Koronavirus

[mikainen]

Saksassa on joku sanakin lapselle jonka raskaus alkaa kondomista huolimatta. Muistaakseni se tulee sanoista "trotz Kondom" ja olisiko se ollut "troko" vaan se sana.

Ehkäisyhän tarkoittaa sekä raskauden ehkäisyä ja sitten toisaalta sukupuolitautien ehkäisyä. Kondomit menee kuitenkin joskus rikki, ja muutenkin niiden luotettavuus riippuu tosi paljon sekä niistä käyttäjistä että hieman myös tuotteen laadusta. Siis siitä miten niitä käytetään ja lipsutaanko siitä käytöstä vai ei.

Musta tuntuu että toi "täysin epäluotettava" liittyy nyt siihen että et voi olla varma siitä, ettet tule raskaaksi vaikka yhdynnässä käytettäisiin kondomia.

Samanlaista ajatusrakennelmaa tuntuu olevan rokotekriittisyydessä. Jos ei ole 100% varma niin se on "täysin epäluotettava".  Käsitys todennäköisyyksistä vähän hakusessa.

[Karikko]

Koronavirustauti on tartuttuaan monin kerroin tappavampi kuin influenssa. Emme totisesti halua, että koronaa sairastettaisiin yleisesti kuin influenssaa. Suomessa koronavirustautia vastaan on varattu valtaisat resurssit ja siksi kuolleisuus on noussut erittäin vähän. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, joissa koronakuolleisuus väestöstä on lähes kymmenkertainen ja korona yleisimpien kuolinsyiden joukossa. Suomessa on mielekästä puhua koronaan liittyvästä kuolleisuudesta kun tarkoitetaan alle kuukauden koronavirustaudin toteamisesta tapahtunutta kuolemaa. Se on aivan mielekäs tieto vertailtaessa eri maiden koronatilanteita. Minulla ei ole tietoa että viime vuodelta olisi Suomessa vielä julkaistu kuolinsyihin perustuvaa tilastointia. Itse ajattelen, että Suomessa on opittu hoitamaan koronavirustautia - mm. immuunijärjestelmän ylikierroksille menon kaaosta - mutta koronan vakava hengitystietulehdus kyllä pahentaa monia perussairauksia, jotka ovat vanhoilla yleisiä.

Tämä virus on kovin nuori tauti eikä verrattavissa influelssan satojen miljoonien uhrien määrään mitenkään.

Toistaiseksi kuolleita on myös lähinnä ikääntyvien joukossa- tuskin pärjännee monelle muullekaan taudille tässä vaiheessa, jos sitä nyt ennätykselliseksi haluttaisiin mainita.

Kulkutautina varmaan etsii sitten paikkansa tautien joukossa, mutta sehän nähdään, jos eletään.

[MrKAT]

Jos olisi suhtauduttu fatalistisen rohkeasti eikä estetty koronaa mitenkään eikä kansa vältellyt mitään väentiheyksiä, niin Suomessa olisi päästy ehkä pahimmoilleen (Englannin ja Ranskan ym kuolleisuusosuuden mukaan: )  2%*5,5 miljoonaa = suuruusluokkaa = 110 000:een ruumiiseen.  Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia.

Influenssaan menehtyy vuosittain 700 (sairauskertomukseen merkitty) - n. 2000 (todempi arvio).
https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

[Karikko]

Jos olisi suhtauduttu fatalistisen rohkeasti eikä estetty koronaa mitenkään eikä kansa vältellyt mitään väentiheyksiä, niin Suomessa olisi päästy ehkä pahimmoilleen (Englannin ja Ranskan ym kuolleisuusosuuden mukaan: )  2%*5,5 miljoonaa = suuruusluokkaa = 110 000:een ruumiiseen.  Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia.

Influenssaan menehtyy vuosittain 700 (sairauskertomukseen merkitty) - n. 2000 (todempi arvio).
https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

Vaikeampi arvioida, kuinka paljon se keski-ikää on lyhentänyt.

Kuoleminen on melko yleinen vaiva yhteisöissä ja keskimäärin jokainen kuolee, ennemmin tai myöhemmin.

Ihmisten määrä ei taida oleellisesti vaarantua tästäkään ja kehitysmaissa tuskin on tulevaisuudessakaan pulaa tännepäin tulijoista.

[Norma Bates]

Jos olisi suhtauduttu fatalistisen rohkeasti eikä estetty koronaa mitenkään eikä kansa vältellyt mitään väentiheyksiä, niin Suomessa olisi päästy ehkä pahimmoilleen (Englannin ja Ranskan ym kuolleisuusosuuden mukaan: )  2%*5,5 miljoonaa = suuruusluokkaa = 110 000:een ruumiiseen.  Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia.

Influenssaan menehtyy vuosittain 700 (sairauskertomukseen merkitty) - n. 2000 (todempi arvio).
https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

Vaikeampi arvioida, kuinka paljon se keski-ikää on lyhentänyt.

Kuoleminen on melko yleinen vaiva yhteisöissä ja keskimäärin jokainen kuolee, ennemmin tai myöhemmin.

Ihmisten määrä ei taida oleellisesti vaarantua tästäkään ja kehitysmaissa tuskin on tulevaisuudessakaan pulaa tännepäin tulijoista.

Antaa sitten mennä kun on mennäkseen. Ei oteta rokotteita, ei käytetä maskeja, läähätätään toistemme niskoissa tai pärstissä kiinni, huudetaan kilpaa karaokea ja niin edelleen, koska kyllä tänne on tulijoita ja viis siitä jos nyt itse sattuu kuolla kupsahtamaan. Sensijaan jos jää henkiin kitumaan, niin kukahan sen sairastelun sitten korvaa. Ei välttämättä ne tulijat, jos niitä on tarpeeksi monta. Kadulle kerjäämään?

[MrKAT]

Tään päivän HS:sä Saksan terv. ministeri valittelee maan tilannetta "rokottamattomien pandemiana".
Laitan tähän jutun lopussa olevat 1. ja 2. rokotus-%:t mielenkiintoisimmista maista
                               65-----------70-----------75-----------80 %
Islanti                                                                            81,4  82,4
Tanska                                                           75,9 77,1
Suomi                                       69,6             75,5
Norja                                       68,5                     77,0
Ruotsi                                     68,1  71,4
Ranska                                   68,0                 75,8
Britannia                             67,0        73,3
Saksa                          66,2   68,9
Israel                      65,3           71,0
Viro     57,6 60,4
..
USA 56,9 58,3
..
Venäjä 32,9 38,5

[Jaska]

Tilastokeskus julkistaa kussakin iässä (1-v) kuolleiden määrät. Vuosien 2018, 2019 ja 2020 mediaanikuolinikä oli 80 vuotta, naisilla pari vuotta korkeampi, miehillä pari vuotta matalampi. Arvioni mukaan 2019 kasvanut 0,06 vuotta ja 2020 laskenut 0,11 vuotta.

[Karikko]

Jos olisi suhtauduttu fatalistisen rohkeasti eikä estetty koronaa mitenkään eikä kansa vältellyt mitään väentiheyksiä, niin Suomessa olisi päästy ehkä pahimmoilleen (Englannin ja Ranskan ym kuolleisuusosuuden mukaan: )  2%*5,5 miljoonaa = suuruusluokkaa = 110 000:een ruumiiseen.  Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia.

Influenssaan menehtyy vuosittain 700 (sairauskertomukseen merkitty) - n. 2000 (todempi arvio).
https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

Vaikeampi arvioida, kuinka paljon se keski-ikää on lyhentänyt.

Kuoleminen on melko yleinen vaiva yhteisöissä ja keskimäärin jokainen kuolee, ennemmin tai myöhemmin.

Ihmisten määrä ei taida oleellisesti vaarantua tästäkään ja kehitysmaissa tuskin on tulevaisuudessakaan pulaa tännepäin tulijoista.

Antaa sitten mennä kun on mennäkseen. Ei oteta rokotteita, ei käytetä maskeja, läähätätään toistemme niskoissa tai pärstissä kiinni, huudetaan kilpaa karaokea ja niin edelleen, koska kyllä tänne on tulijoita ja viis siitä jos nyt itse sattuu kuolla kupsahtamaan. Sensijaan jos jää henkiin kitumaan, niin kukahan sen sairastelun sitten korvaa. Ei välttämättä ne tulijat, jos niitä on tarpeeksi monta. Kadulle kerjäämään?

No suomessa on annettu jo noin 8,1 miljoonaa rokotetta, mutta tauti ei vaan suostu poistumaan, edes rokotettujen keskuudesta.

Turha kuitenkin olla isommin huolissaan, elämähän on aina riskialtista, eikä ilman riskejä elää voi ollakaan.

Pikkulapsille pahempi tauti lienee RS- virus johon ei ole kehitetty rokotetta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008379034.html

Ham- kaikenlaista--

https://yle.fi/uutiset/3-12173602


Mutta kannattaa muistaa, ettei mikään tässä maailmassa ole yksinkertaista--

https://yle.fi/aihe/a/20-10001549

Ajattelu on vaivalloista, siksi aivomme käyvät pintakaasulla
Kriittinen ajattelu ei ole ihmiselle automaatio, vaan taito, joka täytyy opetella.

"Emme ole kehittyneet täysin rationaaliseksi toimijaksi, joka olisi aina valmis puntaroimaan kohtaamansa asiat mahdollisimman kriittisesti ja arvostelevasti."

Päinvastoin. Aivomme hyödyntävät ajattelussa oikopolkuja tehdäkseen monimutkaisesta maailmasta yksinkertaisemman paikan. Jos tietämyksessämme on aukkoja, täytämme ne uskomuksilla, jotta tiedon rippeistä muodostuisi looginen kokonaisuus.

Ohukainen kuvaa, että aivomme käyvät valtaosan ajasta ikään kuin "pintakaasulla". Muuten loppuisi polttoaine.

"Vaativa ajatustyö vie hirveästi resursseja aivoilta. Sen voi testata vaikka itse lähtemällä kävelylle ja alkamalla laskea samalla päässä hyvin vaativia laskutehtäviä. Pian huomaat, että on pakko pysähtyä. Jopa kävely muuttuu mahdottomaksi, jos pinnistelee vaativien ajatusten kanssa."

Haemme tietoa, joka vahvistaa olemassa olevaa maailmankuvaamme ja hylkäämme herkästi tiedon, joka haastaa sen.

Huuhaan nielemistä edistävät monet ihmismielen tunnetut vinoumat.

Yksi niistä on Ohukaisen mukaan se, että uskomme omiin ajatuksiimme ja argumentteihimme herkemmin kuin toisten.

"Olemme laiskoja arvioimaan omaa ajatteluamme kriittisesti, mutta jos joku muu esittää meille väitteen, mietimme mistä tämä tieto on peräisin, onko tiedon esittäjä läheinen vai vieras ja onko hän luotettava."

Toinen vinouma on se, että haemme tietoa, joka vahvistaa olemassa olevaa maailmankuvaamme ja hylkäämme herkästi tiedon, joka haastaa sen.

Vaikka olen ammattitutkija, niin oman alani ulkopuolella olen 99 prosentissa asioista tavallinen maallikko.

Eletty elämä vaikuttaa siihen, kenen tietoon luotamme. Joillekin tiedeyhteisö on etäinen ja sen toimintatavat vieraita. Siksi tiedettä voi olla helpompi kyseenalaistaa.

"Osa näkee luotettavampana tiedon, joka tulee oman heimon tai viiteryhmän suunnalta, kuin tiedeyhteisöstä tulevan tiedon."

Tuoreimman, eli vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan suomalaiset kokevat yleisesti vahvaa luottamusta tieteeseen ja koulutukseen ja ne kyseenalaistavien osuus on varsin pieni.

Toisin kuin luulemme, emme tiedä juuri mistään mitään
Kriittisen ajattelijan on hyvä tiedostaa se, että hän ei oikeastaan tiedä juuri mistään mitään.

Siitä huolimatta ihmisillä on usein epärealistinen käsitys omasta tietämyksestään. Ohukainen havainnollistaa ilmiötä tällaisella piirakkadiagrammilla.

[Norma Bates]

On ihmetyttänyt että miten ihmiset ovat rokoteteasiassa olleet valmiit luottamaan vaikka kahvipöytäkeskusteluihin, höpötykseen somessa, You- ja Tokentubehöttöön... Mutta sitten taas toisaalta lienenkö itse sen parempi, kun en vieläkään taida uskaltaa ottaa influenssarokotetta ja syy siihen on ainoastaan ne huonot kokemukset joita olen ihmisten kuullut juttelevan. (Ja toki myös se että jos viruskanta arvataan väärin, rokotteen teho ei ole häävi.) Huolimatta kahdesta influenssasta (diagnosoimattomasta, tosin) jotka molemmat pahensivat astmaani, se vaan pyörii niin pahana päässä se mitä ihmiset ovat sanoneet. Kuten esim. eksäni näkemys että inf.rokotteen otettuaan ei ollut (ilmeisesti koko syksyn mittaan) missään vaiheessa kunnolla sairas eikä kunnolla terve. Eksähän siis kumminkin oli astmaatikko kuten minäkin, joten siksi kai pelkään että kävisi samalla tavalla. En halua tuollaiselle twilight zonelle. Muutenkin ihan tarpeeksi paha olla fibron kanssa. 

En tiedä auttaisiko asiaa jos perehtyisin infl.rokotteeseen tietosivujen yms. kautta, ja antaisin piutpaut sille mitä ihmiset ovat kokemuksistaan kertoneet. Aikoinaan kun jollain taholla perustelin tämän kyseisen rokotteen ottamattomuuttani sillä että millaisia kokemuksia ihmisillä oli ollut, silloinen kuulija pyyhki persiensä ko. kokemuksiin ja totesi että ihmiset ovat vain liittäneet kaikenlaista rokotteen ottoon, vaikka ne asiat eivät oikeasti ole liittyneet rokotteeseen millään tavalla. Minusta se tuntui pahalta niitä ihmisiä kohtaan jotka olivat kokemuksistaan kertoneet...

Tätä kautta minun kai pitäisi ymmärtää niitä jotka eivät uskalla ottaa koronarokotetta. En vaan silti ymmärrä, ja ehkä syy on se että korona vaikuttaa pelottavammalta. On joku väittänyt että kyllä influenssastakin voi vammautua. Mutta kun itse aikoinani 2016/2017 yskin kuukausikaupalla, sain jopa selkään fasettilukon ja astma paheni, niin ei siinä nyt kumminkaan sellaista long influenzaa tullut että sen pidemmälle olisi kestänyt ja oireet olleet semmoisia kuin long covidissa (ja fibrossa ynnä väsymysoireyhtymässä) on.

Ihmismieli saattaa siis olla melkoinen tilkkutäkki, ja pintapuolisesti kaksi samankaltaista asiaa herättääkin täysin eri reaktion. Jokatapauksessa pääsyy miksi koronarokotuksen otin on että olisipahan edes jonkinlaiset heppoiset mahkut välttää pahin sairauden muoto, verrattuna siihen että jäisi täysin rokottamattomaksi. Sanoi joku Ohukainen tai Paksukainen mitä hyvänsä, niin minusta tuntuu loogiselta tämmöinen. Ehkä jostakusta toisesta ei.

[Karikko]

^
Tähän voi suhtautua bragmaattisesti- luulisin ettei rokotteen ottamisesta ainakaan mitään isompaa haittaa keskimäärin ole ja varmaan se auttaa vasta-aineiden muodossa kohtuullisesti.

Eri asia on sitten koronataudin ihmiskuntaan vaikuttavuus pidemmällä ajanjaksolla ja miten siitä selviydytään.

Mahdollista, ettei sillä ole mitään sen kummempaa vaikutusta, kuin yleinen vastustuskyvyn lisääntyminen ja kehitysmaiden rokottamattomien ihmisten elinvoimaisuuden karttuminen- kun virukseen sopeutumattomat kuolevat pois, jäänee luontaisesti vastustuskykyiset jäljelle lisääntymään ja täyttämään maan- kuten aina ennenkin.

[Norma Bates]

Lopultakin tästä koronasta tekee "merkittävän" meille nyt eläville vain se että elämme nyt. Onhan näitä koleroita sun muita ruttoja ollut kautta aikain, eikä ihmiskunta ole siitä sukupuuton partaalle päätynyt. Päinvastoin, mitä enemmän Noutaja niittää väkeä, sitä enemmän sikiintyy tilalle. Juuri sen vuoksi tämmöisiä harvennuksia inhoankin kun se johtaa siihen vimmaiseen paritteluintoon juuri niillä tahoilla joilla pitäisi funtsailla asiat vähän uusiksi. (Eli oikeastaan kaikilla tahoilla, ei pallo kestä tätä määrää väkeä sen paremmin pahoinvointi- kuin hyvinvointivaltioissakaan.)

[Jaska]

Koronavirustaudissa itämisaika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen on yleensä 4-5 päivää (1-14). Tartuttavuus alkaa ennen oireita.  Koronavirustesteihin hakeudutaan useimmiten oireiden ilmaannuttua. Kun tieto testissä varmistetusta  covid-19 taudista saadaan, tartuttavuus alkaa jo heiketä. Tartuttavuus laskee nopeasti ja kestää yleensä viikon, vakavassa tautimuodossa kaksi.

Samassa kotitaloudessa asuvista tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin puolet. Jos oireet ovat lieviä eikä sairastunut kuulu riskirymiin, kehotetaan sairastamaan kotona.

Jos olet ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen ihmiseen, suositellaan välttämään kontakteja muihin kuin samassa asunnossa asuviin ihmisiin. Kontaktien välttäminen on vapaaehtoista, mutta sen ansiosta et levitä mahdollista tartuntaa eteenpäin. Terveydenhuollosta saat ohjeet jatkoa varten. Jos yhteydenottoa ei kuulu, sinun kannattaa olla itse yhteydessä terveydenhuoltoon, samoin myös, jos saat koronavirukseen sopivia oireita. Tee ensin oireiden arvio Omaolo-palvelussa.

Taudin vakavammat oireet ilmaantuvt tavallisesti viikon kuluttua oireiden imaantumisesta. Tavallinen sairaalajakso on pari-kolme päivää, mutta saattaa kestää useita viikkojakin.



Äskettäin on ollut esillä, että koronaa leviää rokotettujen keskuudessakin, siis että rokotettu saa ja levittää koronatautia esityisesti samassa asunnossa asuvien kesken. Rokottamattoman sairaalaanjoutumisriski on nyt Suomessa  19-kertainen rokotettuun. Minä ymmärrän tämän niin, että kun immuunipuolustuksen kapasiteetti alittaa elimistöön pyrkivän virusmäärän, tartunta tapahtuu rokotettuunkin. Tällainen tilanne syntyy usein - ei kuitenkaan useimmin - rokotetun asuessa tartuttavan henkilön kanssa. Uutisissa ei kerrottu missä määrin rokotettujen tartunnan saanti perheessä selittyy pitkällä ajalla rokotuksen saannista. Rokotuksen tehon heikkenemisestä puolessa vuodessa on esitetty kovin erilaisia lukuja. Ja rokotteen tehoa heikentää monia muitakin tekijöitä kuten ikä.

Sitä ei ole asetettu kyseenalaiseksi - paitsi jotkut hörhöt tietty - että koronarokotukset ovat hyvä ja paras keino nyt koronavirustautia vastaan.


Kotikunnassani rokotuksista aiemmin ongelmia saaneet ohjataan tiettyyn rokotuspisteeseen. Jos on ollut ongelmia rokotuksissa, niin kannattaa selvittää asioita ennakolta.

[MrKAT]

Pari koronalääke-uutista tuli eteeni tänään:

3.11. klo 14:53 Suomalaistutkimus löysi kuusi koronalääke-ehdokasta
Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet proteiinitutkimuksen avulla kuusi lääke-ehdokasta, jotka voivat hillitä koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttamaa infektiota.

Tutkijat tunnistivat noin 700 viruksen toiminnalle keskeistä isäntäsolun proteiinia ja 59 proteiineihin vaikuttavaa lääkeyhdistettä. 20 lääkeyhdistettä testattiin vielä tarkemmin laboratoriossa koronaviruksen infektoimilla soluilla.

Lääkeyhdisteistä kuuden havaittiin tehoavan lupaavasti viruksen monistumiseen.

Uusien löydösten myötä suomalaistutkimus voi siirtyä seuraavaan tutkimusvaiheeseen, eläinkokeisiin tai kliinisiin kokeisiin. Neuvottelut lääkeyritysten kanssa ovat aluillaan.

Helsingin yliopiston johtaman CoVIDD-konsortion tutkimushanketta on rahoittanut Suomen Akatemia.
- https://yle.fi/uutiset/3-11254945

Ensimmäinen nieltävä koronalääke hyväksyttiin Britanniassa
Kliinisissä kokeissa molnupiraviiri vähensi sairaalahoitoon joutumisen ja kuolemien riskiä puoleen.
- https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008382217.html

[MrKAT]

CDC:n laaja tutkimus: Koronarokotteella kestävämpi suoja kuin koronainfektion sairastamisella.

Koronarokote vai koronan sairastaminen? Tutkimus paljasti vahvemman vaihtoehdon
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan koronarokotteet antavat parempaa suojaa tautia vastaan kuin koronan sairastaminen.

Kaksi koronarokotetta saaneilla ja koronan sairastaneilla on yhtä pieni riski sairastua koronaan ainakin lähimmän puolen vuoden sisällä.

Yhdysvaltain tautikeskuksen Centers of Disease and Prevention (CDC) suurtutkimuksen mukaan koronarokotteilla saadaan kuitenkin kaikkiaan parempaa suojaa koronaa vastaan kuin koronan sairastamalla.

Kahdesta koronarokotteesta saa tutkijoiden mukaan näillä näkymin vahvemman kestävämmän immuniteetin kuin koronan sairastamisen ansiosta.
- https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f4646a69-467b-45be-a707-3b91f2c85844

CDC:n sivulta...
Whereas there is a wide range in antibody titers in response to infection with SARS-CoV-2, completion of a primary vaccine series, especially with mRNA vaccines, typically leads to a more consistent and higher-titer initial antibody response.
.. jonka Google kääntää:
Vaikka SARS-CoV-2-infektion vasta-ainetiittereissä on laaja valikoima, primaarisen rokotesarjan loppuun saattaminen, erityisesti mRNA-rokotteilla, johtaa tyypillisesti johdonmukaisempaan ja korkeamman tiitterin alkuperäiseen vasta-ainevasteeseen

[Jaska]

https://tilastokeskus.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/koronavirus_kuolemansyyna

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin menehtyi 534 henkeä ja lisäksi virus myötävaikutti 68 henkilön kuolemaan. Kaikista kuolemista koronavirustauti aiheutti joka sadannen kuoleman.
Kuolleiden ikä ja sukupuoli

    Koronavirustautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.
    Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta.
    Joka neljäs kuolleista oli täyttänyt 90 vuotta.
    Alle 20-vuotiaita ei kuollut virusinfektioon.
    20–49-vuotiaita kuoli 8.
    50–59-vuotiaita kuoli 17.
    60–69-vuotiaita kuoli 35.

Koronavirustautiin kuoli suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta alle 70-vuotiaissa miesten osuus oli huomattavasti suurempi. Useampi kuin neljä viidestä alle 70-vuotiaana kuolleesta oli mies.

Koronavirustautiin kuolleet iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2020 (ennakkotieto, tilanne 5.5.2021)
Ikä            Yht.      Miehet    Naiset
Alle 70-v.    60        49         11
70–79       113       75         38
80–89       229       108       121
90–           132       38         94
Yhteensä    534       270       264

Grafiikasta katsottu 31.12.2020 koronakuolemien kumulatiivinen määrä on 561.