Koronavirus

[Jaska]

Joitain rokotusseikkoja ilmenee ammattilaisohjeista

Voiko rokottaa henkilön, joka käyttää verenohennuslääkkeitä, kuten Eliquis® tai Marevan®?

Kyllä voi. Rokotuksen jälkeen pistospaikkaa kannattaa painaa hieman pidempään mahdollisen verenvuodon vähentämiseksi.

Estääkö jokin allergia rokottamisen mRNA-rokotteella?

Henkilöä ei voi rokottaa, jos hän on saanut anafylaktisen reaktion jostain rokotteen aineosasta tai ensimmäisestä rokoteannoksesta.

Comirnaty eli BioNTech-Pfizerin rokote ja Spikevax eli Modernan koronavirusrokote sisältävät pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG) eli makrogolia. PEG:iä on esimerkiksi ummetuslääkkeissä sekä pieniä määriä joidenkin muiden lääkkeiden ja ravintolisien apuaineena. PEG:lle voi olla allerginen, mutta allergia on hyvin harvinaista.

Jos henkilö on saanut anafylaktisen reaktion yhdestä mRNA -rokotteesta, hänelle ei myöskään voi antaa toista mRNA -rokotetta, rokotteiden hyvin samanlaisesta sisällöstä johtuen.

Jos allergia estää rokottamisen mRNA-rokotteella, voidaan käyttää adenovirusvektorirokotetta, myös 18–64 -vuotiaalla.

Jos rokotettava on aiemmin saanut anafylaktisen reaktion jonkin toisen rokotuksen tai injektoitavan lääkkeen antamisen jälkeen, rokottamisen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin.

Voiko koronavirusrokotteen antaa henkilölle, joka on allerginen ruoka-aineelle tai ampiaisen pistolle?

Kyllä voi. Koronavirusrokotteissa ei ole kasvi- tai eläinperäisiä proteiineja. Aiempi ruoka-aineen tai ampiaisen piston aiheuttama anafylaksia ei vaikuta rokotukseen. Myöskään kanamuna-allergia ei estä rokottamista.

Voiko formaldehydiallergiselle antaa koronavirusrokotteen?

Kyllä voi, koronavirusrokotteet eivät sisällä formaldehydiä.
Lisätietoa allergisten rokottamisen yleisperiaatteista: Allergisten rokottaminen

Sisältävätkö koronavirusrokotteet eläinperäisiä aineita?

Eivät sisällä. Rokotteet ovat ns. halal- ja kosher-valmisteita ja soveltuvat myös vegaaneille.

Voiko rokotteen pistää asiakkaalle, jolla ei ole juurikaan lihasta?

Jos henkilön lihakset ovat surkastuneet, rokotteen voi pistää reisilihakseen. Rokottamisessa tulee huomioida neulan koko. Rokote kannattaa myös pyrkiä laittamaan mahdollisimman hyvin lihakseen.

Voiko henkilön, jolla on hyvin matalat trombosyytit, rokottaa?

Hyvin matalilla trombosyytti- eli verihiutaletasoilla rokotus voi aiheuttaa lihaksensisäisen verenvuodon. Rokotuksen hyödyt ovat kuitenkin lähes aina suuremmat kuin mahdollisesta verenvuodosta aiheutuva haitta.

Jos kyseessä on tuore trombosytopenia, jonka oletetaan korjautuvan lähiaikoina, kannattaa odottaa, kunnes trombosyytit ovat tasolla 30–50 x109/l. Kroonista trombosytopeniaa sairastavalle rokotuksen voi antaa tarvittaessa myös tätä matalammalla trombosyyttiarvolla. 

Koska koronavirusrokotteiden tehoa ihon alaisesti annettuna (SC) ei ole tutkittu, ne annetaan aina lihaksensisäisesti (IM). Käytä mahdollisimman ohutta, vähintään 25G neulaa. Ohjeista rokotettua painaamaan pistoskohtaa vähintään 2 minuuttia rokotuksen jälkeen.

Voiko koronavirusrokotteen antaa verenvuototautia sairastavalle?

Kyllä voi. Kerro rokotettavalle, että rokotuksesta voi tulla mustelma. Rokota samalla tavalla kuin trombosytopeniaa sairastava.

[Norma Bates]

Minulla ei ole harmainta hajuakaan että onko allergisuus aina "yhtämittaista", eli voiko olla allerginen injektoimalla kehoon saatetulle aineelle vaikkei olisi sille allerginen suun kautta nautittuna, tai päinvastoin.

Itsehän käytän ajoittain nimenomaan makrogolia kun ei muuten suoli toimi, eli annostelu toimii oraalisesti. Epäilen että aikas moni muukin tätä jauhetta käyttää, ja nyt herää heti epäilys että varmasti löytyy ihmisiä jotka iloisesti lotrailevat makrogolin kanssa ja samaan aikaan pelkäävät että sitä sisältävä rokote olisi haitallinen.

[Karikko]

^
Suomessa kuolee ihmisiä noin 57 000 vuodessa ja noin 95 % on rokotettu vähintään kertaalleen, joten rokote ei näytä estävän kuolemia.

Onko jossain väitetty, että koronarokote estäisi kaikki kuolemat, myös tapaturmaiset yms?
Vai mitähän tuo lauseesi mahtaa tarkoittaa?

Se on kuitenkin tilastollinen tosi-asia, et voi sitä kiistää.

Tilastoja voi käyttää monella tapaa- eihän ne rokottamattomatkaan kuole sen todennäköisemmin koronaan, ilman muita altistavia tekijöitä.
Ikä on suurin altistava juttu..

[Karikko]

Kyllä voi. Koronavirusrokotteissa ei ole kasvi- tai eläinperäisiä proteiineja. Aiempi ruoka-aineen tai ampiaisen piston aiheuttama anafylaksia ei vaikuta rokotukseen. Myöskään kanamuna-allergia ei estä rokottamista.

Tuo on kyllä tiedossa, mutta pistoksien altistava vaikutus on nopeaa ja se voi tulla kenelle hyvänsä vaikka edeltävää altistusta ei olisi tiedossa.

Jos yleensä on saanut allergisen kohtauksen pistoksesta on sen tuleminen jostain muusta pistoksesta todennäköisempää, kuin sellaisella joka ei sitä ole koskaan saanut.

Näissä koronarokotteissa ei ilmeisesti tarvitse pelätä muna -allergiaa- mutta monissa muissa rokotteissa on niitä alkioiden ainesosasia..(kasvatusalustoiden ainesosia.)

Muuten viestisi oli selventävä juttu..niille jotka eivät tiedä asiasta..

[Karikko]

Minulla ei ole harmainta hajuakaan että onko allergisuus aina "yhtämittaista", eli voiko olla allerginen injektoimalla kehoon saatetulle aineelle vaikkei olisi sille allerginen suun kautta nautittuna, tai päinvastoin.

Itsehän käytän ajoittain nimenomaan makrogolia kun ei muuten suoli toimi, eli annostelu toimii oraalisesti. Epäilen että aikas moni muukin tätä jauhetta käyttää, ja nyt herää heti epäilys että varmasti löytyy ihmisiä jotka iloisesti lotrailevat makrogolin kanssa ja samaan aikaan pelkäävät että sitä sisältävä rokote olisi haitallinen.

Joillakin altistus voi olla kovasti herkässä, pieni lipaisu pähkinää joi saada limakalvot tukkoon- (vieras proteiini) siis voi saada sen aikaan- injektioissa kehoon taas tuupataan kohtuullisen suuria määriä aineita jotka menevät verenkiertoon ja sitä kautta voivat saada allergiaa aikaan, jos on siihen altis.

Histamiinista lienee silloin kysymys...

[Jaska]

^
Suomessa kuolee ihmisiä noin 57 000 vuodessa ja noin 95 % on rokotettu vähintään kertaalleen, joten rokote ei näytä estävän kuolemia.

Onko jossain väitetty, että koronarokote estäisi kaikki kuolemat, myös tapaturmaiset yms?
Vai mitähän tuo lauseesi mahtaa tarkoittaa?

Se on kuitenkin tilastollinen tosi-asia, et voi sitä kiistää.

Tilastoja voi käyttää monella tapaa- eihän ne rokottamattomatkaan kuole sen todennäköisemmin koronaan, ilman muita altistavia tekijöitä.
Ikä on suurin altistava juttu..

Sepä se, kun ne samanikäiset vastaavankuntoiset rokottamattomat nimenomaan kuolevat monta kertaa useammin koronaan liittyen, siinähän tämä juttu juuri on. Ja Suomessa rokotuksilla on estetty pääosa Suomen koronakuolemista ja koronavammautumisista.

Toki valheita ja harhautuksia voi pukea tilastollisen näköiseen muotoon, mutta kun vilpistä jää kiinni, niin kunnia meni.

Että omikron vaikuttaa niin lievälle, johtuu korkean rokotuskattavuuden maissa paljolti siitä että rokotetut ja jo sairastaneet saavat tartuntoja melkein kuin rokottamattomat, mutta yleensä potevat sen rokotuksen ansiosta lievempänä. Etelä-Afrikassa oli omikronin tullessa paljon koronavirustaudin sairastaneita joilla oli vastustuskykyä sen seurauksena. Keskimäärin omikron on helpompi kuin delta, mutta omikronia tulee paljon enemmän. Mutta vähemmän aiheuttaa omikron  vakavaa tautia rokottamattomillekin, joilla ei ole lisättyä suojaa.

[Jaska]

Liitteenä on THL:n tilastokuutiosta kuukausittain ja kolmannesvuosittain lukumäärät ja ilmaantuvuudet alttiissa väestössä /100000 henk / kk 1.5. - 31.8.2021 ja 1.9. - 31.12. 2021

Tämä tieto osoittaa rokotteiden vaikutuksen tartunnoissa, sairaalahoitoa vaatineissa tartunnoissa, tehohoidossa ja koronaan liittyvissä kuolemissa.
Rokottamattomista joulukuussa joutui sairaalahoitoon 13-kertainen (83,25 / 6,37) osuus siitä mitä täysin rokotetuista  kuten Ylen pääuutislähetyksessäkin 7.2.2022 näytettiin. Joulukuussa koronavirustautiin liittyvissä kuolemissa suhde oli 22,83 / 2,66 = 9-kertainen. Kuolleiden lukumäärässä rokotettuja toki oli enemmän kun rokotettuja on monin verroin rokottamattomien määrä. Jos rokotettuja  olisi kuollut rokottamattomien lailla, niin rokotettuja olisi kuollut 455 lisää eli kuolleiden kokonaismäärä olisi yli kolminkertaistunut 208:sta.

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/avoin-data/koronarokotusten-vaikuttavuus-suomessa-covid-19-

[Karikko]

^
Suomessa kuolee ihmisiä noin 57 000 vuodessa ja noin 95 % on rokotettu vähintään kertaalleen, joten rokote ei näytä estävän kuolemia.

Onko jossain väitetty, että koronarokote estäisi kaikki kuolemat, myös tapaturmaiset yms?
Vai mitähän tuo lauseesi mahtaa tarkoittaa?

Se on kuitenkin tilastollinen tosi-asia, et voi sitä kiistää.

Tilastoja voi käyttää monella tapaa- eihän ne rokottamattomatkaan kuole sen todennäköisemmin koronaan, ilman muita altistavia tekijöitä.
Ikä on suurin altistava juttu..

Sepä se, kun ne samanikäiset vastaavankuntoiset rokottamattomat nimenomaan kuolevat monta kertaa useammin koronaan liittyen, siinähän tämä juttu juuri on. Ja Suomessa rokotuksilla on estetty pääosa Suomen koronakuolemista ja koronavammautumisista.

Estäminen on kovin tilapäistä, ehkä se kolmekuukautta on sopiva määrä. Kokonaiskuolleisuuden määrä ei taida olla suomessa juurikaan noussut, eikä laskenut vuosittain, kuten ehkä monissa muissa maissa.

Ollaan siis ehkä hieman "paremmin toimittu keskimäärin.

Estämistä kyllä yritetään ja maskien tutkiminen siinä toimessa jatkuu edelleen-

>>
Kalifornian yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa selvisi, että minkä tahansa kasvomaskin käyttö sisätiloissa antaa tyhjää parempaa suojaa koronavirusta vastaan, mutta maskien tehossa on selkeät erot.

Kävi ilmi, että hyvälaatuiset N95- tai KN95-maskit suojaavat koronainfektiolta ylivoimaisesti parhaiten


Uusi mutaatio muhii, jos juttua on uskominen- tutussa "kotieläimessä..


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ec4b8a3e-ad4d-468a-93af-ee36602d7f04

[Jaska]

Kävi ilmi, että hyvälaatuiset N95- tai KN95-maskit suojaavat koronainfektiolta ylivoimaisesti parhaiten

Suomennettuna tämä ei ole uutta: FFP2-maski (~N95/KN95) suojaa koronavirukselta paremmin (~ 90%) kuin kirurginen maski, joka sekin suojaa paremmin kuin (vaikka kotitekoinen) kangasmaski, joka sekin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esti puolet tartunnoista julkisissa sisätiloissa.

Tosin  käsitteillä, joita Karikko on käyttänyt rokotuksista, maskit eivät estä tartuntoja ja kun maskit on yleensä merkitty kertakäyttöisiksi (merkintä NR) niin niitähän on uusittava yhden jälkeen toinen ja kolmas ja niin ainakin päivittäin ilman lopun näkymistä.

Nyt omikronin aikaan niin rokottamattomien kuin rokotettujen on aihetta käyttää hengityssuojaimia välttäkseen koronatartuntaa. Suuri osa koronatartunnan kuitenkin saa enemmin tai myöhemmin ja useimmat sen potevat ilman suurempia vammoja. Koronavirustaudin sairastamisen vakavilta seurauksilta saadaan suojaa koronarokotuksella. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme rokotevalmistetta, kaikissa 2 rokotusannosta:

• AstraZenecan Vaxzevria (adenovirusvektorirokote)
• BioNTech-Pfizerin Comirnaty (mRNA-rokote)
• Modernan Spikevax (mRNA-rokote)

   
   

[MrKAT]

Maskit maskit maskit pelastaa ja suojaa tartunnoilta. Ainakin täällä maaseututaajamissa on kovasti käytössä, siksikö omikron-koronakaan ei täälläpäin niin pahasti jyllää kuitenkaan kuin odotin?

Nyt parin viikon aikana on menehtynyt
- USA:ssa keskimäärin 2389 ihmistä päivittäin.
- Suomessa taas 17.5 päivittäin.

Suhde on 136-kertainen mutta USA:ssa vain 60-kertaa enempi asukkaita.
Kokonaiskuolleisuus koronaan USA:ssa 443-kertainen Suomeen verraten.
Eroa selittää mm. rokotteiden sekä maskin ym. rajoitustoimien vajaakäyttö USA:ssa, jossa korona- ja rokotedenialismi tappaa joka päivä tuhansittain.

[Norma Bates]

Wää, miksei yksi maski riitä, wää montako maskia mun täytyy vielä käyttää, wää wää tilastot valehtelee ja tutkimukset on tehty päin vittua Kalle Kustaan saunan takana, wää wää wää...

[Karikko]

Kävi ilmi, että hyvälaatuiset N95- tai KN95-maskit suojaavat koronainfektiolta ylivoimaisesti parhaiten

Suomennettuna tämä ei ole uutta: FFP2-maski (~N95/KN95) suojaa koronavirukselta paremmin (~ 90%) kuin kirurginen maski, joka sekin suojaa paremmin kuin (vaikka kotitekoinen) kangasmaski, joka sekin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esti puolet tartunnoista julkisissa sisätiloissa.

Tosin  käsitteillä, joita Karikko on käyttänyt rokotuksista, maskit eivät estä tartuntoja ja kun maskit on yleensä merkitty kertakäyttöisiksi (merkintä NR) niin niitähän on uusittava yhden jälkeen toinen ja kolmas ja niin ainakin päivittäin ilman lopun näkymistä.

Nyt omikronin aikaan niin rokottamattomien kuin rokotettujen on aihetta käyttää hengityssuojaimia välttäkseen koronatartuntaa. Suuri osa koronatartunnan kuitenkin saa enemmin tai myöhemmin ja useimmat sen potevat ilman suurempia vammoja. Koronavirustaudin sairastamisen vakavilta seurauksilta saadaan suojaa koronarokotuksella. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme rokotevalmistetta, kaikissa 2 rokotusannosta:

• AstraZenecan Vaxzevria (adenovirusvektorirokote)
• BioNTech-Pfizerin Comirnaty (mRNA-rokote)
• Modernan Spikevax (mRNA-rokote)

   
   

No tyhjää parempi, ehkä..

Kalifornian yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa selvisi, että minkä tahansa kasvomaskin käyttö sisätiloissa antaa tyhjää parempaa suojaa koronavirusta vastaan, mutta maskien tehossa on selkeät erot


Rahantuloa ei voi estää vaikka tuote olisi melko huteraa tekoa..
>>


Pfizer sai yhdessä saksalaisen Biontechin kanssa ensimmäisenä yrityksenä viranomaisten hyväksynnän rokotteelle koronavirusta vastaan.

– Vuosi 2021 oli vedenjakaja Pfizerille, toimitusjohtaja Albert Bourla sanoo tiedotteessa.

Vuonna 2021 Pfizerin tulot lähes kaksinkertaistuivat 81,3 miljardiin dollariin. Yhteensä 36,8 miljardia dollaria tuli koronarokotteesta.

Koronarokotteesta saadut myynnit ylittivät reilusti Pfizerin vuosi sitten tekemän ennusteen. Tuolloin yritys ennusti vain 15 miljardin dollarin myyntiä koronarokotteesta.

Vuodelle 2022 Pfizer ennustaa yli 50 miljardin dollarin myyntejä koronarokotteestaan ja koronalääkkeestään.

Bourlan mukaan Pfizer kehittää parhaillaan koronan omikronmuunnokseen perustuvaa koronalääkettä

[Norma Bates]

Tässä niiden maskien suojaavuuksista:

https://www.verkkouutiset.fi/nain-paljon-vahemman-tartuntoja-havaittiin-tunnollisilla-maskien-kayttajilla/?fbclid=IwAR1-EylhoyX5q-ORY4deiBw945RMQbffv4rG2Pood2gQyL1x02ZmqywHJO8#55d32180

Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n julkistamassa tutkimuksessa mukana oli 534 osanottajaa, jotka kertovat aina käyttävänsä maskia julkisissa sisätiloissa. Heitä verrattiin samankaltaisissa olosuhteissa olleisiin maskittomiin ihmisiin.

FFP2-tason maskin käyttäminen vähensi riskiä saada koronatartunta 83 prosentilla.

Kirurgisen maskin käyttäminen vähensi mahdollisuutta tartuntaan 66 prosentilla.

– Jopa omikronin aikana se riittäisi tukahduttamaan epidemian kuukaudessa jos lähes kaikki toimisivat niin, koronaan perehtynyt ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin twiittaa tutkimuksesta.

– Ilmahygieniasta ja rokotuksista lisää apuja, hän jatkaa.

Vilkaisin sitä cdc:n linkkiä, ja sieltä kävi ilmi tutkimuksen ajankohtia. Koska kysymys oli viime vuodesta, on siellä puolivälissä ollut jo deltavarianttia valloillaan. Ehkä loppupuolella on ollut jo omikroniakin.

[Karikko]

Tässä niiden maskien suojaavuuksista:

https://www.verkkouutiset.fi/nain-paljon-vahemman-tartuntoja-havaittiin-tunnollisilla-maskien-kayttajilla/?fbclid=IwAR1-EylhoyX5q-ORY4deiBw945RMQbffv4rG2Pood2gQyL1x02ZmqywHJO8#55d32180

Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n julkistamassa tutkimuksessa mukana oli 534 osanottajaa, jotka kertovat aina käyttävänsä maskia julkisissa sisätiloissa. Heitä verrattiin samankaltaisissa olosuhteissa olleisiin maskittomiin ihmisiin.

FFP2-tason maskin käyttäminen vähensi riskiä saada koronatartunta 83 prosentilla.

Kirurgisen maskin käyttäminen vähensi mahdollisuutta tartuntaan 66 prosentilla.

– Jopa omikronin aikana se riittäisi tukahduttamaan epidemian kuukaudessa jos lähes kaikki toimisivat niin, koronaan perehtynyt ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin twiittaa tutkimuksesta.

– Ilmahygieniasta ja rokotuksista lisää apuja, hän jatkaa.

Vilkaisin sitä cdc:n linkkiä, ja sieltä kävi ilmi tutkimuksen ajankohtia. Koska kysymys oli viime vuodesta, on siellä puolivälissä ollut jo deltavarianttia valloillaan. Ehkä loppupuolella on ollut jo omikroniakin.

Mitenkähän tuo vertaileminen toisiin ihmisiin on toteutettu, liekö kyselytutkimus, vain onko jokaiselta ympätty virusten määrä ja laatu kehon sisäisestä tilanteesta.

Rokottamattomia hoitajia käytetään nyt  hoitamaan (vaarantamaan potilaiden turvallisuutta)- sehän on ilmeisen edesvastuutonta toimintaa, olihan täälläkin kova halloo siitä kuinka vaarallisia tuollaiset hoitajat ovat..


https://yle.fi/uutiset/3-12307914

[Jaska]

Testinegatiivinen mallitapaus-verrokkitutkimus on kertyneistä rekistereistä tietokoneella tehtävä vertailu, ei järjestetty koe. En muista mitä olen siitä lukenut, mutta mielikuvakseni jäi, että menettely on halpa ja nopea tapa tuottaa rekistereistä lähtökohtia ja testattavia hypoteeseja perusteellisemman selvityksen pohjaksi.

Kalifornian testinegatiivinen tutkimus kasvo- ja hengityssuojainten tehosta koronan ehkäisyyn oli ajalta ennen omikronia.

PS. tässä ketjussa olen aikaisemmin kirjoittanut metodin käytöstä rokotteiden tehon selvitykseen:
Metodissa kerätään tarkasteltavaksi testinteko-organisaation rekisteröidyt positiiviset testitulokset ja näille verrokeiksi saman testinteko-organisaation negatiiviset testitulokset.

Testinegatiivisen suunnittelun sanotaan olettavan, että 1) rokottaminen ei korreloi altistumisen, infektioherekkyyden ja oireiden vakavuuden kanssa ja 2) rokotteen antama suoja on "kaikki tai ei mitään" tyyppinen. Näin ei varmastikaan käytännössä ole ja se siis heikentää tulosten luotettavuutta. Tapa on kuitenkin tehokas ja käytännöllinen.