Koronavirus

[Karikko]

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos.

Ulkoisten oireiden lisäksi virus voi tehdä paljon muutakin ihmisessä asuessaan- tauti lienee siis paljon pahempi, kuin iho-oireet sinänsä-

[Karikko]

Runsaasta kahdesta koronarokotuksesta tuhannesta on tehty haittailmoitus Suomessa. Enimmäkseen ilmoitukset ovat lievistä rokotusten tavanomaista haitoista kuumeesta, päänsärystä, lihaskivusta ja väsymyksestä. Ilmoitus ei tietenkään ole osoitus syy-yheydestä, vaan asiantuntijoiille annettu tieto mahdollista selvitystarpeen arviointa varten.

Mahtaako niitä olla kovin hyvin tutkittu toistaiseksi, vai esitetäänkö vain arveluja--

Nuo rokotusoireet sopivat vaikka se adenoviruksen aiheuttamiksi- joka ilmeisesti ainakin vaikuttaa..

>>>

Kun Fimeaan tulee vuosittain yleensä alle 6 000 ilmoitusta kaikista markkinoilla olevista lääkkeistä ja rokotteista, vuonna 2021 ilmoituksia tuli koronarokotteista yli 25 000 kappaletta.

Noin 80 prosenttia ilmoituksista on ollut kuluttajien tekemiä

Kolmas rokoteannos on tähän mennessä 64 prosentilla väestöstä. Merkittävä osa suomalaisista on kahden rokotuksen jälkeen saanut tämän vuoden puolella omikrontartunnan, minkä vuoksi he eivät tarvitse tehosteannosta.

Neljäs annos taas on rajattu hyvin iäkkäille ja immuunipuutteisille, joten se ei koske kovin laajaa väestöä.

Fimean ylilääkäri Maija Kaukosen mukaan selvä lasku ilmoituksissa tapahtui jo helmikuun lopussa.

Yhteensä koronarokotteista on tähän mennessä tehty 26 585 haittavaikutusilmoitusta. Tämä selviää Fimean 12. toukokuuta päivitetystä koosteesta sille saapuneista ilmoituksista.

Annettuja rokoteannoksia on jo lähes 11,8 miljoonaa.

Kaukonen kertoo, että ilmoitukset koskevat yhä samantyyppisiä oireita kuin aiemmin. Yleisimmin kerrotaan esimerkiksi kuumeesta, päänsärystä, lihaskivusta ja väsymyksestä

[Jaska]

Niiden lausumat, jotka työkseen asioita käsittelevät, ansaitsevat suuremman huomion, kuin sellaisten jotka tunnetusti keräilevät  lainauksia esittääkseen omia ennakkoluuloja tukevaa kuvaa totuuteen pyrkimättä. Tulin taas googlanneeksi esiin käyttämäsi lähteen todetakseni, että lähteen antama kuva on hyvin rokotemyönteinen.

En vähättele vyöruusua. Olen nähnyt tutuilla, että sen tunnollinen hoito on tärkeää, vaiva voi heittäytyä hyvin kivuliaaksi muuten. Minun kuvani asiasta on, että vyöruusu on viime aikoina yleistynyt ja meneillään on tutkimuksia rokotteiden (muidenkin kuin nyt paljon annetujen koronarokotteiden) vaikutuksesta vesirokkoviruksen aiheuttaman vyöruusun yleistymiseen. Epäilysi että koronarokote suoraan aiheuttaisi vyöruusua, lienee jostain "rokoterealistien" sivuilta eikä ansaitse tulla esitellyksi - johtaa vain päätelmiin esittäjänsä heikosta arvostelukyvystä. Kun on kyse harvemmin kuin yksi kymmenhestätuhannesta esiintyvästä ilmiöstä että koronarokotuksella voisi olla yhteys vyöruusun puhkeamiseen, niin syysuhteen selvittäminen ja siihen vaikuttaminen ei ole vallan helppoa. Kun näyttöä ei vielä ole, niin vallitsee syyttömyysolettama. Lehtijutussa Rämet esitti epäilyn, että rokotus suunnatessaan ihmisen puolustusmekanismia esimerkiksi koronavirustautia vastaan, saattaa viedä resursseja puolustautumiselta muita taudinaiheuttajia vastaan. "Mikroskoopilla nähdyt" toiminnot ovat arvokkaita ymmärtämisen ja ohjaamisen kannalta, mutta tulos nähdään lopulta tilastoissa suurista joukoista. Kuten vertaamalla rokottamattomien ja rokotettujen keskuudessa koronakuolemantapausten prosenttiosuutta.

Vyöruusua ehkäistään muuten riskiryhmien rokottamisella. Erityisesti immuunipuutteiset ovat vyöruusun riskissä.

Sellaiset rokotteet, jotka olisivat eliminoineet koronavirusmuunnosten lisääntyneen tarttuvuuden, olisivat olleet toivottavia ja uusia rokotteita luvattiin voitavan tehdä tuossa tuokiossa, mutta eipä ole nähty. En voi olla ajattelematta, että lääkeyhtiöiden kehitystyötä ei ole ohjannut taudin voittamistarve maailmassa vaan liikevoiton maksimointi.

[Saares]

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos.

Ulkoisten oireiden lisäksi virus voi tehdä paljon muutakin ihmisessä asuessaan- tauti lienee siis paljon pahempi, kuin iho-oireet sinänsä-

Rokotus auttaa tässäkin.  Niinkuin koronaan!

[Karikko]

Niiden lausumat, jotka työkseen asioita käsittelevät, ansaitsevat suuremman huomion, kuin sellaisten jotka tunnetusti keräilevät  lainauksia esittääkseen omia ennakkoluuloja tukevaa kuvaa totuuteen pyrkimättä. Tulin taas googlanneeksi esiin käyttämäsi lähteen todetakseni, että lähteen antama kuva on hyvin rokotemyönteinen.

En vähättele vyöruusua. Olen nähnyt tutuilla, että sen tunnollinen hoito on tärkeää, vaiva voi heittäytyä hyvin kivuliaaksi muuten. Minun kuvani asiasta on, että vyöruusu on viime aikoina yleistynyt ja meneillään on tutkimuksia rokotteiden (muidenkin kuin nyt paljon annetujen koronarokotteiden) vaikutuksesta vesirokkoviruksen aiheuttaman vyöruusun yleistymiseen. Epäilysi että koronarokote suoraan aiheuttaisi vyöruusua, lienee jostain "rokoterealistien" sivuilta eikä ansaitse tulla esitellyksi - johtaa vain päätelmiin esittäjänsä heikosta arvostelukyvystä. Kun on kyse harvemmin kuin yksi kymmenhestätuhannesta esiintyvästä ilmiöstä että koronarokotuksella voisi olla yhteys vyöruusun puhkeamiseen, niin syysuhteen selvittäminen ja siihen vaikuttaminen ei ole vallan helppoa. Kun näyttöä ei vielä ole, niin vallitsee syyttömyysolettama. Lehtijutussa Rämet esitti epäilyn, että rokotus suunnatessaan ihmisen puolustusmekanismia esimerkiksi koronavirustautia vastaan, saattaa viedä resursseja puolustautumiselta muita taudinaiheuttajia vastaan. "Mikroskoopilla nähdyt" toiminnot ovat arvokkaita ymmärtämisen ja ohjaamisen kannalta, mutta tulos nähdään lopulta tilastoissa suurista joukoista. Kuten vertaamalla rokottamattomien ja rokotettujen keskuudessa koronakuolemantapausten prosenttiosuutta.

Vyöruusua ehkäistään muuten riskiryhmien rokottamisella. Erityisesti immuunipuutteiset ovat vyöruusun riskissä.

Sellaiset rokotteet, jotka olisivat eliminoineet koronavirusmuunnosten lisääntyneen tarttuvuuden, olisivat olleet toivottavia ja uusia rokotteita luvattiin voitavan tehdä tuossa tuokiossa, mutta eipä ole nähty. En voi olla ajattelematta, että lääkeyhtiöiden kehitystyötä ei ole ohjannut taudin voittamistarve maailmassa vaan liikevoiton maksimointi.

Vääristelet, rokotuksen en ole sanotut aiheuttavan vyöruusua- se ilmeisesti osaltaan vaikuttaa viruksen aktivoitumiseen.. A_V

Yleensäkin lääkkeiden ja rokotusten kaikkia haittoja tilastoidaan jälkeenpäin, eikä sellaista lääkettä, tai rokotusta ole, joilla ei olisi myös haittoja-

Vyöruusua vastaan on vasta nyt alettu markkinoida rokotusta- jota on kehitelty vousikausia, joten sen vaikutukset näkyvät vasta seurannan jälkeen vuosien kuluttua.

Kymmenen parikymmentä vuotta sitten sain itsekin ehdotuksen osallistua rokotuskokeiseen vyöruusuun kehitettävän rokotuksen koehenkilöksi- on varmaan helppoa arvata etten moiseen suostunut.

Tosin sitäkään ei tiedä onko tutkija käyttänyt henkilötietojani siinä yhteydessä, kun sellaisiakin tutkijoita on ollut jotka ovat väärennelleet tuloksia.  Ehkä vain osa on jäänyt siitä kiinni..

[Jaska]

Sikäli tilanne koronarokotteen vaikutuksen tutkimiseen vyöruusun puhkeamiseen on otollinen, että koronarokotuskattavuus on aika korkea ja saavutettu aika lyhyen ajan kuluessa. Enimmkseen vyöruusut hoidettaneen ilman lääkärinapua, apteekin antamin neuvoin. Ja niin tieto lukumääristä ja taudinkulusta ei lie kovin tarkka. Vesirokon jäljiltä vesirokkovirusta kantavat kehossaan melkein kaikki (Suomessa ~95% aikuisista) ja elämänsä aikana vyöruusun potenee noin kolmasosa ja varsinkin vanhana. Nykyisen rokotteen teho on luokkaa 90%. Kahtena annoksena annettua rokotetta ei tarvitse uusia, mutta 50-60-vuotiaana annetun rokotuksen teho heikkenee 80-vuotiaana. Kun vyöruusu on varsinkin vanhojen tauti, niin eliniän piteneminenkin lisää vyöruusun esiintyvyyttä. En ole tavannut tietoja yleisyyden muuttumisesta.

[Karikko]

Lääketeollisuus on etevä uusimaan vanhoja lääkkeitään- päivittämällä niiden nimiä ja nostamalla hinnan kymmenkertaiseksi, vaikka vaikuttavat ainesosat ovat samoja kuin ennenkin.

Harvoin löytyy mitään todellisia uusia keksintöjä jotka oleellisesti olisivat parempia.

Rokotteiden osaltakin on melkoisen hankala soveltaa uusia koronarokotteita erilaisiin sekmenteihin joita tulee jatkuvasti uusia. Vasta-aineiden oletetaan tunnistavan koronan pintaproteiineja ja takertuvan niihin tuhoten viruksen. Miten se sitten osaisi erottaa pienet erilaisuudet proteiinien rakenteissa tarkasti- se lienee melkoisen haastava juttu.

Sitä paitsi rokotehan ei edes ole suoraan vaikuttava, vaan sen tarkoitus on tunkeutua soluun tuottaakseen siellä niitä pintaproteiineja.

Eli aika todennäköiseltä näyttää ettei tulevatkaan rokote ole mikään ratkaisu taudin leviämisessä ja uusiintuessa joka talvisena ja ehkä useimpinakin aaltoiloina.

[Jaska]

Koronavirustautitapaukset ovat nyt Suomessa selvässä laskussa, mutta eivät vielä omikronia edeltävällä deltatasolla joka oli noin 10 koronakuollutta ja 1000 vahvistettua tartuntaa päivässä. Ennakoimattomia aallot ovat, mutta odotetaan kuitenkin, että lämpimän kesän tartunnat ovat vähemmissä ja syksyllä saadaan uusi aalto uuden variantin myötä ja uusia rokotteita. Toivottavasti rokote myös uuden variantin tartuntoja hyvin estävä.

Ajattelin katsoa käyriä, että onko eteläiselläkin pallonpuoliskolla kesät rauhallisempaa korona-aikaa. Australiassa on kuin Suomessa, että ennen viime joulukuista omikronin myötä tullutta tautiräjähdystä tartuntojen määrä on ollut suhteessa olemattoman pientä. jossa nousut ja laskut eivät käyrässä erotu. Etelä-Afrikassa taas on on koko koronapandemian ajan, että joka vuosi on ollut kaksi aaltoa, huiput 12 000 rekisteröityä tartuntaa päivässä elokuussa 2020, 15 000 tammikuussa 2021, 20 000 heinäkuussa 2021,  20 000 joulukuussa 2021, 7 000 toukokuussa 2022. Siis periaatteessa epidemiahuiput vuodenvaihteessa ja vuoden keskivälillä. Eteleä-Afrikassa ei omikron nostanut aikaisempaa korkeampaa huippua. Maailmassa tammikuussa 2022 tartuntojen huippu oli 3 miljoonaa päivässä kun aikaisempi ennätys oli 800 000 päivässä toukokuussa 2021.

Omikronin vähäisemmän tappavuuden ja rokotusten etenemisen ansiosta koronakuolleiden määrä päivää kohti on ollut maailmassa korkeimmillaan rokotuksia aloitettaessa tammikuussa 2021.

[Karikko]

Rokotuksen neljännen piikin hyödyistä tässä vaiheessa ollaan hieman erimielisiä suomessa.

Ilmeisesti sitä kuitenkin tarjotaan jossain vaiheessa- mahdollisesti halukkaiden saataville.

Nyt suomellakin on sama linja, joka oli aluksi ruotsalaisilla- eli taudin leviämistä ei voi estää, mutta ehkä saadaan jonkinlainen "laumasuoja.
>>>

Kevät on todistanut melko oikeaksi väittämän, että koronapandemia päättyy silloin, kun ihmiset lakkaavat ajattelemasta tautia.

THL:n julkistamat koronaluvut huutavat punaisella, mutta rajoituksiin ei ole halua sen paremmin poliitikoilla kuin kansalaisilla – ei etenkään jälkimmäisillä.

Virallisesti Suomessa on todettu koko koronavirusepidemian aikana kaikkiaan 1 092 193 tautitapausta.

Todellinen luku lienee kahdessa–kolmessa miljoonassa, sillä epävirallisesta kotitestauksesta on tullut vallitseva tapa. Sadattuhannet suomalaiset ovat sairastaneet koronan ilman, että he ovat tehneet minkäänlaista testiä: joko oireettomina tai pienessä nuhassa.

Kahden viimeisen seurantaviikon aikana (9.–22.5.) koronan ilmaantuvuus on Suomessa 412 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Ilmaantuvuusluku on kaikissa sairaanhoitopiireissä yli 200, esimerkiksi harvaan asutussa Lapissa 251. Niin ikään vähäväkisessä Kainuussa ilmaantuvuus on 948

Kainuun esimerkki kertoo sen, että korona kulkee väestön läpi, eikä sitä pysty kukaan tai mikään estämään. Laajoilla koronasuluilla hidastettaisiin vääjäämätöntä ja vahingoitettaisiin väestön hyvinvointia.

Suomessa on nyt käytössä sama koronalinja kuin mihin Ruotsi luotti pandemian alkukuukausina. Rajoituksia ei oikeastaan ole, ja tärkeintä olisi riskiryhmien suojaaminen

THL puolustaa linjaansa maskisuosituksista luopumisesta. Kevään korkeat kuolleisuusluvut osoittavat kuitenkin, ettei riskiryhmien suojaustoimissa onnistuttu. FFP2-suojaimet olisivat olleet siihen yksi keino", HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä. (28.5.)

Euroopassa käytävän sodan varjoon jää tosiasia, että maalis–huhtikuussa koronaan liittyviä kuolemia tilastoitiin Suomessa viikoittain noin 200. Siis joka viikko.

Murheellisimmalla viikolla näitä kuolemia tilastoitiin 250.

Enemmistö kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita (2 916). Heitä on kaikista uhreista (4 522) 64 prosenttia. Kuolleista 22 prosenttia (981) on 70–80-vuotiaita

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/05216527-0fdc-4869-8238-b419918cea14

[Jaska]

Tartunnat ja sairaalatarpeet ovat olleet laskussa Suomessa maaliskuun loppupuolelta parilla isommalla heilahduksella pahempaan ja parempaan. Koronakuolemat eivät ole laskenet yhtä paljon, ne eivät myöskään nousseet samassa suhteessa kuin tartunnat. Omikronia edeltäneelle deltatasolle ei olle vielä laskeuduttu.

Kesän jälkeen katsotaan millaiseksi tilanne muodostuu. Kiintoisinta on, millaisia rokotteita ja lääkkeitä tulee olemaan ja millaisia muunnoksia  jyllää. Yli 60-vuotiaiden tehosterokotuksia epäilemärrä lisätään. Tämänkeväisten rokotusten tartunnanestovaikutus on jo mennyt ja suoja vaikealta taudilta on heikkenemässä.

Yksi kuriositeetti on vain yhden rokoteannoksen väki. Ryhmä on kyllä pikkuruinen. Erikoista on että heidän koronasairastavuutensa ylittää rokottamattomien sairastavuuden. Toinen mielestäni yllättävä havainto on, että kolmas rokoteannos pudottaa koronakuolemat kolmasosaan kahdesta rokoteannoksesta kun kaksi annosta puhottaa juolemat vain puoleen rokottamattomista. Tässä suuri selittäjä lie, että toisien annosten saannista on jo lähes vuosi.

Sadasta varmistetun tartunnan saaneesta yksi joutuu sairaalaan, yleensä vanha tai ylipainoinen. Kohkaamisessamme on paljolti ollut kyse siitä, että koronapotilaiden sairaalahoidon vuoksi muidenkin sairauksien hoito on kärsinyt. Nyt kun ollaan siitä väljemmillä vesillä, voidaan ottaa vähän löyhemmin.

[kertsi]

Omikronista on kyllä tullut taas uusi variantti. Sen ennustetaan muistaakseni olevan huipussaan jo heinäkuussa, jolloin
sairaaloissa on vähiten henkilökuntaa.

Tuorein korona­variantti leviää, ja moni saa tartunnan jo toista kertaa – "Ekalla kerralla oli enemmän kuumetta" (HS)

Omikronmuunnoksen uusi BA.5-alavariantti on yleistynyt voimakkaasti toukokuun puolivälistä alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan se voi tietää uutta tartunta-aaltoa jo ennen syksyä.

MAAILMALLA omikronista on löytynyt ainakin neljä erilaista muunnosta.

BA.5-variantin tiedetään kiertävän tehokkaasti rokotusten ja aiemmin sairastetun koronainfektion tuomaa suojaa, mutta nykyiset rokotteet suojaavat hyvin myös kyseisen alavariantin aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta.

Sen aiheuttamaa tautia pidetään vakavuudeltaan samantasoisena kuin muidenkin omikronin alavarianttien, mutta se tarttuu niitä herkemmin.

[Toope]

En vielä kolmatta ole ottanut, nyt neljättä tarjotaan (koska aiemmat toimivat niin pirun hyvin?!).
Mitäs jos kieltäydyn?

[Jaska]

Niin, nyt neljättä kokotetta annetaan 65 vuotta täyttäneille jotka eivät pärjää arjessa ilman toisen henkilön apua. Myös kotona hoidettaville tarjotaan.Vapaaehtoisia ja ilmaisia ovat, koronarokotukset.

[Toope]

Hyvin ovat aiemmat rokotteet toimineet...

[MrKAT]

Hyvin ovat aiemmat rokotteet toimineet...

Aivan oikein. Jopa niin hyvin että Jani Mäkelällä meni asiasta suu suppuun. Se on suun supporokotetta persuille.