Koronavirus

[Jaska]

Päälle kahdeksankymppisiä on kolmisensataatuhatta, suurin osa on naisia, useimmat asuvat kotona, koronarokottamattomia on 80 täyttäneissä yksi kahdestakymmenestä. Yli 80-vuotiaista koronatartunnan saavat harvat, mutta tartunnan saaneista useat kuolevat. Kuolevista on puolet yli kahdeksankymppisiä.
Koronatartuntaan liittyen kuolleista kolmannes on rokottamattomia, vaikka rokottamattomia on vähän. Kuoleman ilmaantuvuus on rokottamattomilla seitsemänkertainen.

Itsekin näin paljon vaivaa, että sain yli 80 vuotiaan tutun ottamaan koronarokotteet. Kotiapu tuli kotiin antamaan. Hänellä tablettitietokoneesta pöydällä kotiapu huutelee  aamuin illoin, onko kaikki lääkkeet otettu ja onko kaikki hyvin.

Juu, viime joulukuun alussa kertyneitä koronakuolleita oli 1300, nyt  3000. Rekisteröityjen tartuntojen määrä on tämän vuoden häilynyt 7000 paikkeilla päivässä, sitä ennen paljon pienempi.

[Karikko]

^
Viestini kertoi hoitolaitoksien tilanteesta joka kolmosen uutisessa sanottiin. Siellä kerrottiin melkein kaikkien olevan rokotettu.

Rokotettuja yli 80 v on kuitenkin noin 330 000.

[Muisto Keijo Kullervo]

Neljännen koronarokotteen saa Lappeenrannassa kolmen kuukauden kuluttua kolmannesta rokotteesta.

Itse kävin ja vaimoni Joulukuun 17 päivä kolmannella rokotuksella ja yritän ensi sunnuntaina ajaa aluesairaalaan ottamaan vaimoni kanssa neljännen rokotteen, kun se on siis jo mahdollista.

Muisto Keijo Kullervo
PS. Olemme ottaneet influenssa piikitkin lukuun ottaen kaikki mahdolliset rokotteet vuosien aikana.
"Ei vara venettä kaada - vaan varomattomuus."

Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Neljänsiä rokotuksia varmaan kannattaa hakea, jos sellaisen saa eikä ole virusta vielä ehtinyt potea.

Autanee se ainakin joksikin aikaa.

>>>>

Suomessa annetaan tällä hetkellä koronarokotteen neljäs annos vain voimakkaasti immuunipuutteisille ja 80 vuotta täyttäneille sekä iäkkäille hoivakodeissa asuville ilman alaikärajaa. Tavoitteena on erityisesti estää koronaviruksen ennenaikaisia kuolemia ja vakavaa sairastumista.

Viime aikoina koronavirukseen on kuitenkin menehtynyt ihmisiä kiihtyvällä tahdilla. Tautiin on raportoitu kuolleen tähän mennessä yli 3 000 henkilöä. Heistä noin 1 800 ihmistä on menehtynyt viruksen aiheuttamaan tautiin viimeisten neljän kuukauden aikana.

Myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on lähtenyt uudestaan kasvuun erikoissairaanhoidossa. Erityisen jyrkästi perusterveydenhuollon terveyskeskussairaaloissa, joissa hoidetaan ikääntyneitä.

HUSin asiantuntijoiden mukaan myös alle 80-vuotiaiden laajempi rokottaminen neljännen kerran vähentäisi sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrää ja koronakuolemia.

– Ainakin yli 70-vuotiaille tulisi ehdottomasti tarjota neljäs rokote, mutta se voisi olla jollakin aikavälillä tarpeen jopa 60 vuodesta ylöspäin, sanoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen katsoo, että neljäs annos kannattaisi antaa 70-vuotiaista ylöspäin, koska rokotteita on kuitenkin saatavilla

– Sairastuneiden joukossa on lisääntyvästi myös kolme rokoteannosta saaneita keski-iältään 70-vuotiaita, mikä heijastuu sairaalahoidon kasvavaan tarpeeseen. Omikron-aaltojen aikana myös kuolemat rokotustaustasta riippumatta ovat lisääntyneet 70-79-vuotiaiden ikäryhmissä, sanoo Ruotsalainen.

Hänen tiedossaan ei ole kausikoronavirukseen kuolleita, ainakaan niistä ei ole raportoitu. Julkusen mukaan ikäihmiset hoitokodeissa ja ylipäänsä usein menehtyvät hengitystieinfektioon elämän loppuvaiheessa.

– Mutta nyt tämä sars-cov-2-virus on selvästi erilainen sillä tavalla, että etenkin iäkkäillä kuolleisuus on ollut varsin korkea.

Syynä on viruksen aggressiivinen käyttäytyminen. Virus tunkeutuu ihmisen soluihin tehden muutoksia soluissa ja aiheuttaen siten vakavaa tautimuotoa.

Ennen rokotuksia kuolleisuus nousi 15–20 prosentin luokkaan yli 80-vuotiailla. Virus itsessään ei katoa rokotuksilla.

– Rokotusten seurauksena kuolleisuusriski kuitenkin pieneni merkittävästi, eli kuolleisuuden riski pieneni 10-20 kertaisesti rokotetuilla rokottamattomiin verrattuna, Julkunen kertoo.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/815ac8ca-c00c-498a-9661-40e4c64342c0

[Muisto Keijo Kullervo]

Neljännen koronarokotteen saa Lappeenrannassa kolmen kuukauden kuluttua kolmannesta rokotteesta.

Itse kävin ja vaimoni Joulukuun 17 päivä kolmannella rokotuksella ja yritän ensi sunnuntaina ajaa aluesairaalaan ottamaan vaimoni kanssa neljännen rokotteen, kun se on siis jo mahdollista.

Muisto Keijo Kullervo
PS. Olemme ottaneet influenssa piikitkin lukuun ottaen kaikki mahdolliset rokotteet vuosien aikana.
"Ei vara venettä kaada - vaan varomattomuus."

Muisto Keijo Kullervo

Pelkäsimme että sairaanhoitajien lakko vaikuttaa 'jotain' piikitykseen, mutta Armilan sairaalassa - täällä Lappeenrannassa - oli vastaanotto järjestetty niin, että kun astuimme piikitykseen, oli rokottaja jo odottamassa ja sujui kuin leikiten koko homma.

Muisto Keijo Kullervo

PS. Kuinkahan kauan on seuraavasta rokotuksesta?

[Jaska]

Viimeisin vahvistettujen tartuntojen määrä Suomessa on 7216 päivässä. Näillä huipputasoilla tartunnat ovat olleet vuoden alusta, pieni nousukin tasoittunut. Kuolleita nyt 27 päivässä. Nyt ollaan varovaisen toiveikkaita että ehkä kuukauden päästä tartuntojen määrä kääntyisi laskuun, kun tartunnan saaneita (920000 rekisteröityä tähän mennessä) on jo niin paljon. Suomen kokoisessa Tanskassa tartuntojen huippu 39000 päivässä oli helmikuun puolivälissä ja sen jälkeen ovat tartunnat jatkuvasti vähentyneet. 7000 tartunnan taso oli pari viikkoa sitten ja siitä on jo puolet pois.

[Hippi]

^
Onhan Tanska väkiluvultaan suunnilleen samankokoinen, mutta siellä on reilu kahdeksankertainen väentiheys neliökilometriä kohden. Vaikuttahan se tartuntojen mahdollisuuteen melkoisesti, jos ihmiset on sulloutuneet pienelle alueelle, jossa kohtaamisia on paljon enemmän.

[Jaska]

Onhan se noinkin. Norja on myös väestöltään samankokoinen maa jossa myös väentiheys on Suomen kaltainen. Norja ei poistanut kaikkia koronarajoituksia epidemian ollessa vahvassa nousussa kuten Tanska. Rekisteröityjen tartuntojen määrä päivässä on Norjassa tänä vuonna laskenut 20000:sta jo 1000:een eli omikronia edeltävälle deltatasolle.

Tartuntojen määrän pitkään korkealla pysymistä Suomessa kummeksun.

[Hippi]

En ole enää aikoihin jaksanut seurata koronaa ja oikeastaan milloinkaan en noita ulkomaiden tilanteita ja toimia koronan hillitsemiseksi, joten vaikea arvata miksi Suomessa luvut edelleen ovat korkeita. Ainoana tulee mieleen voisiko selitys löytyä rokotusaikataulusta (alkaminen, rokotuskertojen määrä ja kertojen väliaika jne.) tai sitten mahdollisesti myös käytetyt rokotteet. Olisiko eri rokotteilla pidemmän päälle eroa?

[Karikko]

En ole enää aikoihin jaksanut seurata koronaa ja oikeastaan milloinkaan en noita ulkomaiden tilanteita ja toimia koronan hillitsemiseksi, joten vaikea arvata miksi Suomessa luvut edelleen ovat korkeita. Ainoana tulee mieleen voisiko selitys löytyä rokotusaikataulusta (alkaminen, rokotuskertojen määrä ja kertojen väliaika jne.) tai sitten mahdollisesti myös käytetyt rokotteet. Olisiko eri rokotteilla pidemmän päälle eroa?

Eipä niillä eroa taida olla. Taudin poteminenkaan ei estä uusien tartuntojen tulemista- rokotteiden apu on melko olematon.Yle-

>>>>

Omikron ei välttämättä anna pitkäkestoista suojaa ja rokotteiden suojateho omikron-infektiota ja lievää tautia vastaan on suboptimaali eli alhainen ja lyhytkestoinen

Oireet iskivät kuin salama kirkkaalta taivaalta ja olin todella yllättynyt, että se osoittautui koronaksi. En olisi uskonut, että tauti tarttuisi näin nopeasti uudestaan. Puhumattakaan siitä, että oireet olivat ensimmäiseen kertaan verrattuna vielä niin paljon voimakkaammat, sanoo Hakala.

Sama kokemus on myös tamperelaisella Joonas Pilli-Sihvolalla, 30.

– Ensimmäinen kerta oli aika helppo, mutta toinen olikin sitten yhtä painajaista. Siinä mielessä olin vähän yllättynyt, että tämä meni näin päin.

Pilli-Sihvolalla on myös ystäviä, jotka ovat sairastaneet taudin kahteen otteeseen. Useimmilla tauti on kuitenkin ollut jälkimmäisillä kerroilla lievempi. Myös monilla Ylen kyselyyn vastanneista tauti oli toisella kertaa helpompi.

– Myönnän, että tämä toinen kerta oli aika yllätys. Kun on rokotteet otettu ja kerran jo sairastettu, niin olin jotenkin siinä olettamuksessa, että ei se heti uudestaan tule.

Pilli-Sihvolalla tartuntojen välissä oli kolme kuukautta. Hän kertoo todenneensa molemmat tartunnat kotitesteillä. Hakalan tartunnat puolestaan on hänen mukaan todettu molemmat laboratoriotutkimuksella

Kahden vuoden ajan monissa suomalaisissa perheissä on pelätty koronatartuntaa. Nyt osassa vedetään jo seinään viivoja, montako kertaa tauti on vieraillut talossa. Esimerkiksi jyväskyläläisen Mikko Häyrisen, 51, kotona painitaan tautia vastaan jo kolmatta kertaa.

– Ensimmäinen tartunta tuli työmatkalta ja kaksi jälkimmäistä lasten mukana koulusta. Toinen kierros oli jotenkin odotettavissa, mutta tämä kolmas sairastuminen pääsi jo vähän yllättämään, toteaa Häyrinen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että osa sairastuu kevään aikana koronavirukseen jo toistamiseen. HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uuden koronainfekion riski neljän kuukauden jälkeen on jo aika suuri.

Yle Uutiset kysyi verkkosivuillaan suomalaisilta, kuinka moni on sairastanut koronan useammin kuin kerran. Kysymykseen tuli kaikkiaan 443 vastausta. Vastanneista 66 prosenttia kertoo sairastaneensa koronan jo kahteen kertaan ja noin kuusi prosenttia saaneensa tartunnan kolmesti.

Lyhimmillään tartuntojen välissä on vastaajien kertoman mukaan ollut vain noin kuukausi. Näin oli myös Häyrisellä. Miehen mukaan ensimmäinen ja kolmas tartunta on todettu laboratoriotesteillä, mutta keskimmäinen kotitestillä.

– Kyllähän tämä siltä näyttää, ettei omikroneista paljon ole antamaan toisilleen suojaa, Häyrinen sanoo.

[Jaska]

Taudin poteminenkaan ei estä uusien tartuntojen tulemista- rokotteiden apu on melko olematon.Yle-

Tuskin Ylessä on noin sanottu, kun rokotteet vähentävät omikrontartuntojakin neljänneksen (THL:n rokotevaikuttavuustilasto). Vähän se tietenkin on verrattuna rokotteiden antamaan suojaan vakavaoireiseen potemiseen ja kuolemiseen.

[Toope]

Otatteko vielä neljättä, kun kolme (3) rokotetta on toiminut niin hyvin?
Itse en enää ota. Kyllähän tuo kovasti näyttää siltä ettei toimi.
Emme ole kuolemassa. Emme ehkä tarvitse turhia rokotuksia flunssia/influenssia vastaan.
En vastusta perusrokotteita, ne ovat tarpeellisia.
Minusta flunssarokotteet ovat hyödyttömiä.

[Jaska]

Rokotteiden tehosta on varsin hyvin tietoa. Eivät ole kertoneet selkeästi, miten kestävä suoja kolmannesta piikistä vakavaoireiselle potemiselle saadaan ja miten sitä omalta kohdaltaan voisi arvioida. Jos ei erityistä immuunipuutetta niin kai yli puoli vuotta riittävä suoja vakavia oireita vastaan mRNA-rokotteilla. Kyllä otan jos suositetaan. Nyt ei taida olla itselleni tarjolla. THL:llä on kuitenkin paras epidemologinen tieto suositusten antoon, mikä on väestötasolla hyödyllisintä.

[Toope]

Mutta ensimmäinen ja toinenkin rokote olivat tehokkaita?
Miksi siis kolmatta ja "ehkä neljättä" tarvitaan?
Kyllä minulle tulee mieleen se, ettei tuollanen rokote tehoa!
Itselleni riitti jo kaksi rokotetta, enää en ota, koska en usko.
- - -
En siis perusrokotteita (polio, rokot tms.), joita lapsena annetaan, vastusta. Ne ovat tärkeitä.
Pidän vaan todella kyseenalaisina näitä covid-influenssarokotteita.

[-:)lauri]

Toope haluaa vakavissaan kysyä (niin Toopen kristallin kirkas mieli ja partaveitsenterävät hoksottimet pelaavat), että jos sanotaan, että ihmiselle on hyödyllistä syödä maanantaina ja tiistaina, niin miksi ihmisen tarvitsisi syödä enää keskiviikkona puhumattakaan torstaina jos kerran syömisestä maanantaina ja tiistaina olisi jo ollut jotain hyötyä kuten väitettiin.

Toisin kuin mikä on meidän fasistisen valtamedian seuraajien kohtalo, ei vaihtoehtomedioista sivistyksensä ammentavaa Toopea kyllä moisella vedätyksellä huijata.