Koronavirus

[Jaska]

Hetkellä jolloin sairaalahoitoon joutuneista on 70% rokottamattomia ja rokottamattomien osuus väestöstä on 20% (jätämme alle 12 vuotiaat nyt luvusta, kun heitä ei ole voitu vielä rokottaa ja sairaalaan koronasta kai joutunut alle viisi), niin rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on (0,70/0,20) / (0,30/0,80) = 3,5 / 0,375 = 9-kertainen. Kyse on ilmeisesti HUS:in viime viikolla koronasta sairaalahoitoon tulleista. Vain HUSista olen nähnyt sairaalaan otettujen jakoa rokotettuihin ja rokottamattomiin.

En vetäisi johtopäätöstä, että koronaan kuolevat kulkisivat tehohoidon kautta vaan kalliiseen tehohoitoon otetaan niitä, joille tehohoidosta on eniten hyötyä. Mutta koronapotilaiden tehohoitoon siirto kertoo kyllä vakavista hengitysvaikeuksista. Melkein kaikki ovat hengityskoneessa nukutettuina - mahdollisesti viikkojakin, kun muut kuin koronapotilaat viipyvät teholla vain puolisen viikkoa. HUSilla on on ollut 15 tehohoitopaikkaa koronapotilaille ja kuusi paikkaa ollaan lisäämässä viemällä ne muilta.

33-kertainen tehohoitoriski rokottamattomilla ei tietenkään tarkoita että rokottamattomilla olisi käytössä 33 tehopaikkaa 34:stä vaan että rokotteen antamasta suojasta vakavalle tautimuodolle on seurannut että vain kymmenkunta prosenttia jonain aikana teholle siirrettävistä koronapotilaista on ollut rokotettu.

Eli rokottamattomat potevat taudin paljon rankempana. Nyt viesti on, että nykyrokotteilla ja koronamuunnoksilla ei tartunnoista kokonaan päästä, mutta rokotuksilla vähennetään kuolemia,  vammautumisia ja sairastumisia sekä pidetään terveydenhuolto toimintakykyisenä.

[-:)lauri]

^^
Nyt ei ollut Karikko tilastomatematiikkaa mukana yhtään vaan sinisiä ja punaisia palloja. Onko se tosiaan niin vaikea ajatella pallojen tilalle ihmisiä?

[Norma Bates]

Ilman rokotusta aikuisen riski joutua koronaviruksen aiheuttaman taudin takia erikoissairaanhoitoon on 19-kertainen verrattuna rokotettuihin.

Riski joutua tehohoitoon on vielä suurempi. Rokottamattomien riski on 33-kertainen verrattuna rokotettuihin.

...

Rokottamattomien ihmisten osuus sairaalahoidossa on suuri. Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä täysin rokottamattomia on 14 prosenttia, mutta heidän osuutensa sairaalahoidosta on noin 70 prosenttia.

Myös kaksi kertaa rokotettuja joutuu sairaalaan jonkin verran.  Heistä suurimmalla osalla on kuitenkin  jokin terveystilaa heikentävä perussairaus.

Tätä erityisen haavoittuvaa ryhmää rokotetaan parhaillaan kolmatta kertaa.

https://yle.fi/uutiset/3-12192997 (18.12.2021 klo 12.30)

[Jaska]

Kertovat, että rokottamattomalla on 33 kertaan suurempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon.

No sairaalahoidossa kerrottaan olevan seitsemänkymmentä prosenttia hoidettavista rokottamattomia- eli ei olla lähelläkään 33 kertaista.

Luepa tarkemmin: Rokottamattomien osuus sairaalahoidosta 70 prosenttia, myös 33-kertainen riski joutua tehohoitoon https://yle.fi/uutiset/3-12192997

Tuossa linkkaamani YLEn juttu oli pikaisesti kirjoitettu infotilaisuuden edetessä. Täällä on tilaisuuden video, josta asiat selviävät paremmin https://www.youtube.com/watch?v=xns1VmKHQLM  Minäkin annoin liian pienen riskin rokottamattoman sairaalaanjoutumiseen rokotettuihin verraten. Kannattaa huomata, että sairaalaan joutumismäärä vaihtelee viikottain eikä siinä ole kiven hakattuja määriä. STM:n ja THL:n tilaisuudessa oli kyse koko maan luvuista, joita itse en ole nähnyt rokotettuihin ja rokottamattomiin jaettuna.

Ja tietenkin todennäköisyysarviot ovat karkeita arvioita asian ymmärtämiseksi, ei mitään jumalansanaa. Saatko juuri sinä tartunnan ensi viikolla, on sattumasta kiinni. Mutta rokottamattomat kohtaavat tartunnan keskimäärin sitä nopeammin, mitä korkeampi ilmaantuvuus in on, mitä enemmän tartuntoja on tarjolla.

Rokottamattomille suosittelen rokotteen ottoa. Yli 60-vuotialle ensisijaisesti oman terveyden vuoksi ja nuoremmille, että Suomen tilanne paranisi. Tänäänkin on jouduttu asettamaan uusia rajoituksia kokoontumisten henkilömäärille tartuntojen ja sairaalahoidon tarpeen kasvun hillitsemiseksi.

[MrKAT]

^Tuossa (Jaskan kuvalinkissa) rokottamattoman riski vs  täysin rokotettuun joutua sairaalaan = 19:1 ja teholle 33:1 kuvaa käsittääkseni kokonaisriskiä tuolla ulkona. Eli jos kiinnitetään seuranta-apsit tms 100 000 rokottamattomaan ja 100 000 täysrokotettuun niin lähiviikkoina sairaalaan näistä joutuu esim. 190 rokottamatonta mutta vain 10 rokotettua.  Ja teholle pääsee näistä 33 rokottamatonta mutta vain 1 rokotettu.
   Tähän tavallaan jo sisältyy se ilmaantuvuusero että näistä 100 000:n ryhmistä:  827 rokottamatonta saa tartunnan viikossa  kun vain 136 täysrokotettua saa tartunnan viikossa.

Eli rokottamattoman suuren riskin joutua sairaalaan+teholle voinen arvioida koostuvan tämmöisistä:
  - saa helpommin tartunnan+infektion, virus tartuttaa rokottamattoman kehon fysiologisesti helpommin
  - kontaktitkin tavallista useammin rokottamattomia
  - virus iskee elimistöön paljon pahemmin ja ilkeämmin ennenkuin keho ehtii reagoida, jos ehtii.
  - kenties myös rokottamattomien huolettomammat (maskittomuus, ramppaa baareissa) tavat

[Karikko]

^^
Nyt ei ollut Karikko tilastomatematiikkaa mukana yhtään vaan sinisiä ja punaisia palloja. Onko se tosiaan niin vaikea ajatella pallojen tilalle ihmisiä?

Ehkä pitäisi vain paremmin määritellä mihin verrataan-

Verrataanko lukumääriin vain sen sisällä oleviin altistavien tekijöiden suhteisiin- esimerkiksi ei ehkä kannata verrata kuinka monta alle 12 vuotiasta on tehohoidossa hehän ovat kaikki rokottamattomia- jos yksikin joutuu moniko kertainen se uhka silloin on niihin 680 000 verrattuna.

33 kertainen uhka ei kerro kuinka monta rokottamatonta ja rokotettua on tehohoidossa, silloin puhutaan uhkasta, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.

[Karikko]

Ilman rokotusta aikuisen riski joutua koronaviruksen aiheuttaman taudin takia erikoissairaanhoitoon on 19-kertainen verrattuna rokotettuihin.

Riski joutua tehohoitoon on vielä suurempi. Rokottamattomien riski on 33-kertainen verrattuna rokotettuihin.

...

Rokottamattomien ihmisten osuus sairaalahoidossa on suuri. Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä täysin rokottamattomia on 14 prosenttia, mutta heidän osuutensa sairaalahoidosta on noin 70 prosenttia.

Myös kaksi kertaa rokotettuja joutuu sairaalaan jonkin verran.  Heistä suurimmalla osalla on kuitenkin  jokin terveystilaa heikentävä perussairaus.

Tätä erityisen haavoittuvaa ryhmää rokotetaan parhaillaan kolmatta kertaa.

https://yle.fi/uutiset/3-12192997 (18.12.2021 klo 12.30)

Järvinen sanoi, että monesti sairaalaan ei jouduta virustaudin vuoksi, mutta se todetaan siellä oli sitten rokotettu, tai rokottamaton- on siis melko ilmeistä, että sairaalaan joutuvat ovat sitä samaa joukkoa, jolla on altistavia syitä saada oireita.
Ikäjakaumakin vaikuttaa- vaikka joitakin melko nuoriakin on hoitoihin joutunut.


Mutta mielenkiinnosta, hieman vanhempia kyselyihin vastauksia..

>>

Kuinka varmaa on, että koronan sairastanut henkilö saa immuniteetin tautia vastaan?

Koronavirusinfektio kestää pitkään ja oireet voivat aaltoilla. Koronaviruksen genomin osasia voidaan myös löytää hengitysteistä pitkään, ja todennäköisesti maailmalta kerrotut tapaukset, joissa on epäilty parantuneen uutta sairastumista, ovat itse asiassa vain tällaisia pitkäkestoisia tartuntoja.

Tutkimus osoittaa, että noin viikko oireiden alkamisen jälkeen potilaalla on suojaavia vasta-aineita. Immuniteetti siis muodostuu.

Sen sijaan neljä muuta koronavirusta aiheuttaa lievää flunssaa ihmisille, eikä niiden sairastamisen jälkeen saatu immuniteetti tämänhetkisen tiedon valossa anna suojaa uutta covid-19:ää vastaan.(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020

Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa tapausta, jossa Covid-19 olisi tarttunut lemmikkieläimestä ihmiseen. Hongkongissa on raportoitu(siirryt toiseen palveluun) koirasta löytyneestä koronaviruksesta.

Tartunta löydettiin sen jälkeen, kun koiran omistaja oli joutunut hoitoon koronavirustartunnan vuoksi. Tartunnan uskotaan levinneen ihmisestä koiraan. Koirassa otettu testi oli "heikon positiivinen", mikä tarkoittaa, että näytteestä löytyi pieniä määriä virusta. Koiralla ei havaittu oireit

(27.4.2020), että jopa puolet testien negatiivisistä tuloksista voi olla virheellisiä. Riskitekijä virheelliselle testitulokselle voi olla ajoitus: Viruseritys on kiivaimmillaan taudin alkuvaiheessa. Näyte olisi hyvä ottaa silloin. Taudin edetessä virus voi siirtyä keuhkoihin, eikä nenänielunäytteellä välttämättä ylletä riittävän alas. Näytteitä on otettu myös suun kautta. Se laskee testin luotettavuutta entisestään.

Miksi toisilta otetaan näyte kurkusta suun kautta ja toisilta nenän kautta?

Virusta on niinsanotussa takanielussa, ja sinne pääsee näytteenottotikulla sekä nenän että nielun kautta. (lääketieteellinen johtaja Sohvi Hörkkö, Synlab, 7.4.2020)

Jos minusta löytyy testissä koronaviruksen vasta-aineita, voinko käydä töissä pelkäämättä, etten vie tartuntaa enää eteenpäin?

Tämänhetkisen näkemyksen mukaan testien testaamat vasta-aineet ovat merkki virukselle altistumisesta ja suojasta. (lääketieteellinen johtaja Sohvi Hörkkö, Synlab, 7.4.2020)

Jos menee testeihin vasta kolme viikkoa epäillystä tartunnasta, näkyykö se enää testissä?

Vasta-ainetestissä virukselle altistuminen näkyy 2-3 viikon kuluttua. (lääketieteellinen johtaja Sohvi Hörkkö, Synlab, 7.4.2020)

https://yle.fi/uutiset/3-11259302

[Hippi]

https://stm.fi/documents/1271139/98767979/STM+THL+koronainfo+181121.pdf/1de5e453-f08f-05f0-7e7a-e57bd84f0ba6/STM+THL+koronainfo+181121.pdf?t=1637219123036

Tuossa nyt jo niin paljon tilastoa ja lukumäärää, että luulisi jo tulevan infoähkyn.

IS:n uutisesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008413535.html poimittu liitteen kuva, joka vielä selvästi tuo asiaa esiin.

[-:)lauri]

^^
Nyt ei ollut Karikko tilastomatematiikkaa mukana yhtään vaan sinisiä ja punaisia palloja. Onko se tosiaan niin vaikea ajatella pallojen tilalle ihmisiä?

Ehkä pitäisi vain paremmin määritellä mihin verrataan-

Verrataanko lukumääriin vain sen sisällä oleviin altistavien tekijöiden suhteisiin- esimerkiksi ei ehkä kannata verrata kuinka monta alle 12 vuotiasta on tehohoidossa hehän ovat kaikki rokottamattomia- jos yksikin joutuu moniko kertainen se uhka silloin on niihin 680 000 verrattuna.

33 kertainen uhka ei kerro kuinka monta rokottamatonta ja rokotettua on tehohoidossa, silloin puhutaan uhkasta, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.

Verrataan rokotuksen ottaneiden ja ottamattomien lukumäärään ja näiden määrään tehohoidossa. Rokotus on tässä siksi olennainen asia, että ei ole erityisen uskottavaa ajatella, että kaikissa maissa juuri taudin vakavalle muodolle biologisesti muita alttiimmat olisivat jättäytyneet rokotuskattavuuden ulkopuolelle jolloin altistavat tekijät (muut kuin rokotuksesta kieltäytyminen) olisivat merkittävä tekijä eikä rokote tai siis siitä kieltäytyminen.

[Karikko]

^^
Nyt ei ollut Karikko tilastomatematiikkaa mukana yhtään vaan sinisiä ja punaisia palloja. Onko se tosiaan niin vaikea ajatella pallojen tilalle ihmisiä?

Ehkä pitäisi vain paremmin määritellä mihin verrataan-

Verrataanko lukumääriin vain sen sisällä oleviin altistavien tekijöiden suhteisiin- esimerkiksi ei ehkä kannata verrata kuinka monta alle 12 vuotiasta on tehohoidossa hehän ovat kaikki rokottamattomia- jos yksikin joutuu moniko kertainen se uhka silloin on niihin 680 000 verrattuna.

33 kertainen uhka ei kerro kuinka monta rokottamatonta ja rokotettua on tehohoidossa, silloin puhutaan uhkasta, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.

Verrataan rokotuksen ottaneiden ja ottamattomien lukumäärään ja näiden määrään tehohoidossa. Rokotus on tässä siksi olennainen asia, että ei ole erityisen uskottavaa ajatella, että kaikissa maissa juuri taudin vakavalle muodolle biologisesti muita alttiimmat olisivat jättäytyneet rokotuskattavuuden ulkopuolelle jolloin altistavat tekijät (muut kuin rokotuksesta kieltäytyminen) olisivat merkittävä tekijä eikä rokote tai siis siitä kieltäytyminen.

Varmaan molemmissa rokotetuissa ja rokottamattomissa teholle joutuvat ne joilla on perussairauksia ja muita altistavia tekijöitä- koko ryhmiin vertaaminen ei silloin kerro mitään kovin tarkasti.

Rokotukset lienevät ihan aiheellisia, mutta sen mitä olen sanonut, viestinä, on etteivät ne ratkaise tätä taudin kuvaa, eli eivät sitä poista.

Ainakaan toistaiseksi myös lapset eivät juurikaan sairastu vakavasti, joten ikäkin on ilmeisesti yksi altistava tekijä. Aluksi kyllä kerrottiin etteivät lapset tartuta ja tämä tauti ei heitä koske, niin se tiedotus etenee- Totuus on jossain siinä välissä--

[Norma Bates]

Eivät perussairaudet ole huihai-hommeli. Meikäläisiä saattaa olla yllättävän paljonkin kansassa. Minä pääsen vielä helpolla kun on "vaan" astma näistä koronan yhteydessä vaaralliseksi mielletyistä sairauksista, mutta diabeteshan on erittäin yleinen Suomessa, ja sydän- ja verisuonitaudit, ja mitä näitä onkaan.

Emme mekään sinne teholle yhtään halua sen enempää kuin ylväs yli-ihmisrotu joka kehuskelee olleensa aina terve kuin pukki. (Mistäköhän tuo sanonta muutoin oikein johtuu? Siitäkö että pukit syövät kaikenlaista paskaa, eivät kumminkaan sairastu?)

[-:)lauri]

^^
Nyt ei ollut Karikko tilastomatematiikkaa mukana yhtään vaan sinisiä ja punaisia palloja. Onko se tosiaan niin vaikea ajatella pallojen tilalle ihmisiä?

Ehkä pitäisi vain paremmin määritellä mihin verrataan-

Verrataanko lukumääriin vain sen sisällä oleviin altistavien tekijöiden suhteisiin- esimerkiksi ei ehkä kannata verrata kuinka monta alle 12 vuotiasta on tehohoidossa hehän ovat kaikki rokottamattomia- jos yksikin joutuu moniko kertainen se uhka silloin on niihin 680 000 verrattuna.

33 kertainen uhka ei kerro kuinka monta rokottamatonta ja rokotettua on tehohoidossa, silloin puhutaan uhkasta, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.

Verrataan rokotuksen ottaneiden ja ottamattomien lukumäärään ja näiden määrään tehohoidossa. Rokotus on tässä siksi olennainen asia, että ei ole erityisen uskottavaa ajatella, että kaikissa maissa juuri taudin vakavalle muodolle biologisesti muita alttiimmat olisivat jättäytyneet rokotuskattavuuden ulkopuolelle jolloin altistavat tekijät (muut kuin rokotuksesta kieltäytyminen) olisivat merkittävä tekijä eikä rokote tai siis siitä kieltäytyminen.

Varmaan molemmissa rokotetuissa ja rokottamattomissa teholle joutuvat ne joilla on perussairauksia ja muita altistavia tekijöitä- koko ryhmiin vertaaminen ei silloin kerro mitään kovin tarkasti.

Rokotukset lienevät ihan aiheellisia, mutta sen mitä olen sanonut, viestinä, on etteivät ne ratkaise tätä taudin kuvaa, eli eivät sitä poista.

Ainakaan toistaiseksi myös lapset eivät juurikaan sairastu vakavasti, joten ikäkin on ilmeisesti yksi altistava tekijä. Aluksi kyllä kerrottiin etteivät lapset tartuta ja tämä tauti ei heitä koske, niin se tiedotus etenee- Totuus on jossain siinä välissä--

Kertoo se sen, että kun oletettavasti isompaan ryhmään mahtuu enempi riskiryhmäläisiä eikä heitä siltikään ole teholla niin paljon kuin rokottamattomien riskiryhmäläisiä, että rokote toimii.

[Karikko]

^

Ehkä niin , en silti pitäisi sitä 33 kertaistusta ihan todenmukaisena uhkana- se varmaan riippuu siitä mihin verrataan.

Tuskin tavalliselle perusterveelle tuollainen oletus on kovinkaan todennäköinen.

Ilmeisesti aika moni niistä noin 150 päivittäin ajasta ikuisuuteen muuttavista saattaa olla myös viruksen kantaja, vaikka sitä ei näytettä ei olisi otettukaan- mutta eivät he silti liene kuolleet viruksen vuoksi.
Ainakin suurin osa heistä on rokotettu, joten voisi tehdä tilaston, kuin monta rokotettua kuolee päivittäin ja kuinka monta rokottamatonta samassa ajassa.

[-:)lauri]

^

Ehkä niin , en silti pitäisi sitä 33 kertaistusta ihan todenmukaisena uhkana- se varmaan riippuu siitä mihin verrataan.

Tuskin tavalliselle perusterveelle tuollainen oletus on kovinkaan todennäköinen.

Ilmeisesti aika moni niistä noin 150 päivittäin ajasta ikuisuuteen muuttavista saattaa olla myös viruksen kantaja, vaikka sitä ei näytettä ei olisi otettukaan- mutta eivät he silti liene kuolleet viruksen vuoksi.
Ainakin suurin osa heistä on rokotettu, joten voisi tehdä tilaston, kuin monta rokotettua kuolee päivittäin ja kuinka monta rokottamatonta samassa ajassa.

En usko että tämä olisi mielipideasia.

[Unforgiven]

Jyrki Lehtolan kolumni koronarokotuksiin liittyen. Jokseenkin osuvasti tiivistetty voisi joku sanoa.