Koronavirus

[Jaska]

Suomea paremmin koronarokotettuja (Arabiemiraatit, Portugal, Kiina, Singapore, Kuuba, Chile, Kanada, Vietnam, Italia, Brasilia,...  https://ourworldindata.org/covid-vaccinations) ei tämänhetkisen koronakuolleisuuden kärjessä näy.
En tiedä mutta arvaan, että Suomen huono tämänhetkinen koronakuolleisuustilanne juontaa rokotteiden tehon hiipumisesta ja laiskasta tehosterokotteiden ottamisesta. Ja kyse lienee koronakuolleisuudesta yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Pandemian edelleen riehuessa eläkeikäisten näyttää olevan edullista saada koronarokote puolen vuoden välein.

Muistetaan toki. että koronarokottamattömat ja vain yhden rokotteen saaneet ovat moninkertaisessa koronakuoleman vaarassa.

Apinarokkotapauksia on niin vähän, ettei niillä voi olla roolia koronaviruspandemiassa.

[Amore]

arvaan, että Suomen huono tämänhetkinen koronakuolleisuustilanne juontaa rokotteiden tehon hiipumisesta ja laiskasta tehosterokotteiden ottamisesta. Ja kyse lienee koronakuolleisuudesta yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Pandemian edelleen riehuessa eläkeikäisten näyttää olevan edullista saada koronarokote puolen vuoden välein.

Asiantuntija Suomen tilanteesta: "Korona­potilaiden kuolleisuus­luvut karmeaa katsottavaa"

KORONAPOTILAIDEN kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi kevään aikana.
Kesäkuun toiseen päivään mennessä kuolemia oli raportoitu Suomessa 4 627. Vuoden 2022 alusta maaliskuun loppuun mennessä kuolemia kirjattiin yhteensä 1 785. Pahimmillaan kuolemien määrä on ollut tänä vuonna yli 200 viikossa.

Suuri osa kuolleista on vanhuksia ja monisairaita eli koronaviruksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nosti asiaan esiin Twitterissä.
– Vaikka koronapotilaiden sairaalahoidon tarve on laskenut ja esimerkiksi Husin sairaaloissa tilanne on nyt varsin hyvä, ovat koronapotilaiden kuolleisuusluvut tältä keväältä karmeaa katsottavaa. Kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi kevään aikana, Lehtonen kirjoittaa Twitterissä.

– Suomessa on viimeisten viiden kuukauden aika kuollut käytännössä melkein kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Sitä voi kutsua epäonnistumiseksi, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan riskiryhmien suojaustoimet eivät ole olleet kevään aikaan riittäviä. Hänen mukaansa Suomessa on kevään aikana tuudittauduttu liikaa siihen, että koronasta ei enää tarvitse välittää.

Hän nostaa esiin myös rokotuspolitiikan. Suomessa alettiin antamaan neljänsiä rokoteannoksia yli 80-vuotiaille maaliskuussa.
– Rokotteen suojateho kestää vanhuksilla valitettavasti vain muutaman kuukauden. Näyttää siltä, että Suomessa oltiin myöhässä yli 80-vuotiaiden neljänsissä rokotuksissa, Lehtonen toteaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa yli 65-vuotiaita on rokotettu aktiivisesti neljännellä annoksella, mutta Suomessa neljäs rokote on rajattu yli 70-vuotiaisiin riskitekijöille altistuneisiin henkilöihin. Ruotsissa oli toukokuun loppuun mennessä rokotettu 65 prosenttia 70-79-vuotiaiden ikäluokasta, mutta Suomessa vain viisi prosenttia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008874698.html

[TSS]

^Pääasia kuitenkin on, että suomalaiset ovat nyt saaneet "mennä, elää ja kokea"!

[Amore]

^Pääasia kuitenkin on, että suomalaiset ovat nyt saaneet "mennä, elää ja kokea"!

No, tuo vaikuttaa kevytmieliseltä ja pinnalliselta asenteelta, mutta tosiasiassa fiksuinkaan ihminen ei jaksa loputtomiin eristäytyä ja noudattaa kaikkia mahdollisia varotoimia. Ja jos sitten sattuu olemaan ikäihminen hoitokodissa niin ei siltikään välttämättä halua loputtomiin sietää ympärillään poikkeustilaa maskeineen ja halauskieltoineen. Vanhuksetkin haluavat elää ja kokea mieluummin kuin katsella maskinaamoja. Jotta elämä olisi elämää sanan varsinaisessa merkityksessä, siihen sisältyy riskinotto.

[Jaska]

Enemmistö Suomen koronakuolleista on yli 80-vuotiaita. Yli seitsemänkymppisistä iän lisäksi sairauksienkin perusteella riskiryhmään kuuluvat ovat THL:n suosituksen mukaan saaneet neljättä rokoteannosta vasta muutaman päivän. Sitä ennen saivat jo 65 täyttäneet jotka eivät itsenäisesti enää pärjää arjessa.

Koronakuolleisuuden huippu Suomessa oli vappuna, mutta vielä ei ole laskeuduttu helmikuunkaan tasoon (nyt noin 15 koronakuolemaa päivässö). Aaltohan alkoi omikronin rantautuessa Suomeen joulukuun alkupuolella.

Noin tosiaan on käynyt, että on ajateltu, että epidemia päättyy, mun siitä lakataan puhumasta ja välittämästä. Ja tuloksena on, että koronakuolleisuus Suomessa on nyt maailman huonointa tasoa, kun tehosterokotuksien kanssa on viivytelty.

[TSS]

^Pääasia kuitenkin on, että suomalaiset ovat nyt saaneet "mennä, elää ja kokea"!

No, tuo vaikuttaa kevytmieliseltä ja pinnalliselta asenteelta, mutta tosiasiassa fiksuinkaan ihminen ei jaksa loputtomiin eristäytyä ja noudattaa kaikkia mahdollisia varotoimia. Ja jos sitten sattuu olemaan ikäihminen hoitokodissa niin ei siltikään välttämättä halua loputtomiin sietää ympärillään poikkeustilaa maskeineen ja halauskieltoineen. Vanhuksetkin haluavat elää ja kokea mieluummin kuin katsella maskinaamoja. Jotta elämä olisi elämää sanan varsinaisessa merkityksessä, siihen sisältyy riskinotto.

Näinkin on. Kärjestettynä vaakakupin toisessa päässä on nuorten elämät ja toisessa vanhusten kuolemat. Mikä hinta ja arvo millekin asialle laitetaan ja ennen kaikkea - mikä on
kohtuullista?

[Toope]

Kai tämä neljäs rokotus sitten tehoaa...?
1) tehoaa kuten aiemmat?
2) tehoaa oikeasti?

[Toope]

Suomea paremmin koronarokotettuja (Arabiemiraatit, Portugal, Kiina, Singapore, Kuuba, Chile, Kanada, Vietnam, Italia, Brasilia,...  https://ourworldindata.org/covid-vaccinations) ei tämänhetkisen koronakuolleisuuden kärjessä näy.
En tiedä mutta arvaan, että Suomen huono tämänhetkinen koronakuolleisuustilanne juontaa rokotteiden tehon hiipumisesta ja laiskasta tehosterokotteiden ottamisesta. Ja kyse lienee koronakuolleisuudesta yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Pandemian edelleen riehuessa eläkeikäisten näyttää olevan edullista saada koronarokote puolen vuoden välein.

Muistetaan toki. että koronarokottamattömat ja vain yhden rokotteen saaneet ovat moninkertaisessa koronakuoleman vaarassa.

Apinarokkotapauksia on niin vähän, ettei niillä voi olla roolia koronaviruspandemiassa.

Pakko sanoa, että uskottavuus noille näkemyksillesi on aika vähäistä.

[Karikko]

Suomea paremmin koronarokotettuja (Arabiemiraatit, Portugal, Kiina, Singapore, Kuuba, Chile, Kanada, Vietnam, Italia, Brasilia,...  https://ourworldindata.org/covid-vaccinations) ei tämänhetkisen koronakuolleisuuden kärjessä näy.
En tiedä mutta arvaan, että Suomen huono tämänhetkinen koronakuolleisuustilanne juontaa rokotteiden tehon hiipumisesta ja laiskasta tehosterokotteiden ottamisesta. Ja kyse lienee koronakuolleisuudesta yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Pandemian edelleen riehuessa eläkeikäisten näyttää olevan edullista saada koronarokote puolen vuoden välein.

Muistetaan toki. että koronarokottamattömat ja vain yhden rokotteen saaneet ovat moninkertaisessa koronakuoleman vaarassa.

Apinarokkotapauksia on niin vähän, ettei niillä voi olla roolia koronaviruspandemiassa.

Pakko sanoa, että uskottavuus noille näkemyksillesi on aika vähäistä.

Jaskalla on tapana yleistää rokottamattomat samaan nippuun- pikemminkin kannattaisi huomioida ketä rokotukset auttavat.

Jos ne auttavat muutenkin, kuin tuottamalla vasta-aineita adenovirusta vastaan.

Ainakaan ei näytä siltä, että ne estäisivät mitenkään tartuntoja ja virusmutaatioiden myötä tauti on tullut jo vähemmän vaaralliseksi tavallisia tallaajia kohden- edelleen ovat vain ne riskiryhmät enemmän vaarassa ja ehkä myös jotkut joilla on jokin erilainen perimä.

[Jaska]

Kyllä olen pitänyt ramilla, että vanhat sairastuvat koronaan vähän, mutta kuolevat koronaan paljon. Nuoret 20-40 v taas sairastuvat koronaan paljon ja kuolevat vähän. Itsekin olen saattanut juuri altistua parikymppiselle koronaan sairastuneelle (toisen rokotuksen saanut 10 kk sitten).

Minusta on oikein katsoa rokotusten vaikuttavuutta kaikista eikä vain esimerkiksi 70+ vuotiaista, että nuorempien pienempi kuolevuus tulee henkilömäärän painollaan kuvaan mukaan.

THL:n viime rokotusten vaikuttavuustilastossa on muuten kuolemantorjunnassa suhteellisesti suurin hyöty rokotuksista koronakuuoleman riskissä 50-69-vuotiailla kun rokottamattomilla on koronakuoleman ilmaantuvuus 10-kertainen verrattuna ainakin kolme rokotusta saaneisiin. Lukumääräisesti koronakuolemia tietenkin on eniten estetty yli 70-vuotiailla. Kaikilla ikäryhmillä yhdessä  rokottamattomien kuolemanvaara (ilmaantuvuuksien suhde) on 7-kertainen.

Laskentataidon ja ymmärryksen puutetta on kuvitella, että rokotukset eivät ole tehonneet, kun uudet muunnokset ovat yhä lisänneet tartuntojen määrää. Esimerkiksi Suomessa rokotuksilla on estetty valtaosa koronakuolemista, joita ilman rokotuksia olisi kertynyt luokkaa kymmenkertaisesti.

[Karikko]

Kyllä olen pitänyt ramilla, että vanhat sairastuvat koronaan vähän, mutta kuolevat koronaan paljon. Nuoret 20-40 v taas sairastuvat koronaan paljon ja kuolevat vähän. Itsekin olen saattanut juuri altistua parikymppiselle koronaan sairastuneelle (toisen rokotuksen saanut 10 kk sitten).

Minusta on oikein katsoa rokotusten vaikuttavuutta kaikista eikä vain esimerkiksi 70+ vuotiaista, että nuorempien pienempi kuolevuus tulee henkilömäärän painollaan kuvaan mukaan.

THL:n viime rokotusten vaikuttavuustilastossa on muuten kuolemantorjunnassa suhteellisesti suurin hyöty 50-69-vuotiailla koronakuuoleman riskissä 50-69-vuotiailla kun rokottamattomilla on koronakuoleman ilmaantuvuus 10-kertainen verrattuna ainakin kolme rokotusta saaneisiin. Lukumääräisesti koronakuolemia tietenkin on eniten estetty yli 70-vuotiailla. Kaikilla ikäryhmillä yhdessä  rokottamattomien kuolemanvaara (ilmaantuvuuksien suhde) on 7-kertainen.

Laskentataidon ja ymmärryksen puutetta on kuvitella, että rokotukset eivät ole tehonneet, kun uudet muunnokset ovat yhä lisänneet tartuntojen määrää. Esimerkiksi Suomessa rokotuksilla on estetty valtaosa koronakuolemista, joita ilman rokotuksia olisi kertynyt luokkaa kymmenkertaisesti.

Kivahan se, että on estetty kuolemia kovasti varsinkin ikäihmisten joukossa,- vahinko vain ettei se kovin hyvin näy tilastoissa, vaikka nekään eivät koko totuutta kerro.

Kertoisitko vielä kuinka paljon on perusterveitä ihmisiä eri ikäluokissa kuollut koronaan, kun hallitset nuo tilastotiedot.

[Jaska]

Tilastojen tarkoituksena on antaa pelkistetty kuva päätöksenteon pohjaksi, häivyttää kaoottista detaljitietoa. Rokotusten kohdentaminen on hyvä esimerkki. Yritetään löytää selvät kriteerit, joilla saavutetaan paras kokonaishyöty. Voi hyvin olla ettei näkökulma ole henkilökohtaiselta kannaltani optimaalinen, kun tavoitteena on pitää terveydenhoito toimivana ja vähentää koronakuolemien ja terveyshaittojen lukumäärää.

Koronan yhteydessä perusterveellä voitaisiin tarkoittaa henkilöä joka ei kuulu koronan riskiryhmiin. Tokko sellaisia tietoa ylläpidetään, että paljonko eri ikäryhmissä on THL:n nimeämiä koronariskin sairauksia ja hoitoja. Noita rokotusten vaikuttavuuden tilastoja tehdään kuitenkin ikäryhmittäin juuri päätöksenteon perusteeksi. Isossa kuvassa henkilön ikä on hyvin hallittavissa oleva merkitsevä suure. Eli voidaan päättää että neljänsiä rokotteita saavat 70 täyttäneet, joilla on jokin riskiryhmäsairaus tai -hoito.

[Toope]

Monkipoxin jälkeen ei ole enää tullut uutta koronaversiota.
Se on kai hyvä asia?

[Karikko]

Isossa kuvassa henkilön ikä on hyvin hallittavissa oleva merkitsevä suure.

Eli voidaan päättää että neljänsiä rokotteita saavat 70 täyttäneet, joilla on jokin riskiryhmäsairaus tai -hoito.

Miten tuota ikä-suuretta hallitaan, isossa ryhmässä, entä pienessä. Tarkoittaako se sitä, että suureen joukon keskimääräinen ikärasitus katoaa ellei sitä huomioida ja keskiarvo kertoo "totuuden" ? Yksilöiden kuoleminen ei siis ole oleellista, kunhan keskiarvoinen tilasto näyttää hyvältä--

Luulisi näin tilastoihin "huonosti perehtyneen näkökulmasta iän hallitsemista hieman hankalaksi.

Voi olla, ettei sinun puheitasi aina oikein ota Erkkikään selvää..

[Jaska]

Koronatartunnoissa ikäjakaumia käyttävä tarkastelu on maallikonkin ymmärrettävissä (ehkei apinamiesten, joille kelpaavat vain hyvin yksinkertaiset käsitykset) ja kuvaa hyvin vaihtelua. Esimerkiksi rokotuksen kohderyhmän päättämisessä ikään perustuva sääntö on helposti ymmärrettävä ja toteutettava verrattuna vaikka siihen että kunkin henkilön terveydentilaa selvitettäisiin rekisteritiedoin ja terveystutkimuksin.

Keskiluvut eivät ole ainoita tilastollisia tunnuslukuja joukoille. Esimerkiksi hajontaluvut kertovat paljonko joukossa poiketaan keskimääräisestä. Mutta toki asiantuntemus ja kokemus on merkittävää arvioidessa millainen tilastollinen kuvaus sopii mihinkin tilanteeseen.