Koronavirus

[Jaska]

Tarkoituksellisen karikkomaisesti lainattu. Pitää kuitenkin paikkansa.

[Karikko]

Tarkoituksellisen karikkomaisesti lainattu. Pitää kuitenkin paikkansa.

Joo kyllä ne kirjoitukseni pitävät paikkansa- senhän kertovat tilastotkin.

Uusi vari-antti leviää jo ja on tulossa. Onhan ne kuumia nuo uudet antit joita näyttää kertyvän pyytämättä.
>>>>

Uusi koronaviruksen alavariantti herättää huolta Intiassa
Uusi koronaviruksen omikronmuunnoksen alavariantti herättää huolta tutkijoiden parissa Intiassa ja muualla maailmassa.

BA 2.75 -nimellä tunnettu alavariantti voi mahdollisesti levitä nopeasti ja kiertää rokotteiden ja aiemmin sairastetun koronataudin tuomaa immuniteettia. On epäselvää, aiheuttaako alavariantti vakavampaa tautia kuin muut omikronmuunnoksen variantit.

Varianttia on havaittu useissa Intian osavaltioissa ja se näyttää leviävän nopeammin kuin muut alueella liikkuvat variantit, Delhin genomiikan ja integroivan biologian instituutin tutkija Lipi Thukral sanoo. Varianttia on havaittu myös kymmenessä muussa maassa.

Asiantuntijoita huolettaa lisäksi se, että BA 2.75 -alavariantilla on enemmän mutaatioita muihin omikronvariantteihin nähden

[Jaska]

Euroopan lääkevirasto suosittaa neljänsien koronarokoteannosteen antamista pikaisesti 60 vuotta täyttäneille ja kaikille riskiryhmäläisille. THL oli jo julkistanut tällaisen suosituksen syyskuun alusta kuntien valmistautumista varten, mutta pohtinee nyt uudelleen ajoitusta Suomessa.

Rokotteita Suomessa on, mutta rokottajien järjestäminen vaatii muutoksia töiden priorisoinnissa.

[Karikko]

 Talvisin on yleensä virukset innokkaampia leviämään, kun kesäisin, joten ehkä ensi talvi tuo tullessaan uusia variantteja ja tartuntojenkin määrä noussee.

Viruksen heikentynyt kyky tuottaa vakavia sairauksia on ehkä ainoa lohtu tuossa- rokotukset tuskin paljoakaan auttavat.

Hieman harhaan johtavaa sanoa, rokotuksien kyvyksi estää viruksen toimia, kun oikeasti on ihmisen immuunivasteesta kysymys ja vasta-aineista joita muodostuu.
Jos muodostuu, niitähän on aina muutenkin verenkierrossa- eikä näytä siltä, että ne kovin hyvin tunnistaisivat korona-viruksen ja toimisivat nopeammin niitä vastaan.


>>>

Syksyn suunta
Sillä, että tautimäärä lisääntyy nyt kesällä, ei välttämättä ole merkitystä syksyn tautipiikkiin.

– Iso kuva on nyt se, että ei tämä virus täältä katoa rokotuksin eikä rajoituksin. Rokottamalla jo nyt laajasti nuorempaa väestöä saattaisimme jopa voimistaa syksyn tartuntapiikkiä, sillä teho olisi jo hiipumassa uuden virustyypin yleistyessä ja uutta rokotetta ei voisi vielä antaa, Järvinen sanoo.

Salmisen mukaan ajatus siitä, että rokotteiden teho olisi täysin hiipunut, ei pidä paikkaansa. Hiipumista tapahtuu, mutta se on hidasta. Tartuntaa rokotteet eivät estä.

[Jaska]

^

Erehdys (tai varmaan tietoinen vale). Rokotuksilla torjutaan nyt ensisijaisesti vakavia koronasairastumisia eli vähennetään sairaaloiden ja
ruumishuomeiden kuormistusta, missä käytetyt rokotteet ovat tehokkaita. Nykyisten muunnosten tartuntojen torjuntaan nykyisten rokotusten vaikutus on vähäinen ja lyhytkestoinen.

Tuo tietenkin on pohdinnan arvoinen kysymys, että lyhempi rokotusväli vähentää rokotteen tehoa. Siksi on asetettu aikaraja, jota ennen  edellisestä rokotuksesta tai sairastamisesta uutta rokoteannosta ei anneta. Jos nyt annetaan joukolle ihmisiä rokoteannos, niin heille ei seuraavan 4-6 kuukauden aikana anneta uutta. Mitä rajaa käytettäneenkään. Entäpä jos tuon 4-6 kuukauden aikana muodostuu tilanne, jolloin sairaalat ovat ylikuormitettuja ja kuorman vähentäminen olisi tärkeää. Tartuntamäärän kasvu on periaatteessa eksponentiaalista, kukin sairastunut tartuttaa keskimäärin saman määrän uusia. Mutta eikö rokottaminen nyt juuri ole jonkin verran ehkäisemässä sellaisen kuormitustilanteen syntyä?

Itse asiassa en muista nähneeni helposti ymmärrettävää mallia miten ekspontiaalisena alkava tartunta-aallon kasvu taittuu ja kääntyy laskuun. Eli tartunnaan saaneen tartuttamien keskimääräinen määrä vähenee alle yhden jolloin aalto laskee. Samanaikaisesti potevien määrä tuskin nousee 10%:iin mahdollisista tartunnan saajista? Nyt liikkeellä olevat muunnokset antavat kovin lyhytaikaisen ja vähäisen suojan uutta tartuntaa vastaan sairastamisen jälkeen kuten rokotteetkin, että sekin vaikuttaa rajoitetusti tartutettavana olevien määrään? Mikä muu vaikuttaa tartuttamisten määrään: tartunnan saaneiden kohtaamien ihmisten määrä ja suojausten käyttö? Myös hämmentää omikronaallon hidas lasku Suomessa verrattuna miten muissa maissa yleensä on tapahtunut.

[MrKAT]

THL:n selvitys: Yksi ryhmä hyötyy selvästi eniten neljännestä korona­rokotteesta
NELJÄNNESTÄ koronarokoteannoksesta hyötyvät eniten 80 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta selvityksestä.
- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008942856.html
* https://thl.fi/fi/-/thl-n-selvitys-iakkaat-riskiryhmalaiset-hyotyvat-selvasti-eniten-neljannesta-koronarokotteesta

Siinä on mittarina NNV-luku=montako pitää rokottaa jotta 1 erikoissairaanhoito vältetään 1kk sisällä.
Se riippuu riskiryhmästä ja tartuntojen määrästä yhteiskunnassa.
Huhti-toukokuun korkeahkolla tartuntasolla yli 80v ihmisillä
  NNV=918 riskiryhmäisillä ja 3130 ei-riskiryhmäläisillä, kun taas nuoremmilla useita tuhansia. (Taulukko 2).

Ja josta saa tilastotietona:
  Yli 60v , riski vaikea koronaan, lähinnä 1 kk ajalla mitattu:
- 4x rok vs 3x rok antoi 60-75% suojatehon 4. rokotteelle Israelissa,
- 4x rok vs 3x rok antoi 40% suojatehon 4. rokotteelle Kanadan hoitolaitoksissa
  -->THL arvioi että aboutti 50% suojateho 4kk sitten 3x rokotettuun saadaan kun antaa 4. rokotteen.

[Karikko]

^

Tuo tietenkin on pohdinnan arvoinen kysymys, että lyhempi rokotusväli vähentää rokotteen tehoa. Siksi on asetettu aikaraja, jota ennen  edellisestä rokotuksesta tai sairastamisesta uutta rokoteannosta ei anneta. Jos nyt annetaan joukolle ihmisiä rokoteannos, niin heille ei seuraavan 4-6 kuukauden aikana anneta uutta. Mitä rajaa käytettäneenkään. Entäpä jos tuon 4-6 kuukauden aikana muodostuu tilanne, jolloin sairaalat ovat ylikuormitettuja ja kuorman vähentäminen olisi tärkeää. Tartuntamäärän kasvu on periaatteessa eksponentiaalista, kukin sairastunut tartuttaa keskimäärin saman määrän uusia. Mutta eikö rokottaminen nyt juuri ole jonkin verran ehkäisemässä sellaisen kuormitustilanteen syntyä?

Uskossa lienee hyvä elää, mutta usko ei taida auttaa, eikä rokotuksienkaan avusta ole näyttöä.

Poliittisia irtopinnoja kyllä pyritään hakemaan, mutta muuten ei tilastotkaan osoita niiden olevan merkittävässä roolissa-  viemärivesien tutkimuksissakaan ei ole laskua kesälläkään ollut. Virus jyllää siis koko ajan.

Jos rokotus tehoaisi, se vähentäisi sitä viruskuormaakin- silloinkin,, kun sen kerrottaisiin vain olevan vakavia tapauksia torjuva.

Veriplasmaan vasta-aineet eivät myöskään voi olla jatkuvasti korkeissa määrissä (ne rasittavat elimistöä) luvuissa ne puolittuvat automaattisesti, kun ei ole kohdetta mitä vastaan hyökätä.
>>>

Immunoglobuliini G on yksi viidestä immunoglobuliiniluokasta ja muodostaa 70-80% immunoglobuliinien kokonaismäärästä. IgG aktivoi komplementin ja opsonisaation(indusoiden fagosytoosia), varmistaen humoraalisen immuunivasteen bakteereita, viruksia, sieniä ja toksiineja vastaan. Ensikosketuksessa antigeeniin syntyy IgG:n vasta-aineita 5-7 päivän kuluessa, seuraavassa kontaktissa antigeeniin syntesoidaan IgG:n vasta-aineita välittömästi. IgG onkin tärkein sekundaarisen immuunivasteen vasta-aine ja ainoa immunoglobuliini, joka läpäisee istukan ja varmistaa vastasyntyneen suojan ensimmäisinä elinkuukausina. Esiintyy neljä IgG:n alaluokkaa: IgG1, IgG2, IgG3 ja IgG4. IgG1-pitoisuus on suurin ja muodostaa 65% IgG:n kokonaismäärästä, ja se indusoi yhdessä IgG3 kanssa fagosytoosia. IgG2 varmistaa immunoreaktion niiden bakteerien (esim. Neisseria meningitidis, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ym.) suhteen, joilla on polysakkaridikapseli. IgG4-vasta-aineen reaktio syntyy vastauksena toistuvalle pitkäaikaiselle antigeenin stimulaatiolle, esim. jonkin lääkkeen suhteen


Immuunivastetta syntyy kyllä limakalvoille, mutta sekään ei näytä estävän virusta-- niiden muunnoksia.

>>>

Immunoglobuliini A (IgA) on vasta-aine, jolla on keskeinen rooli limakalvojen immuunitoiminnassa. Se toimii erityisesti ruuansulatuskanavassa ja hengitysteissä.

Immunoglobuliini A tarttuu limakalvon pinnoilla oleviin mikrobeihin ja estää niiden kiinnittymisen soluun. Veressä se suojelee elimistöä viruksilta, bakteereilta ja sieniltä, joskin heikommin kuin ihmisen yleisin vasta-aine immunoglobuliini G.

Immunoglobuliini A:lla on myös rooli allergisissa reaktioissa

>>>

Immunoglobuliinit (Ig) ovat ryhmä plasmaproteiineja, joita syntesoivat B-lymfosyytit ja plasmasolut ja jotka erottuvat raskaan ketjun tyypin mukaan molekyylissä viiteen luokkaan: IgG, IgM, IgA, IgE, IgD. Immunoglobuliinit toimivat vasta-aineina, tunnistaen ja sitoen elimistölle vieraita antigeenejä (bakteerit, virukset, toksiinit ym.) ja välittäen antigeenien hävittämistä. Elektroforegrammissa immunoglobuliinit sijaitsevat lähinnä γ-globuliinien fraktiossa ja muodostavat terveellä ihmisellä 20-25% seerumin proteiineista. Mikäli plasmasolun klooni lisääntyy kontrolloimattomasti, tuotetaan yhtä monoklonaalista immunoglobuliinia ja sen konsentraatio seerumissa kohoaa patologisesti.

[Jaska]

THL:n selvitys: Yksi ryhmä hyötyy selvästi eniten neljännestä korona­rokotteesta
NELJÄNNESTÄ koronarokoteannoksesta hyötyvät eniten 80 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta selvityksestä.

Ei kovin yllättävä tieto, että 80 täyttäneet, joille neljättä rokoteannosta on jo paljon annettu, on siitä eniten hyötyvä ryhmä. Näyttää sille, että THL on viivyttänyt neljänsien rokoteannosten saajien ryhmän laajentamista ennen kuin Euroopan lääkevirasto siihen vasta kehotti. Kaikille 60-vuotiaillea alettaneen antamaan neljättä rikoteannosta ensi kuun alusta, veikkaan. Henkilöitä joudutaan rokotustyöhön siirtämään muista tehtävistä. 60 täyttäneitä oli  viime vuodenvaihteessa 1,6 miljoonaa (29%). Vertailun vuoksi: Suomessa kuolee vuodessa 60000 henkeä, jpista koronaan tänä vuonna ehkä 4000.

Asiat esittäytyvät ihmisille selvemmin, kun ne esitetään lukuina, joita voidaan verrata. Tässä käytetty NNV-luku, kuinka monta kolme rokotusta saaneen rokotusta neljännellä annoksella tarvitaan yhden erikoissairaalahoitojakson vähentämiseksi, on hyvä indikaattori suhteuttamaan asioita. NNV-luku riippuu myös epidemiatilanteesta.

• 80-vuotiailla tai sitä vanhemmilla riskiryhmiin kuuluvilla noin 1 800
  
• 80-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 6 300
  
• 70–79-vuotiailla riskiryhmiin kuuluvilla noin 4 400
  
• 70–79-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 12 500
  
• 60–69-vuotiailla riskiryhmiin kuuluvilla noin 12 600
  
• 60–69-vuotiailla riskiryhmiin kuulumattomilla noin 17 200

[Jaska]

Sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin jälkeen covid-19 taudin torjunnassa on ensimmäistä kertaa yhteiskunnan toimintoja rajoitettu merkittävästi. Poliittisin päätöksin on saatu hyviä terveystuloksia. Ei niin, että poliitikoilla olisi parempi asiantuntemus ja ymmärrys vaan niin, että suuria ratkaisuja on tarvittu. Rajoituksilla on ostettu aikaa väestön suojaamiseksi rokotteilla.

Covid-19 taudin saldo ei vielä ole valmis, mutta tähän saakka espanjantauti oli pahempi katastrofi. Se tappoi kymmenkertaisen määrän ihmisiä. Ei vanhoja ja heikkoja vaan varsinkin ensimmäisen maailmansodan sotilaita. Covid-19:aa vastaan kehitettiin  ennätysajassa rokotteita, jotka vaikka toivomisen varaakin jättävätkin ovat olleet tehokkaita. Rokotukset ovat terveille annettavia hoitoja,  joilla on odotettavissa olevat ja ennalta arvioitavat hyödyt ja niiden turvallisuudelle asetetaan korkeat vaatimukset. Kuten kaikilla lääkkeillä, rokotteilla on haittoja, joita vastaan hyötyjä punnitaan. Terveille annettavissa rokotuksissa ei voida hyväksyä suuria riskejä, kuten sairauksien hoidossa. Arvion tekevät aiheeseen perehtyneet oman maan olosuhteet tuntevat asiantuntijat.

NNV-luku on tilastointiin perustuva arvio siitä, kuinka monta ihmistä tulee rokottaa, että voidaan estää yksi erikoissairaanhoitoa vaativa tautitapaus. Mitä pienempi NNV-luku on, sen merkittävämpi on rokotuksen vaikuttavuus.. Rokotussuositusten pohjana on hyötyjen ja haittojen arviointi kustannuksiin suhteutettuna. Poliittiset päätökset resurssien osoittamisesta rokottamiseen tehdään tältä pohjalta.

Neljänsien rokotusten laajentaminen tarvitsee tietoa sairastavuudesta Suomessa ja ennustetta sen tulevasta kehityksestä ja rokotusohjelman vaikutuksesta. Olemme tekemässä päätöksiä, joissa tehosterokotuksia annetaan poikkeuksellisen paljon ja tiuhaan, jopa 4-6 kuukauden välein. Nyt kysymys on, onko meillä riittävät asiantuntija-arviot päätöksen antamiseksi poliitikkojen käsiin.

[HS 15.7.2022]

[Karikko]

Tilastoissa voi olla jotain puutteita, eivätkä ne aina kerro kovinkaan tarkasti mistä on kyse- Oikeastaan niiden avulla vahvistetaan vain ihmisten mielikuvia.

Kuolleiden tilastonkin mukaan kerrotaan sataatuhatta kohden kuolleiden määrä kuukaudessa.

Mutta vaikuttaa siltä, että se on kuolleiden määrä kuukaudessa- kokonaisuudessa. Pylväiden mukaisen väitteen voi käydä laskemassa-- jos viitsii ja verrata sitä edellisen jakson kuolleiden määrään.
>>>

Ilmaantuvuus alttiissa väestössä




Kuolemat
Ei rokotussuojaa
Osittainen rokotussuoja
Täysi rokotussuoja
Täysi rokotussuoja ja tehoste
kesäkuu 2022
Tapauksia per 100 000 henkilöä kuukaudessa


Vanhoja uskomuksia rokotuksen tehosta--
>>>


Koronavirusrokotteiden teho
Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %.

Epidemian alkuvaiheessa AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisee vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.

Totsinameraania ja Moderna Covid-19-rokotetta voidaan antaa 5 vuotta täyttäneille.

Uusien varianttien ilmaantuessa ja levittäytyessä havaittiin rokotetehokkuuden laskeneen. Deltavarianttiin kahdella rokotuksella on erinomainen teho vakavan koronavirusinfektion ehkäisemisessä. Kaksi rokotuskertaa ehkäisi deltavariantin aiheuttaman vakavan taudin noin 90 %:sti. Kahdesti rokotettu voi kuitenkin olla oireeton viruksen kantaja tai saada lievän taudin ja tartuttaa edelleen virusta. Rokotukset näissäkin tapauksissa vähentävät jatkotartuntojen riskiä. Deltavariantin suhteen kolmas rokotus tuo selvää tartuntojen ehkäisyn lisätehoa.

Omikronvariantin suhteen näyttää siltä, että kaksikaan rokotetta ei ehkäise tartuntoja yhtä tehokkaasti kuin deltavarianttia vastaan. Kolmen mRNA-rokotteen jälkeen teho omikronvariantin aiheuttamien vakavien infektioiden ehkäisyssä on ollut yli 80 %.

Kahden rokotuskerran suojavaikutus alkaa heiketä noin 3 kuukauden jälkeen, joten kolmas rokotuskerta on perusteltu. Iäkkäillä ja voimakkaasti immuunipuutteisilla rokotevasteet ovat olleet vaimeampia ja suojateho on laskenut nopeammin, joten heille neljännet rokoteannokset ovat olleet perusteltuja

[Karikko]

Rokotuksista hieman--  Jos rokotusten avulla immuunivaste tunnistaisi ja "tappaisi tehokaasti viruksen- niin virusten määrä ja vähenisi ja tartuntojen kasvu pysähtyisi, mutta niin ei nyt näytä käyvä,.

>>>>

Rokotteet toimivat stimuloimalla immuunijärjestelmää tuottamaan vasteen virukselle tai bakteerille. Tämän ansiosta immuunijärjestelmä "muistaa" kohtaamansa viruksen tai bakteerin, jolloin se pystyy puolustautumaan kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan kohdatessaan sen uudestaan ja näin suojaamaan ihmistä sairastumiselta.

Useimmat rokotteet sisältävät heikennetyn tai inaktivoidun (tapetun) muodon viruksesta tai bakteerista tai sellaisia viruksen tai bakteerin osia, jotka eivät voi aiheuttaa tautia. Näitä kutsutaan antigeeneiksi.

Kun henkilölle annetaan rokote, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa antigeenin elimistölle vieraaksi. Tällöin immuunisolut aktivoituvat tappamaan tautia aiheuttavan viruksen tai bakteerin ja muodostavat vasta-aineita sitä vastaan.

Myös veressä, luuytimessä ja kaikkialla elimistössä esiintyvät immuunisolut – T-solut ja B-solut – aktivoituvat.

Jos henkilö joutuu myöhemmin kosketuksiin saman tarttuvan viruksen tai bakteerin kanssa uudestaan, hänen immuunijärjestelmänsä muistaa sen.

Tällöin immuunijärjestelmä pystyy nopeasti valmistamaan oikeita vasta-aineita ja aktivoimaan oikeat immuunisolut tappamaan viruksen tai bakteerin. Näin se suojaa henkilöä taudilta.

Eri rokotteilla aikaansaatu suojan taso vaihtelee. Myös suojan kesto riippuu taudista, jota varten rokote annetaan. Osalla rokotteista suoja kestää vain lyhyen ajan, ja tehosteannoksen antaminen voi olla tarpeen. Joidenkin rokotteiden antama suoja kestää koko eliniän.

Rokottaminen ei suojaa ainoastaan rokotteen saaneita. Koska rokotteet madaltavat sairaudelle altistumisen riskiä, ne suojaavat epäsuorasti myös rokottamattomia henkilöitä kuten lapsia, jotka ovat liian nuoria saamaan rokotteen, tai ihmisiä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.

Laumaimmuniteetin (laumasuojan) syntyminen edellyttää sitä, että riittävä määrä ihmisiä tietyllä alueella on rokotettu.

Immuniteetin voi saada myös sairastamalla taudin.




Proteiinirokotteet
Rokotteet, joiden toiminta perustuu proteiineihin, sisältävät pieniä viruksen tai bakteerin proteiinien osia, jotka immuunijärjestelmä tunnistaa elimistölle vieraiksi.

Tällaisia rokotteita ovat monet pitkään käytössä olleet rokotteet, kuten influenssa-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteet.

Useimmiten rokotteet sisältävät viruksen pinnalla esiintyvää proteiinia. Virus kiinnittyy näiden proteiinien avulla ihmisen soluihin ja aiheuttaa tartunnan. Rokotteen sisältämät proteiinit on kuitenkin valmistettu laboratoriossa, ja ne ainoastaan stimuloivat immuunijärjestelmää eivätkä aiheuta tautia tai tartuntaa.

Proteiinirokotteet sisältävät usein adjuvanttia. Se on aine, joka tehostaa immuunijärjestelmän tuottamaa vastetta ja parantaa rokotteen antamaa suojaa.

Proteiinirokotteet ovat olleet käytössä jo useita vuosia.

Euroopan unioni (EU) on myös viime aikoina hyväksynyt käyttöön uusia proteiinirokotteita, muun muassa covid-19-taudilta suojaavan rokotteen.

Virusvektori- ja mRNA-rokotteet
Virusvektori- ja mRNA-rokotteet sisältävät proteiinin sijaan ohjeet, joiden avulla elimistön solut voivat itse tuottaa antigeenina toimivaa proteiinia. Ohjeet voidaan sisällyttää rokotteeseen kahdessa eri muodossa:

molekyylinä nimeltä mRNA eli lähettiribonukleiinihappo
geneettisenä tietona vaarattomassa vektori- eli kantajaviruksessa, jota on muunnettu niin, ettei se pysty aiheuttamaan tautia.
Kun henkilö saa mRNA- tai virusvektorirokotteen, tietyt elimistön solut lukevat rokotteen sisältämät ohjeet. Sen jälkeen nämä solut tuottavat nopeasti antigeeniproteiinia, ennen kuin mRNA tai vaaraton virus hajoaa elimistössä.

Immuunijärjestelmä tunnistaa elimistön itse tuottaman antigeeniproteiinin vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja vasta-ainetuotanto alkaa.

Tutkijat ovat kehittäneet mRNA- ja virusvektorirokotteita jo vuosikymmenten ajan, ja 2010-luvulla edistys on ollut huomattavaa.

Covid-19-pandemian puhjettua vuonna 2020 tähän rokotekehitykseen panostettiin entistä enemmän, ja neljä ensimmäistä EU:ssa hyväksyttyä rokotetta covid-19-tautia vastaan olivatkin mRNA- ja virusvektorirokotteita

[Jaska]

Koronarokotteiden kesäkuun  vaikuttavuustilastot näkyy jo julkaistun, vaikka luvattiin vasta maanantaina. Pitääpä katsoa, Karikon rääpimisessä edellä en huomannut merkittäviä huomioita. Tilastoilla saadaan isoa kuvaa, jota ei muuten saadakaan.

Toukokuusta kesäkuuhun sairaalaan joutumisten ilmaantumiset ovat vielä yhdenmukaisesti laskeneet kaikissa rokotusstatusryhmissä. Toukokuussa on rokottamattomien sairaalaan joutumisen ilmaantumisen suhde ainakin yhden tehosteen saaneiden sairaalaanjoutumisen ilmaantuvuuteeen  2,5-kertainen. Asiaa tarkistamatta rokottamattomien (alttiiden) sairaalaanjoumisriski on tänä vuonna selvästi laskenut. Tätä selittänee, että 80-vuotiaiden rokotusstatus on jatkanut parantunumistaan neljänsillä annoksilla (80 täyttäneistä 2/3:lla on neljäskin annos) , mutta juuri vanhojahan (> 60) sairaalaanjoutujat enimmäkseen ovat. Vanhoissa on paljon sellaisia, jotka ovat kolmannen annoksen saaneet viime vuonna ja heille kaivataan neljänsiä annoksia. Ja rokottamattomien alttiiden määrä lienee merkittävästi laskenut koronasairastumisten kautta.

Toukokuusta kesäkuuhun koronakuoleman ikmaantuvuus on jatkanut laskuaan lukuunottamatta vain yhden rokoteannoksen saaneita joilla kuolemab ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut rokottamattomiakin suuremmaksi. Kun vain yhden rokotteen saaneita on vai yksi prosentti, niin tästä ei ehkä kannata numeroa tehdä. Kuulopuheiden mukaan nyt koronakuolemat olisivat taas nousussa.



Yle näkyy jättäneen rekisteröityjen tartuntojen määrän julkaisemisen. Rekisteröityjä tartuntoja on nyt yleisimmin tehosterokotteitakin saaneilla. Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrästä on nyt katsottava kehityssuuntaa, joka näyttää olevan nyt neljänsien rokoteannosten saajien ryhmän laajentamisen aikaistamista kohti..

[Karikko]

molekyylinä nimeltä mRNA eli lähettiribonukleiinihappo
geneettisenä tietona vaarattomassa vektori- eli kantajaviruksessa, jota on muunnettu niin, ettei se pysty aiheuttamaan tautia.
Kun henkilö saa mRNA- tai virusvektorirokotteen, tietyt elimistön solut lukevat rokotteen sisältämät ohjeet. Sen jälkeen nämä solut tuottavat nopeasti antigeeniproteiinia, ennen kuin mRNA tai vaaraton virus hajoaa elimistössä.

Immuunijärjestelmä tunnistaa elimistön itse tuottaman antigeeniproteiinin vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja vasta-ainetuotanto alkaa.

>>>

Nuo mRNA rokotteiden molekyylit tuhoutuvat nopeasti ja siksi niitä pitää säilyttää siinä - 70 asteen kylmyydessä.

Oletuksen on, että ne ehtivät tuottaa riittävästi antigeeniä, jota vastaan keho kehittää vasta-aineita.

Mutta miten yleensä pistoskohdan solut reakoivat siihen pistokseen- lihasten (lihassolujen) varsinainen tehtävä ei ole tuottaa vasta-aineita, joten oletettavasti vasta kehoon verenkierron kautta leviävä rokote vaikuttaa.

Muutenkin DNA luetaan eri paikoissa kehoa eri lailla vaikka samoista geeneistä onkin kyse.

Soluilla on työnjako- kuten hyvin tiedetään ja väärässä paikassa väärään aikaan olevat molekyylit eivät toimi välttämättä odotetulla tavalla.

Muutenhan DNA ei osaisi rakentaa ihmistäkään, jos kaikki solut toimisivat samalla tavalla.

[Karikko]

Yksi työntekijä ehtii rokottamaan noin hieman alle tuhat ihmistä kuukaudessa.

(1000 rokottajaa miljoonaa rokotettavaa  kohden kuukaudessa)

Yhden sairaalakäynnin ehkäisyyn kerrotaan tarvittavan noin kymmentuhannen ihmisen rokottamisen-  Toisaalta ei varmuudella voi tietää auttavatko ne rokottamiset edes siihen.

Kustannustehokkuuden kannalta voidaan kuitenkin laskea kuinka paljon yhteiskunnalta vaaditaan jatkuvasti tehtävien rokotusten vaatimien toimien viedessä muulta terveydenhoidolta resusseja.

Tuo on silti vain osa siitä määrästä mitä koko operaatio vaatii- ketjun kokonaisuuden toiminnoissa.

Jossain vaiheessa tuon jatkuminen vie asian mielenkiintoiseen suuntaan, kun terveydenhoidon resussit suunnataan "hyödyttömiin" ennalta ehkäisyihin.

>>>>

THL on laskenut, kuinka monelle ihmiselle neljäs rokoteannos on annettava, jotta saadaan estettyä yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus.

Virallista rajaa ei ole, mutta yleensä vaikuttavan rokotteen rajana on pidetty noin 10 tuhatta.

– Usein ajatellaan. että jos mennään yli kymmenen tuhannen rokotettavan, niin vaikuttavuus ei ole niin hyvä. Silloin täytyy miettiä, onko rokottaminen tasapainossa kaikkien muiden yhteiskunnan terveystarpeiden kanssa, ja mitä muuta terveyshyötyä vastaavalla panostuksella voidaan saada aikaan, Nohynek sanoo

[Jaska]

Euroopan lääkevirasron kehotus neljänsien rokotusannosten nopeaan aloittamiseen 60 täyttäneille ja riskiryhmäläisille kertoo näkemyksestä, että uusi tartunta-aalto pyrkii alkamaan. Edellä käsitellyt NNV-luvut ovat siis laskemassa osoittaen rokotusten kasvavaa tarvetta.

60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmäläisille nuoremmillekin  jos puuttuu vielä kolmas rokoteannos, suosittelen sitä nyt painokkaasti, jos edellisestä koronarokotuksesta tai -sairastamisesta on yli puoli vuotta. Omien ja muiden riskien pienentämiseksi. Yhden yksilön riski sairaalaan tai kuolemaan ei ole suuren suuri, mutta yhdessä se kokonaisongelma rakentuu.