Koronavirus

[Norma Bates]

Tiedä lie näinkö myös jonkinlaisen uhmakkaan katseen yhdellä näistä. En osaa sanoa. Kun naisihmisellä on vähänkin enemmän ikää, kehittyy hänelle taipumus mulkoiluun.

Mielenkiintoinen huomio.

Teinitytöt eivät ole huomaavinaan mutta tirskuvat heti selkänsä käännettyään, siinä 25-45 iässä voivat joskus puuttua asioihin, mutta yleensä asiallisesti, Viidenkympin iässä alkavat naiset laukoa julmaa tekstiä, päin näköä, häpeilemättä. Sitten yli 65-vuotiaat ovat taas niitä mulkoilijoita, mutta hiljaa.

En lähde arvailemaan juurisyitä näihin käytöksen muutoksiin, mutta pidän niitä olemassaolevana ilmiönä. Miesten käytöksessä en ole huomannut näin selvää muutosta iän takia.

Sen kun vielä tietäisi että onko kyse aikakausista. Jos 65+ on hiljaa, mutta mulkoilee, niin johtuuko se siitä että hänen nuoruudessaan kasvatettiin niin että päätään ei saanut aukoa? Ovatko 50+ naiset järjestelmällisesti rääväsuita, vai onko vain nykyinen vuosikerta?

Itse en ole kohdannut erityisen härskejä ikäisiäni, mutta 10 - 20 v itseäni vanhemmissa on tuntunut olevan aikamoisia törkyturpia. Ainakin oli silloin kun olin itse nuorempi, eli hekin olivat nuorempia, mutta kuitenkin minua vanhempia.

[MrKAT]

Rokotustahdissa eräällä mitalla Suomi on mennyt USA:n ohi!
USA:ssa noin 47% ei ole saanut/ottanut ensimmäistäkään koronarokoteannosta.
Suomessa noin 55% on rokotettu vähintään 1. annoksella eli 45% ei ole saanut/ottanut ensimmäistäkään rokoteannosta.

Toki täysinrokotettuja USA:ssa on enempi 45% versus Suomessa 15%.

[kertsi]

Koronaan liitetty haju- ja makuaistin häviäminen saattaa selittyä koronan aiheuttamalla aivovauriolla. Olisi kiinnostavaa tietää, palautuvatko em. aistit ajan myötä. Ainakin joistakin aivovaurioista voi toipua ainakin osittain, jos muut aivojen osat ottavat tehtäväkseen vaurioituneiden osien tehtävät, miten lie tässä tapauksessa. Esimerkiksi kokille ja viininvalmistajalle (tai laajemmin ravintola-alalle ja ruokateollisuudelle) voisi sellainen aistipuutos olla vaikea haitta, joka estäisi työskentelyn.

Karmea tutkimustulos: Lieväkin korona syö aivokudosta (Verkkouutiset)
"Todennäköisesti sama tapahtuu myös rokotetulle koronan saavalle."

Toivottavasti tuo uutinen osoittautuu uutisankaksi.

[-:)lauri]

Koronaan liitetty haju- ja makuaistin häviäminen saattaa selittyä koronan aiheuttamalla aivovauriolla. Olisi kiinnostavaa tietää, palautuvatko em. aistit ajan myötä. Ainakin joistakin aivovaurioista voi toipua ainakin osittain, jos muut aivojen osat ottavat tehtäväkseen vaurioituneiden osien tehtävät, miten lie tässä tapauksessa. Esimerkiksi kokille ja viininvalmistajalle (tai laajemmin ravintola-alalle ja ruokateollisuudelle) voisi sellainen aistipuutos olla vaikea haitta, joka estäisi työskentelyn.

Karmea tutkimustulos: Lieväkin korona syö aivokudosta (Verkkouutiset)

Jos aivovauriot ovat pieniä, niistä ajan kanssa todennäköisesti parantuu. Tosin yhden kuolleen hermoyhteyden tilalle rakentuu uusi yhteys jossain kai 8-15 -vuorokaudessa, jos kuolleen hermoyhteyden alku- ja loppupäässä olevat neuronit aktivoituvat riittävän voimakkaasti saman aikaisesti muita reittejä pitkin.

Tosin en kyllä tiedä, kuinka suuret vauriot tarvittaan, että hajuaisti katoaa, eli onko se ylipäätään kuntouutettavissa.

[Hippi]

https://yle.fi/uutiset/3-11726425

Tuossa yksi kertomus aistien katoamisesta ja palailusta. Luultavasti tuokin on jokaisella vähän erilaista, joten tuskin kukaan voi ennustaa, miten juuri tietylle henkilölle tulee käymään. Noita aistien palaamiskertomuksia on muitakin ollut.

[Karikko]

YLEN selvityksen mukaan kaikki Husin alueella viimeisen kuukauden aikana tehohoitoa saaneista potilaista ovat olleet sellaisia, joiden olisi pitänyt jo saada rokote, mutta jotka eivät ole ottaneet sitä

Yle ei kuitenkaan kerro monestako tapauksesta on kysymys--

Olisi hyvä kertoa myös montako potilasta husin alueelta on ollut tehohoidossa viime kuukauden aikoina

Jos olisit vaivautunut katsomaan edes tyrkytetyn informaation, niin olisit ymmärtänyt vahvistuksen yleisessä tiedossa olevaan, että rokotukset suojaavat nimenomaan vaikealta koronavirustaudin muodolta. Kyselyn aikaan tehohoidossa HUSilla oli viisi koronapotilasta. HUS kertoi kyseltäessä ihan selkeitä kuvailuja. Suomessa on joutunut tehohoitoon rokotettujakin mutta vähän. Keskimääräinen tehohoitojakso lie koronassa yli viikon.

Peruste uutisoinnille oli, että kaikki HUSissa kuukauden aikana teholle koronasta joutuneet olivat jättäneet heille tarjolla olleen rokotuksen käyttämättä. Eli rokotuksen saaneitakin oli sairastunut sairaalahoitoon, muttei paljon eikä vakavasti.

Ikuista elämää ei saa koronarokotuksellakaan.

No onhan noita informaatioita tullut seurattua--,, Esimerkiksi-- lienee tuo jotenkin ristiriitainen..

Sairaalaepidemia on levinnyt Kanta-Hämeen keskussairaalan kautta maakunnan jatkohoitosairaaloihin Hämeenlinnaan ja Forssaan. Lisäksi Riihimäellä on todettu samaan aikaan osastoepidemia. Sairaalaepidemioissa tartunnan saaneita on yhteensä yli 80, joista suurin osa on jo kertaalleen rokotuksen saaneita. Kaksi rokoteannosta saaneista, pisara-eristystoimin suojautuneista, hoitotyön tekijöistäkin noin 11 prosenttia on saanut tartunnan.

Heistä yli puolet on saanut taudista kliinisiä oireita, osa merkittäviäkin. Kahteen kertaan rokotettujen henkilökunnan jäsenten perheissäkin on todettu selviä jatkotartuntoja, mikä antaa tarkentuvaa tietoa rokotettujen tartuttavuudesta

[kertsi]

Koronaan liitetty haju- ja makuaistin häviäminen saattaa selittyä koronan aiheuttamalla aivovauriolla. Olisi kiinnostavaa tietää, palautuvatko em. aistit ajan myötä. Ainakin joistakin aivovaurioista voi toipua ainakin osittain, jos muut aivojen osat ottavat tehtäväkseen vaurioituneiden osien tehtävät, miten lie tässä tapauksessa. Esimerkiksi kokille ja viininvalmistajalle (tai laajemmin ravintola-alalle ja ruokateollisuudelle) voisi sellainen aistipuutos olla vaikea haitta, joka estäisi työskentelyn.

Karmea tutkimustulos: Lieväkin korona syö aivokudosta (Verkkouutiset)

Jos aivovauriot ovat pieniä, niistä ajan kanssa todennäköisesti parantuu. Tosin yhden kuolleen hermoyhteyden tilalle rakentuu uusi yhteys jossain kai 8-15 -vuorokaudessa, jos kuolleen hermoyhteyden alku- ja loppupäässä olevat neuronit aktivoituvat riittävän voimakkaasti saman aikaisesti muita reittejä pitkin.

Tosin en kyllä tiedä, kuinka suuret vauriot tarvittaan, että hajuaisti katoaa, eli onko se ylipäätään kuntouutettavissa.

Hermoyhteyksiä voi ehkä palautua, mutta eikös neuronit ole aika uusiutumaton luonnonvara? Uusia neuroneja syntyy kai vain hippokampuksessa, jos syntyy (mm. vakavasti masentuneilla ja Alzheimerpotilailla ei kai synny, ja uuden oppiminen vaikeutuu siitä syystä).

Sitä en tiedä, voisivatko hippokampuksessa syntyneet neuronit migroitua limbiseen järjestelmään saakka, tai miten ylipäätänsä tapahtuu aivovaurioiden korjautuminen mitä tulee uusein neuronien syntyyn. Aika lähekkäinhän hippokampus ja limbinen järjestelmä tosin ovat.

[-:)lauri]

Koronaan liitetty haju- ja makuaistin häviäminen saattaa selittyä koronan aiheuttamalla aivovauriolla. Olisi kiinnostavaa tietää, palautuvatko em. aistit ajan myötä. Ainakin joistakin aivovaurioista voi toipua ainakin osittain, jos muut aivojen osat ottavat tehtäväkseen vaurioituneiden osien tehtävät, miten lie tässä tapauksessa. Esimerkiksi kokille ja viininvalmistajalle (tai laajemmin ravintola-alalle ja ruokateollisuudelle) voisi sellainen aistipuutos olla vaikea haitta, joka estäisi työskentelyn.

Karmea tutkimustulos: Lieväkin korona syö aivokudosta (Verkkouutiset)

Jos aivovauriot ovat pieniä, niistä ajan kanssa todennäköisesti parantuu. Tosin yhden kuolleen hermoyhteyden tilalle rakentuu uusi yhteys jossain kai 8-15 -vuorokaudessa, jos kuolleen hermoyhteyden alku- ja loppupäässä olevat neuronit aktivoituvat riittävän voimakkaasti saman aikaisesti muita reittejä pitkin.

Tosin en kyllä tiedä, kuinka suuret vauriot tarvittaan, että hajuaisti katoaa, eli onko se ylipäätään kuntouutettavissa.

Hermoyhteyksiä voi ehkä palautua, mutta eikös neuronit ole aika uusiutumaton luonnonvara? Uusia neuroneja syntyy kai vain hippokampuksessa, jos syntyy (mm. vakavasti masentuneilla ja Alzheimerpotilailla ei kai synny, ja uuden oppiminen vaikeutuu siitä syystä).

Sitä en tiedä, voisivatko hippokampuksessa syntyneet neuronit migroitua limbiseen järjestelmään saakka, tai miten ylipäätänsä tapahtuu aivovaurioiden korjautuminen mitä tulee uusein neuronien syntyyn. Aika lähekkäinhän hippokampus ja limbinen järjestelmä tosin ovat.

Olen ollut käsityksessä, että myös uusia neuroneita syntyisi, mutta en nyt kyllä uskalla sanoa mitään, jos sinä olet käsityksessä, että ne olisivat sittenkin vain rajallinen resurssi. Saattaa hyvin olla, että sinulla on parempaa tietoa kuin minulla.

[kertsi]

Näköjään on SGZ/pykäläpoimun(dentate gyrus)/hippokampuksen lisäksi toinenkin alue, jolla uusia neuroneja voi periaatteessa syntyä,
SGV, subventricular zone, jonka suomenkielistä nimeä en tiedä. Periaattessa tästä jälkimmäisestä voisivat neuronit migroitua hajukäämiin (olfactory bulb), mutta ilmeisesti käytännössä näin ei tapahdu (ks. lihavointini).

Adult neurogenesis
Adult neurogenesis is the process in which neurons are generated from neural stem cells in the adult. This process differs from prenatal neurogenesis.

In most mammals, new neurons are born throughout adulthood in two regions of the brain:[3]

The subgranular zone (SGZ), part of the dentate gyrus of the hippocampus,[4][5] where neural stem cells give birth to granule cells (implicated in memory formation and learning).[citation needed]
The subventricular zone (SVZ) of the lateral ventricles, which can be divided into three microdomains: lateral, dorsal and medial.[6] Neural stem cells migrate to the olfactory bulb through the rostral migratory stream where they differentiate into interneurons participating in the sense of smell. In humans, however, few if any olfactory bulb neurons are generated after birth.[7][8]

Em. lisäksi myös hajuhermo voi vaurioitua koronaviruksen takia, hipin linkin mukaan, kiitos linkistä, hippi.

[-:)lauri]

subventricular zone, jonka suomenkielistä nimeä en tiedä.

Eli sijainti on kaiketi "keskellä aivoja olevien kammioiden ulommaisilla sivureunoilla", mutta en ole itsekään niin varma, että löytyisi suomenkielinen tieteellinen nimi.

[kertsi]

Saattaa olla subventrikuläärinen vyöhyke suomeksi.

[Jaska]

,, Esimerkiksi-- lienee tuo jotenkin ristiriitainen..

Sairaalaepidemia on levinnyt Kanta-Hämeen keskussairaalan kautta maakunnan jatkohoitosairaaloihin Hämeenlinnaan ja Forssaan. Lisäksi Riihimäellä on todettu samaan aikaan osastoepidemia. Sairaalaepidemioissa tartunnan saaneita on yhteensä yli 80, joista suurin osa on jo kertaalleen rokotuksen saaneita. Kaksi rokoteannosta saaneista, pisara-eristystoimin suojautuneista, hoitotyön tekijöistäkin noin 11 prosenttia on saanut tartunnan.

Heistä yli puolet on saanut taudista kliinisiä oireita, osa merkittäviäkin. Kahteen kertaan rokotettujen henkilökunnan jäsenten perheissäkin on todettu selviä jatkotartuntoja, mikä antaa tarkentuvaa tietoa rokotettujen tartuttavuudesta

Tarkoitatko että on mielestäsi ristiriitaista, että  rokotetut ovat saaneet sairaalassa koronatartuntoja? Ei kahdellakaan rokoteannoksella saada sataprosenttista suojaa tartunnoilta ja estetä taudin edelleen levittämistä. Outoa olisi, jos rokotetut joutuisivat laajamittaisesti koronan vuoksi tehohoitoon.

Sairaalassa varmaan on keskimäärin keski-ikää vanhempaa porukkaa, joka on jo rokotettu. Sairaalaepidemia ilmeisesti merkitsee, että tartuntatilanteisiin joudutaan usein, vaikka sitten kun tartunta on havaittu, niin sariastunut eritestään.

[Karikko]

,, Esimerkiksi-- lienee tuo jotenkin ristiriitainen..

Sairaalaepidemia on levinnyt Kanta-Hämeen keskussairaalan kautta maakunnan jatkohoitosairaaloihin Hämeenlinnaan ja Forssaan. Lisäksi Riihimäellä on todettu samaan aikaan osastoepidemia. Sairaalaepidemioissa tartunnan saaneita on yhteensä yli 80, joista suurin osa on jo kertaalleen rokotuksen saaneita. Kaksi rokoteannosta saaneista, pisara-eristystoimin suojautuneista, hoitotyön tekijöistäkin noin 11 prosenttia on saanut tartunnan.

Heistä yli puolet on saanut taudista kliinisiä oireita, osa merkittäviäkin. Kahteen kertaan rokotettujen henkilökunnan jäsenten perheissäkin on todettu selviä jatkotartuntoja, mikä antaa tarkentuvaa tietoa rokotettujen tartuttavuudesta

Tarkoitatko että on mielestäsi ristiriitaista, että  rokotetut ovat saaneet sairaalassa koronatartuntoja? Ei kahdellakaan rokoteannoksella saada sataprosenttista suojaa tartunnoilta ja estetä taudin edelleen levittämistä. Outoa olisi, jos rokotetut joutuisivat laajamittaisesti koronan vuoksi tehohoitoon.

Sairaalassa varmaan on keskimäärin keski-ikää vanhempaa porukkaa, joka on jo rokotettu. Sairaalaepidemia ilmeisesti merkitsee, että tartuntatilanteisiin joudutaan usein, vaikka sitten kun tartunta on havaittu, niin sariastunut eritestään.

Myös vaikeita tapauksia oli tuolla hämeessä ja rokotuksista huolimatta tehohoidossa.

Niin, tuo ylen julkaisema havainto, että pelkästään rokottamattomat ovat joutunee teholle, ei ilmeisesti ole ihan paikkansapitävä.
Miten myös tiedetään mistä syystä rokotuksia ei ole otettu- kuka sen kertoo potilaiden tiedothan eivät sentään liene julkisia.
Viisi yksilöä kuukauden ajalta ei taida olla kovin kattava juttu.. Eikä heidän sairauksistaan ja iästäänkään ole tietoa.
Mutta enhän rokotuksia vastusta- pikemminkin päinvastoin, kyllä niistä todennäköisesti hyöty on.

[Jaska]

Niin, tuo ylen julkaisema havainto, että pelkästään rokottamattomat ovat joutunee teholle, ei ilmeisesti ole ihan paikkansapitävä.

Karikko johtaa tässä enemmän harhaan kuin uutisen lähteet. Uutinenhan oli

Ylen selvityksen mukaan kaikki Husin alueella viimeisen kuukauden aikana tehohoitoa saaneista potilaista ovat olleet sellaisia, joiden olisi pitänyt jo saada rokote, mutta jotka eivät ole ottaneet sitä.

Järvisellä ei ole asiasta ensikäden tietoa, mutta hän ei pidä ajatusta yhtään mahdottomana.

(noin 10 potilasta). Ja  Husin ylilääkäri Ylelle: Kaikki hiljattain teho­hoitoon joutuneet korona­potilaat ovat jättäneet rokotteen ottamatta

Ei siinä väitetä Suomen tai maailman tilanteesta. Uutisen pointti on kehottaa ottamaan rokote vakavan koronavirustaudin muodon välttämiseksi.

[Amore]

Erikoinen piirre delta-variantin leviämisessä hämmästyttää huippu­tutkijoita

KORONAVIRUKSEN delta-variantti, eli niin kutsuttu Intian muunnos, valtaa alaa Euroopassa.

Kesäkuun alussa Britannia kertoi, että muunnoksesta on tullut maan hallitseva koronaviruskanta. Tiistaina Ruotsissa huolestuttiin delta-variantin kasvaneesta osuudesta uusissa koronavirustartunnoissa.

Perjantaina Moskovan pormestari Sergei Sobjan puolestaan kertoi 90 prosenttia kaupungin uusista tautitapauksista olevan delta-varianttia, kun Moskovassa todettiin ennätysmäärä tartuntoja kahtena päivänä peräkkäin.

Financial Times -lehden mukaan delta-variantista on tullut hallitseva koronaviruskanta myös Portugalissa, ja sitä on esiintynyt runsaasti eri tartuntaryppäissä myös Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa, mikä on saanut eurooppalaiset tartuntatauti­asiantuntijat takajaloilleen.

FT:n maailmanlaajuisen datan pohjalta tekemien laskelmien mukaan sekvensoiduista virusnäytteistä jopa 96 prosenttia oli delta-varianttia Portugalissa ja yli 20 prosenttia Italiassa. Belgiassa muunnoksen osuus oli noin 16 prosenttia.

TUTKIJAT pelkäävät, että delta-variantti on levinnyt paljon uskottua laajemmalle, koska Manner-Euroopassa on sekvensoitu näytteitä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Britanniassa. Siinä missä Britannia on sekvensoinut jopa 500 000 näytettä, ovat vastaavat luvut Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa 4–14 kertaa pienempiä.

Tutkijoita kuitenkin ihmetyttää havainto, jonka mukaan muunnos vaikuttaa leviävän täysin eri laajuudella eri maissa. Tanskassa, missä sekvensointia on tehty ahkerasti, delta-variantin osuus tartunnoista on erittäin matala.

Tutkijoiden mukaan yksi asiaa osittain selittävä tekijä voi olla maiden väliset erot väestön rakenteessa ja liikkumisessa sekä elinolosuhteet niissä paikoissa, missä tartuntaryppäitä on esiintynyt.

MONET asiantuntijat uskovat, että delta-variantista tulee ennen pitkää hallitseva virusmuoto koko Euroopassa. Heidän mukaansa on tärkeää rokottaa niin paljon ihmisiä kuin mahdollista ja samalla pyrkiä hidastamaan viruksen leviämistä samaan tapaan kuin tähän asti on tehty.

Ranskalainen virologi Bruno Lina sanoo FT:lle, että Britannia ja sen päätökset yhteiskunnan avaamisesta, toimivat tällä hetkellä koko Euroopan koelaboratoriona. Siitä riippuu, joudutaanko rajoitustoimia jälleen kiristämään muualla.
– Viesti on selkeä. Tämä ei ole vielä ohi, Lina sanoo.

DELTA-VARIANTIN on todettu olevan vieläkin ärhäkämmin leviävä kuin koronaviruksen muiden muunnosten. Se on tutkimusten mukaan rokottamattomille myös vaarallisempi – rokottamattomien riski saada sairaalahoitoa vaativa vakava tautimuoto on suurempi kuin muiden virusmuunnosten osalta.

Suomessakin laajalti käytetyn Pfizerin koronavirus­rokotteen on todettu suojaavan hyvin delta-variantin sairaalahoitoa vaativaa vakavaa tautimuotoa vastaan. Kahden annoksen jälkeen Pfizer antaa 96 prosentin suojan vakavalta tautimuodolta, mikä on suurin piirtein yhtä hyvä kuin kantavirusta tai brittivarianttia (alpha-muunnos) vastaan.

Lieväoireisen infektion suojatehoksi deltavarianttia vastaan on Pfizerin rokotteella saatu kaksi viikkoa toisen annoksen jälkeen 79 prosenttia.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008070902.html