Koronavirus

[MrKAT]

Varmaan hirveän vaikea kysymys ja rohkeutta vaatii vastata mutta :
Mitä Toopen ja Karikon mielestä TIEDE sanoo koronarokotteiden hyödyllisyydestä?

Ne ovat tehottomia, kuten vuotuiset influenssarokotteet.
Suosin tiettyjä rokotteita, noita en.

En minä nyt kysynyt sinun ja Karikon mielipidettä koronarokotteista vaan TIETEEN käsitystä. Mitä mielestäsi tiede sanoo? Vai etkö tiedä mitä tiede sanoo?

[Jaska]

Influenssa on Covid-19 tautia lievempi sairaus joka aiheuttaa maailmassa yli puoli muiljoonaa kuolemaa vuodessa. Rokottamistarve painottuu kuten koronavirustaudissakin pitkäaikaissairauksien potijoihin ja vanhuksiin, jotka taudissa eniten saavat vakavia haittoja. Rokotuksen hyödyt ovat sanlaiset kuin koronavirustaudissa
- tartuntojen ehkäiseminen riippuu siitä miten hyvin ennakoidut virustyypit (3-4 tyyppiä rokotteessa) vastaavat kausi-influenssassa esiintyviä tyyppeja. Yleensä tartunnanestotehokkuus on 50% luokkaa eli parempi kuin koronarokotuksissa nykyisellään
- taudin vaikeuden helpottaminen on merkityksellinen erityisesti vakavien oireiden torjunnassa
- edellinen ilmenee suoraan sairaalahoidon ja lääkärikäyntien määrän tarpeessa
  vuoden 2021 tutkimuksessa influenssarokotuklsn saaneilla oli 27% pienempi ilmantuvuus tehohoidon tarpeessa ja 31% pienempi ilmaantuvuus kuolla.
  2017 rutkimuksessa influenssarokotus vähensi influenssaan liittyvää sailaahoidon tarvetta 40%
- influenssarokotus on työkalu suojaamaan tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavia sekä raskaana olevia.

Väitteet rokotteiden tehottomuudesta ilman näyttöä, kun tehosta on näyttö, leimaavat perustelemattomien väitteiden esittäjät yksinkertaisesti hyödyttömiksi valehtelijoiksi. Selittelyt ovat olleet sitä tasoa, että rokotukset eivät hävittäneet sairautta, niin että antaa tautien esteettä riehua.

[ROOSTER]

*Miksei käytetä sanaa "rasvavia" kun se rasva on se kasautuva ongelma eikä lihakset?

Lihavia on parempi kuin rasvavia ehkä siksi, että hyvin täyteläinen muoto ei välttämättä ole rasvaa vaan nestettä, vettä. Esim. jotkut lääkkeet aiheuttavat hirmuista turvotusta.

Nesteenpoistolla ihminen saattaa pudottaa painoaan useita kiloja viikossa, rasvanpoltolla ei se ole mahdollista. Olen tehnyt testiajoa yli 500päivää ja saanut häviämään painoa muutaman kilon. Tulos on ehkä jonkun mielestä huono, mutta en ole hävittänyt lihaksiani, enkä kärsinyt nälkää. Siinä mielessä voi olla tyytyväinen.

Painijatyyppinen kisapainonpudotus viiden tunnin saunomisella ei anna pysyviä tuloksia mutta hetkellisesti ehkä juu.

[Karikko]

Varmaan hirveän vaikea kysymys ja rohkeutta vaatii vastata mutta :
Mitä Toopen ja Karikon mielestä TIEDE sanoo koronarokotteiden hyödyllisyydestä?

Ne ovat tehottomia, kuten vuotuiset influenssarokotteet.
Suosin tiettyjä rokotteita, noita en.

En minä nyt kysynyt sinun ja Karikon mielipidettä koronarokotteista vaan TIETEEN käsitystä. Mitä mielestäsi tiede sanoo? Vai etkö tiedä mitä tiede sanoo?

Tieteellä ei ole käsityksiä- käsitykset kuuluvat ihmisten mielipidemaailmaan.


Tiede "käsitykset ovat jonkun tutkimuksen tai jopa kaupallisen tarkoitusperien tulosta.

Lääkefirmojen tavoite on tuottaa voittoa, ei varsinaisesta asiakkaiden parantaminen.

Vasta-aineet toimivat verenkierrossa tuhoten viruksia, jos ovat oikeita siihen tarkoitukseen sopivia- koronarokotus ei tuota niitä oikeita vasta-aineita.
Systeemi on hyvin tarkka.

Taudin kehitys maailmalla on myös selkeä vasta tartuntojen kautta on saatu jonkinasteista immuniteettia aikaan. Rokotuksilla ei sitä ole tullut.

>

Tutkijoiden mukaan lähtti-rna-rokotteet, kuten Pfizer ja Moderna, toimittavat perimäaineksen solulimaan, mutta AstraZeneca ja Johnson&Johnson solun keskiosaan, tumaan.

Ja juuri tässä on asian ydin, Business Insider kirjoittaa: vaikka viruksen harmiton osa tuotetaan tumassa, osa piikkiproteiinista voi hajota, jolloin syntyy mutatoituneita proteiineja, jotka eivät pysty kiinnittymään solukalvoon. Sen sijaan mutanttiproteiinit erittyvät solujen mukana kehoon ja matkustavat eri puolille. Verisuonten seinämät reagoivat näihin proteiineihin, mikä laukaisee veritulpan, tutkijat uskovat.

Ihmisen monet puolustusmekanismit ovat valppaina kaiken varalta, joskus jopa liian valppaina..Wiki-

Histamiinin vapautuminen elimistössä liitetään usein allergisiin reaktioihin, sillä se aiheuttaa tulehdusreaktion ja sileän lihaskudoksen supistumia. Päämääräisesti histamiinia vapautuu immuunijärjestelmän syöttösolusta, kun antigeeni sitoutuu sen pinnalla olevaan lgE-vasta-aineeseen.

Hankittu vastustuskyky perustuu B-solujen tuottamiin vasta-aineisiin ja T-soluihin, joita on kahdentyyppisiä: tappaja-T-soluja ja auttaja-T-soluja. B- ja T-solut ovat imusoluiksi eli lymfosyyteiksi kutsuttuja erikoistuneita valkosoluja. Litra terveen ihmisen verta sisältää noin 3,4–8,2 miljardia valkosolua[19].

Lymfosyyteillä on kyky tunnistaa elimistöön kulkeutuneita vieraita rakenteita antigeenireseptorinsa avulla. B-solut tuottavat aktivoiduttuaan vasta-aineita eli immunoglobuliineja. T-lymfosyytit vastaavat soluvälitteisestä immuniteetista.[15]

B-soluihin perustuvaa puolustusjärjestelmää kutsutaan vasta-ainevälitteiseksi eli humoraaliseksi vastustuskyvyksi ja T-soluihin perustuvaa järjestelmää soluvälitteiseksi vastustuskyvyksi[16].

[Karikko]

Influenssa on Covid-19 tautia lievempi sairaus joka aiheuttaa maailmassa yli puoli muiljoonaa kuolemaa vuodessa. Rokottamistarve painottuu kuten koronavirustaudissakin pitkäaikaissairauksien potijoihin ja vanhuksiin, jotka taudissa eniten saavat vakavia haittoja. Rokotuksen hyödyt ovat sanlaiset kuin koronavirustaudissa
- tartuntojen ehkäiseminen riippuu siitä miten hyvin ennakoidut virustyypit (3-4 tyyppiä rokotteessa) vastaavat kausi-influenssassa esiintyviä tyyppeja. Yleensä tartunnanestotehokkuus on 50% luokkaa eli parempi kuin koronarokotuksissa nykyisellään
- taudin vaikeuden helpottaminen on merkityksellinen erityisesti vakavien oireiden torjunnassa
- edellinen ilmenee suoraan sairaalahoidon ja lääkärikäyntien määrän tarpeessa
  vuoden 2021 tutkimuksessa influenssarokotuklsn saaneilla oli 27% pienempi ilmantuvuus tehohoidon tarpeessa ja 31% pienempi ilmaantuvuus kuolla.
  2017 rutkimuksessa influenssarokotus vähensi influenssaan liittyvää sailaahoidon tarvetta 40%infektiolla
- influenssarojkotus on työkalu suojaamaan tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavia sekä raskaana olevia.

Väitteet rokotteiden tehottomuudesta ilman näyttöä, kun tehosta on näyttö, leimaavat perustelemattomien väitteiden esittäjät yksinkertaisesti hyödyttömiksi valehtelijoiksi. Selittelyt ovat olleet sitä tasoa, että rokotukset eivät hävittäneet sairautta, niin että antaa tautien esteettä riehua.

Tilastot ovat tarkoitushakuisia ja niissä jätetään usein huomioimatta monia tekijöitä, kun tilaajan mieleinen tulos halutaan saada aikaan.

Jokuhan (lääkefirmat tai niihin läheisessä suhteessa olevat tahot) aina noissa on maksajana- ei niitä kukaan huvikseen tee.

>>

luonnollinen) immuniteetti (innate immunity), joksi kutsutaan kaikkia niitä mekanismeja, jotka huolehtivat mikrobien torjunnasta ja kehon "puhtaanapidosta" ilman, että siihen tarvittaisiin geenien uudelleenjärjestelyjä. Ulkopuolelle jää näin ollen T- ja B-soluvälitteinen spesifinen (adaptiivinen) immuniteetti, jonka piirteitä ovat kohderakenteiden tarkka tunnistuskyky ja immunologinen muisti.

B-soluihin perustuvaa puolustusjärjestelmää kutsutaan vasta-ainevälitteiseksi eli humoraaliseksi vastustuskyvyksi ja T-soluihin perustuvaa järjestelmää soluvälitteiseksi vastustuskyvyksi[16].

[Karikko]

Tämän hetken korona  tilanne taitaa olla melko vakiintunut ja kesän edetessä korona ehkä vähenee, mutta talvella saattaa olla taas nousua.

Järvinenkin edelleen puolustelee koronarokotuksia. mutta edelleenkään kukaan ei osaa kertoa miten se rokote tehoaa "pelkästään vakaviin infektioihin. Ilmeisesti sellaista mekanismia ei taida löytyä.

Osaisiko jaska kertoa miten koronarokkotteet tehoavat taudin vakavaan muotoon, mutta ei estä tartuntoja ja tautia.


>>>

Järvisen mukaan tartuntojen määrä näyttää olleen johdonmukaisesti laskussa viimeisen 3–4:n viikon ajan koko massa.

Myös sairaaloissa potilasmäärät ovat olleet laskussa ja vaikeasti koronan takia sairastuneita on hyvin vähän. Koronavirusta löydetään Järvisen mukaan enemmän kuin muita hengitystieinfektioita sen aktiivisen testaamisen vuoksi.

Koronan takia sairaanhoidon piiriin hakeutuvista suurin osa onkin joko iäkkäitä, pitkään tupakoineita, jotka kärsivät keuhkoahtaumasta tai immuunipuutteesta kärsiviä.

– Lisäksi tietenkin rokottautumattomat ovat selkeä ryhmä, joka saattaa tarvita lisähappea. Mutta hyvin harva koronapotilas tarvitsee enää lisähappea ja sairaalasta katsottuna taudin kuva on muuttunut merkittävästi, Järvinen avaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009644494.html

Emme näe, miksi edes hoitohenkilökunnalta edellytettäisiin testaamista. Pääasia on, että välttää oireellisena ihmiskontakteja. Jos tosin on riskiryhmäläinen niin tieto siitä, että on altistunut, voi olla hyödyllinen, sillä meillä on tietenkin olemassa myös lääkehoitoja.

Ne, jotka ovat itselleen suositellut rokotteet ottaneet, ovat hyvin suojassa. Tietenkin riskiryhmäläiset ovat se hauraampi ryhmä, joihin voi vielä iskeä. Valtaosa tämän uskoo, mutta joillain saattaa olla vielä pelko voimakkaana, Järvinen summaa



Immuunijärjestelmä

Neutrofiili
Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta[1]. Se pyrkii tunnistamaan ja tuhoamaan myös elimistöön kulkeutuneet vierasaineet[2].

Immuunijärjestelmän toimintaa ei tunneta vielä täysin. Erään teorian mukaan nimenomaan patogeenien aiheuttamat kudosvauriot johtaisivat immuunijärjestelmän heräämiseen. Immuunijärjestelmän toiminnan sivutuotteena saattaa lisäksi syntyä lisäksi yhtä paljon kudosvaurioita kuin patogeenit ehtivät aiheuttaa. Kudosvauriot saattavat johtaa jopa siihen, että muutoin vaarattomat normaaliflooran mikrobit tunkeutuvat soluihin ja alkavat vaurioittaa niitä.[3]

Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet (ns. Peyerin levyt), kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn (engl. innate immunity) ja hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn (engl. adaptive immunity).

Suurin osa immuunijärjestelmän soluista syntyy ja kypsyy luuytimessä[4]. Immuunipuolustukseen erikoistuneet solut tuottavat verenkiertoon vasta-aineita, jotka auttavat tekemään elimistöön tunkeutuneet haitta-aineet ja eliöt vaarattomiksi[5] kiinnittymällä niiden pintaan[6].

Verenkierron kuljettamat imusolut eli lymfosyytit osallistuvat immuunipuolustukseen tuhoamalla tunkeilijoita[5].

Myös LDL-kolesteroli osallistuu immuunijärjestelmän toimintaan inaktivoimalla mikrobeja ja niiden erittämiä haitta-aineita[7]. Suolistomikrobit puolestaan totuttavat elimistöä muihin mikrobeihin ja tehostavat puolustusjärjestelmän toimintaa. Niiden avulla elimistömme oppii erottamaan ystävälliset mikrobit taudinaiheuttajista, ja mikrobiston muodostama tiheikkö estää taudinaiheuttajia asettumaan aloilleen.[8]

Kolmas immuunipuolustuksen toimintatapa liittyy ravintoaineisiin, minkä vuoksi sitä kutsutaan ravinnepuolustukseksi (engl. nutritional immunity). Ravinnepuolustus taistelee taudinaiheuttajia vastaan estämällä niitä saamasta elintärkeitä siirtymämetalli-ioneja kuten rautaa, sinkkiä tai mangaania. Esimerkiksi paikallisesti kohonneet sinkkipitoisuudet parantavat makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella nenänielun limakalvojen pneumokokkeja vastaan. Myös sinkin kuljettaminen solujen sisään saattaa parantaa makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella bakteereja vastaan.[9]

Maalla asuvilla on havaittu olevan taajamissa asuvia terveempi immuunipuolustus. Maaperästä ihoon, hengitysteihin ja suolistoon siirtyneet saprofyyttimikrobit stimuloivat ihmisen immuunijärjestelmää[10].

Naisilla on miehiä vahvempi synnynnäinen ja hankittu immuunivaste. Heillä on tästä johtuen 80 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua autoimmuunisairauteen, ja miehillä taas on lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuolla pahalaatuiseen syöpään.[11]

Immuunijärjestelmän toiminta heikkenee heikkenee ihmisen vanhetessa[12].

Termi "immuuni" on peräisin latinan kielen adjektiivista immunis eli 'vapaa jostakin'.

>
Kun hankittu puolustusjärjestelmä kohtaa uuden antigeenin eli vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseiseen rakenteeseen erikoistuneita muistisoluja. Jos sama taudinaiheuttaja hyökkää uudestaan elimistön kimppuun, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat sen aiempaa nopeammin. Tätä kutsutaan immunologiseksi muistiksi. Jokaiselle ihmiselle ja eläimelle näin muodostuu elämän myötä yksilöllinen puolustusjärjestelmä.[16]

Ykkös- ja kakkostyypin immuunivaste
Ykköstyypin immuunivaste suojaa useimmilta taudinaiheuttajilta lukuun ottamatta suuria eukarioottisia taudinaiheuttajia[20] kuten ihon alla ja limakalvoilla elävät loiset, joita vastaan kakkostyypin immuunipuolustus on kehittynyt taistelemaan[21]. Ykköstyypin t-auttajasolut (th1-solut) stimuloivat ykköstyypin immuunivastetta erittämällä interleukiini kakkosta, gammainterferonia ja lymfotoksiini alfaa. Kakkostyypin auttajasolut (th2-solut) stimuloivat kakkostyypin immuunivastetta erittämällä interleukiini nelosta, viitosta, yhdeksää, kymppiä ja kolmeatoista. [20]

Vakava-asteinen systeeminen stressi, immuunipuutos tai liian suurelle mikrobimäärälle altistuminen siirtää immuunijärjestelmän normaalista ykköstyypin vasteesta kohti soluvälitteistä tulehdusta stimuloivaa kakkostyypin vastetta[22]. Antimikrobinen kemoterapia ja sytokiinihoito auttavat tällöin elimistöä sammuttamaan soluvälitteisen tulehduksen[22]

Neutrofiilit
Neutrofiili on immuunipuolustuksen yleisin valkosolutyyppi. Neutrofiilit voivat liikkua vapaasti kehon eri kudoksiin. Niiden päätehtävänä on reagoida akuuttiin kudosvaurioon tulehdusvasteella. Neutrofiilien tuottama tulehdusvaste tarkoittaa sitä, että ne tuhoavat kehoon tunkeutuneet mikrobit sekä vaurioituneen kudoksen syömälläselvennä ne.[13]

Neutrofiilien epänormaalin pieni määrä veressä eli neutropenia altistaa bakteeri-infektioille kuten korva-, poskiontelo- ja ientulehdukselle tai paiseille sekä keuhkokuumeelle taikka johtuu niistä. Neutropenia voi johtua myös liian rankasta urheilusta, korkeasta stressitasosta ja tupakoinnista, tiettyjen lääkkeiden käytöstä, eräistä virustaudeista, kemoterapiasta, sädehoidosta, verisairauksista kuten leukemiasta, vaikeasta aplastisesta anemiasta, luuytimeen vaikuttavista sairauksista taikka Fanconin anemian ja Shwachman-Diamondin oireyhtymän kaltaisista perinnöllisistä sairauksista. Neutrofiilien (B-Neut) viitearvo on aikuisilla 1,5–6,7 × E9/l. Neutrofiilien suhteellinen osuus kaikista leukosyyteista on aikuisilla normaalisti 40–80 prosenttia.[13]




immuunijärjestelmä saattaa tuottaa myös autoimmuunireaktioita aiheuttavia autovasta-aineita, jotka häiritsevät immuunipuolustusta kiinnittymällä virusten ja bakteerien sijaan immuunipuolustuksen tuottamiin välittäjä-aineisiin kuten interferoneihin sekä elimistön omien solujen pinnalle. Autovasta-aineet saattavat aiheuttaa myös suoria kudosvaurioita ja estää B-lymfosyyttejä tuottamasta oikeita vasta-aineita. Autovasta-aineet saattavat selittää esimerkiksi sen, miksi borrelioosin sairastaneille saattaa esiintyä jälkioireita, vaikka borreliabakteeri on jo häädetty elimistöstä. Osa tunnetuista autovasta-aineista näyttää altistavan myös korona-viruksen aiheuttamalle vakavalle tautimuodolle.[6]

Erään teorian mukaan esimerkiksi haavainen paksusuolen tulehdus saattaisi johtua siitä, että immuunijärjestelmä ylireagoi harmittomiin normaaliflooran mikrobeihin, koska se ei kykene erottamaan niitä patogeeneistä[3].

Myös immuunipuutokset lisäävät eräiden autoimmuunisairauksien riskiä. Esimerkiksi veren tavallista alhaisempi immunoglobuliini G:n pitoisuus lisää riskiä sairastua nivelreumaan[25].

Immuunijärjestelmää heikentäviä tekijöitä
Ikääntyminen heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. Esimerkiksi vesirokon aiheuttava varicella zoster -virus jää loppuelämäksi selkäytimen hermosolmukkeisiin uudelleenaktivoituen usein vanhemmalla iällä vyöruusuksi.[26][27]

Myös sairaudet kuten syöpä tai HIV sekä jotkin lääkeaineet kuten glukokortikoidit ja solunsalpaajat immuunijärjestelmän toimintaa[26].

Liikunnan liian vähäinen määrä sekä myös määrältään tai kuormitukseltaan liiallinen fyysinen aktiivisuus heikentävät immuunipuolustusta. Liian raskaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu esimerkiksi vähentävän imusolujen eli lymfosyyttien määrää sekä aiheuttavan niiden toimintahäiriön, pienentävän T-solujen suhdetta ja vähentävän syljessä esiintyvän immunoglobuliini A:n määrää.[28]

Psykososiaalinen stressi vähentää syöpäpotilailla merkittävästi t-soluihin kuuluvien sytotoksisten luonnollisten tappajasolujen määrää[29]. Tämä saattaa liittyä siihen, että rentoutumisen ja levon aikana toimiva parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[30].

Aliravitsemus tai puutteellinen ruokavalio heikentävät etenkin ikääntyneiden ihmisten immuunipuolustusta[31]. Glymfaattisen järjestelmän aivoista huuhtomia kuona-aineita poistavat aivokalvon imusuonet alkavat myös toimia heikommin ihmisen vanhetessa[32].

Luontaistaloudessa elävän Bolivian tsimaniväestön immuunijärjestelmän on havaittu vanhenevan nopeammin kuin länsimaiden asukkailla. Yli puolella tsimaneista on korkeat elimistön tulehdusarvot, mitä kuvastaa esimerkiksi CRP-arvo yli 30 mg/l. Korkeasta lapsikuolleisuudesta selvinneet tsimanit kuolevatkin tyypillisesti 70-vuotiaana johonkin tulehdustautiin. Tämä saattaa liittyä heidän vähärasvaiseen ruokavalioonsa, joka sisältää 72-prosenttisesti kuitupitoisia kasveja ja hedelmiä muun ravinnon koostuessa kalasta ja lihasta. Syynä saattaa olla myös se, että tsimaanit tekevät joka päivä 4–7 tuntia työtä, josta suuri osa on ruumiillista, tai se, että suurimmalla osalla on suolistoloisia, joista ainakin osan tiedetään heikentävän immuunijärjestelmää.[33][34] Tartuntataudit olivat 1800-luvulla yleisin kuolinsyy myös Suomessa[35], jolloin elintavat muistuttivat jonkin verran tsimaanien nykyisiä elintapoja esimerkiksi ruokavalion ja loisten esiintymisen suhteen.[36]

[Jaska]

Koronarokotteiden vaikean ytautimuodon torjunta perustuu rokotteilla saatuun soluvälitteiseen immuniteettiin.
"Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla." [Tässä ketjussa 31. elokuuta 2022]
Perusasiat löytyvt THL:n sivuilta. Linkkejä asiaan ovat eri henkilöt (minäkin) antaneet tässä ketjussa.

Menetin viimeisenkin viimeisenkin luottamuksen Karikon ymmärrykseen kun kän kirjoitti "Soluvälitteistä immuniteettia ei saa koronarokotteista."  [Tässä ketjussa 14. toukokuuta 2023]. Näyttää sille, että Karikolla olisi omaan tarpeeseensansa liittyvä motivaatio yrittää ymmärtää immuniteettia.

[Karikko]

^
Jaska taitaa luulla saavansa immuniteettia pelkällä uskolla.

Koronarokotteille saa kyllä vasta-aineita aikaan. Valitettavasti ne eivät tunnista infektion eli oikean viruksen muotoja ja ovat siis turhia vasta-aineita.

Soluvälitteistä immuniteettia ei rokotteilla tule.. Se on täysin selvää.

Lymfosyyteillä on kyky tunnistaa elimistöön kulkeutuneita vieraita rakenteita antigeenireseptorinsa avulla. B-solut tuottavat aktivoiduttuaan vasta-aineita eli immunoglobuliineja. T-lymfosyytit vastaavat soluvälitteisestä immuniteetista.[15]

>>

Kaikenlaisia "estoaineita" ihmisille kyllä kaupataan, kun he ovat alttiita niiden tuomaan "näennäiseen turvaan.


Statiineja käyttää yli 900 000 suomalaista, ehkä viidelle prosentille on siitä hyötyä, muille todennäköisesti haittaa.
Dementialääkkeitä käyttää yli 90 000 suomalaista plus hoitolaitoksissa olevat ja ne korkeitaan lievittävät hieman oireita.
Varmaan monia muitakin lääkkeitä ihmiset käyttävät "varmuuden vuoksi"  Samoin myös kaikenlaisia "luontaistuotteita" joista suurin osa on täysin turhia ja huijausta..

[Karikko]

Immuunipuolustus on myös yksilöllistä eikä se ole samanlainen jokaisella ihmisellä. Geeniperimäkin vaikuttaa.

>>

immuunijärjestelmä saattaa tuottaa myös autoimmuunireaktioita aiheuttavia autovasta-aineita, jotka häiritsevät immuunipuolustusta kiinnittymällä virusten ja bakteerien sijaan immuunipuolustuksen tuottamiin välittäjä-aineisiin kuten interferoneihin sekä elimistön omien solujen pinnalle. Autovasta-aineet saattavat aiheuttaa myös suoria kudosvaurioita ja estää B-lymfosyyttejä tuottamasta oikeita vasta-aineita. Autovasta-aineet saattavat selittää esimerkiksi sen, miksi borrelioosin sairastaneille saattaa esiintyä jälkioireita, vaikka borreliabakteeri on jo häädetty elimistöstä. Osa tunnetuista autovasta-aineista näyttää altistavan myös korona-viruksen aiheuttamalle vakavalle tautimuodolle.

[Karikko]

Suomenhevoset ovat myös sairastuneet koronavirukseen, mutta lämminverisillä ei kait ole todettu- lieneekö niidenkin geeneissä syy siihen.



>>

LAAKSONEN kertoo, että Novan Varjolilja selvisi jalkavammastaan hyvin. Uudet takaiskut vaanivat kuitenkin nurkan takana.

– Kun tamma oli jo ilmoitettu viime syksynä starttiin, se sairastui koronaan.

– Lääkärien mukaan korona levisi myös hevosissa, mutta lähinnä vain suomenhevosissa. Meidänkin tallissamme lämminveriset säästyivät taudilta.

Laaksosen mukaan korona kirpaisi monia muita hevosia pahemmin Novan Varjoliljaa.

– Tauti oli tammalla pahana. Sen maha oli aivan kurapaskalla kolme viikkoa. Sen jälkeen meni oma aikansa ennen kuin hevosen veriarvot paranivat

https://www.is.fi/ravit/art-2000009650702.html

[Jaska]

"Terveille työikäisille kolme rokoteannosta antaa noin 90 prosentin suojan vakavaa koronatautia vastaan pitkäksi aikaa. Tämä tarkoittaa, että kolme rokoteannosta estää työikäisillä noin 90 prosenttia vakavista tautitapauksista." [THL]

Tuota kirjoitettaessa pitkää aikaa oli kertynyt Suomessa seuratuksi yli vuoden. THL esittää sivuillaan runsaan määrän rokotusten tehon tutkimustuloksia. Ainuttakaan tulosta, että koronarokotuksista ei ole hyötyä, en ole nähnyt. Edes yksilötasolla ei henkilötason immuniteettia pystytä lboratoriokokein selvittämään. Mielestäni tämä pätee myös rokotuksiin niin, että rokotuksista voidaan mitata vain millainen tehon keskiarvo ja jakauma on suuressa joukossa.

[Jaska]

Sairastettu koronatauti tuotti noin 65 %:n suojan omikron tartuntaa vastaan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, mutta suoja tartuntaa vastaan laski noin 25 %:iin 12 kuukauden jälkeen. Suoja vaikeaa ja/tai sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan oli noin 75–80 % 12 kuukauden ajan sairastetusta koronataudista ja merkittävää suojan heikentymistä ei havaittu 15 kuukauden seurannan aikana.

Hybridi-immuniteetti kahden ja kolmen rokotuksen jälkeen ei oleellisesti eronneet toisistansa. Suoja oli
omikron tartuntaa vastaan noin 70 % ensimmäisten kolmen kuukauden aikana
rokotuksesta/sairastetusta koronataudista (siis edellisestä immuniteetin tehostuksesta). Suoja tartuntaa
vastaan heikkeni noin 40 %:iin 12 kuukauden jälkeen rokotuksesta/sairastetusta koronataudista. Vaikeaa
tai sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan suoja oli erinomainen > 95 % 12 kuukauden ajan
rokotuksesta/sairastetusta koronataudista ja suojan heikentymistä ei todettu seurannan aikana.

[THL lokakuu 2022]

[MrKAT]

Sairastettu koronatauti tuotti noin 65 %:n suojan omikron tartuntaa vastaan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, mutta suoja tartuntaa vastaan laski noin 25 %:iin 12 kuukauden jälkeen. Suoja vaikeaa ja/tai sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan oli noin 75–80 % 12 kuukauden ajan sairastetusta koronataudista ja merkittävää suojan heikentymistä ei havaittu 15 kuukauden seurannan aikana.

Hybridi-immuniteetti kahden ja kolmen rokotuksen jälkeen ei oleellisesti eronneet toisistansa. Suoja oli
omikron tartuntaa vastaan noin 70 % ensimmäisten kolmen kuukauden aikana
rokotuksesta/sairastetusta koronataudista (siis edellisestä immuniteetin tehostuksesta). Suoja tartuntaa
vastaan heikkeni noin 40 %:iin 12 kuukauden jälkeen rokotuksesta/sairastetusta koronataudista. Vaikeaa
tai sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan suoja oli erinomainen > 95 % 12 kuukauden ajan
rokotuksesta/sairastetusta koronataudista ja suojan heikentymistä ei todettu seurannan aikana.

[THL lokakuu 2022]

Näköjään pelkästään koronan sairastaneilla (rokottamattomilla) on hirmuisesti suurempi riski uuteen vakavaan koronatautiin verrattuna lisäksi rokotettuihin. Edellisillä on yli 4-kertainen riski joutua sairaalaan uudesta koronasta verrattuna rokotettuihin.

[MrKAT]

Soluvälitteistä immuniteettia ei rokotteilla tule.. Se on täysin selvää.

Se paljon mainostamasi Rämet  ja tiedejulkaisut ovat osoittaneet, että soluvälitteinen immuniteetti toimii.

Ja:
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Otsikko: Vs: Koronavirus
Kirjoitti: Karikko - 14-06-2022, 11:24:24
...
Järvinen kertoo.

Vakavalle taudille suoja pysyy pidempään, koska sairastumisessa ei ole kyse vasta-aineista elimistön puolustusjärjestelmän muiden osien toiminnasta.

Soluvälitteinen immuniteetti ja sitä myöten suoja koronan vakavaa muotoa vastaan näyttäisi tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin myös kaksi rokoteannosta saaneilla[/i]
---------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja jo vuonna 2021 tässä ketjussa oli:

Tuoreimmasta THL:n tiedotteesta:
...
Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla.
- THL 17.12.2021

(Alleviivauksen mun).

[Karikko]

Soluvälitteistä immuniteettia ei rokotteilla tule.. Se on täysin selvää.

Se paljon mainostamasi Rämet  ja tiedejulkaisut ovat osoittaneet, että soluvälitteinen immuniteetti toimii.

Ja:
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Otsikko: Vs: Koronavirus
Kirjoitti: Karikko - 14-06-2022, 11:24:24
...
Järvinen kertoo.

Vakavalle taudille suoja pysyy pidempään, koska sairastumisessa ei ole kyse vasta-aineista elimistön puolustusjärjestelmän muiden osien toiminnasta.

Soluvälitteinen immuniteetti ja sitä myöten suoja koronan vakavaa muotoa vastaan näyttäisi tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin myös kaksi rokoteannosta saaneilla[/i]
---------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja jo vuonna 2021 tässä ketjussa oli:

Tuoreimmasta THL:n tiedotteesta:
...
Soluvälitteinen immuniteetti ja siten suoja vakavaa tautia vastaan näyttäisi kuitenkin tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon perusteella säilyvän hyvin, myös kaksi rokoteannosta saaneilla.
- THL 17.12.2021

(Alleviivauksen mun).

Katsos näinhän se on soluvälitteinen immuniteetti toimii kyllä, mutta koronarokotuksilla sitä ei saa.

Soluvälitteisen immuniteetin saa infektiosta- ei korona-piikistä. Koronapiikin avulla saa tehottomia vasta-aineita.


Tuossa on vain se juju, että piikitys kuuluu nyt käypähoito suosituksiin, eikä sitä voi heti ryhtyä kertomaan, tuhlatun miljardeja euroja turhaan asiaan..

Terveydenhuolto on muutenkin hyvin "organisoitunut tuottamaan turhia lääkehoitoja käypähoitoina, kun eivät osaa muuta asiakkaalle tarjota.

Mielentiloihinkin saat "mielialalääkitystä, kunhan vain käyt pyytämässä ahdistukseesi koronan vuoksi.

Tuore tietosi näytti olevan joulukuulta 2021-