Tekoälyteknologia

[A.V. Vatanen]

Tekoälyketjua toivottiin ja siksi ajattelin tällaisen laittaa.....

Olen ihmetellyt miksei tekoälyä sovelleta jo laajasti terveydenhoidossa, joka minusta tuntuu luontaisimmalta tekoälyn soveltamisalueelta. Tekoäly päihittää varmasti ja helposti yleislääkärin tiedot ja kyvyt. Diagnoosit, hoitosuunnitelmat, ennusteet jne.. Luultavasti kyse on siitä, että potillat haluavat valitella vaivojaan empaattiseksi koetulle ihmselle, joka muisti ja kokemukset ovat hyvin rajalliset.

"Tekoälylääkäreitä" kyllä on ja testeissä ne ovat selvästi päihittäneet kokeneetkin ihmislääkärit mm. syöpädiagnoosit ja koomapotilaiden toipumisennusteet.

Täältä tullaan samaan apua tulevan soten kustannuksiin ja lääkäripulaan. Uskon.


AV.

[Brutto]

"Tekoälylääkäreitä" kyllä on ja testeissä ne ovat selvästi päihittäneet kokeneetkin ihmislääkärit

Tunnen parikin ihmislääkäriä, jotka tekoäly pystyy päihittämään jopa Turingin testissä. Ovat vakuutuslääkäreitä...

[Hayabusa]

Robottilääkärit tulevat ja orgaaniset jäärät heitetään biojätteisiin. Tätähän kaikkea uutta vastustava osa lääkäreistä pelkää. Jälleen yksi ammattikunta pudotetaan jumalaiselta jalustalta kuolevaisten joukkoon ja hyvä niin.

[Karikko]

Lääkäreiden varsinainen tehtävä on tuottaa voittoa lääkefirmoille. Ainakin, jos uskomme lääkefirmojen osaketuottojen jatkuvaan kasvuun.

Nykyisin kalatkaan eivä liene masentuneita, kun niiden masennusaineiden jäämiä on mitattu on niissä ollut suuria arvoja. Eivät taida suodattautua vedenpuhdistamoissa pois, sillä ilmeisen todennäköisesti kalat saavat niitä eliympäristöstään.

[-:)lauri]

Menin tilaamaan Storytelin kuukaudeksi kun sain sen ilmatteeksi ja samalla sain sponsoroitua tahoa, joka toivoi tällaista sponsorointia. Luulin otsikkotietojen perusteella, että heillä olisi valikoimassa tekoäly-kirjoja. Kun nyt sitten tutustuin kirjojen esittelyteksteihin, nämä kirjat ovat ilmeisesti tarkoitettu managereille tms, joita kiinnostaa lähinnä vain oivaltavat adjektiivit.

Itseäni ei taas kiinnosta niinkään adjektiivit vaan perusalgoritmit ja testitapaukset eli enempikin oppikirjat kuin yleisen tason esittelyt teknologiasta.

Tällä hetkellä ainoat järkevänhintaiset ja oletettavasti asiansa ajavat oppimateriaalit löytyvät Stranfordin ja Helsingin yliopistojen sivuilta (ne jotka ovat netissä ilmatteeksi) ja udemystä, jossa on kurssit tarjousajankohtina ehkä reilun kympin kappale. Nämä eivät ole niinkään e-kirjallisuutta vaan enempikin tutoriaaleja sikäli jos ero e-oppikirjan ja tutoriaalin välille on vedettävissä.

Eli Strorytellin tilauksen voin turvallisesti irtisanoa. Mutta siellä olisi vajaalla parilla kympillä kuukaudessa luettavissa ja kuunneltavissa ilmeisen paljon e-kirjallisuutta.

Helmetissä eli pääkaupunkiseudun kirjaston verkkoportaalissa ei ole paljoa juuri tekoälyyn liittyvää e-lirjallisuutta, mutta jos on pääkaupunkiseudun kirjastokortti kannattaa sieltä ainakin silloin tällöin tarkistaa löytyykö jotain lainattavaa.

Tiedättekö muita e-kirjojen välittäjiä/vuokraajia netistä kuin Storytel?

[-:)lauri]

^Olisitte heti sanoneet, että kanattaisi hommata Helsingin yliopiston kirjastokortti. Tai siis "olisi kannattanut hommata", sillä toistaiseksi ja koronasta johtuen korttia ei myönnetä muille kuin oppilaille ja heillekin vain poikkeustapauksissa. No olettaen, että hommaan tekoälyn harjoitteluun nykyistä konettani soveliaamman koneen joskus ehkä elokuussa, voi olla, että silloin olisi jo mahdollista saada Yliopiston kirjastokortti. Helsingin yliopiston kirjaston e-kirja-ainaisto ainakin otsikoiden määrän perusteella, näyttää suhteellisen laajalta. Ehkäpä joukkoon on eksynyt oppikirja jos toinenkin. Olisi tosin niin mukava kuitenkin lukea hieman teoriaa tässä alkuun ja vasta sen jälkeen lyödä kädet saveen. Eli sen vuoksi e-kirjallisuus kiinnostaa erityisesti juuri nyt.

[-:)lauri]

Amerikan kielellä vaikuttaisi löytyvän sellainen kuin https://archive.org/, jonne voi tehdä tunnarit ja josta löytyy ainakin jonkinlaista ilmaista ja ainakin oppikirjallisuutta.

Onko tämä nyt ihan oikea ketju? Voisiko joku vinkata paremman paikan?

[a4]

Amerikan kielellä vaikuttaisi löytyvän sellainen kuin https://archive.org/, jonne voi tehdä tunnarit ja josta löytyy ainakin jonkinlaista ilmaista ja ainakin oppikirjallisuutta.

Onko tämä nyt ihan oikea ketju? Voisiko joku vinkata paremman paikan?

Entäs tämä?:
https://www.elementsofai.com/fi/

[-:)lauri]

Amerikan kielellä vaikuttaisi löytyvän sellainen kuin https://archive.org/, jonne voi tehdä tunnarit ja josta löytyy ainakin jonkinlaista ilmaista ja ainakin oppikirjallisuutta.

Onko tämä nyt ihan oikea ketju? Voisiko joku vinkata paremman paikan?

Entäs tämä?:
https://www.elementsofai.com/fi/

Kiitos. Viittasinkin tuohon Helsingin yliopiston sisältöön täällä https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg61158.html#msg61158 mainitsematta juuri tuon kurssin nimeä (ilmeisesti ainut tekoälyä koskeva ja/tai ilmainen ja muille kuin opiskelijoille tarjolla oleva suomalainen verkkosisältö). Mutta on varmaan joo paikallaan nostaa tuo erikseen tekoälyn yhteydessä esille. Olen tosin tuon jo käynyt. Oikein hyvä yleisluontoinen kuvaus alueesta, joskin liian vähän informaatiota tekoälyohjelmien tekemisen.

[a4]

Tässä vielä lyhyt pdf-kurssi muillekin tekoälyyn: https://tekoalymentorit.fi/wp-content/uploads/sites/41/2018/11/Tekoälykoulutus-seniorimentoreille-jakoon.pdf

Googlatessa osui silmään myös mainintoja tekoälyharrastajien Tekoälykoti.fi-sivustosta, mutta se näyttää olevan jo kuopattuna nettisivujen tulikivijärveen. Ellei ole siirtynyt Tor-verkkoon.

Katselen juuri Yle Areenalta hyvää realistisen oloista ranskalaista tv-sarjaa vakoilusta, jonka 4. tuotantokaudella käydään hakkereiden voimin hyökkäilemässä ja vakoilemassa Venäjän tekoälytutkimusta. Muutenkin sarjassa paljon teknologista vakoilua ja yleisimpänä aseena kännykät. https://areena.yle.fi/1-50272209

Täällä on jotain käytännön kokeiluja koodeineen: https://experiments.withgoogle.com/collection/ai

Ehkä Youtubesta löytyisi kirjojen sijasta opetusvideoita ja lisätietoa? Esim.: WRITING MY FIRST MACHINE LEARNING GAME! (1/4)

[a4]

Oletko kirjojen lukijana dippailija, rännittäjä vai normikalle?
Entä miten ekirjabisnes ja tekoäly muuttavat kirjallisuutta?
Rännitä tämä: https://kertojanaani.fi/tekoaly-ja-kirjat/

[-:)lauri]

Tuli mieleen, että kun neuroni saa hermoimpulssin ja täyttää sen seurauksena itsensä netrium-ioneilla, niin täyttääkö se aina itsensä riittävän täyteen natriumioneita, jotta kynnysarvo ylittyisi, vai voiko se täyttää itsensä natriumioneilla alle tuon kyynysarvonsa? Jos se voi täyttää itsensä alle tuon kynnysarvon, niin jos neuroni saa uuden hermoimpulssin, riittääkö tällä kerta pienempi impulssi siihen, että edellisen kerran ja tämän udemman kerran hermosolun sisään päästetyt netrium-ionit ylittävät kynnysarvon?

Kun nyt sitten mietimme kuinka "neuroni" toimii normaalissa tekoälyssä, niin onko sillä edes analogisesti samalla tavalla muisti integroituna johonkin yhtälöön, joka muistaisi, että paljonko kyseinen neuroni on saanut ärsykettä aiemmin, että se tietäisi kynnysarvon ylittyessä aktivoitua vaikka nuo kerrat yksin eivät aktivaatioon vielä riittäisikään? Liittyykö koneoppimisessa käytetty termi backpropagation tähän vai onko sen funktio joku toinen?

Vastaan itselleni: en tietysti tiedä, onko sama asia, mutta sinisiä pylpyröitä, joissa pallo tai kolmio, sisältävät LSTM, GRU tai NTM -keinotekoiset hermoverkot, sisältänee ilmeisesti jonkinlaisen muistin "neuroneissa" tai tavassa, jolla ne operoivat.

[-:)lauri]

Harri Valpolalta mielenkiintoinen Ted-luento tekoälystä viime vuodelta.

[a4]

Peliympäristöt ovat mielenkiintoisia hiekkalaatikoita myös tekoälytutkimukselle.
OpenAI Plays Hide and Seek…and Breaks The Game!
Tekoälykäs sohvaperuna: This Curious AI Beats Many Games...and Gets Addicted to the TV

Tekoäly on lisäksi shakin ja gon lisäksi voittanut huippupelaajia jo esportin puolella videopeleissäkin.

[-:)lauri]

Viimeksi kun joskus vuosia sitten asiaan tutustuin, oltiin yleisesti sitä mieltä, ettei tietokoneet osaa valita parasta tekoälyalgoritmia ratkoa jotain tiettyä ongelmaa ja että tähän tarvittaisiin ihmistä.

Mitä jos yhdistetään
1. Ongelman ominaisuuksien tutkiminen (Ohjaamaton oppiminen)
2. Laitetaan kone kokeilemaan kaikkia tunnettuja algoritmeja ongelman ratkaisemiseksi (parhaimmasta huonoimpaan mikäli järjestys on tiedossa) (Brute force - ish)
3. Tarkistetaan kuinka hyvin tulos vastaa todellisuutta (Ohjattu oppiminen)
4. Muistetaan ongelmanratkaisualgoritmien paremmuusjärjestys eli millaiset ominaisuudet ongelmassa ja mikä algoritmi ratkaisi sen parhaiten ja päivitetään paremmuusjärjestystä jokaisella kierrokasella (Geneettinen algoritmi)
5. Palataan kohtaan 1.
6. Seitsemän ja puolen miljoonan vuoden kuluttua tekoäly tulostaa vastaukseksi 42.


Luulisin, että jollain jollain tällaisella tavalla muodostuisi pikkuhiljaa tekoäly (Artificial general intelligence), joka osaisi valita ihan itse tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivan ongelmanratkaisualgoritmin ilman ihmisen interventiota. Löytääkö joku tällaisesta algoritmista lisää tietoa? Artificial general intelligence-wikipediasivu ei sisältänyt riittävästi spekulaatiota. Tai siis mitään uutta ei selvästi ole tässä vuosien mittaan tapahtunut markkinoilla ainakaan tuon sivun perusteella.