Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Koronavirus

Aloittaja Saares, helmikuu 26, 2020, 22:55:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 23, 2022, 12:21:08
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 23, 2022, 12:09:59
Tämän päivän tilastossa- teholla-olevien määrää ei ole lainkaan ja ellei sitä ole lainkaan- tarkoittaako se nollaa.
Jos netissä, niin mainitse sivun osoite ja tilaston otsikko, josta väität.
No oikeasti en usko, että kirjoitat mitä oikeasti ymmärrät ja ajattelet.

Tuolla heti alussa kerrotaan 14 päivän muutoksista-

Ei mainintaa teholla olijoista.

https://yle.fi/uutiset/3-11300232

Jaska

Tehohoidossa olevien määrä tulee Ylen koronatilastografiikkaan torstaisin grafiikkaan Sairaalahoidossa olevat.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 23, 2022, 13:02:59
Tehohoidossa olevien määrä tulee Ylen koronatilastografiikkaan torstaisin grafiikkaan Sairaalahoidossa olevat.

Tarkoitatko, että on luonnollista, että "perjantaina" ei ole ketään tehohoidossa.
Hus-n torstain tilanne lienee tilastoitu-
Tilastot eivät siis valehtele ne eivät vain kerro asioista.

Tartunnan vaara on matkaillessa, varsinkin sellaisilla jotka ovat eläneet suojatuissa oloissa.

>>>
HUSin teho-osastolla ei ollut yhtään koronapotilasta torstaina
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teho-osastolla ei torstaina ollut yhtään koronapotilasta.


Muutenkin koronapotilaita on ollut vähän. HUSin Infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan HUSissa oli tällä viikolla vajaat 40 koronapotilasta, joista valtaosa oli hakeutunut hoitoon muusta syystä kuin koronaviruksen vuoksi.

Järvisen mukaan hapensaannin häiriintyminen on muuttunut erittäin harvinaiseksi koronaviruksen oireeksi rokotusten ja heikompien virusmuunnosten myötä. Heikko hapensaanti on aiemmin ollut keskeinen syy tehohoitoon joutumiselle.
>>>

Tanskan kuningatar Margareeta II:lla on todettu koronatartunta, kertoo Tanskan hovi.

82-vuotias valtionpäämies on perunut edustustehtävänsä loppuviikoksi.

Kuningattaren voinnista ei ole kerrottu.

Tanskan kuningatar osallistui kuningatar Elisabetin hautajaisiin maanantaina.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 24, 2022, 12:06:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 23, 2022, 13:02:59
Tehohoidossa olevien määrä tulee Ylen koronatilastografiikkaan torstaisin grafiikkaan Sairaalahoidossa olevat.
Tarkoitatko, että on luonnollista, että "perjantaina" ei ole ketään tehohoidossa.
En eikä niin tietenkään olekaan. Koronapotilaat tehohoidossa päivittäin löytyy täältä: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19care/fact_epirapo_covid19care?row=dateweek20200101-509093L&column=measure-547523.547516.547531.456732.&fo=1# Viime torstaihin saakka. Ylellekin. Nykyisillä määrillä tehohoidossa olevät eivät ole kovin merkityksellistä tietoa ja sen esittäminen Ylen sivun tilanteen yleiskuvassa olisi turhaa.

Eiliselle perjantaille tullee lukuja Ylen esitykseen vasta ensi torstaina. "Sairaalahoidossa olevien määrä päivittyy torstaisin 9.5.2022 alkaen."

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 24, 2022, 17:47:41
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 24, 2022, 12:06:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 23, 2022, 13:02:59
Tehohoidossa olevien määrä tulee Ylen koronatilastografiikkaan torstaisin grafiikkaan Sairaalahoidossa olevat.
Tarkoitatko, että on luonnollista, että "perjantaina" ei ole ketään tehohoidossa.
En eikä niin tietenkään olekaan. Koronapotilaat tehohoidossa päivittäin löytyy täältä: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19care/fact_epirapo_covid19care?row=dateweek20200101-509093L&column=measure-547523.547516.547531.456732.&fo=1# Viime torstaihin saakka. Ylellekin. Nykyisillä määrillä tehohoidossa olevät eivät ole kovin merkityksellistä tietoa ja sen esittäminen Ylen sivun tilanteen yleiskuvassa olisi turhaa.

Eiliselle perjantaille tullee lukuja Ylen esitykseen vasta ensi torstaina. "Sairaalahoidossa olevien määrä päivittyy torstaisin 9.5.2022 alkaen."

Turhaa lienee, on silti käytössä heti hieman alempana vaalean-sinisessä paalussa hyvin edustettuna.

Tehohoitoon joutuu siis ilmeisen paljon kerran tai kahdesti rokotettuja- mikseiväthän kelpaa tai suostu enempiin piikityksiin.

Jaska

#6605
Kylläpä jankkaat vasta selitettyjä asioita.  Ylen Ilmaantuvuus alttiissa väestössä on elokuulta 2022. Elokuussa raportoiduista koronakuolemista puolet on tapahtunut ennen elokuuta.

Voit esimerkiksi tietää, että Suomen väestö on noin 5,5 miljoonaa.
Ylen Rokotettujen osuus -kuvasta saat eri rokotusstatusten osuudet ja lasket henkilömäärät. Esimerkiksi yhden rokotuksen saaneita on (0,798 - 0,769)* 5,5 miljoonaa = 159500 ja täyden rokotuksen + tehosteita saaneita 54,1% * 5,5 milj. = 3 milj.
Ylen Ilmaantuvuus alttiissa väestössä kuvasta saat rokotusstatuksen ilmaantuvuuden ja kerrot sen edellä laskemallasi henkilömäärällä, niin saat arvion elokuussa tehohoidossa olleille henkilöille rokotusstatuksella. Kerran rokotetuille 10,19/100000 * 159500 = 16. Vastaavasti rokotuksen + tehosteita saaneita 0,97 /100000 * 3 milj = 29 elokuussa teholla. Vähän enemmän laskutyötä on kun lasket ikäryhmittäin.

"Vaalean-sinisen paalun" korkeus ei tarkoita pienessä väkimäärässä suurta väkimäärää. Pysyt samassa metsässä selittipä sinulle miten monta kertaa tahansa.

Saares

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 27, 2020, 23:59:41
Mutta mitenkäs tuollaista virusta estät globaalissa maailmassa. Tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä liikkuu maiden ja mantereiden yli päivittäin.
Korona on jo Suomessakin. Se voi olla taka-Hikiässäkin. Ei voida estää.

En toki usko tuosta tulevan suurta tauta, koska ihmiset voivat niin hyvin nykyisin. Vastustuskyky on voimakkaampi. Heikkoja ja epäonnisia kuolee, mutta vain hyvin vähän.
Laumasuoja ja luontainen vastustuskyky ovat osoittautuneet tehottomiksi koronan pysäyttämisessä.
Onko muita ehdotuksia?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Saares - syyskuu 26, 2022, 14:17:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 27, 2020, 23:59:41
Mutta mitenkäs tuollaista virusta estät globaalissa maailmassa. Tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä liikkuu maiden ja mantereiden yli päivittäin.
Korona on jo Suomessakin. Se voi olla taka-Hikiässäkin. Ei voida estää.

En toki usko tuosta tulevan suurta tauta, koska ihmiset voivat niin hyvin nykyisin. Vastustuskyky on voimakkaampi. Heikkoja ja epäonnisia kuolee, mutta vain hyvin vähän.
Laumasuoja ja luontainen vastustuskyky ovat osoittautuneet tehottomiksi koronan pysäyttämisessä.
Onko muita ehdotuksia?

Ei sitä voi pysäyttää, mutta ovatko rokotukset enää tarpeellisia.

Virus jää pysyvästi ihmisen keskuuteen, kuten monet muutkin virukset ovat jääneet.

Ihmisen perimässäkin on virusjäämiä -pätkiä niiden dna-sta vähintään nelisenkymmentä prosenttia- erilaisia dna-jousteen pätkiä niin kutsutussa roska dna muodossa.

Noin tutkijat väittävät varsinainen tunnettu geenialue joka ohjaa proteiinien tuotantoa on vain jotain 1,5 prosenttia koko dna- sta.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 27, 2020, 23:59:41
En toki usko tuosta tulevan suurta tauta, koska ihmiset voivat niin hyvin nykyisin. Vastustuskyky on voimakkaampi. Heikkoja ja epäonnisia kuolee, mutta vain hyvin vähän.
Hauska lukea vuoden 2020 alun asenteita. Itsekin ajattelin, ettei tästä ennen juhannusta selvitä. Nyt ajattelen, että deltavariantin nyötä kesällä 2021 taudista oli muuntunut niin tarttuva, että taudin hävittämisen onnistuminen on epätodennäköistä.

Nyt tartuntoja on kirjattu yli 600 miljoonaa, koronakuolleita yli 6 miljoonaa. Aika vähän - kiitos rokotteiden - verrattuna sadan vuoden takuiseen espanjantautiin, jossa kuoli kymmenkertainen määrä väkeä ja paljolti nuoria ihmisiä.

Nyt ajattelemme, että olemme saaneet koronavirustaudista influenssan kaltaisen pysyvön vaivan, joka tappaa jatkossa varsin rajallisen määrän ihmisiä, ensisijassa vanhoja ja sairaita, jotka olisivat  ilmankin kuolleet lähivuosina. Kuten influenssaa vastaan, vanhoja ja sairaita tullaan rokottamaan kotonavirustautia vastaan kuolemien vähentämiseksi.

Minun käsitykseni on, että koronakuolemia merkittävämpi haitta on terveyden merkittävä heikentäminen yli kymmenkertaiselle määrälle taudista henkiinjääviä. Tätäkin vähennetään tehokkaasti rokotteilla.

Karikko


^
Rokotuksia saamattomat kansat ovat pärjänneet tilastoissa paremmin, kuin rokotetut hyvinvoivat yhteiskunnat.

Alun jälkeen viruksen vaarallisuus on pudonnut jyrkästi, eikä rokotukset missään vaiheessa torjunut tartuntoja- tartuntoja hidasti vain eristäminen jota suomessakin tehtiin "tehokkaasti.

Itseasiassa tartunnat nousivat jyrkästi suomessa rokotusten edetessä. Rokotusmäärien kasvaessa kasvoivat myös tartuntamäärät samaa tahtia kuten tilastoista nähdään.

Jos jotain hyötyä rokotuksista on niin se olisi silloin vain vakavampien taudin muotojen väheneminen- mutta ne vähenevät muutenkin viruksen mutaatioiden mukana. Nykyiset mutaatiot eivät aiheuta samanlaisia oireita.

Hieman vikistä perustietoa solujen toiminnasta- ja siitä mitä rokotuksilla pyritään koronaan vaikuttamaan nykyisillä uuden teknologian tuotteilla, joista ei ole aiempaa kokomusta..


Käänteiskopioijaentsyymi
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Retroviruksen käänteiskopioijaentsyymin toiminta. Retrovirus vapauttaa RNA:nsa ja käänteiskopioijaentsyymin solulimaan, jossa käänteiskopioijaentsyymi muuntaa sen kaksijuosteiseksi DNA:ksi ja se siirtyy tumaan, jossa se liittyy osaksi kromosomia.
Käänteiskopioijaentsyymi on joissain viruksissa oleva entsyymi, joka kopioi viruksen yksijuosteisen RNA:n infektoidun solun käyttämäksi kaksijuosteiseksi DNA:ksi. Solun oma integraasientsyymi liittää tämän solun genomiin. Käänteiskopioijaentsyymeitä on muun muassa retroviruksilla ja hepatiitti B -viruksilla.[1]


Sisällys
1   Rakenne ja toiminta
2   Sovellukset
3   Historia
4   Lähteet
Rakenne ja toiminta
Monet käänteiskopioijaentsyymit koostuvat kahdesta alayksiköstä, α- ja β-yksiköstä. Entsyymi kykenee katalysoimaan kolmea erilaista reaktioita, RNA:sta riippuvaa DNA-synteesiä, RNA:n hajotusta ja DNA:sta riippuvaista DNA-synteesiä.[2]

Sovellukset
Lääketieteessä käytetään hyväksi käänteiskopioijaentsyymin inhibiittoreita muun muassa AIDSia vastaan taistellessa. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa tsidovudiini eli AZT ja dideoksinosiini (DDI).[2]

Tsidovudiini eli AZT on ensimmäinen kliiniseen käyttöön hyväksytty inhibiittori. HI-viruksen käänteiskopioijaentsyymi käyttää mieluummin RNA-ketjuun AZT-trifosfaattia kuin dTTP:tä, mutta koska AZT:stä puuttuu 3'-hydroksyyliryhmä RNA-ketju ei voi pidentyä. Näin ollen AZT:lla ja muilla vastaavilla aineilla voidaan jossain määrin hidastaa immuunikadon leviämistä. AZT ei ole myrkyllinen T-lymfosyyteille, joita HIV infektoi, mutta vaikuttaa olevan myrkyllinen luuytimen soluille aiheuttaen anemiaa.[2]

Käänteiskopioijaentsyymeitä käytetään myös hyödyksi geenitekniikassa. Ne mahdollistavat mRNA:lle komplementaarisen DNA:n eli cDNAn syntetisoimisen.[2]

DNA:n sekvensointi
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Perinnöllisyystiede
Keskeisiä käsitteitä
Kromosomi
DNA
RNA
Genomi
Perinnöllisyys
Mutaatio
Perinnöllinen muuntelu
Nukleotidi
Historia ja aiheet
Johdatus
Historia
Evoluutio (molekyylievoluutio)
Populaatiogenetiikka
Mendelin perinnöllisyyssäännöt
Kvantitatiivinen genetiikka
Molekyyligenetiikka
Tutkimus
DNA:n sekvensointi
Geenitekniikka
Genomiikka
Perinnöllisyyslääketiede
n · k · m


Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta
DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidien tarkka järjestys DNA-molekyylissä.[1] Se sisältää kaikki menetelmät tai tekniikat, joita käytetään neljän eri emäksen, adeniiniin, guaniini, sytosiini ja tymiini (A, G, C,T) järjestyksen muodostaman geneettisen koodin selvittämisessä. Nopeiden sekvensointimenetelmien kehittyminen on kiihdyttänyt biologian ja lääketieteen kehitystä.

DNA:n ymmärtämisestä on tullut erottamaton osa biologian tutkimukselle samoin kuin useilla sovellusalueilla kuten diagnostiikka, biotekniikka, rikostutkimus ja systematiikka. Nykyaikaisen DNA-sekvensoinnin suuri nopeus on mahdollistanut koko DNA-järjestyksen ja genomin selvittämisen lukuisilta eliömuodoilta ja -lajeilta mukaan lukien ihmisen genomi.

Ensimmäiset DNA-järjestykset pystyttiin selvittämään 1970-luvun alussa kromatografialla. Myöhemmät fluoresenssiin perustuvia automatiosoituja analysointimenetelmiä käyttävät DNA-sekvensserit ovat tehneet DNA:n selvittämisestä nopeampaa ja helpompaa.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 28, 2022, 10:46:21

^
Rokotuksia saamattomat kansat ovat pärjänneet tilastoissa paremmin, kuin rokotetut hyvinvoivat yhteiskunnat.

Alun jälkeen viruksen vaarallisuus on pudonnut jyrkästi, eikä rokotukset missään vaiheessa torjunut tartuntoja- tartuntoja hidasti vain eristäminen jota suomessakin tehtiin "tehokkaasti.

Itseasiassa tartunnat nousivat jyrkästi suomessa rokotusten edetessä. Rokotusmäärien kasvaessa kasvoivat myös tartuntamäärät samaa tahtia kuten tilastoista nähdään.

Jos jotain hyötyä rokotuksista on niin se olisi silloin vain vakavampien taudin muotojen väheneminen- mutta ne vähenevät muutenkin viruksen mutaatioiden mukana. Nykyiset mutaatiot eivät aiheuta samanlaisia oireita.
^Toistettua totaalista roskaa, tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, joka tässä ketjussakin on käsitelty.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - syyskuu 28, 2022, 10:59:21
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 28, 2022, 10:46:21

^
Rokotuksia saamattomat kansat ovat pärjänneet tilastoissa paremmin, kuin rokotetut hyvinvoivat yhteiskunnat.

Alun jälkeen viruksen vaarallisuus on pudonnut jyrkästi, eikä rokotukset missään vaiheessa torjunut tartuntoja- tartuntoja hidasti vain eristäminen jota suomessakin tehtiin "tehokkaasti.

Itseasiassa tartunnat nousivat jyrkästi suomessa rokotusten edetessä. Rokotusmäärien kasvaessa kasvoivat myös tartuntamäärät samaa tahtia kuten tilastoista nähdään.

Jos jotain hyötyä rokotuksista on niin se olisi silloin vain vakavampien taudin muotojen väheneminen- mutta ne vähenevät muutenkin viruksen mutaatioiden mukana. Nykyiset mutaatiot eivät aiheuta samanlaisia oireita.
^Toistettua totaalista roskaa, tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, joka tässä ketjussakin on käsitelty.

Niinpä tietysti kuten jaska muistaa sanoa, -mutta paikkansa pitävää- katso vaikka tilastoista..

Jaska

#6612
Afrikan koronavirustautitilanteesta - sitähän Karikko hyväksi vähänrokotetuksi esikuvaksi tarjosi - löytyy helposti kirjoituksia. Tässä yksi. Alhainen keski-ikä (20 vuotta). Alhainen rokotusaste. Alhainen tartuntojen kirjausaste. Alhaiset tartuntaluvut.
Koronaepidemia on saanut omikronin muodossa afrikanterveiset. Suomessa erityisen tappavat, omikronin piikissä on kolme neljäsosaa Suomen koronakuolemista.

Karikko

^
Vertaa suomen rokotustilastoa ja tartuntoja vaikka viime vuoden kesästä- syksystä jolloin alkoi rokotuskattavuus lähennellä 80 prosenttia.

Huomioida voi myös (jos kykenee) se miten eristämistoimet olivat päällä Ja miten niiden päättäminen vaikutti, vaikuttaa sekä se testausmäärien vähentäminen, mutta ehkä sen kaiken huomioiminen vaatii liikaa.

Nyt  on tiedotusta menossa.

>>>

-Kuormitus on valitettavasti noussut. Kun tartuntojen ilmaantuvyys lisääntyy, myös vakavia tapauksia on enemmän. Lisäksi on laitostartuntoja, jotka voivat valitettavasti johtaa myös kuolemantapausten nousuun pienellä viipeellä, Puumalainen kertoo.

Syyskuun 27. päivä Puumalaisen mukaan sairaalahoidossa oli 749 potilasta. Heistä 340 oli hoidossa koronan vuoksi ja 289 koronan kanssa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009101126.html


Jaska

#6614
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 29, 2022, 11:07:46
^
Vertaa suomen rokotustilastoa ja tartuntoja vaikka viime vuoden kesästä- syksystä jolloin alkoi rokotuskattavuus lähennellä 80 prosenttia.
Niin, tällaista tarkoitan tietämättömyydellä ja ymmärtämättömyydellä. Vertaapa sitä, millaisia virusvariantteja oli liikkeellä.  Kun koronarokotukset Suomessa aloitettiin koronatartunnat laskivat, kunnes deltavariantti (ensimmäisessä liitteessä vihreä) vaihtui valtavariuantiksi kesäkuun lopussa 2021 ja tartunnat kääntyivät nousuun ja nousu kiihtyi huikeasti kun omikron (liitteessä keltaisesta alkaen) lisäsi osuutensa joulukuussa valtavariantiksi. Mikä/kuka mielestäsi rankaisi Suomea delta- ja omikronvarianteilla rokotusten antamisesta?

Rokotteiden hyöty katsotaan siitä, kuinka suuri osa rokottamattomia ja kuinka suuri osa rokotettuja saa tartunnan, joutuu sairaalaan, tehoille  ja kuolee. Ei ole mitään epäselvää rokotteiden suuresta hyödystä tartuntojen ja taudin aiheuttamien haittojen vähentäjänä.

Toisessa liitteessä on kartalla rekisteröityjen tartuntojen kumulatiivinen määrä miljoonaa asukasta kohden eli mäkyy missä korona on jyllännyt.

Kolmannessa liitteessä on kartalla täyden rokotuksen saaneiden (siis esim, Pfizerillä kaksi rokoteannosta) osuus väestöstä.

Neljännessä liitteessä on päivittäinen vahvistettujen tartuntojen määrä Suomessa (ja maailmassa) miljoonaa asukasts kohden. Viimeinen laakso ja huippu on THL:n kesälomasta, jonka aikana tapauksia ei raportoitu.

Viidennessä liitteessä on Suomen ja maailman päivittäin annettujen rokoteannosten osuus väestöstä eli miten aktiivisesti milloimkin on rokotettu.