Koronavirus

[Karikko]

Jos rokotuksista olisi ollut jotain apua, olisivat ne vähentäneet tapauksiakin

Rokotukset ovat vähentäneet tartuntojakin, mutta on merkittävää että ovat vähentäneet kaksi kolmasosaa tämän vuoden koronakuolemantapauksista Suomessa.

On kuin kuvittelisit, että tartuntojen ja kuolemien määrä olisi tällainen ilman rokotuksiakin. Mutta nepä ovatkin näin hyvät rokotusten ansiosta.

Kun rokotukset aloitettiin 2021 alussa, maailman koronakuolemien määrän voimakas nousu pysähtyi 17000:een päivässä, ja on ollut siitä saakka tartunta-aaltojen mukaan aaltoillen laskussa  ja tämän kesän on ollut jo alempi (alle 2500 päivässä) kuin edellisen kerran maaliskuussa 2020. Edes omikron ei maailmalla yleisesti yltänyt koronakuolemissa ennätyskorkeuksiin kuten Suomessa.
Ei toki silti voi vielä julistaa koronavirustautia o kesytetyksi.
En pidä koronakuolemien vähenemistä näyttönä rokotteiden tehosta vaan siihen on verrattava rokotettujen ja rokottamattomien kohtaamia haittoja. Mutta näyttää se Karikon ajattelutavan heikkouden. Maailman tartunnoissa omikron muodosti kyllä seuraavaksi korkeimman huipun viisinkertaisesti peittoavan piikin.

Liikkumisrajoitukset auttoivat taudin etenemisen suhteen ja virusta pyrittiin eristämämään leviämiseltä.

Rokotteet eivät auttaneet mitään sen suhteen- kuten hyvin tiedetään tilastojen perusteellakin. Rokotusten eteneminen ei vähentänyt yhtään viruksen etenemistä, vaikka oli kapakat ja muut juottolat suljettuina- eikä ulkomaillekaan saanut juurikaan kuljeskella.


Mutta asiasta toiseen, tai samaan-- mitä tapahtuukaan siellä missä se virus muhinoi ja miten sitä torjutaan..

>>>>>

Ennen CRISPR-menetelmään perustuvien geenihoitojen mahdollista tuloa laajamittaisesti sairauksien hoitoon on ratkaistava monta tekniikan tehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyvää kysymystä (33). Geenikorjaus on toistaiseksi varsin tehotonta jopa jakautuvissa soluissa kuten maksasoluissa ja saattaa samanaikaisesti aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia kohdegeeniin (34). Vielä ei myöskään tiedetä tarkasti, kuinka usein CRISPR katkaisee DNA:ta väärästä kohdasta perimää (off-target effects). Yleisimmin käytetyn CRISPR-nukleaasin, Cas9:n, vieminen elimistöön (in vivo -hoidot) on proteiinin suuren koon vuoksi vaikeaa yleisesti geenihoidoissa käytetyillä vektoreilla, kuten AA-viruksilla. Toisaalta ihmiselle vieraan proteiinin vieminen elimistöön saattaa myös aiheuttaa voimakkaan puolustusreaktion. Hermoston sairaudet ovat erityisen vaativia geenihoidon kohteita. Valtaosa sairauksista on monitekijäisiä ja usein luonteeltaan kehittyviä. Suuri haaste on, miten geenihoito saataisiin kohdistetuksi oikeaan kudokseen ja solutyyppiin oikeaan aikaan

https://www.duodecimlehti.fi/duo13967

CRISPR-geenimuokkauksen periaate ja sovellukset
Geenimuokkausmenetelmillä tarkoitetaan yleisesti tekniikoita, joilla muutetaan yksilön tai solun perimää lisäämällä, poistamalla tai muuttamalla DNA-jaksoja tai emäksiä tietyssä genomin kohdassa. Ensimmäiset geenimuokkausmenetelmät perustuivat meganukleaaseihin, sinkkisormiproteiineihin ja TALEN-proteiineihin (5). Kuitenkin vasta CRISPR-menetelmän kehitys on mahdollistanut tehokkaan ja täsmällisen geenimuokkauksen laajassa mittakaavassa (6). CRISPR eroaa aiemmista menetelmistä DNA:han sitoutuvan osan suhteen. Proteiinin sijaan CRISPR-geenisaksien sitoutumista DNA:han ohjaa lyhyt RNA-jakso, mikä tekee menetelmästä aiempia geenimuokkausmenetelmiä huomattavasti helpomman ja edullisemman käyttää.

CRISPR-menetelmä perustuu bakteerien immuunijärjestelmän luontaiseen kykyyn puolustautua viruksia vastaan. Bakteeriperäisiä CRISPR-systeemejä on löydetty useita, ja niistä parhaiten tunnettu on ensimmäisenä Streptococcus pyogenes -bakteerilta karakterisoitu tyypin 2 CRISPR-Cas9 (7). Geenitekniikassa bakteerien luontaista CRISPR-systeemiä voidaan hyödyntää yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Menetelmän keskeinen osa on yksittäinen opas-RNA (single guide RNA, sgRNA), joka ohjaa Cas9:n sitoutumaan DNA-juosteeseen halutussa genomin kohdassa. DNA:han sitoutunut Cas9 katkaisee juosteen opas-RNA:n määräämässä paikassa, minkä jälkeen solu hyödyntää luonnollisia DNA:n korjausmekanismejaan juosteen korjaamiseen (8

https://www.youtube.com/watch?v=UKbrwPL3wXE

[Karikko]

Jos rokotuksista olisi ollut jotain apua, olisivat ne vähentäneet tapauksiakin

Rokotukset ovat vähentäneet tartuntojakin, mutta on merkittävää että ovat vähentäneet kaksi kolmasosaa tämän vuoden koronakuolemantapauksista Suomessa.

On kuin kuvittelisit, että tartuntojen ja kuolemien määrä olisi tällainen ilman rokotuksiakin. Mutta nepä ovatkin näin hyvät rokotusten ansiosta.

Miten hyviä ne nyt sitten ovat.  Meri-lapin tilastoissa on jo kuolleita vanhuksia melkein yhtä paljon, kuin koko viime vuonna.

Kylmäkontteja on tarvittu, kun tilat eivät riitä.

Selityksiä lienee..

https://yle.fi/uutiset/3-12556891

[Jaska]

Jos rokotuksista olisi ollut jotain apua, olisivat ne vähentäneet tapauksiakin

Rokotukset ovat vähentäneet tartuntojakin, mutta on merkittävää että ovat vähentäneet kaksi kolmasosaa tämän vuoden koronakuolemantapauksista Suomessa.

On kuin kuvittelisit, että tartuntojen ja kuolemien määrä olisi tällainen ilman rokotuksiakin. Mutta nepä ovatkin näin hyvät rokotusten ansiosta.

Miten hyviä ne nyt sitten ovat.  Meri-lapin tilastoissa on jo kuolleita vanhuksia melkein yhtä paljon, kuin koko viime vuonna.

Kylmäkontteja on tarvittu, kun tilat eivät riitä.

Selityksiä lienee..

https://yle.fi/uutiset/3-12556891

Olipa tyypillinen Karikko-viesti, jonka tarkoituksena on kasvattaa ymmärtämättömiä epäilyjä jakamalla omiaan.
Rokotusten vaikuttavuutta on tässä ketjussa selitetetty runsaasti. Karikko tekeytyy tyhmemmäksi kuin on.

Linkistä poimin kiintoisan seikan, että THL:n arvion mukaan nyt koronakuolemista 20% olisi sellaisia, joissa korona ei ole kuolinsyy vaan että aikaisempaa lievempi koronatauti on niin yleinen että se on usein kuolleella todettu kuollessa tai viimeisen elinkuukauden aikana. Varmaan koronavirustauti kuolevan kuntoa aina jonkin verran heikentää, muttei välttämättä niin paljoa että lääkäri kuolinsyyksi nimeää. THL:llä on hyvä näppituntuma, kun kuolintodistukset kulkevat THL:n kautta ennen menoa kuolinsyytilastointiin.

[Karikko]

Jos rokotuksista olisi ollut jotain apua, olisivat ne vähentäneet tapauksiakin

Rokotukset ovat vähentäneet tartuntojakin, mutta on merkittävää että ovat vähentäneet kaksi kolmasosaa tämän vuoden koronakuolemantapauksista Suomessa.

Mielestäsi olisi siis pitänyt kuolla ihmisiä vähintään 9000 tänä vuonna tähän mennessä.

Mistä tuon tiedät?

[Jaska]

Rokotuksilla säästyneiden ihmishenkien määrä tiedetään siitä, kuinka suuri osuus rokotetuista ja rokottamattomista on kokenut koronakuoleman. Tämä on moneen kertaan juuri käsitelty tässä ketjussa. Säästettyjen ihmishenkien määrä  on se määrä minkä verran enemmän koronakuolemia olisi ollut, jos rokotetuilla olisi ollut koronakuolemia kuin rokottamattomilla.

THL on laskenut noin 10000 tänä vuonna säästynyttä henkeä varmaan  rekistereistä. Tässä kai on  tarkastelu tehty ikäryhmittäin ja rokotusstatuksittain  ja ehkä huomioitu ilmaantuvuuksien vaihtelu kuukausittainkin. Mika Salminen vastasi infotilaisuudessa suppeasti.

Enemmän kuin kaksi kolmasosaahan 10000 kyllä on, kolme neljäsosaa https://yle.fi/uutiset/3-12552244 Koronakuolemia on toteutunut tänä vuonna 3500. Halutessaan siitä voi vähentää 20% arvioidakseen koronavurustaudin aiheuttamia kuolemia.

[Karikko]

Rokotuksilla säästyneiden ihmishenkien määrä tiedetään siitä, kuinka suuri osuus rokotetuista ja rokottamattomista on kokenut koronakuoleman. Tämä on moneen kertaan juuri käsitelty tässä ketjussa. Säästettyjen ihmishenkien määrä  on se määrä minkä verran enemmän koronakuolemia olisi ollut, jos rokotetuilla olisi ollut koronakuolemia kuin rokottamattomilla.

THL on laskenut noin 10000 tänä vuonna säästynyttä henkeä varmaan  rekistereistä. Tässä kai on  tarkastelu tehty ikäryhmittäin ja rokotusstatuksittain  ja ehkä huomioitu ilmaantuvuuksien vaihtelu kuukausittainkin. Mika Salminen vastasi infotilaisuudessa suppeasti.

Enemmän kuin kaksi kolmasosaahan 10000 kyllä on, kolme neljäsosaa https://yle.fi/uutiset/3-12552244 Koronakuolemia on toteutunut tänä vuonna 3500. Halutessaan siitä voi vähentää 20% arvioidakseen koronavurustaudin aiheuttamia kuolemia.

Tuohon Mikan "valistuneeseen arvaukseen liittyi ehtoja, jotka jo aiemmin mainitsin.

Oletuksia, kuten moni muukin asia koronan ympäriltä.

Mikakin haluaisi muuttaa taudin luokitusta--

Testauksien määrä on kovasti laskenut, mutta tauti sen, kun jyllää edelleen. 7.heinäkuulta tiedotettiin.
Olet varmaan lukenut nuokin, mutta tainnut jo unohtaa..


>>>
Huippu oli vuoden ensimmäisellä viikolla, jolloin Suomessa otettiin yli 201 000 koronatestiä. Viime viikolla niitä tehtiin enää vajaat 9 600 kappaletta



>>>

MTV: Korona pitäisi poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta, sanoo THL:n Salminen
Yleisvaarallisten tartuntatautien listalla oleva koronavirus ei enää täytä listauksen kriteerejä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen MTV Uutisille.


>>>>

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo Ylen haastattelussa, että rokottamista pitää miettiä tarkkaan, jotta siitä saadaan oikea hyöty.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä joudumme antamaan aika paljon rokotteita, että niistä olisi jotain hyötyä. Mittava hyöty yksittäisestä rokotteesta on aika pieni. Joudumme antamaan tuhansia rokotteita, jotta säästytään esimerkiksi yhdeltä sairaalahoitopäivältä, Lukkarinen toteaa.
>>>

Saksalaisten eliniän odote on laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2021, maan tilastovirasto kertoo. Syynä pidetään poikkeuksellisen suurta kuolleisuutta koronapandemian aikana.

Tyttöjen odotettavissa oleva elinikä on nyt 83,2 vuotta ja poikien 78,2 vuotta. Tyttöjen osalta eliniän odote on laskenut 0,4 ja poikien 0,6 vuotta vuodesta 2019.

Eliniän odote oli Saksassa noususuunnassa ennen pandemiaa.

Kahden pandemiavuoden aikana on kuollut 70 000 – 100 000 saksalaista enemmän kuin tilastot antoivat ennakkoon aiheen odottaa. Koronakuolemia tuona aikana raportoitiin 115 000. Koronarajoitusten arvioidaan kuitenkin saattaneen vähentää kuolleisuutta muihin tauteihin.

Saksassa on 83 miljoonaa asukasta.
>>>


Päivärahaa oli saanut kesäkuun loppuun mennessä noin 226 474 ihmistä. Tämä on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna yhteensä, selviää Kelan Uutissuomalaiselle toimittamista tilastoista. Viime vuonna tartuntatautipäivärahaa sai vajaat 127 000 ja vuonna 2020 noin 27 000 suomalaista
>>>




>>>
Euroopassa uusi koronavirusaalto – EU:n tartuntatautiviraston mukaan nousu jatkuu vielä viikkoja
Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut viime viikkoina nopeasti Euroopassa. Todetut tartuntamäärät ovat nousseet kuluneiden viiden, kuuden viikon aikana kaikissa ikäryhmissä, kertoo EU:n tartuntatautivirasto ECDC.

>>>
Virasto arvioi, että tartuntamäärien kasvu jatkuu vielä muutamia viikkoja.

Meneillään oleva korona-aalto johtuu omikronin BA.4- ja BA.5 -alavarianteista, jotka läpäisevät sairastetun taudin ja rokotteen antaman suojan

[Karikko]

Se mitä pyrin kertomaan- on etteivät rokotukset ratkaise ja poista korona-ongelmaa.

Toki ihmiset saavat haluta ja ottaa niin paljon piikkejä, kuin sielu sietää ja kansa maksaa, mutta se ei ratkaise mitään-
Kuolemien suhteenkin on melko epätodennäköistä niiden juurikaan pelastavan ketään- vaikka sellaista kovasti halutaan väittää.

Muihinkin tauteihin kuolee vuosittain ihmisiä eivätkä nekään ole ongelma. Korona on vain pieni lisä, tai nopeuttaja siinä-  Miljoonien ihmisten (suomessa) rokottaminen tässä taudissa ei heitä pelasta- jos välttämättä halutaan uskoa rokotuksiin, kannattaisi ne kohdentaa riskiryhmille- se olisi muutenkin parempi ratkaisu, kun yrittää saada laumasuoja- jota ei tule.

[Jaska]

THL:n mediainfossa Mika Salminen kertoi että 10000 hengen säästäminen voidaan laskea tämän vuoden tartuntamäärästä. Ilmeisesti hän tarkoitti, että tämän vuoden tartuntamäärä kerrotaan vuoden 2020 tapauskuolleisuudella (siis montako prosenttia tartunnan saaneista kuoli 2020) ja säästynyt olisi ero lasketun luvun ja 2022 toteutuneiden koronakuolemien välillä. Ei näin tuhannentarkkaa tietoa saada vaan varmaan liian pieni, mutta hyödyllinen suuruusluokka. Rekisteröityjen tartuntojen osuus kaikista on tänä vuonna ilmeisesti alentunut aluvuodesta ja rokotusten puuttuminen olisi vielä merkittävästi lisännyt tartuntoja. Mutta arviossa tietenkin kuuluu kertoa, minkä oletusten mukaan se on laskettu

Karikon edellä kehuma aikaisempi kommenttinsa

Liitetiedot kyllä asettavat ehtoja, miten tuo "10 000 tuhatta pelastunutta on laskettu.
..
Rokotuksien vaikutus on oletus, ilman perusteita- samaa muutosta on tapahtunut muissakin maissa, missä rokotuksia ei juurikaan ole ollut saatavilla.

ei mitään antanut. Ehkä nyt saamme esimerkin jostain vähänrokotetusta maasta jossa samaa muutosta on tapahtunut.

Itse asiassa YLEn teksti https://yle.fi/uutiset/3-12552244 vähän poikkesi siitä mitä Salminen sanoi https://areena.yle.fi/1-63143238?seek=3020  ja muutin oman käsitykseni arvion laskennasta yllekirjoitetuksi yksinkertaiseksi. Jolla kyllä saan paljon suurempia lukuja kun 2020 rekisteröitiin 36107 koronatartuntaa ja 2022 on jo rekisteröity 910742 koronatartuntaa. Vuonna 2020 koronakuolemia oli 561 ja tänä vuonna tähän mennessä 3448.

[Karikko]

THL:n mediainfossa Mika Salminen kertoi että 10000 hengen säästäminen voidaan laskea tämän vuoden tartuntamäärästä. Ilmeisesti hän tarkoitti, että tämän vuoden tartuntamäärä kerrotaan vuoden 2020 tapauskuolleisuudella (siis montako prosenttia tartunnan saaneista kuoli 2020) ja säästynyt olisi ero lasketun luvun ja 2022 toteutuneiden koronakuolemien välillä. Ei näin tuhannentarkkaa tietoa saada vaan varmaan liian pieni, mutta hyödyllinen suuruusluokka. Rekisteröityjen tartuntojen osuus kaikista on tänä vuonna ilmeisesti alentunut aluvuodesta ja rokotusten puuttuminen olisi vielä merkittävästi lisännyt tartuntoja. Mutta arviossa tietenkin kuuluu kertoa, minkä oletusten mukaan se on laskettu

Karikon edellä kehuma aikaisempi kommenttinsa

Liitetiedot kyllä asettavat ehtoja, miten tuo "10 000 tuhatta pelastunutta on laskettu.
..
Rokotuksien vaikutus on oletus, ilman perusteita- samaa muutosta on tapahtunut muissakin maissa, missä rokotuksia ei juurikaan ole ollut saatavilla.

ei mitään antanut. Ehkä nyt saamme esimerkin jostain vähänrokotetusta maasta jossa samaa muutosta on tapahtunut.

Itse asiassa YLEn teksti https://yle.fi/uutiset/3-12552244 vähän poikkesi siitä mitä Salminen sanoi https://areena.yle.fi/1-63143238?seek=3020  ja muutin oman käsitykseni arvion laskennasta yllekirjoitetuksi yksinkertaiseksi. Jolla kyllä saan paljon suurempia lukuja kun 2020 rekisteröitiin 36107 koronatartuntaa ja 2022 on jo rekisteröity 910742 koronatartuntaa. Vuonna 2020 koronakuolemia oli 561 ja tänä vuonna tähän mennessä 3448.

Mika kertoi kyllä, miten hänen arvionsa on tehty--
Sinulla on ilmeisen valikoiva muisti- Pandemian alussa virus oli paljon ärhäkkäämpää sorttia.
>>>

Mika Salminen sanoo, että arvio perustuu siihen, että olettaisimme, että tapausmäärät olisi sama kuin nyt on, virus olisi yhä samanlainen kuin pandemian alussa ja ei olisi rokotuksia. Tämä on Salmisen mukaan kaikkein yksinkertaisin tapa

[Jaska]

Juuri pääsin sanomasta videolinkin kanssa, että Mika Salminen ei noin sanonut. Kirjoitin edellisen että näkisimme kuka on kiinnostunut ja ymmärsikö kukaan mitä Salminen sanoi ja miten asiat ovat. Ylen tekstin kirjoittanut toimittaja ei ymmärtänyt, mutta yritti palvella lukijoita. Luvut annoin vihjeeksi ketjun lukijoille.

[Jaska]

Näyttää sille, että vakavalla koronavirustaudilla tarkoitetaan covid-19 taudin potemista niin vakavaoireisena, että sairaalahoito on tarpeen, ilman tarkempaa oiremääritelmää . Siinä ei ole ärhäkämmillä ominaisuuksilla varustautunut virus vaan tartutetun heikompi kyky puolustautua.

Vakavassa koronavirustaudissa ei ole kyse siitä, että henkilö olisi saanut useimpia muita tartunnansaajia haitallisemman viruksen vaan siitä, ettei ole riittävää puolustuskykyä. Vanhoja ihmisiä koronasta enimmäkseen sairaalaan joutuu, tartuntoja on eniten nuorilla. Vakavaa koronavirustautia vastaan toimitaan rokotteilla. Kun Suomessa koronarokotteet saatiin kaikkien saataville, rajoitteet purettiin. Minusta purettiin turhan suurella kiireellä, olisi ollut hyvä tilanne kiinnittää huomiota, missä tartuntojen saantia olisi aihetta vältellä.

Mitä viruksen ärhäkkyyteen tulee, niin omikronin tapauskuolleisuus (koronakuolleiden määrä / tartunnan saaneiden määrä) on aikaisempia muunnoksia alempi, mutta omikron on tähän mennessä ärhäkkäin tarttumaan ja sen haitta ylittää lievemmän taudin edun. Tämä ansaitsee tulla huomioiduksi rokotteilla pelastettuja henkiä arvioitaessakin.

[Jaska]

Katsotaanpa vähän 10000 hengen säästön annettua kkotitehtävää.

Ensin voitte laskea mitä saadaan tulokseksi kertomalla rokottamattoman ajan (v. 2020) tapauskuolleisuudella vuoden 2022 tapausten määrän ja vähentää siitä vuoden 2022 kuolleiden määrän ja saada arvion rokotuksilla 2022 jo säästettyjen ihmishenkien määrästä.

(561 / 36107) * 910742 - 3448 = ?

Sitten voitte katsoa videolta mitä toimittaja kysyi ja mitä Mika Salminen vastasi.

Toimittaja: Olisin kysynyt rokotusten määrästä eli kymmenentuhatta henkilöä olisi pelastunut tänä vuonna rokotusten ansiosta. Miten tällainen voidaan laskea ja mitä tästä taustasta löytyy.
Salminen: Kunnollinen laskenta vaatii vähän monimutkaisempaa, mutta kaikkein yksinkertaisin tapa on olettaa, että meillä olisi ollut samanlainen tapausmäärä kuin nyt on ollut tänä vuonna ja ei olisi yhtään rokotuksia ja katsotaan kuolleisuutta ensimmäiseltä vuodelta niin saadaan ero miten paljon tapauksia olisi saattanut tulla jos viruksen omainaisuudet ovat  samanlaisia kuin alunperin ja kuolleisuus samanlainen.

Tässä Salminen sanoo, että THL on selvittänyt tätä laajemminkin ("kunnollinen laskenta"), mutta hyvin informatiivisesti kuvaa yksinkertaisen tavan tehdä arvio. Näin se kuitenkin periaatteessa tapahtuu, että havainnoidaan toteutunut kuolleisuus ilman rokotuksia ja lasketaan paljonko  kuolemien määrä nousisi  rokottamattomien kuolleisuudella. Ensimmäisen rokottamattoman vuoden tapauskuolleisuuden sijaan olisi voitu käyttää rokottamattomien tapauskuolleisuutta tänä vuonna, jota ei yleisissä tilastoissa esiinny mutta tiedot on THL:llä käytössä ihan yksityiskohtaisella tasolla (rokotukset, rekisteröidyt tartunnat, sairaalahoitojaksot, tehohoitojaksot, kuolemat). Epäilemättä THL on sen niinkin katsonut. Tapauskuolleisuuden käyttö tässä hoitaa eri voimakkaat tartuntatilanteet verrannollisiksi.

[Karikko]

Juuri pääsin sanomasta videolinkin kanssa, että Mika Salminen ei noin sanonut. Kirjoitin edellisen että näkisimme kuka on kiinnostunut ja ymmärsikö kukaan mitä Salminen sanoi ja miten asiat ovat. Ylen tekstin kirjoittanut toimittaja ei ymmärtänyt, mutta yritti palvella lukijoita. Luvut annoin vihjeeksi ketjun lukijoille.

No en sinun linkkejäsi katsonut, mutta ylen tekstisivuilla hänen kerrottiin noin sanoneen.

Miten kattava se video sitten on, onko siinä kaikki hänen sanomansa- kysehän oli toimittajan tarkennetusta kysymyksestä, johon mika vastasi.

Syytät siis yleä valehtelusta..

[Karikko]

Rokotuspakoja on oltu perumassa, mutta hoitajien pakko on vielä voimassa tämän vuoden loppuun, ellei muuta päätöstä tehdä--
Itävaltakaan sitten lopulta ei vienyt sitä koko väestölle tarkoitettua pakkolakia täytäntöön.


Ne olisivat varmaan aiheuttaneet enemmän ongelmia, kuin hyötyä.

Kaikenlaista sielläkin silti on tapahtunut.

>>>

Itävalta sääti helmikuussa lain, joka teki koronarokotuksista pakollisia kaikille aikuisille. Lain toimeenpano kuitenkin pantiin jäihin, ja se raukesi kesäkuussa astumatta koskaan voimaan.

Kellermayr kannatti pakkorokotuksia ja puhui niiden puolesta. Sen vuoksi Kellermayr joutui seitsemän kuukautta kestäneeseen vihakampanjaan, joka pakotti hänet sulkemaan vastaanottonsa kesäkuun lopussa.

Kellermayr kertoi päätöksestään itse Twitterissä

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008982689.html

>>>

Suomessa pakkoa perustellaan- niiden "hieman auttavan"  oletettavasti..

>>>>
Kun koronapandemia puhkesi, Kopola mietti, tulisiko hän saamaan virustartunnan jossakin työtilanteessa. Töihin hän meni silti.

– Se kuuluu tähän alaan, että koska vain voi tulla vastaan mitä vain, mutta potilaat hoidetaan silti.

Kun koronarokotteet tulivat viime vuonna saataville, Niina Kopola kävi ottamassa kaksi rokotetta. Yle on nähnyt rokotustodistuksen. Kopolan mukaan hän ajatteli, että rokottautumalla tartunnat saadaan laskuun ja yhteiskunta rullaamaan.

Sitten tartunnat lähtivät vuoden lopulla rokotuskattavuuden paranemisesta huolimatta nousuun, ja Kopola sanoo alkaneensa pohtia rokotteen vaikuttavuutta.

Kun sote-henkilöstöä koskeva koronarokotuspykälä tuli tartuntatautilakiin, hän tyrmistyi.

– Pykälää ei mielestäni voida perustella potilaiden suojaamisella, kun nähdään, etteivät ne estä tartuntoja tehokkaasti. Koen myös hankalaksi pakon ja sen, että en saa itse päättää omasta hoidostani.



Niina Kopolan mukaan hoitotyöntekijöilläkin tulisi olla oikeus päättää, mitä hoitoja he itse ottavat vastaan.
Kopola kertoo, ettei periaatesyistä käynyt ottamassa työnantajansa edellyttämää kolmatta rokotetta ja on sen takia ollut osan keväästä pois töistä.

Loppukeväästä hän sairasti koronavirustaudin ja palasi sen myötä takaisin töihin.

Niina Kopola sanoo toivovansa, että koronapykälä poistetaan tämän vuoden jälkeen tartuntatautilaista toimimattomana.

Mitä sanovat asiantuntijat?

Lindén: "Olen luottanut täysin THL:n arvioon"
Ministeri Aki Lindén sanoo, että rokotepykälä-asiaa on pohdittu hallituksen koronaministeriryhmässä kevään aikana.

Lindénin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kysyttäessä arvioinut toistuvasti, että lakipykälälle on perusteita, sillä rokotettu on kuitenkin vähemmän tartuttava.

– Tässä asiassa olen luottanut täysin THL:n arvioon. Jos THL esittää arvion, että tälle [laille] ei ole perustetta, emme lähde sitä enää sosiaali- ja terveysministeriössä pitämään voimassa, koronaministeriryhmää johtava Lindén sanoo.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kommentoi asiaa Ylelle niukkasanaisesti sähköpostilla. Salmisen mukaan "THL ei ole muodostanut asiassa uutta kantaa, mutta asia tullaan arvioimaan näyttöpohjaisesti."

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi, että väliaikainen koronarokotetta koskeva lisäys tartuntatautilakiin oli hyvä ja tarpeellinen, kun siitä päätettiin viime vuoden lopulla. Rämet sanoo, että delta-variantti oli silloin vallalla, ja rokotteet antoivat suojaa tartuntoja ja myös tartuttavuutta vastaan.

Nyt tilanne on toinen: väestön keskuudessa leviää yksi omikronin alamuunnoksista, BA.5., ja Rämetin mukaan nykyrokotteet estävät omikron-tartuntoja varsin huonosti.

– Jos lakipykälää miettii tämänhetkisen tilanteen perusteella, voidaan ajatella, ettei perustetta sen jatkamiselle olisi, Mika Rämet sanoo

https://yle.fi/uutiset/3-12559755

[Jaska]

Juuri pääsin sanomasta videolinkin kanssa, että Mika Salminen ei noin sanonut. Kirjoitin edellisen että näkisimme kuka on kiinnostunut ja ymmärsikö kukaan mitä Salminen sanoi ja miten asiat ovat. Ylen tekstin kirjoittanut toimittaja ei ymmärtänyt, mutta yritti palvella lukijoita. Luvut annoin vihjeeksi ketjun lukijoille.

No en sinun linkkejäsi katsonut, mutta ylen tekstisivuilla hänen kerrottiin noin sanoneen.

Miten kattava se video sitten on, onko siinä kaikki hänen sanomansa- kysehän oli toimittajan tarkennetusta kysymyksestä, johon mika vastasi.

Syytät siis yleä valehtelusta..

Valehtelusta on aihetta syyttää Karikkoa. Ts. ei voi uskoa, että uskoisi kirjoittamaansa eikä ymmärtäisi mitä hänelle kirjoitetaan.  YLEn toimittajalle tilastollinen arviointi oli ilmeisesti vierasta eikä hän yksinkertaistakaan arviointitapaa suppeasti kerrottuna ymmärtänyt.

Kannattaa katsoa linkkini infotilaisuuden videoon ja tilaisuuden selostukseen YLEn sivulla, eikä kirjoittaa mitä niissä voisi olla vaikkei ole katsonut. Lainaamasi Ylen teksti näyttää, ettei toimittaja ymmärtänyt mitä Salminen sanoi arvion yksinkertaisesta tekemisestä ja siitä miten THL on arvioon tullut. Pari asian ymmärtämistä auttavaa detaljia oli YLEllä jäänyt pois. 

Voisi periaatteessa olla, että toimittaja tarkistuttaa kirjoittamansa tekstin puhujilla, mutta niinhän tässä ei ole käynyt, kun juttua on kirjoitettu tilaisuuden edetessä. Se video kannattaa muuten katsoa kokonaan eikä vain osoittamastani paikasta, mm. koronatilannetta ja kuolleisuuden tilastointia auttaa ymmärtämään.