Koronavirus

[Karikko]

Koronatartunnoissa ikäjakaumia käyttävä tarkastelu on maallikonkin ymmärrettävissä (ehkei apinamiesten, joille kelpaavat vain hyvin yksinkertaiset käsitykset) ja kuvaa hyvin vaihtelua. Esimerkiksi rokotuksen kohderyhmän päättämisessä ikään perustuva sääntö on helposti ymmärrettävä ja toteutettava verrattuna vaikka siihen että kunkin henkilön terveydentilaa selvitettäisiin rekisteritiedoin ja terveystutkimuksin.

Keskiluvut eivät ole ainoita tilastollisia tunnuslukuja joukoille. Esimerkiksi hajontaluvut kertovat paljonko joukossa poiketaan keskimääräisestä. Mutta toki asiantuntemus ja kokemus on merkittävää arvioidessa millainen tilastollinen kuvaus sopii mihinkin tilanteeseen.

Miten apinaihminen, tai jokin muu olento hallitsee ikääntymistään ja lakkaa vanhenemasta hallittavasti..

Poistuuko ongelma taudin edetessä ja huolehtiessa heidät haudan lepoon?
Mikä tilasto kertoo kuinka moni on mahdollisesti pelastunut, jos on ottanut rokotuksen iästään huolimatta- Ja miten monta rokottamattomatonta olisi hengissä, elleivät olisi kuolleet rokotuksen puutteeseen?

[Jaska]

Kuten hyvin tiedät, THL:n koronarokotusten vaikuttavuustilastot kertovat kuinka suuret osuudet eri rokotusstatuksilla ja eri ikäryhmissä on saanut rekisteröidyn tartunnan, joutunut sairaalahoitoon, joutunut tehohoitoon ja kuollut koronatartunnan yhteydessä. Vastaansanomatonta tietoa, jota ei muuta kuvittelemalla kumota.

[Karikko]

Kuten hyvin tiedät, THL:n koronarokotusten vaikuttavuustilastot kertovat kuinka suuret osuudet eri rokotusstatuksilla ja eri ikäryhmissä on saanut rekisteröidyn tartunnan, joutunut sairaalahoitoon, joutunut tehohoitoon ja kuollut koronatartunnan yhteydessä. Vastaansanomatonta tietoa, jota ei muuta kuvittelemalla kumota.

Arvelevat kaikenlaista, eikä kukaan kerro montako rokottamatonta on kuollut rokotuksen puutteen vuoksi ja kuinka monta rokotettua on kuollut rokotuksista huolimatta.

Siis noilla perusteilla.

>>>

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008881616.html

Kovin iäkkäät ja hauraat eivät kestä tehohoitoa. Koronavirukseen kuolleiden keski-ikä on ollut korkea, noin 84 vuotta.

– Mikä tahansa hengitystievirus voi laukaista sen ketjun, jossa hyvin heikkokuntoisen ihmisen elämä päättyy johonkin. Se ei välttämättä kerro, että kuolema johtuu koronaviruksesta, mutta se on voinut olla ketjun käynnistäjä.

– Hoivakotipotilaat ovat myös jo kunnoltansa niin huonoja, että siellä keskimääräinen elinikä ilman koronaa on noin yhden vuoden, Järvinen kertoo.

Vakavalle taudille suoja pysyy pidempään, koska sairastumisessa ei ole kyse vasta-aineista elimistön puolustusjärjestelmän muiden osien toiminnasta.

Soluvälitteinen immuniteetti ja sitä myöten suoja koronan vakavaa muotoa vastaan näyttäisi tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin myös kaksi rokoteannosta saaneilla

Rokote antaa alkuvaiheessa ehkä puolittaista suojaa, kun vasta-ainetasot ovat korkealla. Kun vasta-ainetasot hiipuvat, muutaman kuukauden päästä suoja ei ole enää kovin hyvä tartuntaa vastaan.

– Omatoimisilla ihmisillä kolme ja iäkkäimmillä ihmisillä neljä rokotetta antavat erityisen hyvän suojan vaikeaa tautia vastaan, hän muistuttaa.

[Karikko]

Makaki-apinoilta ensin löydetylle virukselle "pitäisi antaa jokin sopivampi nimitys, ettei se olisi liian osoitteleva.

Kerrotaanhan sen leviämisen syyksi enemmän muita elukoita, kuin apinoita.
>>>>

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008885929.html

WHO:lle on raportoitu yli tuhat apinarokkotapausta ympäri maailmaa
Apinarokon normaaleja alkuoireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja rakkulainen ihottuma.

Yhdysvaltain tautikeskus sanoi kuitenkin viime viikolla, että nykyisissä tapauksissa ei aina ole ollut flunssan kaltaisia oireita, ja ihottumat rajoittuvat joskus tietyille alueille.

Apinarokko löydettiin ensimmäisen kerran makaki-apinoista, mutta monien tapausten uskotaan tarttuneen ihmisiin jyrsijöistä.

Tedros kertoi, että WHO:lle on raportoitu tänä vuonna 1 600 vahvistettua apinarokkotapausta ja 1 500 epäiltyä tapausta yhteensä 39 maassa. Näistä 32 maata on sellaisia, joissa tautia ei yleensä esiinny.

Tauti rajoittui pitkään Länsi- ja Keski-Afrikkaan, kunnes kymmenissä maissa ympäri maailmaa havaittiin yli tuhat tapausta viimeisen kahden kuukauden aikana.

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Yhteensä tartuntoja on todettu Suomessa kolme



Koronaviruksen uusi variantti on jo valtavirtaa hussissa. Mutta ei kai se sentään osaa ajatella olevansa ovela..

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6427ccf3-cc61-41d8-96d6-fba91e5996c3

Esimerkiksi Helsingissä koronan valtavirus alkaa olla uusinta eli BA.5-omikronvarianttia, joka on yleisin koronavirus nyt muuallakin Euroopassa. Tämän viruskannan aiheuttama tauti voi olla niin lievä, että sitä ei edes itse huomaa.

Taudin kohtaamisen voisi selvittää vasta-ainetestillä, mutta Järvisen mukaan testin tulos ei anna mitään kovin hyödyllistä tai tarpeellista tietoa. Vaikka vasta-aineita olisikin, tauti voi iskeä silti vaikka pian uudelleen.

Tulevista varianteista tai niiden aiheuttamasta taudin laadusta ei voi kukaan sanoa mitään varmaa, mutta jotain kuitenkin.

– Virus on ovela. Se on aina muutaman askelen ihmistä edellä.

– Virus muuntautuu, koska se haluaa levitä. On kuitenkin todennäköistä, että joka kierroksella koronavirus on aiempaa kierrosta lievempi, Järvinen sanoo

[Jaska]

Toistetaanpa taas isokuva Suomesta:

Vahvistettuja koronatartuntoja on miljoona (niistä 800 000 vuodelta 2022; minun arvaukseni on että puolet väestöstä on koronatartunnan jo saanut)
Koronatartuntaan liittyviä luolemia viisituhatta (0,5 % vahvistettujen tartuntojen määrästä; kolmetuhatta on vuodelta 2022, jolloin huomio koronaan oli lopetettu)

Koronakuolleista 90% on 70 vuotta täyttäneitä.

Vahvistetut tartunnat ja koronakuolemat ikäryhmittäin esim.
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=measure-444833.492118.&row=sex-444328&column=ttr10yage-444309&fo=1

Suuntaa-antavasti rokotusten vaikuttavuustilastoa voi kohdentaa tuohon. Vaikuttavuustilasto on alttiista 12 vuotta täyttäneestä väestöstä eli lapset ja uusintatartunnat eivät ole mukana. (Eli tilastoinnin kohteena on henkilö ensimmäisellä tartunnallaan, ei tartuntatapaus.)

[Karikko]

Toistetaanpa taas isokuva Suomesta:

Vahvistettuja koronatartuntoja on miljoona (niistä 800 000 vuodelta 2022; minun arvaukseni on että puolet väestöstä on koronatartunnan jo saanut)
Koronatartuntaan liittyviä luolemia viisituhatta (0,5 % vahvistettujen tartuntojen määrästä; kolmetuhatta on vuodelta 2022, jolloin huomio koronaan oli lopetettu)

Koronakuolleista 90% on 70 vuotta täyttäneitä.


Vahvistetut tartunnat ja koronakuolemat ikäryhmittäin esim.
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=measure-444833.492118.&row=sex-444328&column=ttr10yage-444309&fo=1

Suuntaa-antavasti rokotusten vaikuttavuustilastoa voi kohdentaa tuohon. Vaikuttavuustilasto on alttiista 12 vuotta täyttäneestä väestöstä eli lapset ja uusintatartunnat eivät ole mukana. (Eli tilastoinnin kohteena on henkilö ensimmäisellä tartunnallaan, ei tartuntatapaus.)

Ensimmäinen, tai miten mones tartunta lienee- kun ei testata, ellei ihan sairaaksi rupea.

Koronan vuoksi maksettavia työstäpoissa-olokorvauksia on kyllä maksettu melko paljon ja ne kasvavat edelleen.

Yli 80 v kuollut hieman yli 3000 ja yli 70 v noin 1000     Kalliiksi korona tulee kansalle- vaikka se ei katoa mihinkään.

>>>
https://www.hs.fi/talous/art-2000008859818.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

Lentoaseman hollantilaisomisteinen ravintolaketju sai suurimman yksittäisen tukipotin. Lahden seurakunta sai tukea puoli miljoonaa euroa ja teki koronavuonna 2020 yli kolme miljoonaa euroa ylijäämää

HS:N selvitys kattaa 60 500 yritystä tai yhteisöä. Ne ovat saaneet tukea yhteensä yli 2,4 miljardia euroa. Valtiokonttori lopetti hakemusten vastaanottamisen kesäkuun 2022 alussa, joten suoria kustannustukia myönnetään jonkin verran vielä kuluvan kuun loppuun asti.

Selvitykseen ei otettu mukaan kuntien myöntämää korkeintaan 2 000 euron tukea elinkeinon­harjoittajille
[/i]

[Karikko]

Saiko Mika potkut, vai muuten vain alennuksen "määräajaksi" 
>>>

Mika Salminen vaihtaa työtehtävää THL:n sisällä
Korona-aikana koko kansalle tutuksi tullut Mika Salminen vaihtaa tehtävää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisällä.

Tällä hetkellä THL:n terveysturvallisuusjohtajana työskentelevä Salminen aloittaa syyskuussa hyvinvointivaikuttajat-nimisen osaston johtajana. Määräaikainen tehtävä päättyy elokuussa 2027.

Kyseisellä osastolla työskentelee THL:n mukaan noin 400 henkilöä ja se on THL:n osastoista suurin, tiedotteessa kerrotaan.

Osaston tehtävänä  on edistää muun muassa väestön terveyttä ja toimintakykyä, tutkia yhdenvertaisuutta ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuutta


Apinarokko myös näyttäisi olevan kasvussa ja mahdollisesti se pian luetaan seksitaudiksi.-

Virusta on jo löydetty siemennesteestä ja niiden olevan tartuntakykyisiä.

>>>

Suomessa on toistaiseksi (15.6.2022) diagnosoitu kolme apinarokkotapausta. Maailmassa apinarokkoa on diagnosoitu yhteensä noin 1500 henkilöllä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan apinarokon huolestuttava piirre on se, että samaan aikaan on diagnosoitu monia tapauksia lähes samaan aikaan aivan eri puolilla maailmaa. Tämä on hyvin epätyypillistä virustaudeille.

Apinarokkoviruksen tiedetään leviävän läheisissä kontakteissa. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa.

Apinarokkoa ei luokitella seksitaudiksi, vaan seksikontaktit sattuvat olemaan juuri sellaisia kontakteja, joissa virukselle tarjoutuu hyvä mahdollisuus siirtyä ihmisestä toiseen. Euroopassa todetuissa tapauksissa on todettu yhteys miesten väliseen seksiin.

Tämän yhteyden vuoksi on kuultu jopa vaatimuksia siitä, että kesän Pride-tapahtumia ja festivaaleja pitäisi peruuttaa apinarokon leviämisen ehkäisemiseksi

[Jaska]

Koronavirustautitartunnat ovat Suomessa laskussa https://www.thl.fi/episeuranta/tautitapaukset/koronakartta.html

[Jaska]

Torstaisin päivittyvä tilasto  sairaalahoidossa olevista COVID-19-potilaista
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19care/fact_epirapo_covid19care?row=erva-456367&column=measure-547523.547516.456732.445344.#

Ja päivittäinen kuormitustilanne:
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19care/fact_epirapo_covid19care?row=dateweek20200101-509093L&column=measure-547523.547516.547531.456732.&fo=1#

Ja viikottainen tapausten, testausten ja kuolemantausten määrä
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/summary_tshcdweekly

[Jaska]

THL:n rokotusvaikuttavuustilastoa toukokuulta ei tänään määräpäivänä ole tullut nettiin. Liitteenä on grafikka tammi-huhtikuun koronakuolleisuuden ilmaantuvuuden kehityksestä.  Siinä näkyy ilmiö, joka kaipaa selitystä ja kiinnostuksella odotamme toukokuun lukua.

Kuvaajien taustalla on epidemiakehitys. Suomessa omikronaallon huippu oli maaliskuun puolivälissä ja kaikkien rokotusstatusten käyrissä se korkein arvo maaliskuussa. Yhden piikin saaneita on niin vähän, että ei välttämättä kaipaa kovin suurta huomiota, että rokottamattomien koronakuoleisuuden ilmaantuvuus laski yhden rokotteen saaneiden ilmaantuvuuden alle. Iso kysymys on, mikä selittää rokottamattomien kuolleisuuden voimakkaan laskun huhtikuussa, voimakkaamman kuin täysin rokotetuilla. Täysin rokotettujen kuoleman ilmaantuvuus pysyi kuitenkin huhtikuussakin selvästi alhaisempana kuin rokottamattomien. Miksi tämä tapahtui aallon huipun jälkeen, miksi ei ennen huippua jolloin omikron oli jo maassa yleinen. Selitykseksi sopisi, jos maalis-huhtikuussa olisi merkittävästi rokotettu ennen koronaa vastaan rokottamattomia riskiryhmäläisiä, mutta en muista sellaista kuulleeni.

Muitakin huomioita voidaan tammi-huhtikuun käyristä tehdä. Mutta minusta rokottamattomien koronakuolleisuuden ilmaantuvuuden lasku oli kiintoisin. Esimerkiksi juuri vasta huhtikuussa rokotusstatuksen merkitys tartunnan saannin ilmaantuvuuteen tuli pieneksi. Olisiko esimerkiksi tartuntojen painopiste siirtynyt myöhään  pois Uudeltamaalta ja omikronin valtavirukseksi nousu muualla olisi tapahtunut aika myöhään. Uudellamaalla taisi tapahtua joulukuun puolivälissä.

[Jaska]

Rokotusten vaikuttavuustilasto toukokuulta on nyt netissä.

Rokottamattomien koronakuolemanriski suhteessa tehosterokotettuihin on jatkanut laskuaan. Se on toukokuulta nelinkertainen kun huhtikuulta  oli viisinkertainen, maaliskuussa seitsemänkertainen ja tammikuussa kymmenkertainen (ks. edellisen viestin liite tai alussa linkattu tilasto). Hieno juttu että suuririskisimmillä riski on pienentynyt, mutta kiinnostaisi, onko takana jokin syy, jolla epidemiaa voitaisiin paremmin hallita.

[Karikko]

Rokotusten vaikuttavuustilasto toukokuulta on nyt netissä.

Rokottamattomien koronakuolemanriski suhteessa tehosterokotettuihin on jatkanut laskuaan. Se on toukokuulta nelinkertainen kun huhtikuulta  oli viisinkertainen, maaliskuussa seitsemänkertainen ja tammikuussa kymmenkertainen (ks. edellisen viestin liite tai alussa linkattu tilasto). Hieno juttu että suuririskisimmillä riski on pienentynyt, mutta kiinnostaisi, onko takana jokin syy, jolla epidemiaa voitaisiin paremmin hallita.

Eniten tehoste-rokotetaan yli 80 vuotiaita ja heillä kuoleman määrä on myös suurin 3072 Siinä ikäluokassa ei ole kovin paljon rokottamattomia, paitsi ne joita ei heikon terveydentilan vuoksi voi rokottaa.

Mistähän nuo kertaisuudet mahdetaan laskea.

[Jaska]

Viesti https://kantapaikka.net/index.php/topic,1138.msg136979.html#msg136979 liitteessä näkyy selvästi rokottamattomien kuolemantapausten ilmaantuvuuden voimakas lasku huhtikuussa.

Eri rokotusstausten riskien suhde on ilmaantumislukujen suhde. Esimerkiksi huhtikuussa rokottamattomien (alttiiden 12 täyttäneiden)  kuoleman ilmaantuvuus oli 54,01 tapausta 100000 henkeä ja kuukautta kohti, tehosteellakin rokotettujen 10,88.  54,01 / 10,88 = 4,964 ~ 5

Tietenkin alttiiden (=koronaan vielä sairastumattomien) rokottamattomien joukko pienenee kovaa vauhtia kun heikommat heistä sairastuvat monin verroin yleisemmin koronaan kuin täysin korokotetut, mutta vaikea ajatella että sillä olisi noin suuri vaikutus.

[Karikko]

Viesti https://kantapaikka.net/index.php/topic,1138.msg136979.html#msg136979 liitteessä näkyy selvästi rokottamattomien kuolemantapausten ilmaantuvuuden voimakas lasku huhtikuussa.

Eri rokotusstausten riskien suhde on ilmaantumislukujen suhde. Esimerkiksi huhtikuussa rokottamattomien (alttiiden 12 täyttäneiden)  kuoleman ilmaantuvuus oli 54,01 tapausta 100000 henkeä ja kuukautta kohti, tehosteellakin rokotettujen 10,88.  54,01 / 10,88 = 4,964 ~ 5

Tietenkin alttiiden (=koronaan vielä sairastumattomien) rokottamattomien joukko pienenee kovaa vauhtia kun heikommat heistä sairastuvat monin verroin yleisemmin koronaan kuin täysin korokotetut, mutta vaikea ajatella että sillä olisi noin suuri vaikutus.

Entä perusterveiden osalta, onko tilastoa siitä montako perustervettä on kuollut, oli sitten rokottamaton, tai rokotettu.

Melkein kaikilla on tainnut olla muita altistavia tekijöitä koronan lisäksi. Moninkertainen riski ei näytä huomioivan sitä seikkaa lainkaan.
Ikä on edelleen suurin yksittäinen riskitekijä- tilastoista päätellen.

[Jaska]

Se ihmetyttää että koronavirustartunnan yhteydessä kuolleiden mediaani-ikä on ollut sama kuin yleinen kuoleman mediaani-ikä. Arvaisi että olisi joitain kuukausia alempi. Kun koronaan kuollaan, kai se myös lyhentää elämää. Miten käynee tälle vuodelle?

Lääkäri vahvistaa kuolintodistuksessa kuolinsyyn, tilasto tänä vuonna kuolleista saadaan ensi vuoden lopulla. Vuoden 2020 osalta koronaa kuolinsyynä kuolintodistuksissa oli hiukan enemmän kuin koronatartuntaan liittyen kuolleiden määrä (kuolema 30 vrk kuluessa tartunnan havaitsemisesta). Epäilemättä on lääketieteellinen käytäntö kuolinsyiden kirjaamisessa.

Ihmisen elimistö alkaa rappeutua viimeistään 35 vuoden iässä, että miltei jokaisella koronakuolleella on jotain puutetta terveydentilassa. Eikä koronarokotuksellakaan ikuista elämää saavuta. Sellainen olisi hauska pikkutieto, että paljonko on ollut koronarokotettujen ja koronarokottamattomien mediaanikuolinikä. Johtopäätöksissä kannattaa käyttää tietenkin järkeä. Niillä, joilla on korkea koronakuoleman riski, on korkeampi rokotuskattavuus, on ihminen sen verran homo sapiens.