Koronavirus

[MrKAT]

Suomen tilanne, osa 1/2.

Eilen illalla katsoin John Hopkins yliopiston koronatilastosivua (kartta jne) [1] jossa vasemmalla sivulla on maittain Cases/Deaths ja ensin lukuparina on aina 28-Day, sitten Totals.
Worldometer:sta[2] otin valtioiden populaatioiden määrät. Saan tärkeimmistä maista taulukon:

Maa    ruumiita  Väki- >    ruumiita
         /28 pv    määrä    /28pv/Milj
GER   3132      84,3         37,1
ITA    3303      60,2         54,9
FRA   1874      65,6         28,6
UK_     947      68,7         13,8
HUN     401       9,61        41,7
FIN      565       5,56       101,6
DEN     254       5,84        43,4
SWE     452      10,2         44,3
NOR     330       5,51         61,0

Suomessa olisi tuon tilaston mukaan näistä Euroopan maista suhteessa pahin tilanne.

[1] John Hopkins yo:n koronasivu: https://coronavirus.jhu.edu/map.html
[2] Worldometer : https://www.worldometers.info/coronavirus/

[MrKAT]

Suomen tilanne, osa 2/2.

MUTTA tänään IS:n nettisivulla:
Graafi näyttää: Näin selkeää yli­kuolleisuutta korona on Suomessa tänä vuonna aiheuttanut – muutos alkoi viime syksynä
- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009030883.html
Jossa on mm. oheinen graafi (liitteenä kuvakaappaukseni).

Siitä näkyy että keväällä ylikuolleisuutta oli peräti 200 / viikko.
Mutta nyt se on kaventunut ja on viime aikoina ollut noin 100/viikko.
Kertoman mukaan 1/3 on ikääntymistä ja 2/3:een liittyy korona joten
nyt on n.67/viikko = 268/28-day ja jaetaan asukasluvulla (milj) 5,56, niin saadaan: 48.
(Suomessa viim. kuukauden aikana menehtynyt koronaan n. 48 ihmistä  miljoonaa suomalaista kohti).
  Joka on liki samaa tasoa em. Ruotsin(44,3) ja Tanskan(43,4) kanssa ja selvästi vähemmän kuin esim. Norjassa (61,0).

[Jaska]

Varsin erilaista tietoa saadaan eri paikoista. Sivulta https://www.worldometers.info/coronavirus/weekly-trends/ luemme, että koronakuolemia on kahden viime viikon aikana Suomessa ollut 5. Ja sivun https://www.worldometers.info/coronavirus/country/finland/ Suomen koronakuolemien kumulatiiviseta käyrästä että 28 päivältä 2.8.2022-29.8.2022 kuolemia 5577-5463=114 mikä vastaa myös THL:n itse viittaaman 25.8.2022 saakka yltävän taulukon https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=dateweek20200101-509093L&column=measure-444833.445356.492118.&fo=1 tietoa. Poikkeaa aika lailla Hopkinsin luvusta 565.

Ahaa. Ylen "Raportoidut kuolemantapaukset" antaa myös 28 viime päivälle erotuksena käyrältä 565. Olisiko THL:llä myös 565 esillä jossain? THL:tähän tartuntatautirekisteristä koronakuolemien määrän pitäisi olla peräisin yhdistettynä viiveestä kärsiviin väestörekisterin kuolemiin.

[Karikko]

Rokotteiden puolustajillakin on outoja toimia tunnoillaan, kun ilmeinen epävarmuus piinaa heidän uskoaan- muutenhan ei tuollaisia hyökkäyksiä voi ymmärtää "normaalien ihmisten käyttäytymiseksi.

Varmaan aika moni rokotettukin on kuollut--


>>>>

SAMASTA ilmiöstä ovat uutisoineet jo viime vuonna muun muassa The New York Times ja vuonna 2020 The Guardian.

The New York Timesin selvityksen mukaan rajun verkkohäirinnän ja -kiusaamisen kohteeksi ovat joutuneet myös tautiin menehtyneiden koronavastaisten henkilöiden omaiset.

Koronarajoituksia ja -rokotuksia äänekkäästi vastustaneiden henkilöiden kuolemantapauksista on uutisoitu useasti pandemian aikana.

Artikkeleiden mukaan omaiset ovat kokeneet, että esimerkiksi piikittelevät kommentit jälkikäteen koronarokotteista ovat vaikeuttaneet suruprosessia.

– Kuinka hyvä mies hän lopulta oli? Hän ei edes ottanut rokotetta, eräs henkilö kommentoi Facebookissa aviomiehensä koronalle menettäneelle naiselle The New York Timesin mukaan.

Yhdysvalloissa on raportoitu yhteensä yli miljoona koronaviruskuolemaa. Koko maailmassa kuolemia on raportoitu lähes 6,5 miljoonaa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009033223.html

[Karikko]

4. koronarokoteannos pitää paremmin hengissä kuin vain 3 annosta rokotetta ottaneilla.

Ja syy on ilmeinen: kolmansien rokotusten ottamisesta on niin kauan aikaa, että niiden suoja on heikennyt.

Ehkä rokotteet tuottavat defektiivisiä "virusaihioita, jotka voivat aktivoitua muun virus-infektion myötävaikutuksella, kuten monissa influenssaviruksissakin.

Tai sitähän ne oikeastaan ovatkin teko-viruksia joilta muuttuu ilman toisten virusten läsnäoloa mahdollisuus infektoida soluja.

Miksi immuunipuolustus reakoisi kummemmin tuollaisiin pintaproteiineihin jotka itsessään eivät vaikuta kehon toimintoihin.

[Norma Bates]

Ai ihmiskunta on onnistunut luomaan keinotekoista elämää...

[Karikko]

Ai ihmiskunta on onnistunut luomaan keinotekoista elämää...

Uutisesi ei oikein komppaa- mistä sellaisen kuvan olet saanut.

Luonnostahan ne virukset ja niiden aihiot on otettu.  Ihmiskunta on onnistunut manipuloimaan DNA- ta jo viidenkymmenen vuoden verran ja tekniikat paranevat, mutteivat muuta luontoa eikä elämää.

Tosin kaikenlaista "jalostusta on ihmisen toimesta harrastettu paljon kauemmin- valinnan avulla- kuten vaikka koirien suhteen.

DNA- ilmenee eri paikoissakin kehoa eri tavoin- riippuen siitä missä kudoksessa ne sijaitsevat. (Mosaiikkinen dna-)

[Jaska]

Ahaa. Ylen "Raportoidut kuolemantapaukset" antaa myös 28 viime päivälle erotuksena käyrältä 565. Olisiko THL:llä myös 565 esillä jossain? THL:tähän tartuntatautirekisteristä koronakuolemien määrän pitäisi olla peräisin yhdistettynä viiveestä kärsiviin väestörekisterin kuolemiin.

Kun Hopkinsin ja Worldometersin viimeisimmmät kumulatiiviset koronakuolemaluvut ovat samat, mutta matkan varrella jopa useita satoja kuolemia eroavat, täytynee olla niin että toinen on tilastoinut raportointipäivän mukaan ja toinen kuolinpäivän mukaan. Kuolinpäivän mukaan tilastoidessa on se riesa että myöhässä tulleet tiedot aiheuttava muutoksia tilastoon jopa viikkoja menneisyyteen. Raportointipäivän mukaan tilastoidessa taas joku satojen puuttuneiden kuoleminen tuppaus yhdelle päivälle aiheuttaa vaikutelman korkeasta kuolleisuudesta sinä päivänä.

Yle  näyttää kirjaavan torstaille aina viikon aikana tulleen lisäyksen kumulatiiviseen summaan. Erot päivän kumulatiividessa kuolemien luvussa näkyy olevan satoja kuolemia. Ilmeisesti Worldometersin ja THL:n antamat kuolinpäivän mukaiset tiedot sopivat paremmin toteutuneen kuolleisuuden arviointiin. Toisaalta, jos verrataan eri maita, niin eri maiden tilastot pitää olla samalla periatteella tehtyjä, että ovat vertailukelpoisia.

[MrKAT]

^Viiveen takia harkitsin että otan absoluuttiset tilastoluvut ylös nyt ja sitten kuukauden ja ehkä vielä toisen kuukauden päästä että viive saataisiin pois häiritsemästä ja vertailukelpoisiksi. Jotensakin niin.

Miksi immuunipuolustus reakoisi kummemmin tuollaisiin pintaproteiineihin jotka itsessään eivät vaikuta kehon toimintoihin.

Mitä järkeä tuossa lauseesa edes on ilman kysymysmerkkiä= väite, niinkö?
Ruiskuta kananmuna-allergisen vereen "kuollutta" kananmunaproteiinia niin taatusti vaikuttaa kehon toimintoihin!
(Kuinka pökkelö "nettimikrobiolooki" siellä naputtaa taas täysiä typeryyksiä!?)
  Kerran lainasin 60- tai 70- luvun biokemistin esseekirjan jossa kertoili että jos ruiskuttaa proteiinia(vaikka tuota kananmunavalkuaista) hiireen niin ei tee välttämättä mitään vaikutusta, mutta jos viikkojen päästä ruiskuttaa taas samaa niin tulee raju reaktio: hiiri ns. hyppii seinille kunnes kohta kuolee.

[Norma Bates]

4. koronarokoteannos pitää paremmin hengissä kuin vain 3 annosta rokotetta ottaneilla.

Ja syy on ilmeinen: kolmansien rokotusten ottamisesta on niin kauan aikaa, että niiden suoja on heikennyt.

Ehkä rokotteet tuottavat defektiivisiä "virusaihioita, jotka voivat aktivoitua muun virus-infektion myötävaikutuksella, kuten monissa influenssaviruksissakin.

Tai sitähän ne oikeastaan ovatkin teko-viruksia joilta muuttuu ilman toisten virusten läsnäoloa mahdollisuus infektoida soluja.

Miksi immuunipuolustus reakoisi kummemmin tuollaisiin pintaproteiineihin jotka itsessään eivät vaikuta kehon toimintoihin.

Tähän viittasin maininnalla keinotekoisesta elämästä. Sellaisen käsityksen olen saanut että RNA-rokotteet eivät sisällä oikeaa koronavirusta, eivät elävää, eivätkä kuollutta. Jos sitten RNA-rokotteella käsitelty ihminen kumminkin myöhemmin hokkuspokkus kehittää aktivoituneen viruksen, niin se merkkaa sitä että ihminen on sellaisen keinotekoista elämää luonut joka kykenee tuollaiseen aktivoitumiseen.

[Karikko]

4. koronarokoteannos pitää paremmin hengissä kuin vain 3 annosta rokotetta ottaneilla.

Ja syy on ilmeinen: kolmansien rokotusten ottamisesta on niin kauan aikaa, että niiden suoja on heikennyt.

Ehkä rokotteet tuottavat defektiivisiä "virusaihioita, jotka voivat aktivoitua muun virus-infektion myötävaikutuksella, kuten monissa influenssaviruksissakin.

Tai sitähän ne oikeastaan ovatkin teko-viruksia joilta muuttuu ilman toisten virusten läsnäoloa mahdollisuus infektoida soluja.

Miksi immuunipuolustus reakoisi kummemmin tuollaisiin pintaproteiineihin jotka itsessään eivät vaikuta kehon toimintoihin.

Tähän viittasin maininnalla keinotekoisesta elämästä. Sellaisen käsityksen olen saanut että RNA-rokotteet eivät sisällä oikeaa koronavirusta, eivät elävää, eivätkä kuollutta. Jos sitten RNA-rokotteella käsitelty ihminen kumminkin myöhemmin hokkuspokkus kehittää aktivoituneen viruksen, niin se merkkaa sitä että ihminen on sellaisen keinotekoista elämää luonut joka kykenee tuollaiseen aktivoitumiseen.

Luonnosta ne aihiot ovat aina vaikka luonnonmukaista DNA-ta yritettäisiin säädellä noiden yhdistelmä DNA -n avulla.
RNA- muodossa soluun viety viruksen perimä ei sinänsä eroa muuten DNA-n tuottamasta perimästä, se on siis käytännössä toiminnan välittäjä jonka avulla tuotetaan niitä proteiineja joita soluvälitteinen yhteys tarvitsee.
mRNA- tapauksessa siis viedään taudinaiheuttaja soluun ja oletetaan sen tuottavan rokotteiksi- solussa virus-aihioita jotka infektoidessaan soluja saavat ihmisen t-valkosolujen puolustuksen heräämään-- (se on siis noiden vektori-rokotteiden tarkoitus.

Huonosti vain toimii, eikä noin huonotehoisen rokotteiden luulisi olevan kenenkään agendalla, mutta niin kuitenkin näyttää olevan, joten mitäs tuosta..


Mutta jotain "keinotekoista on kyllä tehty ja tehdään -tutkitaan kaikenlaista.. (Mutta ei ilman luontoa)
Keinotekoinen bakteeri--

>>>>

Mycoplasma laboratorium tai Synthia [b 1 ]tarkoittaa synteettistä bakteerikantaa . Hanke uuden bakteerin rakentaminen on kehittynyt sen alusta alkaen. Aluksi tarkoitus oli tunnistaa pieni joukko geenejä , joita tarvitaan ylläpitämiseen Mycoplasma genitaliumin genomista ,ja rakentaa nämä geenit uudelleen synteettisesti "uuden" organismin luomiseksi. Mycoplasma genitalium valittiin alun perin tämän projektin pohjaksi, koska siinä oli tuolloin pieni määrä geenejä testatuista organismista. Myöhemmin painopiste siirtyi Mycoplasma mycoidesiinja omaksui enemmän yrityksen ja erehdyksen -lähestymistavan.[b 2]

Mycoplasma laboratorio
Tieteellinen luokituse
Verkkotunnus:
Bakteerit
Suku:
Mycoplasmatota
Luokka:
Mollicutes
Tilaus:
Mycoplasmatales
Perhe:
Mycoplasmataceae
Suku:
Mykoplasma
Laji:
M. mycoides
Alalaji:
M. m. JCVI-syn1.0
Trinomiaalinen nimi
Mycoplasma mycoides JCVI-syn1.0
Gibson et ai. , 2010 [a 1]
Synonyymit [a 2]
Mycoplasma laboratorium Reich, 2000

Elämän tarvitsemien minimaalisten geenien tunnistamiseksi kukin M genitaliumin 482 geenistä poistettiin yksitellen ja tuloksena pitäisi mutanttien elinkelpoisuus testattiin. Tämä johti 382 geenin vähimmäisjoukon tunnistamiseen, teoriassa edustaa minimaalista genomia. [a3] Vuonna 200 koko sarja M. genita -geenejä laboratoriossa ja rakennettiin kaikki synteettisiksi. [b 3] [a 4]M. genitaliumkasvaa aga äärimmäisen toimenpiteiden ja M. mycoides valittiin uudeksi painopisteeksi saavuttamaan kokeita, jolla pyrittiin määrittämään kasvuun todellisuudessa tarvittava geenit. [b 4]

Vuonna 2010 M. mycoides -bakteerin täydellinen genomi syntetis onnistuneesti tietokonerekisteristä ja siirrettiin olemassa olevaan Mycoplasma capricolum -soluun , josta oli poistettu DNA. [b 5] On arvioitu, että tässä projektissa käytetyn synteettisen genomin tuotannon maksoi 40 miljoonaa US$ ja 200 henkilötyövuotta . [b 4] Uusi bakteeri kykeni kasvamaan ja sai nimekseen JCVI-syn1.0 tai Synthia. Lisäkokeiden jälkeen pienempien geenien tunnistan tunnistamiseksi, jotka voisivat joukon toiminnallisen organismin, tuotettiin JCVI-syn3.0, joka sisälsi 473 geeniä. [b 2] Näistä geeneistä 149:llä on tuntematon toiminta. [b 2]Koska JCVI-yn3.0:n genomi on uusi, ei sen jälkeen todella synteettisenä organismina

>>>

[Karikko]

^Viiveen takia harkitsin että otan absoluuttiset tilastoluvut ylös nyt ja sitten kuukauden ja ehkä vielä toisen kuukauden päästä että viive saataisiin pois häiritsemästä ja vertailukelpoisiksi. Jotensakin niin.

Miksi immuunipuolustus reakoisi kummemmin tuollaisiin pintaproteiineihin jotka itsessään eivät vaikuta kehon toimintoihin.

Mitä järkeä tuossa lauseesa edes on ilman kysymysmerkkiä= väite, niinkö?
Ruiskuta kananmuna-allergisen vereen "kuollutta" kananmunaproteiinia niin taatusti vaikuttaa kehon toimintoihin!
(Kuinka pökkelö "nettimikrobiolooki" siellä naputtaa taas täysiä typeryyksiä!?)
  Kerran lainasin 60- tai 70- luvun biokemistin esseekirjan jossa kertoili että jos ruiskuttaa proteiinia(vaikka tuota kananmunavalkuaista) hiireen niin ei tee välttämättä mitään vaikutusta, mutta jos viikkojen päästä ruiskuttaa taas samaa niin tulee raju reaktio: hiiri ns. hyppii seinille kunnes kohta kuolee.

Tarkoitatko, että koronarokotukseen voi kuolla?

[Norma Bates]

Luonnosta ne aihiot ovat aina vaikka luonnonmukaista DNA-ta yritettäisiin säädellä noiden yhdistelmä DNA -n avulla.
RNA- muodossa soluun viety viruksen perimä ei sinänsä eroa muuten DNA-n tuottamasta perimästä, se on siis käytännössä toiminnan välittäjä jonka avulla tuotetaan niitä proteiineja joita soluvälitteinen yhteys tarvitsee.
mRNA- tapauksessa siis viedään taudinaiheuttaja soluun ja oletetaan sen tuottavan rokotteiksi- solussa virus-aihioita jotka infektoidessaan soluja saavat ihmisen t-valkosolujen puolustuksen heräämään-- (se on siis noiden vektori-rokotteiden tarkoitus.

Huonosti vain toimii, eikä noin huonotehoisen rokotteiden luulisi olevan kenenkään agendalla, mutta niin kuitenkin näyttää olevan, joten mitäs tuosta..

RNA-rokote ei ole edelleenkään vektorirokote.

Sinulla on alusta asti ollut sota adenovirusrokotteita (kuten AstraZeneca) vastaan, mutta suurinta osaa rokotteista keskustelevista kiinnostavat nimenomaan RNA-rokotteet, mitkä ovat eri asia.

[Karikko]

Luonnosta ne aihiot ovat aina vaikka luonnonmukaista DNA-ta yritettäisiin säädellä noiden yhdistelmä DNA -n avulla.
RNA- muodossa soluun viety viruksen perimä ei sinänsä eroa muuten DNA-n tuottamasta perimästä, se on siis käytännössä toiminnan välittäjä jonka avulla tuotetaan niitä proteiineja joita soluvälitteinen yhteys tarvitsee.
mRNA- tapauksessa siis viedään taudinaiheuttaja soluun ja oletetaan sen tuottavan rokotteiksi- solussa virus-aihioita jotka infektoidessaan soluja saavat ihmisen t-valkosolujen puolustuksen heräämään-- (se on siis noiden vektori-rokotteiden tarkoitus.

Huonosti vain toimii, eikä noin huonotehoisen rokotteiden luulisi olevan kenenkään agendalla, mutta niin kuitenkin näyttää olevan, joten mitäs tuosta..

RNA-rokote ei ole edelleenkään vektorirokote.

Sinulla on alusta asti ollut sota adenovirusrokotteita (kuten AstraZeneca) vastaan, mutta suurinta osaa rokotteista keskustelevista kiinnostavat nimenomaan RNA-rokotteet, mitkä ovat eri asia.

Kyllä se on taatusti vektorirokote-- Libidien avulla taudinaiheuttaja (koronaviruksen perimää RNA- muodossa- viedään soluun- solun luonnollisen mekanismin ottaessa sisäänsä niitä "aineita joita solun toiminta edellyttää.

Eroa adenoviruslähettiin on soluun vietävän rokotteen valmistuskaava joka on valmiina rna-ssa  Samanlaista solujen tuotantoprosesseja siis käytetään hyväksi.

Lähettinä toimiva adenovirusta on muutettu- poistettu joitain sekvessejä ja lisätty jokin emäs(kirjaimisto) jonka rna- muuttaa solujen ohjeeksi tuottaakseen proteiineja joista viruksen aihiot rakentuvat.

Ero on vain se ohjeiden muoto, joka toisessa on dna ja toisessa suoraan rna-
Dna- ohjeistus muutenkin tarvitsee välivaiheen rna-n translaatiossa.

[Jaska]

Kerrataanpa peruskysymyksiä rokotteiden tehosta THL:n suvuilta:


Kuinka tehokkaita rokotteet ovat?

Kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytössä olevaa koronarokotetta antaa hyvän suojan omikronvariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoista tautia vastaan. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa edelleen.

Suoja vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy hyvänä suurimmalla osalla väestöä ainakin kuusi kuukautta, mutta tiedämme nykytiedon valossa suojan hiipuvan vähitellen. Suoja alkaa hiipua nopeammin lievää infektiota vastaan kun taas vakavaa sairaalahoitoa vaativaa taudinkuvaa vastaan se hiipuu merkittävästi hitaammin.


Kuinka nopeasti koronarokote vaikuttaa, kun rokotus on annettu?



Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen.

    Suojatehon kehittyminen ensimmäisen annoksen jälkeen kestää mRNA-rokotteilla vajaat kaksi viikkoa, ja adenovirusvektorirokotteilla noin kolme viikkoa.
    Toisen annoksen jälkeen suoja tehostuu nopeammin, noin viikossa.
    Kolmannen annoksen jälkeen suoja tehostuu nopeasti, noin viikossa.

Mahdollisimman hyvän ja pitkäkestoisen suojan saamiseksi on tärkeää ottaa täysi koronarokotussarja. Annosvälin pituudella on myös merkitystä. Kun kaksi annosta on annettu 6 viikon välein tai sitä pidemmällä aikavälillä, suojateho kypsyy tehokkaammin. Suomessa Janssenin rokotteen saaneelle suositellaan toista rokoteannosta 6 kuukauden kuluttua.

Kolmannen rokotteen tarvitsevat tällä hetkellä etenkin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvat.
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Rokotteiden tarjoama suojateho näyttää heikkenevän iäkkäämmillä ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä muuta väestöä nopeammin.

Kolmas rokoteannos vähentää viruksen kiertoa väestössä ja antaa kahta annosta paremman suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.



Onko rokote tehokas, jos koronatartunnan voi saada vielä koronarokotuksen jälkeenkin?


Koronarokotuksen tarkoitus on suojata rokotettua erityisesti vakavalta, sairaalahoitoa vaativalta taudilta, taudin jälkiseuraamuksilta ja taudin aiheuttamalta kuolemalta. Rokotuksilla voidaan myös estää taudin tarttumista ja siten tartuntaketjujen syntymistä, mutta tartuntasuojan suuruus ja kesto vaihtelee suuresti eri varianttien välillä.

Rokotesuoja omikronvariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on tutkimusten mukaan selvästi alentunut. Kahden rokoteannoksen antama suoja omikronin aiheuttamaa infektiota vastaan on ensimmäisten 2–3 kuukauden aikana noin 20–40 prosenttia. Neljän kuukauden jälkeen kaksi annosta ei anna enää merkittävää suojaa lievää infektiota tai tartuntaa vastaan.

Kolmannen annoksen antama suoja infektiota vastaan on alkuun noin 40–60 prosenttia, mutta laskee tämän jälkeen jonkin verran ensimmäisten kuukausien aikana.

Avoimen datan aineistostamme voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan koronarokotusten vaikuttavuutta Suomessa.
Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa

Jos saat koronavirustartunnan rokotuksesta huolimatta, tautisi on todennäköisesti lievempi kuin ilman rokotusta.

Suoja omikronin aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan on kahdella rokoteannoksella hyvä. Rokotteiden suoja on noin 72 prosenttia kuuden kuukauden ajan toisesta annoksesta. Kolmas rokoteannos nostaa suojaa lähes erinomaiseksi 88 prosenttiin. Rokotteet siis edelleen merkittävästi vähentävät riskiä sairastua vakavaan koronatautiin.

Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi (THL:n tiedote 7.1.2022)

Myös monet muut rokotteet toimivat samoin: esimerkiksi influenssarokote ehkäisee ensisijaisesti vakavaa influenssatautia. Teho tartuntaa ja lievempää tautia vastaan on heikompi.


Tehoavatko koronarokotukset virusmuunnoksiin?




Koronarokotteet suojaavat hyvin myös virusmuunnoksia vastaan.

Rokotteet voivat kuitenkin suojata heikommin tiettyjen muunnosten aiheuttamalta lievältä tai oireettomalta taudilta.

    Tutkimuksissa sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojatehot ovat olleet jonkin verran matalampia koronaviruksen beeta-, delta- ja gammamuunnosta vastaan. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen molempien rokotteiden suojateho on ollut deltamuunnoksen aiheuttamaa oireista tautia vastaan noin 35 prosenttia ja toisen annoksen jälkeen noin 79 prosenttia.
    Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ensimmäisen annoksen jälkeen tapahtuvassa altistustilanteessa voit saada tartunnan ja myös levittää virusta eteenpäin. Jos saat tartunnan vielä täyden rokotussarjan jälkeen, virusta erittyy vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin rokottamattomalla tai vain yhden rokoteannoksen saaneella.
    Rokotus suojaa vakavalta koronataudilta tehokkaasti myös silloin, kun taudin aiheuttaa virusmuunnos. Ensimmäisen annoksen jälkeen suojateho vakavaa tautia vastaan on jopa 80 prosenttia, ja toisen annoksen jälkeen jo yli 90 prosenttia.

Rokotus suojaa tehokkaasti muunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta siksi, että suoja vakavalta taudilta muodostuu sekä soluvälitteisen puolustuskyvyn että vasta-aineiden avulla. Virusmuunnokset eivät juurikaan pysty heikentämään soluvälitteistä puolustuskykyä.


   Muuntuneet koronavirukset


Tehoavatko rokotteet myös omikronmuunnosta vastaan?


Kyllä. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kolmen koronarokotteen jälkeen suojateho omikronvariantin aiheuttamaa sairaalahoitoista tautia vastaan oli yli 65-vuotiailla 90 prosenttia. Suojateho on erinomainen, sillä juuri ikääntyneillä vakavan taudin riski on suurin.

Rokotussuoja omikronin aiheuttamaa tartuntaa vastaan vaikutti Britannian kansanterveyslaitoksen (UK Health Security Agency), Imperial Collegen sekä Oxfordin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa olevan matalampi kuin deltamuunnosta vastaan.

Yli puoli vuotta toisesta koronarokoteannoksesta rokotesuoja oli omikronin aiheuttamaa lievää tautia vastaan laskenut 34 prosenttiin, kun deltaa vastaan suoja säilyi 64 prosentissa.

Tutkimuksen mukaan kolmannen rokoteannoksen jälkeen suoja oli noussut lievää omikronin aiheuttamaa tautia vastaan 76 prosenttiin.

Omikronvariantti pystyy väistämään vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntaa vastaan. Tätä suojaa voidaan ainakin tilapäisesti parantaa kolmansilla rokoteannoksilla, jotka nostavat vasta-aineiden määrää.

Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla.

Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi (THL:n tiedote 7.1.2022)


Onko rokotteiden tehoissa eroja?

Suomessa käytettyjen koronarokotteiden suojatehoissa ei tutkimusten mukaan ole täyden rokotussarjan jälkeen juurikaan eroja.

Jo kaksi koronarokoteannosta antaa hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kolmas annos nostaa suojan erinomaiseksi (THL:n tiedote 7.1.2022)

Saavatko kaikki samasta rokotteesta yhtä hyvän suojan?

Se, kuinka hyvän suojatehon rokotettu saa, riippuu

    annettujen rokoteannosten määrästä
    annettujen annosten aikavälistä
    rokotetun iästä
    rokotetun perussairauksista ja lääkityksestä sekä
    kyseisellä hetkellä kiertävistä virusmuunnoksista.

Myös tutkimusasetelma, testauskäytännöt, sairastuneiden aktiivisuus hoitoon hakeutumisessa ja se, kuinka vakavaa tautia vastaan tehoa on tutkittu, vaikuttavat siihen, minkälaisia suojatehoja tutkimuksista on raportoitu.

Millaisen suojatehon saa, jos on saanut kahta eri rokotevalmistetta eri rokotuskerroilla?



THL:n alustavien tutkimustulosten mukaan kahta eri rokotevalmistetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin ne, jotka ovat saaneet molemmilla rokotuskerroilla samaa rokotetta.

THL:n tutkimus: täyden rokotussarjan teho on erinomainen vakavaa koronatautia vastaan, tulokset samoja myös kahta eri rokotetta saaneilla (THL:n tiedote 3.9.2021)

Vastaavia tuloksia on saatu Saksassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Kanadassa tehdyistä tutkimuksista.

Onko koronarokotteista apua koronan jälkioireisiin?

Parhaillaan tutkitaan sitä, onko koronarokotteesta apua koronan jälkioireisiin ja niin sanottuun pitkään koronatautiin.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan rokotetuilla tartunnan saaneilla ilmenee pitkittyneitä oireita huomattavasti harvemmin kuin niillä tartunnan saaneilla, joilla ei ole ollut rokotusta.

    Risk factors and disease profile of post-vaccination SARS-CoV-2 infection in UK users of the COVID Symptom Study app (The Lancet, englanniksi)
    Asiantuntijaryhmä ryhtyy analysoimaan pitkäkestoisesta koronataudista kertyvää tietoa (sosiaali- ja terveysministeriö)


Onko muista rokotteista hyötyä koronavirustartunnan ehkäisyssä?

Parhaillaan tutkitaan sitä, onko koronarokotteesta apua koronan jälkioireisiin ja niin sanottuun pitkään koronatautiin.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan rokotetuilla tartunnan saaneilla ilmenee pitkittyneitä oireita huomattavasti harvemmin kuin niillä tartunnan saaneilla, joilla ei ole ollut rokotusta.

    Risk factors and disease profile of post-vaccination SARS-CoV-2 infection in UK users of the COVID Symptom Study app (The Lancet, englanniksi)
    Asiantuntijaryhmä ryhtyy analysoimaan pitkäkestoisesta koronataudista kertyvää tietoa (sosiaali- ja terveysministeriö)



Katso linkit muualle THL:n sivulta.