Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Koronavirus

Aloittaja Saares, helmikuu 26, 2020, 22:55:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 27, 2021, 11:22:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 26, 2021, 23:04:25
Ylilääkäri kuvaa, kuinka Intian virus­muunnos levisi sairaalassa kulo­valkean tavoin – jopa yksi täysin rokotettu kuoli (Ilta-Sanomat)

Saapa nähdä miten nuo variantit jatkavat suomessa olemistaan..

Mutta toisaalta jossain vaiheessa melko lailla jokainen tulee saamaan "virusta" jossain määrin ja silloin se vastustuskyky on hyvä olla..

https://www.is.fi/tiede/art-2000008005332.html

UUSIEN tutkimusten mukaan positiivisen koronatartunnan ja myöhemmin rokotteen saaneiden henkilöiden immuniteetti tautia vastaan voi kestää useita vuosia. Asiasta kertoo New York Times.

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöitä, jotka olivat saaneet koronatartunnan vuotta aiemmin. Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että viruksen tietoja kantavat muistisolut selviytyvät pitkään luuytimessä ja tuottavat vasta-aineita tarvittaessa.

Toisessa, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa puolestaan selvisi, että kyseiset b-muistisolut voivat kehittyä ja vahvistua vielä vuosi tartunnan jälkeen.

Uudet tutkimukset helpottavat pelkoja siitä, että immuunivaste koronalle olisi ohimenevä, kuten kausi-influenssavirusten kohdalla.

– Tartunnan ja rokotteen saaneet reagoivat todella hyvin ja heillä on hyvät varannot vasta-aineita, jotka jatkavat kehittymistä. Näiden vasta-aineiden voidaan odottaa kestävän hyvinkin pitkään, kertoo immunologi Michel Nussenzweig Rockefellerin yliopistosta.

Tulosten perusteella tartunnan ja rokotteen täyden annoksen saaneet eivät näin ollen tarvitsisi tulevaisuudessa rokotteiden vahvisteannoksia. Nussenzweigin mukana tartunnasta saadut vasta-aineet rokotteella vahvistettuna ovat tarpeeksi voimakkaita torjumaan myös viruksen variantteja.

Rokoteannoksen saajat, jotka eivät ole sairastaneet koronaviruksen aiheuttamaa tautia, tarvitsevat näillä näkymin vahvisteannoksia tulevaisuudessa. Rokotteen avulla saatu immuunisuoja on immuunijärjestelmän kannalta erilainen kuin luonnollisen infektion jälkeen


Olisi mielenkiintoista tietää päteekö tämä myös päinvastaisessa marssijärjestyksessä, eli jos ensin on saanut rokotukset ja sitten kumminkin saa tartunnan.

Mikäli tästä koronasta ei vaan kertakaikkiaan päästä eroon kuin tartunta ottamalla, niin hyvä jos siitä edes saa vuosien immuniteetin. Eivät maailman maat voi ikuisesti jatkaa sulkuja ja karanteeneja.  :(

Karikko

^^
Mahtavatko ihmiset käyttää oikein niitä maskeja?

Eivät kovin hyvin näytä edes sairaaloissa pystyvän estämään tartuntoja jo rokotettujenkaan suhteen--

Mutta asiasta toiseen- lieneekö tämäkin viruskanta jo aiemmin oireillut jossakin kaivoksen uumenista löydettynä lepakoihin kyllästyneinä ja halukkaana siirtymään väljemmille vesille, eli ihmissolun "riemuksi- riesaksi".- Ainakin sitä mahdollisuutta epäillään..

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6972016a-b1ea-4f78-ba8f-d86515532bed

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 28, 2021, 11:12:12
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 27, 2021, 11:22:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 26, 2021, 23:04:25
Ylilääkäri kuvaa, kuinka Intian virus­muunnos levisi sairaalassa kulo­valkean tavoin – jopa yksi täysin rokotettu kuoli (Ilta-Sanomat)

Saapa nähdä miten nuo variantit jatkavat suomessa olemistaan..

Mutta toisaalta jossain vaiheessa melko lailla jokainen tulee saamaan "virusta" jossain määrin ja silloin se vastustuskyky on hyvä olla..

https://www.is.fi/tiede/art-2000008005332.html

UUSIEN tutkimusten mukaan positiivisen koronatartunnan ja myöhemmin rokotteen saaneiden henkilöiden immuniteetti tautia vastaan voi kestää useita vuosia. Asiasta kertoo New York Times.

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöitä, jotka olivat saaneet koronatartunnan vuotta aiemmin. Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että viruksen tietoja kantavat muistisolut selviytyvät pitkään luuytimessä ja tuottavat vasta-aineita tarvittaessa.

Toisessa, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa puolestaan selvisi, että kyseiset b-muistisolut voivat kehittyä ja vahvistua vielä vuosi tartunnan jälkeen.

Uudet tutkimukset helpottavat pelkoja siitä, että immuunivaste koronalle olisi ohimenevä, kuten kausi-influenssavirusten kohdalla.

– Tartunnan ja rokotteen saaneet reagoivat todella hyvin ja heillä on hyvät varannot vasta-aineita, jotka jatkavat kehittymistä. Näiden vasta-aineiden voidaan odottaa kestävän hyvinkin pitkään, kertoo immunologi Michel Nussenzweig Rockefellerin yliopistosta.

Tulosten perusteella tartunnan ja rokotteen täyden annoksen saaneet eivät näin ollen tarvitsisi tulevaisuudessa rokotteiden vahvisteannoksia. Nussenzweigin mukana tartunnasta saadut vasta-aineet rokotteella vahvistettuna ovat tarpeeksi voimakkaita torjumaan myös viruksen variantteja.

Rokoteannoksen saajat, jotka eivät ole sairastaneet koronaviruksen aiheuttamaa tautia, tarvitsevat näillä näkymin vahvisteannoksia tulevaisuudessa. Rokotteen avulla saatu immuunisuoja on immuunijärjestelmän kannalta erilainen kuin luonnollisen infektion jälkeen


Olisi mielenkiintoista tietää päteekö tämä myös päinvastaisessa marssijärjestyksessä, eli jos ensin on saanut rokotukset ja sitten kumminkin saa tartunnan.

Mikäli tästä koronasta ei vaan kertakaikkiaan päästä eroon kuin tartunta ottamalla, niin hyvä jos siitä edes saa vuosien immuniteetin. Eivät maailman maat voi ikuisesti jatkaa sulkuja ja karanteeneja.  :(

Niin miksei se yhtä hyvin toimisi samoin toisessa järjestyksessäkin. "Opittuahan tuo vastustuskyky on altistumisen seurauksena.

Oleellistahan on, että se luuytimissä säilyvät "muisti-solut tuottavat niitä vasta-aineita nopeasti uudessa altistumisessa..

Jaska

#4008
Tänään Hesarissa Nohynek ja Mäkijärvi kertovat rokotettujen koronatartunnoista. Lähes 2000 rokotettua on Suomessa saanut koronavirustartunnan.

Henkilön ikä, hänen perustautinsa ja lääkityksensä vaikuttavat siihen, miten altis hän on saamaan uuden koronavirustartunnan yhden tai kahden koronarokotuksen jälkeen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Jos sairastaa puolustusärjestelmää heikentävää tautia, on suurempi riski. Jotkin syöpätyypit ja niiden hoito vaikuttavat siihen, että rokotuksista huolimatta immuunisuoja jää vajaaksi.

Jotkin sairaudet kuten astma, diabetes, lihavuus, metabolinen oireyhtymä sekä sydän- ja verisuonitaudit lisävät riskiä vakavaan tautimuotoon, mutta eivät välttämättä lisää tartuntariskiä. Immuunipuutostilat ja tietyt lääkkeet lisäävät. Perussairauksien ja lääkkeiden lisäksi kaikkein tärkein tartunnalle altistava tekijä on ikä. Mitä vanhempi ihminen, sen laiskempi hänen kehonsa on rokotteen jälkeen muodostamaan suojaa.

Neljäs tekijä on, miten pian rokotuksen jälkeen tartunta saadaan. mRNA-rokoteen (kuten Pfizer-Biontech) suojateho on nähtävissä 12 vuorokauden jälkeen ensimmäisestä rokotuksesta, adenovirusrokotteen (kuten Astra Zeneca) noin 21 vuorokauden jälkeen. Suojateho kypsyy ja lisääntyy ajan myötä.
Toisen annoksen jälkeen suojateho nähdään jo 7 vuorokauden jälkeen. Aiemmin sairastettu koronainfektio toimii samalla tavalla kuin yksi rokoteannos.

Viidenneksi tartuntoihin vaikuttaa virusten muuntuminen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan rokotteen teho on ensimmäisen rokotteen jälkeen 50-70 % ja toisen rokotteen jälkeen 80-95%. Poikkeuksen muodostaa Intian variantti. Britannian tutkimusten mukaan sekä Pfizer-Biontechin että Astra Zenecan suojateho Intian variantille on vain 34% ja toisen annoksen jälkeen nousee 80-95%:iin. Tiedot Intian variantin vakavuudesta ovat vielä puuttteellisia. Keski-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen tartuntaryppäissä on kyseessä Intian variantti.

Pidetään mahdollisena, että syksyllä tai talvella on edessä kolmas rokotuskierros parannetuin rokottein.

Suurin osa rokotusten läpi saaduista tartunnoista on ollut oireiltaan lieviä. Mutta vakavampiakin sairastumisia on esiintynyt. Muutamassa kuolemantapauksessa mukana on ollut vaikuttamassa myös perussairauksia.

Perusterve rokotettukaan ei voi olla huoleton. Rokotettu voi myös levittää tautia eteenpäin. Ohjeet turvaväleistä, maskinkäytöstä, käsienpesusta ovat edelleen käypiä.


kertsi

^
Hyvä yhteenveto.

Yksi pieni kommentti:
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 28, 2021, 12:37:28
Jos sairastaa puolustusärjestelmää heikentävää tautia, on suurempi riski. Jotkin syöpätyypit ja niiden hoito vaikuttavat siihen, että rokotuksista huolimatta immuunisuoja jää vajaaksi.

Jotkin sairaudet kuten astma, diabetes, lihavuus, metabolinen oireyhtymä sekä sydän- ja verisuonitaudit lisävät riskiä vakavaan tautimuotoon, mutta eivät välttämättä lisää tartuntariskiä. Immuunipuutostilat ja tietyt lääkkeet lisäävät.
Diabetes, varsinkin hoitamaton diabetes heikentää kyllä immuunipuolustustakin huomattavasti. Siksi esim. hampaista tulee pitää erityisen hyvää huolta, jottei tule esim. hampaiden tukikudoksen tulehduksia, mitkä puolestaan muistaakseni lisäävät mm. sydänriskejä .

https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/usein_kysyttya_koronaviruksesta_ja_diabeteksesta

Toisaalta tiedämme, että diabeetikoiden riski saada virussairauteen liittyvä vakava infektio on suurempi kuin "perusterveiden". Suomessa kaikista tehohoitoon joutuneista noin puolella on ollut jokin pitkäaikaissairaus, joista yleisimmät ovat olleet diabetes ja krooninen keuhkosairaus.

Alle 40-vuotiaista tehohoitoon joutuneista joka viidennellä on ollut perustautina diabetes. Kannattaa kuitenkin muistaa, että riski sairastua vakavaankin taudinkuvaan on aina yksilöllistä.

Kokemukset maista, joissa tartuntoja on ollut runsaasti, näyttävät osoittavan, että suurimmassa riskissä ovat ikääntyneet tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikot ja etenkin he, joilla on diabeteksen lisäksi jokin muu pitkäkestoinen sairaus. Seuraavassa ryhmässä ovat kaiken ikäiset diabeetikot, joilla on sydän- ja/tai munuaissairaus ja ne diabeetikot, joiden immuunivaste on heikentynyt (esimerkiksi lääkityksen, muun sairauden hoidon tai diabeteksen huonon hoitotasapainon vuoksi).
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Norma Bates

Ihmettelen miten nyt menee taas niin päin että astma on riski vakavalle sairaudelle, kun kerta on uutisoitu että kortisonijohdannaiset astmalääkkeet (ainakin budesonidi) vähentävät vakavan koronan mahdollisuutta. Ensin tämä oli teoria, sitten USA:ssa todettiin että astma on riski, sitten siitä tuli käsittääkseni luotettava tieteellinen tutkimustulos että astmalääkkeet laskevat riskiä... Ja nyt taas on näin. Epäilyttää että ei viitsitä eritellä että astma on riski jos se juontuu ylipainosta. Se näet on ihan oma astmatyyppinsä siinä missä joku allerginen astma on omansa.

Jaska


Varmaan Hesarin jutussa on yksinkertaistuksia, jotka lyövät korville jotain toista näkökulmaa. Mutta juuri tuollaisena ymmärrettävänä juttu on yleisölle hyvä. Lääkäreille varmasti esitellään enemmän eri suuntiin vetäviä vaikutuksia.

Karikko


Hieman syitä miksi rokotukset (erilaiset) voivat aiheuttaa ongelmia- tutkimukset ovat kyllä vielä alkutekijöissään, mutta näyttää siltä, että pieni riski on joka tapauksessa olemassa- kuolihan se toimittaja Lisa englannissa.

https://www.is.fi/tiede/art-2000008011024.html

AstraZenecan ja Johnson&Johnsonin koronarokotteet ovat virusvektorirokotteita. Ne toimivat siten, että pieni pätkä koronaviruksen genomia sijoitetaan harmittoman, tavallista nuhakuumetta aiheuttavan adenoviruksen sisään. Tuo tärkeä genominpätkä sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin rakennusohjeen, jonka adenovirus sitten kuljettaa ihmisen kudoksiin.

Kun virusvektori pääsee solun sisään, se vapauttaa perimäaineensa, jonka perusteella solu aloittaa geenisekvenssin mukaisen proteiinituotannon, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kertoo.

Kun lihassolut alkavat valmistaa ohjeen mukaan piikkiproteiinia, ihmisen oma immuunipuolustus tunnistaa sen vieraaksi ja alkaa suojautua sitä vastaan tuottamalla vasta-aineita ja aktivoimalla puolustussoluja. Kun rokotettu ihminen seuraavan kerran kohtaa koronaviruksen, elimistö tunnistaa viruksen piikkiproteiinin, puolustussolut aktivoituvat ja elimistö alkaa taistella virusta vastaan.

Niin sanotuissa lähetti-rna-rokotteissa ei käytetä lainkaan viruskuljetinta. Niissä perimäaines rna on pakattu rasvapartikkeleiden sisään. Tällaisia rokotteita ovat muun muassa Pfizerin ja Modernan valmisteet.

Tutkijoiden mukaan lähtti-rna-rokotteet, kuten Pfizer ja Moderna, toimittavat perimäaineksen solulimaan, mutta AstraZeneca ja Johnson&Johnson solun keskiosaan, tumaan.

Ja juuri tässä on asian ydin, Business Insider kirjoittaa: vaikka viruksen harmiton osa tuotetaan tumassa, osa piikkiproteiinista voi hajota, jolloin syntyy mutatoituneita proteiineja, jotka eivät pysty kiinnittymään solukalvoon. Sen sijaan mutanttiproteiinit erittyvät solujen mukana kehoon ja matkustavat eri puolille. Verisuonten seinämät reagoivat näihin proteiineihin, mikä laukaisee veritulpan, tutkijat uskovat.

Norma Bates

Hämärä muistikuva että olisin lukenut taikka telkasta nähnyt että näiden adenovirusrokotteiden kanssa oli ollut ongelmia jo ennen koronaakin. Jotain muuta yritettiin niillä kuljettaa tuolloin. Olisikohan ollut peräti tämä dokumentti jossa käsiteltiin perinnöllisten sairauksien hoitoa geeniterapialla?

Karikko


^
Ei taideta tietää läheskään kaikkea, mitä jotkut asiat voivat vaikuttaa- uusia asioita nuo keksinnöt ovat ja siinä mielessä tietoa ei välttämättä ole olemassa.

Mutta suurin osa lääkkeistäkin vaikuttaa solukalvojen pintaproteiinien välityksellä ja solujen proteiinituotannon häiriöissä voi tulla uusia asioita joita ei osata tulkita.

Jostain sellaisesta voi siis olla kysymys-

kuten-
Tutkijoiden mukaan lähtti-rna-rokotteet, kuten Pfizer ja Moderna, toimittavat perimäaineksen solulimaan, mutta AstraZeneca ja Johnson&Johnson solun keskiosaan, tumaan.

Ja juuri tässä on asian ydin, Business Insider kirjoittaa: vaikka viruksen harmiton osa tuotetaan tumassa, osa piikkiproteiinista voi hajota, jolloin syntyy mutatoituneita proteiineja, jotka eivät pysty kiinnittymään solukalvoon. Sen sijaan mutanttiproteiinit erittyvät solujen mukana kehoon ja matkustavat eri puolille. Verisuonten seinämät reagoivat näihin proteiineihin, mikä laukaisee veritulpan, tutkijat uskovat

MrKAT

Brasiliassa tehtiin koe – kaupungin kaikki aikuiset rokotettiin, laumasuojan raja saatiin selville
- https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c8d83393-0a33-4ea4-983f-87807777d2db

Serranon kaupungissa kun 75% oli rokotettu kiinalaisella Sinovacilla niin syntyi laumasuoja.
Botucatun kaupungissa on menossa vastaava rokotekoe AstraZenaca-rokotteella. Tuloksia odotellaan...
"Voi poikaseni, niin vähällä tiedolla leikkaajat ja potkijat luulevat hallitsevansa maailmaansa" - Kaarle Suuri somea seurattuaan
Suureen typeryyteen tarvitaan toopemaisen tyhmiä (moderoitavia) persuja.

Jaska

Suomessakin asetettu 70% koronarokotustaso perustunee luottamukseen, että 70% rokotuksilla saavutetaan laumasuoja eli tartuntamäärien kasvu estyy.

Suomessa tilanne on aika hyvä, parempi kuin moniaalla maailmalla. Pandemia riehuu muualla synnyttäen uusia muunnoksia, joista pahimmilla on leviämisedellytykset.

Rokotuksessa käydessäni rokottaja kommentoi, että nähtäväksi jää tuleeko kolmaskin rokotuskerta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - kesäkuu 02, 2021, 11:33:19
Suomessakin asetettu 70% koronarokotustaso perustunee luottamukseen, että 70% rokotuksilla saavutetaan laumasuoja eli tartuntamäärien kasvu estyy.

Suomessa tilanne on aika hyvä, parempi kuin moniaalla maailmalla. Pandemia riehuu muualla synnyttäen uusia muunnoksia, joista pahimmilla on leviämisedellytykset.

Rokotuksessa käydessäni rokottaja kommentoi, että nähtäväksi jää tuleeko kolmaskin rokotuskerta.

Luultavasti, olettaisin, että kyseessä on vain koska.
Ehkä saadaan jonkinlainen kirjo erilaisista varianteista ja viimeistään rokotellaan ensi vuoden alkupuolella, >jos tauti nostelee päätään edelleen.

Maailmaltahan tuo ei näyttäisi olevan katoamassa mihinkään..

Amore

Ärhäkästi leviävä kesä­flunssa ajaa ihmisiä korona­testeihin

HELSINGISSÄ on todettu paljon kesäflunssaa eli nuhakuumetta. Flunssaisia on ollut koronatesteihin tulleiden joukossa koronatestausasemilla...

Flunssan tai allergian oireita ei ole välttämättä helppo erottaa covid-19-taudin oireista.
THL kertoo, että pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.
Tavallinen flunssa alkaa usein tyypillisesti kurkkukivulla, jota seuraavat nuha, yskä ja kuume. Koronavirusinfektion ensimmäiset oireet ovat taas yleensä kuume, kuiva yskä ja väsymys...


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008022932.html
All you need is Love

Jaska


Toukokuun tartuntamäärät Suomessa olivat vielä viime vuoden alkupuoliskon korkeimmalla tasolla, mutta nyt uudet tartunnat ovat hyvässä laskussa. Tällä sadan uuden tartunnan päivätasolla pysytään kesä vielä alle sadantuhannen kokonaistartunnan. Syksyn alussa odotetaan saavutettavan rokotuksilla laumasuoja. Tilanne on hyvä kunnes saadaan ulkomailta uusi nopeasti leviävä tartuntaryväs. Taudin painopiste on siirtynyt alle keski-ikäisiin ja koronakuolleiden määrä pari kuollutta päivässä on alhainen. Tuhat koronakuollutta tulee täyteen ennen juhannusta. Kuolleisuus Suomessa on kaikkiaan 50000 vuodessa. Uudenmaan tilanne on kohentunut. Vaikeimmat korona-alueet nyt ovat Keski-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.