kuin mitä Toopen julistamisessa ajetaan.

[Toope]

Itse haluaisin PS:n ja Kokoomuksen siirtyvän askeleen oikealle ja vähentävän suomalaista turhuutta julkissektorilla. Edes jonkun miljardin verran...

PS ja Kok liian kommuni.. sosialistisia Toopelle? Ohoh

Ei ole uusi tieto. Olen laittanut merkille, että Toopen ajatukset sijoittuvat jonnekin Suomen Sisu - pvl -akselille sillä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta edes persuissa ei ajeta kauttaaltaan yhtä taantunutta politiikkaa kuin mitä Toopen julistamisessa ajetaan.

Onko taantunutta politiikkaa se, että haluan enemmän liberalismia ja vähemmän rajoituksia yhteiskuntamme talouselämään? Tuohan tarkoittaa liberalismia.
Yhteiskunnassamme on rajoituksia aivan hirvittäviä määriä. Juuri ne haittaavat yritystoimintaa ja siten elinkeinoelämää ja työllistymistä. Vähempi valvonta johtaa siihen, että yritteliäisyys kannattaa. Jos tuota pidät ääriajatteluna, katso peiliin!

[Saares]

Tällaistakin esitetään. Tämä on taidettu jo täällä mainita, mutta kertaus ei ole pahaksi.

https://juhanavartiainen.fi/2019/perussuomalaiset-on-vasemmistopuolue/

Jos nationalistit ovat äärioikeistoa, mitä ovat libertaristit?

Laika on kirjoittanut paljon tähän ketjuun, mutta en ole vieläkään oikein selvillä, millaista yhteiskuntaa hän kannattaa. Missä kohdalla oikeisto-vasemmisto-konservatismi-liberalismi -kentässä hän on? Onko nykyinen SDP:n ja Vasemmistoliiton ja Vihreiden ja Keskustan ja RKP:n Suomi ihannevaltio, jossa perussuomalaisten väsähtänyt räksytys sivusta on vain viihdettä.

Täytyyhän nyt jokaisella joku vihattava olla. Joillekin se on mamut, joillekin persut, joillekin vihervasurit, joillekin porvarit, joillekin kommarit. Minulle... tiedätte kyllä.

Jos Kansan uutiset ei riitä niin...https://www.tiedonantaja.fi/paasykielletty

[Laika]

Laika on kirjoittanut paljon tähän ketjuun, mutta en ole vieläkään oikein selvillä, millaista yhteiskuntaa hän kannattaa. Missä kohdalla oikeisto-vasemmisto-konservatismi-liberalismi -kentässä hän on?

Puolustan tietenkin kaikkea hyvää ja vastustan kaikkea pahaa.

Se on pitkälti vastauksen muoto, jollaisen kysymys houkuttelee esiin. Siksi kysymys yhteiskunnallisesta hyvästä täytyy jakaa kahtia ideaaliin tai utopiaan ja päivän tavoitteisiin tai strategiaan, kannatettavien hankkeiden ja vastustettavien hankkeiden muodossa. Voimme mennä hyvillä mielin iltaisin nukkumaan poliittisten päivänkamppailujen jäljiltä tietäen, että huomenna kohtaamme jälleen uusia ja eilisiäkin.

Olennainen kysymys on myös se, miksi vastustamme tai puolustamme hankkeita. Esimerkiksi syyni vastustaa suomalaisen telakkateollisuuden tukia juontaa juurensa valtavirtataloustieteen näkemykselle resursseista. Niin kauan kuin valtio tukee turpeen tuottamista tai laivojen rakentelua, resurssit kohdennetaan vanhentuviin ja ympäristön hitaasti turmeleviin aloihin. Minä siis en pidä hyvinvointia euromääräisenä summana, jonka yli tienatessaan jokin 1950-luvulta mukaan otettu kuvitelma hyvinvoinnista toteutuisi. Yhteiskunnallinen hyvä toimii sillä tavoin ainoastaan 1950-luvun kontekstissa, missä yritetään poistaa absoluuttinen köyhyys. Siinä määrin kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on pahoinvointia, ei sitä korjata pelkästään jakelemalla palkankorotuksia ja korkeampia sosiaalitukia, vaan kouluttamalla heitä kehittämään itselleen ja toisilleen parempia toteuttamiskelpoisia päämääriä.

Näet, en pidä sattumana vasemmistoon kohdistuvan kritiikin luonnetta, kun vasemmistoa haukutaan maailmaa syleileväksi. Kukaan rehellinen vasemmistolainen ei voi olla näkemättä todellisen elintasokuilun tänä päivänä lankeavan etelän ja pohjoisen välille maailmanlaajuisesti. Jos perinteistä vasemmistopolitiikkaa sosiaalisena vastuuna ajatellaan, se on välttämättä aina kansainvälistä työtä. Kritiikin terä kohdistuu kansainväliseen kauppajärjestelmään ja huolettomaan myöntyväisyyteen tehdä kauppasopimuksia vailla sosiaalista vastuuta. Euroopan kauppakumppaneilta tulisi vaatia sekä ympäristö- että sosiaalisia normeja vastineeksi sopimuksista, vaikka se nostaisi ostettavien tuotteiden hintoja meidän näkökulmastamme.

On kuitenkin päivänselvää, että jos ryhdyn hahmottelemaan tässä jonkinlaista globaalia poliittista strategiaa, kirjoitan ennemminkin kirjan tai kirjahyllyllisen kuin annan kompaktin foorumivastauksen, jollaista lukija saattaisi säädyllisessä mitassa kommentoida. Ideaalien ja utopioiden näkökulmasta olennaista on huomata, että edellisessä katsannossa nykyjärjestelmä on paljon mädännäisempi miltä se näyttää loppukäyttäjän eli suomalaisen kuluttajan asemassa. En rehellisesti usko mihinkään muutokseen niin kauan, kuin kapitalismin voittona nimettyä hegemoniaa (jota Kiinan kommunistipuolue valtaansa pönkittääkseen kutsuu ironisesti sosialismin voitoksi) edelleen liputtavat eivät ota pienintäkään vastuuta järjestelmän sivutuotteista, varsinkaan etenevästä ekokatastrofista. Vasemmisto kun on poliittisesti liian heikko ajaakseen läpi muutoksia kaupassa ja tuotannossa, jos ja kun oikeistossa edelleen härkäpäisesti uskotaan järjestelmän korjaavan epäkohtansa talousliberaalin magian keinoin ilman erillisiä poliittisia päätöksiä.

Ymmärtääksemme valtaa nykyään de fakto, täytyy nähdä Jeff Bezosin kaltaisten miesten poliittinen painoarvo. Kahlitsemattoman kapitalismin looginen päätepiste näet ei ole demokratia, niin kuin meille uskoteltiin kylmän sodan aikana. Sen päätepiste on eräänlainen feodalismia muistuttava järjestys, missä pääomavaltainen väestö on vapaa liikkumaan, mutta jonka omistusten piiriin jäävä väestö ei. Nationalismi on pelkkä fasadi vaurauteen perustuvassa nokkimisjärjestyksessä: maailman kurjimmat ja köyhimmät eivät kuitenkaan pääse koskaan äänestämään vallitsevan kansainvälisen järjestyksen puitteissa itselleen sosiaaliturvaa, kansaneläkettä tai minimipalkkaa. Venezuelassa he yrittivät, ja siitä seurasi kansainvälinen interventio. Kreikkalaiset yrittivät samaa, ja siitä seurasi ylempi poliittinen käskynanto ulkoa. Nigerian kaltaisissa maissa ulkomaiset yhtiöt ovat ostaneet kaikki poliittiset päätöksentekijät kautta linjan, joten nimellisesti äänestettävällä vaihtoehdolla ei ole edes väliä. Niinpä kansallinen suvereniteetti on pitkälti illuusio. Todellinen valta jälkikapitalistisessa maailmassa nykyään perustuu pääomiin ja rahoittajan vallankäyttöön, missä kansallisia hallituksia käytetään lähinnä tosiasian kätkemiseksi ja kansanvaltaisuuden leiman antamiseksi etukäteen sovituille lehmänkaupoille*.

Edellisessä järjestyksessä vasemmiston ja oikeiston välinen ero on lähinnä se, onnistuuko poliittinen establishmentti yksityistämään vanhat valtiolliset osat vai ei. Suomessa sitä yritettiin viimeksi Sipilän hallituksen aikana, jolloin tulilinjalla oli terveydenhuolto. Anglosaksinen maailma, jota on pidettävä monesta syystä uusliberaalin politiikan airueena, yksityistämispolitiikan kohteina ovat olleet koulujärjestelmä, vesihuolto, vankeinhoito, terveydenhuolto ja armeija. Siksi elämme niin lähellä Blade Runnerin fiktionaalista kuvausta, ettei Phillip Dick olisi luultavasti osannut kuvitella osuvansa niin lähelle totuutta:


However, beyond particular components, Blade Runner arguably gets something much more fundamental right, which is the world's socio-political outlook in 2019 – and that isn't particularly welcome, according to Michi Trota, who is a media critic and the non-fiction editor of the science-fiction periodical, Uncanny Magazine.

"It's disappointing, to say the least, that what Blade Runner 'predicted' accurately is a dystopian landscape shaped by corporate influence and interests, mass industrialisation's detrimental effect on the environment, the police state, and the whims of the rich and powerful resulting in chaos and violence, suffered by the socially marginalised."


Suomalainen vasemmisto on tietenkin alennustilassa, koska suomalaisen yleisön ei pitäisi periaatteessa kuulua lainkaan sen edunsaajiin, jotta vasemmisto olisi uskollinen omille ideaaleilleen. 'Maailmaa syleilevän vasemmiston' kritiikki tulee oikeistosta, eli ennen muuta perussuomalaisilta suomalaisessa kontekstissa. Nationalismi on vasemmiston antiteesi luonnollisista syistä, jotka mainitsin. Juhana Vartiainen katselee asioita niin tottuneesti kansallisesta perspektiivistä, ettei hän osaa edes kyseenalaistaa valtiollista kehikkoa kapitalistisen vallankäytön välineenä. Vastaavasti näissä keskusteluissa vasemmiston ja oikeiston välisestä erosta on vikana, että saatamme herkästi kuvitella kaksi eri paradigmaa, joista voisimme muka valita. Mitään valintaa ei ole -elämme läpeensä kapitalistisessa maailmassa, missä vaihtoehtoiset poliittiset järjestykset ovat joko sisäänpäin kääntyneitä totalitaarisia umpikujia tai ulkoapäin piiritettyjä nationalistijoukkioita. Sikäli kuin kansainvälisiä organisatorisia vallankäyttäjiä on olemassa, ne ovat kaupallisen intressin läpitunkemia, ja ajavat samaa politiikkaa kaikkialla maailmassa. Siihen kategoriaan lasken jopa Yhdysvaltain hallituksen ja europarlamentin, vaikkakin niiden asialistojen sisällöissä on eittämättömiä aste-eroja. Huomaa silti niiden tekevän yhteistyötä keskenään, sillä ne eivät ole paradigmaattisia kilpailijoita. Jyrki Kataista ei haittaa tehdä kauppasopimusta eteläamerikkalaisen bolsonaristan kanssa, eikä Donald Trumpia haittaa veljeillä ulkomaisten autokraattiveljiensä kanssa.

Onko nykyinen SDP:n ja Vasemmistoliiton ja Vihreiden ja Keskustan ja RKP:n Suomi ihannevaltio, jossa perussuomalaisten väsähtänyt räksytys sivusta on vain viihdettä.

Sanotaan vaikka, että on viihdyttävämpää katsoa ympärillä olevan maailman romahtamista vip-katsomosta käsin. Vanhan koulukunnan partakommaritkin silti käsittivät, ettei valtaapitävä luokka rupea kyseenalaistamaan vallitsevaa valtajärjestystä. Siinä suhteessa perinteinen marxilainen vasemmisto virheineenkin oli valta-analyysissään paljon kyynisempi kuin nykyisiä liberaali-idealisteja ivattaessa annetaan vasemmistolle krediittiä.

Jos edellinen kuulostaa kovin abstraktilta ja haluaa konkreettisemmin puolustaa hyvää vastustamalla pahaa, paras veto on lyödä rahansa jonkin kansainvälisen eläinsuojelujärjestön puolesta. Se olisi vasemmistolaista politiikkaa konkreettisimmillaan. Esimerkiksi minun sydäntäni paljon lähempänä on Humane Society International kuin Vasemmistoliitto.



*Mainitsemieni perussuomalaisten, niin kuin heidän eurooppalaisten aateveljiensä, naiivi kohta on siinä, miten he kuvittelevat riippumattoman kansanvaltaisen päätöksenteon olevan mahdollista tai edes suotava vaihtoehto näissä oloissa. Suomen eroaminen EU:sta tuskin tekisi suomalaisista yhtään 'suvereenimpia' kuin he ovat. Vanhan polven nationalistit ilmeisesti uskovat vilpittömästi, että ratas voi irroittaa itsensä muusta koneistosta ja määrätä tekemisistään itsenäisesti, olkoonkin että ajatuksen kumoavia todisteita riittää viime vuosilta yllinkyllin.

[safiiri]

Mitenköhän itsesi mahdat ajatella noissa luokittelussasi. Oletko mielestäsi ahkera ja ansiokas vai laiska ja turhimus? Ja ennen kaikkea - millä perusteella? Katsotko perusteeksi työsi määrän vai varakkuutesi? Katsotko perusteeksi asenteesi vai saavutuksesi ja menestyksesi ? Mikä olisi peruste, miksi sinua emme luokittelisi laiskaksi ja turhimukseksi? Oletko ahkeroinut itsesi rikkaaksi ja työskentelylläsi saavuttanut merkittäviä tuloksia? Oletko saavuttanut edes tyytyväisyyden elämääsi?

En tässä arvioi itseäni, koska en pidä tavastasi vetää asiaa henkilökohtaisuuksiin.

Totean sen, että ihmisissä on eroja. Jotkut yrittävät, työskentelevät enemmän kuin toiset. Siksi heillä saa olla rahaakin enemmän.
Se on pelkästään reilua.

Siispä jää epäilys, että muita kyllä arviot siten, että saavat täsmälleen sen mitä ansaitsevatkin, mutta itsellesi olet kyllä armollisempi ja ajattelet, ettet olekaan saanut ansaitsemaasi. Miksei vaikkapa yliopistoissa vaikuttavat ihmiset olekaan mielestäsi valikoituneet ansioidensa ja kykyjensä mukaan, vaan taustalle kuvittelet jonkun hämärän poliittisen salaliiton? Miksei valtamedia ole kasvanut kokoonsa ja vaikutusvaltaansa ansioidensa ansioista, vaan jollain vilunkipelillä? Miksei se vaihtoehtomedia ole vain vaihtoehtoista ja vähän pienemmän mittakaavan toimintaa juuri siksi, koska se ei pysty muuhun? Mikseivät tytöt loistakaan koulussa ja haali opiskelupaikkoja ansioidensa ja lahjojensa takia, vaan kyseessä täytyy olla jokin epäreiluus poikia kohtaan? Mikseivät maahamme tulevat muuttajat olekaan ansainneet paikkaA yhteiskunnassamme, vaikka ovat selvinneet tänne saakka?

Jos jokainen on jo ansioidensa mukaisessa asemassa, miksi yhteiskuntaamme pitäisi mihinkään suuntaan yrittää muuttaa? Kaikkihan on jo mallillaan ja jos inha vihervasemmisto näyttää liiaksi vaikuttavan kehityksen suuntaan, se johtuu vain siitä, että he ansaitsevatKin päästä kehitystä ohjaamaan. Jos persut eivät saamistaan äänimääristä huolimatta kykene pääsemään hallitusvastuuseen (tai sinne päästessään eivät pysty asemiaan säilyttämään), eikö ole loogista todeta, että heillä nyt vain ei rahkeet riitä? Candidemaisesti: Me elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. TUrha urputtaa ja vaatia jotakin. Kaikki menee kuitenkin kuten kuuluukin. Todiste siitä on toteutuneet tapahtumat.

[Saares]

"Safiiri: Jos jokainen on jo ansioidensa mukaisessa asemassa, miksi yhteiskuntaamme pitäisi mihinkään suuntaan yrittää muuttaa? Kaikkihan on jo mallillaan ja jos inha vihervasemmisto näyttää liiaksi vaikuttavan kehityksen suuntaan, se johtuu vain siitä, että he ansaitsevatKin päästä kehitystä ohjaamaan."
Aika aikaa kutakin. Onko ihme jos aatteet muuttuvat ja "uudet" pääsevät pinnalle?

[safiiri]

"Safiiri: Jos jokainen on jo ansioidensa mukaisessa asemassa, miksi yhteiskuntaamme pitäisi mihinkään suuntaan yrittää muuttaa? Kaikkihan on jo mallillaan ja jos inha vihervasemmisto näyttää liiaksi vaikuttavan kehityksen suuntaan, se johtuu vain siitä, että he ansaitsevatKin päästä kehitystä ohjaamaan."
Aika aikaa kutakin. Onko ihme jos aatteet muuttuvat ja "uudet" pääsevät pinnalle?

Et sä näköjään onnistu tuossa lainaamisessa, vaikka teetkin sen teknisesti yksinkertaisemmalla tavalla.

[Toope]

Tee töitä enemmän ja kouluttaudu enemmän = Ansaitset parempaa palkkaa.
Safiiri, noin tuo vaan on ja pitääkin olla.

[-:)lauri]

Tee töitä enemmän ja kouluttaudu enemmän = Ansaitset parempaa palkkaa.
Safiiri, noin tuo vaan on ja pitääkin olla.

Niin onnellisesti, että ahkeruus ja koulutustaso olisivat palkkatason keskeisimmät tekijät toimii korkeintaan joidenkin alojen sisällä. Toisin on kellokortti- jms-aloilla, joissa liiallinen ahkeruus ei ole työsopimisten puitteissa tai läkisäätesesti (työturvallisuuden vuoksi) sallittua. Samaten nuo kaksi eivät ole muutenkaan aina ainoat tai edes aina merkityksellisimmät muuttujat palkkatasossa.

[Toope]

Tee töitä enemmän ja kouluttaudu enemmän = Ansaitset parempaa palkkaa.
Safiiri, noin tuo vaan on ja pitääkin olla.

Niin onnellisesti, että ahkeruus ja koulutustaso olisivat palkkatason keskeisimmät tekijät toimii korkeintaan joidenkin alojen sisällä. Toisin on kellokortti- jms-aloilla, joissa liiallinen ahkeruus ei ole työsopimisten puitteissa tai läkisäätesesti (työturvallisuuden vuoksi) sallittua. Samaten nuo kaksi eivät ole muutenkaan aina ainoat tai edes aina merkityksellisimmät muuttujat palkkatasossa.

Eikö hyvä työntekijä voisi hierarkiassa nousta ylemmäs?

[-:)lauri]

Tee töitä enemmän ja kouluttaudu enemmän = Ansaitset parempaa palkkaa.
Safiiri, noin tuo vaan on ja pitääkin olla.

Niin onnellisesti, että ahkeruus ja koulutustaso olisivat palkkatason keskeisimmät tekijät toimii korkeintaan joidenkin alojen sisällä. Toisin on kellokortti- jms-aloilla, joissa liiallinen ahkeruus ei ole työsopimisten puitteissa tai läkisäätesesti (työturvallisuuden vuoksi) sallittua. Samaten nuo kaksi eivät ole muutenkaan aina ainoat tai edes aina merkityksellisimmät muuttujat palkkatasossa.

Eikö hyvä työntekijä voisi hierarkiassa nousta ylemmäs?

En tunne käymääsi keskustelua Safiirin kanssa, joten en ymmärrä, mihin tämä kysymyksesi liittyy. Kommentoin vain ilmeistä tosiasiaa, ettei tilanne tosiaan työmarkkinoilla ole mainitsemasi.

[Toope]

Kommentoin vain ilmeistä tosiasiaa, ettei tilanne tosiaan työmarkkinoilla ole mainitsemasi.

Eikö hyvä työntekijä siis voisi kyvyillään nousta ylemmäs ja tienata paremmin? Jos ei, miksi ei?

[Xantippa]

Tee töitä enemmän ja kouluttaudu enemmän = Ansaitset parempaa palkkaa.
Safiiri, noin tuo vaan on ja pitääkin olla.

Tuohan on ihan tyhmää toimintaa. Mieluummin synny rikkaille vanhemmille rikkaaseen sukuun ja ellei se onnistu, mene rikkaisiin naimisiin ilman avioehtoa. Kaikkein mieluiten synny rikkaille vanhemmille sekä mene rikkaisiin naimisiin.

Näin se vain on ja olla pitääkin.

T: Xante

[safiiri]

Kommentoin vain ilmeistä tosiasiaa, ettei tilanne tosiaan työmarkkinoilla ole mainitsemasi.

Eikö hyvä työntekijä siis voisi kyvyillään nousta ylemmäs ja tienata paremmin? Jos ei, miksi ei?

Joskus voi, mutta usein ei. Hyvä asema työmarkkinoilla on yleensä tulosta monien onnellisten sattumien summasta. Ne nuoret, jotka esim. sattuivat valmistumaan opinnoistaan juuri sopivasti 90-luvun lamaan, eivät ahkeroimalla tai kyvykkyydellään koskaan saaneet samanlaisia mahdollisuuksia kuin ne, jotka ehtivät ihan vain aiemman syntymävuotensa takia saada jalansijan ammattialallaan jo 80-luvun kiihkeän taloudellisen toimeliaisuuden aikaan. Eikä heitä myöhemminkään otettu avosyln vastaan, sillä tulossa oli taas uusia sirkeäsilmiä vastavalmistuneita. On aika paksua väittää, että tilanne olisi noiden huonolla hetkellä työelämään siirtyneiden oma vika, omaa laiskuutta ja omaa kyvyttömyyttä. 90-luvun lama Oli ihan muiden aiheuttama sotku, johon syyllisiä eivät taatusti olleet vasta opintojaan viimeistelevät nuoret. Silti tutkimukset kertovat karusti, että nuo silloin työttömyyden kasvuun ja talouden hiipumiseen valmistuneet eivät ole myöhemminkään saaneet kurottua umpeen tuota kuoppaa. Heille ei ura urjennut myöhemminkään. Ei ole oletettavaa, että ihan vain sattumalta juuri koko tuo ikäluokka olisi ollut laiskaa ja kykenemätöntä. Erona aiempaan oli vain tuo yhteiskunnassa silloin ja pahalla hetkellä vallinnut lama, jonka synty oli eräiden ns. onnistuneiden ja ahkerien ja kyvykkäiden aikaansaamaa.

Kumpi sinä olet itse? Kyvytön vai laiska, kun et vielä olekaan hankkinut itsellesi merkittävää omaisuutta? Jos et itse omalla kohdallasi tunnusta, että kaikki on vain omaa syytäsi (eikä johdu vihervasemmistolaisista tai maahanmuuttajista tai feministeistä), on pelkkää itsepetosta esittää, että muiden kohdalla kuitenkin muka näin olisi. Jos uskot OMAAN VÄITTEESEESI, on selvää, että pojat pärjää koulussa huonosti ja eikä ahkeroi ansaitakseen opiskelupaikkoja ihan vain oman kyvyttömyytensä ja laiskuutensa tähden. Mikään ei estä heitä toimimasta ahkerammin. Naiskiintiöitä tai pojille asetettuja erityisiä esteitä ei ole, vaan heillä on täsin samat mahdollisuudet kuin niillä kympin tytöilläkin. Oma moka, jos eivät niihin tartu. Hanki edes taiteellisia kykyjä ja ansioita, niin voit sitten hakea työskentelyapurahan, jonka turvin voit elellä lokoisasti. Mikä estää - ellei pelkkä oma saamattomuutesi? Ihan turha vedota "kavereilleen antoivat". Samaa voi väittää sitten myös hyvin palkatuista työpaikoista ja muista urapolun vaiheista. Nyt yrität väittää, että vastoin tutkimuksia, juuri sellaiset tekijät eivät ole työmarkkinoilla totta. No sitten ei pidä juuri sellaisista tekijöistä itse koko ajan valittaa apurahojen suhteen tai koulumenestyksen suhteen tai opiskelupaikkojen suhteen.

[Kopek]

Kun Laika edelleenkin silloin tällöin muistuttaa vanhasta kirjoituksestani, jossa vitsailin, että Gazan rajalla Anna  Kontula löysi sisäisen kansallissosialistinsa, niin jatkanpa hieman tällä samalla ajatuksella leikittelyä.

Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli Kiinasta. Siinä esitettiin, että kiinalainen yhteiskuntajärjestelmä yksityisine firmoineen ja bisnesmiljonääreineen on edelleenkin kommunismia, vaikka se joidenkin silmissä saattaa näyttää jo kapitalismilta.

Jos noin on, niin miksi Saksassa aikoinaan toteutettu kansallissosialismi ei voisi olla sosialismia. Kertoohan jo nimikin siitä. Se ei vain ole internationaalista sosialismia kuten Neuvostoliiton johdolla toteutettu sosialismi vaan kansallista.

Kiinan politiikka on kansallista. Maassa toteutetaan "sosialismia", jossa on piirteitä kapitalismista. Yli miljoona islaminuskoista uiguuria on suljettu keskitysleireille. Heitä uudelleenkoulutetaan. Jos Kiina joutuisi suursodan pyörteisiin, ei ole mitään takeita siitä, etteivätkö uiguurit vain salaperäisesti katoaisi jonnekin, kun maailman huomio olisi keskittynyt muihin asioihin. Näinhän Saksakin pyrki ratkaisemaan juutalaisuskoisten "siirtämisen" kaikessa hiljaisuudessa.

Anna Kontula on myöntänyt olevansa eduskunnan ainoa kommunisti. Hän puolustaa palestiinan kansan oikeuksia juutalaisia vastaan. Hitler puolusti Saksan kansan oikeuksia juutalaisia vastaan. Kommunismi on ateistinen ja kristinuskon vastainen oppi kuten oli pohjimmiltaan kansallissosialismikin.

Hitler ja eräät muut johtavat natsit olivat enemmän tai vähemmän kristinuskon vastaisia, vaikka he ehkä muodollisesti kuuluivatkin johonkin kirkkokuntaan, johon heidät oli lapsina liitetty, ja käytännöllisistä syistä pitivät edelleen yllä jonkinlaista krisitillisyyden kulissia kansan syvien rivien mieliksi.

https://medium.com/@PaulHJossey/the-nazis-were-leftists-deal-with-it-b7f12cc53b6f

https://www.marxists.org/suomi/historia/suomen-luokkasota/ch01.htm