Koronavirus

[Karikko]

Kuolleisuus on jonkin verran noussut- koronalla on varmaan siihen osatekijänä tulevaisuudessakin "sanansa sanottavana.

Koronassa ei näytä olevan suuremmin kausivaihtelua vaan se näyttää pysyvän korkealla väestössä jatkuvasti.

Onneksi tällä hetkellä ainakin on lievemmästä tautimuodosta kyse, eikä suurempaan huoleen liene aihetta.

Rokotuksista ei sitten ollut apua viruksen torjumisessa, mutta viruksen saaneille jonkinlaista limakalvoimmuniteettia näyttäisi kyllä syntyvän.
Joillekin ei näyttäisi olevan juuri minkäänlaista haittaa viruksesta, vaikka vasta-ainetestien mukaan hekin ovat sitä virusta saaneet ja levittäneet.

Tilastoista voi päätellä jotain, vaikka ne eivät koko totuutta kerrokaan-

>>

SUOMESSA ylikuolleisuuden aiheuttajina on kaksi pääsyytä: väestön vanheneminen ja yhä jatkuva koronaviruspandemia.

Pääosa ylikuolleisuudesta on joko suoraan tai välillisesti koronan aiheuttamaa – Gisslerin jaon mukaan noin 75 prosenttia. Viimeinen neljännes johtuu tutkimusprofessorin mukaan ikääntymisestä.

Tarkempaa tietoa viime vuoden korkean kuolleisuuden syistä päästään kuulemaan silti vasta tämän vuoden lopussa, jolloin Tilastokeskus julkaisee kuolemansyiden tilastot vuodelta 2022.

Vuonna 2021 kuolleisuutta kasvattivat eniten muistisairaudet ja korona. Koronavirustautiin kuoli Tilastokeskuk
sen mukaan tuolloin 952 suomalaista.

THL:n alustavan tiedon mukaan suomalaisia kuoli koronan aiheuttamaan tautiin vuonna 2022 yhteensä 4 793. Myötävaikuttavana tekijänä koronan katsotaan olleen 2 298 suomalaisen kuolemassa.

Yhteensä koronavirus voi löytyä siis yli 7 000 suomalaisen kuoleman taustalta. Tarkempaa tietoa koronakuolemistakin saadaan kuolinsyytilastojen tullessa julki loppuvuonna

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009330947.html

[Jaska]

Vuoden 2022 kuolleiden määrää ei vielä liene esitetty eikä väkilukua vuodenvaihteesta, mutta 2022 kuolleiden määrä  ylittänee 60000. Linkattu Ilta-sanomien juttu on 2022 kuolemien osalta tammi-marraskuulta. Juttu nimittää väärin kuolleiden määrää kuolleisuudeksi. Kuolleisuus on suhteellinen määrä, esimerkiksi kuolleita tuhatta henkeä kohden vuodessa. Jos kuolleisiuus pysyy samana niin väkimäärän kasvaessa kuoilleiden määrä kasvaa. Eli kuolleiden määrän kasvu ei tarkoita kuolleisuuden kasvua. Kuolleisuus on vertailukelpoinen luku maiden tai ikäryhmien välillä. Ylikuolleisuudella rtarkoitetaan esimerkiksi taudin aiheuttamaa kuolleisuuden nousua keskiarvon yläpuolelle. Käytetään varsin huolimattomasti.

Kun viime vuoden koronakuolemat nousevat - kiitos "helpon" mutta tarttuvan omikronin - yli viiden prosentin kuolemista, niin kyllä se voidaan nähdä kasvuna kuolemansyytilastoissakin. Toisaalta lisääntyneet koronakuolemat ovat miltei kaikki tapahtuneet kasvaneessa yli 65-vuotiaiden joukossa, jossa kuolemat muutenkin pääosin tapahtuvat.

[Toope]

Kantsisko tässä nyt sitten ottaa uutta rokotetta/vai onko se tehosterokote?
Minulla on fiilis, etten ota enää.

[Jaska]

Itseni ei ole ttarvinnut koronarokotteiden ottamista epäillä. Auktoriteettien harkinnan mukaan iän ja diagnoosien perusteella kuulunen 10%:iin eniten hyötyvistä. Uskon myös, että THLn suositukset rokotusannosten väleistä edustavat parasta näkemystä keskimääräisestä hyödystä. Monet tuntemattomat seikat vaikuttavat myös asiaan.

Vapaaehtoinen rokote otetaan terveyshyötyjen toivossa itselle ja omalle ympäristölle.

Itselle koronavirustaudin haittojen tarkoitetun minimoinnin lisäksi näen viranomaisohjeiden pyrkivän leviämisen rajoittamiseen terveydenhoitojärjestelmän kohtuudella toimivana pitämiseksi ja kansainvälisen pandemianhallinnan yhdensuuntaisiin pyrkimyksiin.

Rokotteiden vaikutus koronavirusinfektion aiheuttamien haittojen kuten kuolemien torjunnassa on suuri. Laskennalliset arviot perustuvat ajatteluun,että olosuhteet olisivat muuten sanat, mutta tauti olisi kohdellut rokotettuja samoin kuin on kohdellut rokottamattomia. Mutta meillä taitaa olla hupnot mahdollisuudet arvata millaiset olot ilman rokottamista olisivat. Vuosi 2020 oli varsin erilaista elämää monin rajoituksin kuin vuosi 2022. Millaiset variantit olisivat vallalla, jos rokotteet eivät tehokkaasti torjuisi alkuperäistä virusta.

Joillakin on asenne, että kun vuosimiljoonien evoluutio on muovannut ihmiskeholle nykyisen toiminnallisuuden, niin ongelman edessä muutamassa vuodessa kehitetyssä menettelyssä voi olla ominaisuuksia, joitten merkitystä ei ole huomattu. Puhumattakaan uskontojen Jumalan kuvaksi luoduista ihmisistä.

Oma käsitykseni on, että ihmisjärkeä parempaa väinettä meillä ei ole käytettävissä asioiden ymmärtämiseen ja virheiden vähentämiseksi useitten on osalistuttava tärkeiden asioiden päättämiseen. Ei ole häpeä vaan kunnia parantaa huonoksi osoittautuneita käsityksiä. Vahinkojakin sattuu, ja niitä on paras käyttää viisastumiseen.

[Norma Bates]

Kantsisko tässä nyt sitten ottaa uutta rokotetta/vai onko se tehosterokote?
Minulla on fiilis, etten ota enää.

Voipi olla ettei sitä sinulle edes annettaisikaan, jos et ole riskiryhmää tai vanhus. 

[Jaska]

Eiköhän kolmas annos pyydettäessä anneta kun toisesta on kulunut yli neljä kuukautta. Rokotukset järjestävän kotikunnan käytännön mukaan. Ei taida olla tietoja, että parempia rokotteita olisi kohta tulossa. Suomalainen nenärokotekin taitaa olla vielä vuosien päässä.

Jos Toope on esimerkiksi kaksi rokoteannosta saanut, koronaa vielä sairastamaton, 50-70 vuotias, terve, vähän ylipainoinen mies voidaan tilastollisesti arvella, että hän saa rekisteröidyn koronatartunnan seuraavan vuoden aikana 1/10 todennäköisyydellä jos epidemiatilanne pysyy nykyisenlaisena. Siis tuhannesta sellaisesta noin sata saa. Tartunnan riskiä omikron-oloissa kolmas piikki vähentää vähemmän kuin kolmanneksen. Riski joutua koronasta sairaalaan on rokotusten vaikuttavuustilastojen mukaan 28/100000 kuukaudessa ja vuodessa 1/300. Kolmas piikki puolittaa riskin. Kuolemanriski kuukauden sisällä kornarartunnasta on viidesosa sairaalariskistä ja siinäkin piikki puolittaa riskin.

Henkilökohtaiseen riskiin vaikuttavat monet tuntemattomat seikat, mm. sosiaalisten kontaktien määrä ja laatu. Itse arvostan henkilökohtaisen terveyshaitantorjunnan ohella osallistumista yleiseen pandemianhallintaan joka koituu kaikkien eduksi.

PS. Koronarokotusren vaikuttavuustilastossa siraalahoidon ja koronatartunnan yhteydessä tapahtuvan kuoleman ilmaantuvuus kahdella rokoteannoksella on sunnilleemn kaksinkertainen tehosteitakin saaneisiin verraten. Se on itse asiassa eri asia kuin tehosteen saamisella saatava suojahyöty. Nimittäin yehosteiden tarkoituksenahan palauttaa ajan myötä menetetty teho. Uudella piikillä saadaan välittömästi suurempi paraneminen kunnes sekin ajan myötä menerttää tehoaan.

[urogallus]

Tämä ei välttämättä liity koronaan, mutta mutta...
https://www.youtube.com/watch?v=OD0na_NZaLM

Nuorten aikuisten (20-44v) kuolleisuus Iso-Britanniassa on 7.8% korkeampi kuin ennen koronaa.

Myös Suomessa kuolleisuus on kasvanut:

Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021, delta-variantin myötä. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei Jantusen tietojen mukaan ole esitetty selitystä. Tämän vuoden alusta lukien ylikuolleisuus ja koronakuolemat ovat paremmin seuranneet toisiaan.

Hänen mukaansa Suomessa on suurin koronakuolemien ja ylikuolleisuuden ero Euroopassa. 

– Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan. Totta kai sen syyt pitäisi selvittää, Jantunen näkee.


----------------------------------------------------


Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vahvistaa Jantusen käsityksen siitä, että ylikuolleisuus kuvaa paremmin epidemian vakavuutta kuin niin sanottu koronakuolleisuus.

– Pää- ja myötävaikuttavan kuolinsyyn määrittely ei ole yksinkertaista. Onko esimerkiksi aivoinfarkti aiheutunut koronasta vai onko korona ollut sivulöydös, vaihtelee tapauksittain, Lehtonen sanoo.

Niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta.

– Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella. Tämä tarkoittaisi 5000–10 000 ylimääräistä kuolemaa tänä vuonna, Lehtonen sanoo.

Ylikuolleisuustilastoissa Suomen tilanne on 20 länsimaasta toiseksi huonoin. Vielä huonompi on Yhdysvallat. Tämä ilmenee marraskuussa JAMA-lehdessä julkaistusta artikkelista, jossa kaikista syistä johtuvia kuolemia oli 100 000 asukasta kohden Suomea enemmän vain Yhdysvalloissa kesäkuun 2021 lopusta maaliskuun 2022 loppuun.

– Koronan vaikutukset ovat suurempia kuin koronakuolemaluvut kertovat, mutta on myös muita sotkevia tekijöitä, kuten hoitajalakko, pitkät hoitojonot ja hoitoketjujen kriisiytyminen, Lehtonen sanoo.

Hän on huolissaan siitä, miten terveydenhuolto onnistuu tavoitteessaan edistää ja ylläpitää väestön terveyttä.

– Elinajanodote on terveydenhuollon kovia mittareita, ja hyvin suurella todennäköisyydellä se tulee tänä vuonna tippumaan kahdella vuodella, samoin kuin Yhdysvalloissa kävi viime vuonna, Lehtonen sanoo.

https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/onko-koronakuolemia-paljon-vai-mihin-taalla-kuollaan/

Itsestäni alkaa tuntua siltä, että koko nykyisen sivilisaation huippu on saavutettu, ja suunta on tästedes vain alaspäin. Jatkossa odotettavissa oleva elinikä tulee laskemaan pysyvästi.

[Karikko]

Kantsisko tässä nyt sitten ottaa uutta rokotetta/vai onko se tehosterokote?
Minulla on fiilis, etten ota enää.

Voipi olla ettei sitä sinulle edes annettaisikaan, jos et ole riskiryhmää tai vanhus. 

Joo ei anneta rokotuksia koronan (tai influenssan) (yhteisrokote) vuoksi, vaatimukset sen saamiseksi näyttävät kovilta.

>>>

Influenssarokotteen voivat saada maksutta raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, 

https://yle.fi/a/74-20014034

[Jaska]

Myös Suomessa kuolleisuus on kasvanut

Tuossa vihjataan, että koronavirustartunnat lisäävät kkuolemia myös muihin kuolinsyihin ilman että se ilmenee kuolinsyissä kuolintodostuksissa. Varsin uskottavaa, että koronavirisinfektio heikentää ihmistä niin, että muu vaiva päättää elämän. Ja onhan koronan nimiin laitettuja kuolemiakin jo yli 5% kuolemista.

Tuossa nimitettiin taas väärin kuolleisuudeksi kuolleiden määrää. Kuolleisuus on kuolleiden osuus ja sillä voidaan verrata kuolemien yleisyyttä esimerkiksi eri maissa tai ikäryhmissä. On vain luonnollista että väkiluvun kasvaessa kuolleiden määrä nousee. Kun kuolemien lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota, niin kyllä heti todettiin, että merkittävä osa kuolleiden määrän kasvusta johtuu siitä, että entistä suurempi osuus väestöstä on vanhuksia ja juuri vanhukset kuolevat paljon.

[Karikko]

Voihan sitä saada vaikka useampia viruksia yhtä-aikaa, siihen riittää pelkästään se, että näkee kiinalaisia kävelevän kaupoissa jossa asioi- herkästi tarttuu..

>>

Lea Hiltunen asioi Helsingissä Kampin kauppakeskuksessa perjantai-iltana. Käytävällä sattui olemaan kiinalaisten turistien ryhmä.

– Minulla ei ole mitään muuta selitystä tälle kuin se, että sukkuloin siellä heidän välistään, niin kävi mielessä, että olisi ollut ihan fiksua laittaa maski ihan kaiken varalta, Lea aloittaa.

– Sunnuntaina olo olikin sitten kuin jyrän alle jäänyt. Lihassäryt olivat aivan järkyttävät. Tein itse testin ja sain kolmen suoran. Eli minulla on nyt yhtä aikaa influenssa A, korona ja RS-virus, Lea hämmästelee

[urogallus]

Tuossa nimitettiin taas väärin kuolleisuudeksi kuolleiden määrää. Kuolleisuus on kuolleiden osuus ja sillä voidaan verrata kuolemien yleisyyttä esimerkiksi eri maissa tai ikäryhmissä. On vain luonnollista että väkiluvun kasvaessa kuolleiden määrä nousee. Kun kuolemien lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota, niin kyllä heti todettiin, että merkittävä osa kuolleiden määrän kasvusta johtuu siitä, että entistä suurempi osuus väestöstä on vanhuksia ja juuri vanhukset kuolevat paljon.

Njaa. Entäs tämä:

Niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta.

– Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella. Tämä tarkoittaisi 5000–10 000 ylimääräistä kuolemaa tänä vuonna, Lehtonen sanoo.

...joka kyllä oli alkuperäisessä lainauksessani mukana.

[Jaska]

Tuossa nimitettiin taas väärin kuolleisuudeksi kuolleiden määrää. Kuolleisuus on kuolleiden osuus ja sillä voidaan verrata kuolemien yleisyyttä esimerkiksi eri maissa tai ikäryhmissä. On vain luonnollista että väkiluvun kasvaessa kuolleiden määrä nousee. Kun kuolemien lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota, niin kyllä heti todettiin, että merkittävä osa kuolleiden määrän kasvusta johtuu siitä, että entistä suurempi osuus väestöstä on vanhuksia ja juuri vanhukset kuolevat paljon.

Njaa. Entäs tämä:

Niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta.

– Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella. Tämä tarkoittaisi 5000–10 000 ylimääräistä kuolemaa tänä vuonna, Lehtonen sanoo.

...joka kyllä oli alkuperäisessä lainauksessani mukana.

Vuonna 2021 ikävakioitu kuolleisuus nousi 1,4 %, mikä ei ole paljon kuolleisuuden tavanomaiseen vaihteluun verraten. Vuonna 2021 kuolemia oli 57 659 ja koronakuolemien osuus oli 2021 2% kuolemista. Jos vuonna 2022 kuolleiden määrä nousi 10000:lla, se on paljon ja tuskin väestön vanheneminen ja koronaan kuoleminen (kuolinsyynä kuolintodistuksessa) riittää sen kokonaan kattamiseen. Koronakuolemien tilastoinnin muutoksella pyrittiin juuri koronakuolenalukujen pienentämiseen pudottamalla muut kuin nimenomaisesti koronavirusinfektioon kuolemiset pois. Vuodesta 2022 kai puhutaan eikä vielä tästä vuodesta. Vuoden 2022 kuolemista lienee esitetty vasta ennakkotietoja osasta vuotta.

Nykyinen taso 150 koronakuolemaa viikossa on moninkertainen verrattuna omikronia edeltävään aikaan, jolloin koronavirustauti oli keskeisenä huomion kohteena.

PS. Lääkärilehden jutussa on paljon puppua, jonka pitäisi pitäisi kilistää lukijalla varoituskelloja. Aivan kuin toimittaja ei olisi ymmärtänyt mistä kirjoittaa. 16 % ylikuolleisuutta ei ole esiintynyt Suomen vuosikuolleisuudessa. On kerrottu että EU:n alueella kuoli heinäkuussa 2022  16 % eli 53 000 ihmistä enemmän kuin keskimäärin vuosina 2016-2019. Siitä ei voi päätellä että Suomessa 5000 - 10000 henkeä olisi kuollut ylimääräisesti. Tai ylikuolleisuudelle on annettava selittämätön merkitys.

[Jaska]

           2016   2017   2018   2019   2020   2021
Kuolleet           
Yhteensä  53923  53722  54527  53949  55488 57659
0 – 19     263    294    278    275    261   267
20 – 39     926    934    895   1000    958   865
40 – 59    4134   3945   3933   3691   3824  3755
60 – 79   19212  19304  19332  19283  19673 20535
80 -      29388  29245  30089  29700  30772 32237


             2016    2017     2018     2019     2020     2021
Väestö 31.12.           
Yhteensä  5503297 5513130  5517919  5525292  5533793  5548241
0 – 19  1192842  1186479  1178401  1167707  1159093  1154489
20 – 39  1386046  1384844  1381395  1381179  1380161  1380694
40 – 59  1402723  1395257  1390725  1385513  1381350  1379240
60 – 79  1233587  1251813  1264688  1278487  1297780  1303133
80 -      288099   294737   302710   312406   315409   330685


Ja edelliset irosentteina

           2016     2017     2018     2019     2020    2021
Kuolleisuus ikäluokassa           
Yhteensä 0,98 %   0,97 %   0,99 %   0,98 %   1,00 %  1,04 %
0 – 19   0,02 %   0,02 %   0,02 %   0,02 %   0,02 %  0,02 %
20 – 39  0,07 %   0,07 %   0,06 %   0,07 %   0,07 %  0,06 %
40 – 59  0,29 %   0,28 %   0,28 %   0,27 %   0,28 %  0,27 %
60 – 79  1,56 %   1,54 %   1,53 %   1,51 %   1,52 %  1,58 %
80 -    10,20 %   9,92 %   9,94 %   9,51 %   9,76 %  9,75 %


              2016      2017      2018      2019      2020      2021
Väestöosuus 31.12.           
Yhteensä  100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %
0 – 19     21,68 %   21,52 %   21,36 %   21,13 %   20,95 %   20,81 %
20 – 39    25,19 %   25,12 %   25,03 %   25,00 %   24,94 %   24,89 %
40 – 59    25,49 %   25,31 %   25,20 %   25,08 %   24,96 %   24,86 %
60 – 79    22,42 %   22,71 %   22,92 %   23,14 %   23,45 %   23,49 %
80 -        5,24 %    5,35 %    5,49 %    5,65 %    5,70 %    5,96 %


             2016      2017      2018      2019      2020      2021
Kuolleita kaikista kuolleista           
Yhteensä 100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %  100,00 %
0 – 19    0,49 %    0,55 %    0,51 %    0,51 %    0,47 %    0,46 %
20 – 39    1,72 %    1,74 %    1,64 %    1,85 %    1,73 %    1,50 %
40 – 59    7,67 %    7,34 %    7,21 %    6,84 %    6,89 %    6,51 %
60 – 79   35,63 %   35,93 %   35,45 %   35,74 %   35,45 %   35,61 %
80 -      54,50 %   54,44 %   55,18 %   55,05 %   55,46 %   55,91 %

[Jaska]

Ennakkotiedon mujaan tammi-marraskuussa 2022 kuolemia oli 56 768. Joulukuun ennakkotieto saataneen 26.1.
Nyt on liikkeellä eri tavoilla määrättyjä toisistaan poikkeavia Suomen koronakuolemalukuja. Worldometersin luku Suomen vuoden 2022 koronakuolemista on nyt 6794 (pandemian alusta 8519), mutta kasvanee vielä hiukan. Jos joulukuun kuolemien luku on mnarraskuun verran 5109, niin vuoden 2022 kuolleiden määrä ei nouse edellisvuodesta enempää kuin 2022 koronakuolemia oli enemmän kuin vuonna 2021, joten mitään lisäselitystä kaipaavaa kuolemien lisääntymistä ei näy.

[Karikko]

Ihmisillä on tapana kuolla, ennemmin tai myöhemmin- yleensä johonkin sairauteen, joka sinänsä ei välttämättä ole "vaarallinen.

Sanotaanhan, että kyllä kuolema tautinsa valitsee.

>>

Suomalaisten kuolleisuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gissler mukaan sidoksissa lämpötiloihin. Kylmänä ja kuumana aika ihmisiä menehtyy eniten.

Hänen mukaansa talvella ylikuolleisuutta aiheuttavat tartuntataudit, erityisesti influenssa, joka onkin ollut varsinainen riesa tänä talvena.

Koronarajoitukset tukahduttivat influenssan lähes kokonaan, mutta tauti on tullut takaisin. Se voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille.

– Normaalivuosina saattaa olla satojakin influenssakuolemia, Gissler kertoo.

Gisslerin mukaan influenssakausi alkoi tänä talvena tavallista aiemmin. Hän kehottaakin riskiryhmään kuuluvia ja 65 vuotta täyttäneitä ottamaan rokotuksen.

Gisslerin mukaan vielä 60- ja 70-luvuilla Suomessa oli koronaakin enemmän tartuntatautikuolemia, kun oli influenssaa, tuberkuloosia ja muita tarttuvia tauteja.

https://yle.fi/a/74-20013541