Koronavirus

[Jaska]

Suuriksi ikäluokiksi nimitetään tavallisesti 1945-1950 syntyneitä. Noina vuosina syntyi yli 95000 lasta vuodessa ja vuosina 1946-1949 syntyi yli 100 000 lasta vuodessa. Tällaista ei ole sittemminb tapahtunut vaikka väestö on kasvanut. Suurin ikäluokka nyt on kyllä 1983 synrtyneet.

Kuolleisuus (vuodessa kuolleiden osuus) lasvaa iän myötä ja nyt 72-77-vuotiaitten osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tällä on i vaikutus kokonaiskuolleisuuteen. Vanhemmilla ikäluokilla kuolleisuus on vielä korkesmpi mutta ikäluokkien koot oivat pienempiä. Kuolevat ovat yleenä yli 70-vuotuiaita ja niin ovat koronaan kuolevatkin. Ja tuossa ryhmässä ovat myös suuret ikaluokat.

Iän lisäksi kuolleisuuteen vaikuttavat isossa kuvassa koronavirustaudin kaltaiset epidemiat ja esimerkiksi hellejaksot.

Tämän vuoden kuolemnista on vielä kporkaintaan ennakkotietoja.

Koronakuolemia on tässä ketjussa ketjussa paljon käsitety epidemian mittarina. Ilman koronarokotuksia niitä olisi voinut olla Suomessa kymmenentuhannen sijasta jo satatuhatta.

[Karikko]

Iän lisäksi kuolleisuuteen vaikuttavat isossa kuvassa koronavirustaudin kaltaiset epidemiat ja esimerkiksi hellejaksot.

Tämän vuoden kuolemnista on vielä kporkaintaan ennakkotietoja.

Koronakuolemia on tässä ketjussa ketjussa paljon käsitety epidemian mittarina. Ilman koronarokotuksia niitä olisi voinut olla Suomessa kymmenentuhannen sijasta jo satatuhatta.

Vanhojen ja heikkojen kuolleisuuteen vaikuttaa monet asiat, mutta miten perustelet, tuon väitteesi, että ilman rokotuksia olisi kuollut satatuhatta suomalaista enemmän, kuin nyt on kuollut. Tai siis kymmenkertainen määrä.

Mitä ajanjaksoa väitteesi koskee, kun vuodessa on kuollut kokonaisuutena noin 60 000 :tta suomalaista. 

Tilastossa koronaan kuolleita suomalaisia on mainitsemaasi 10 000 ilmeisesti paljon vähemmän.


Missä muussa maassa jossa ei ole ollut käytössä koronarokotteita on tapahtunut tuollainen maasakuolemien määrä?

Sitä paitsi koronarokotteiden kaikkia vaikutuksia ei edelleenkään voi sulkea pois--

>>>

cience-lehden haastattelemat tutkijat toivovat, että Long vax -oireiden kanssa elävien oireet otetaan tosissaan ja että he saavat hoitoa.

Jotkut ihmiset saattavat olla erityisen herkkiä ja haavoittuvia sekä koronainfektion että rokotteen suhteen. He saattavat sairastua koronaviruksen saatuaan vakavasti, mutta he saattavat saada myös rokotteesta vakavampia oireita kuin muut.

Koronarokotteista saadut oireet ovat yleensä olleet ohimeneviä, mutta joillekin rokote on saattanut aiheuttaa Long covidia muistuttavan oireyhtymän, Long vaxin.

Kyseessä on hyvin harvinainen sairaus. Long vaxia on havaittu paljon vähemmän kuin pitkittynyttä koronaa, joka alkaa koronainfektion sairastamisella.

Long vaxin oireita ovat muun muassa hellittämätön päänsärky, epätavallinen uupumus sekä heittelehdinnät sydämen sykkeessä ja verenpaineessa. Oireita on voinut ilmetä ensi kerran tuntien, päivien tai viikkojen kuluttua rokotteen saamisesta

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/117abfe1-150b-47cb-957c-fee1565734f1

Kuten kaikilla rokotteilla myös koronarokotteilla on haittavaikutuksia, joista useimmat ovat ohimeneviä. Rokotteilla on myös harvinaisempia haittavaikutuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan mRNA-rokotteen eli Modernan Spikevaxin tai Biontech-Pfizerin Comirnatyn saaneilla on todettu enemmän sydänlihastulehdusta eli myokardiittia kuin väestössä keskimäärin. Tällaiset tapaukset ovat olleet harvinaisia, ja oireet ovat olleet valtaosassa tapauksista lieviä.

Muita mRNA-rokotteiden hyvin harvinaisia haittavaikutuksia ovat THL:n mukaan kasvohermohalvaus ja monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme), jossa iholle kehittyy maalitaulumaisia punaisia täpliä tai läiskiä.

[Jaska]

"Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kolmen koronarokotteen jälkeen suojateho omikronvariantin aiheuttamaa sairaalahoitoista tautia vastaan oli yli 65-vuotiailla 90 prosenttia. Suojateho on erinomainen, sillä juuri ikääntyneillä vakavan taudin riski on suurin.

Rokotusten ansiosta yhä pienempi osuus koronaan sairastuneista kuolee. Koronarokotteet ovat säästäneet Suomessa pelkästään vuoden 2022 aikana moninkertaisesti enemmän ihmishenkiä kuin koronavirukseen on menehtynyt."

[Karikko]

Väitteitä voi esittää, mutta todisteet vaikuttavat köykäisiltä. Miksei  maissa joissa ei ole koronarokotuksia  menehdytä jatkuvasti koronaan sen enemmän, kuin länsimaiden ja muiden rikkaiden maiden ahkerasti rokotettujen kesken.

Hieman perustietoa jaskalla- hän varmaan osaa katsoa sitä omien silmälasiensa läpi...


>>>

Spesifinen immuniteetti
Spesifinen immuniteetti jaetaan soluvälitteiseen ja humoraaliseen (liukoiseen, nesteessä olevaan) immuniteettiin. Jyvässolut eli granulosyytit ja syöjäsolut eli fagosyytit toimivat työssään eräänlaisena puhtaanapitojoukkona (ks. taulukko ). Tunkeutujan spesifisen tunnistamisen jälkeen nämä tappavat mikrobin sen lajiin katsomatta eli epäspesifisesti mikrobeja hajottavien entsyymien avulla. Tapahtuma käynnistyy siis vasta, kun elimistö on muilla tavoin tunnistanut kohteen itselleen vieraaksi. Tunnistamisessa keskeisiä ovat T-solut, B-solut ja B-solujen tuottamat vasta-aineet. Niiden toiminnalla kohde muokataan syötäväksi, fagosytoitavaksi. Kun tietty mikrobi kohdataan ensimmäisen kerran, spesifisen puolustusreaktion synty on hidas ja vie 10–14 päivää. Aiempi kokemus samasta tunkeutujasta tekee reagoinnista T- ja B-solujen muistin avulla nopeamman, jolloin puolustusreaktio käynnistyy parissa päivässä.

Spesifinen immuniteetti ja sen muisti ovat herätettävissä luonnollisen koetun infektion kautta tai rokotuksin. Tätä puolustuksen osaa kutsutaan adaptiiviseksi eli opituksi immuniteetiksi. Erityisesti virusinfektioissa tartunnan tuoma suoja antaa usein pitkäkestoisen, joskus elinikäisenkin immuniteetin kyseistä infektiota vastaan.

Rokotuksin saatava immuniteetti on heikompi, ja sen synnyttäminen ja säilyttäminen voivat vaatia useita rokotuskertoja. Joillakin rokotuksilla saadaan elinikäinen suoja, kuten muun muassa tuhkarokko-, vihurirokko- sekä hepatiitti A- ja B -rokotteilla, mutta useimmilla suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen, kuten vaikkapa useimmilla bakteeri- ja influenssarokotteilla.

Ks. myös kuva  luuytimessä syntyvistä soluista, joista monet osallistuvat puolustusjärjestelmän toimintaan.


KuvaLuuydinsoluja. Verisolut syntyvät luuytimessä monikykyisistä kantasoluista, joista välivaiheiden jälkeen muodostuu hyvin erilaisia verisoluja. Imusolut eli lymfosyytit, neutrofiilit, eosinofiilit ja monosyytit ovat erilaisiin tehtäviin erikoistuneita valkosoluja. Punasoluja syntyy ja niitä on veressä yli tuhat kertaa enemmän kuin valkosoluja.
Taulukko 2. Hankitun (opitun), spesifisen immuniteetin välittäjiä
Toimijat   Mekanismi
Soluvälitteinen immuniteetti
T-lymfosyytit (auttaja- ja tappaja-T-solut)
Tappavat mikrobeja tunnistettuaan ne elimistölle vieraiksi.
Tuottavat liukoisia aineita, jotka vaikuttavat tappoon.
Luonnolliset tappajasolut
Tappavat erityisesti viruksia ja alkueläimiä, kun tulehdusreaktio on aktivoinut solut.
Tuottavat viruksia tuhoavia interferoneja.
Granulosyytit (valkosolulaji)
Näitä on kiertävinä veressä ja ne poistavat tunkeutujamikrobeja nielemällä niitä ja tappamalla solun sisällä.
Hakeutuvat aktiivisesti tehtävää varten myös tulehduspesäkkeeseen ja tekevät paiseen (absessin), joka rajoittaa infektion leviämistä.
Tuhoavat erityisesti infektioita aiheuttavia bakteereja ja sieniä.
Syöjäsolut eli monosyytit ja makrofagit
Näitä on kiertävinä veressä imusolmukkeissa, pernassa ja maksassa.
Poistavat muiden mekanismien tunnistamia tunkeutujamikrobeja nielemällä niitä ja tappamalla solun sisällä.
Humoraalinen eli liukoinen immuniteetti
Veressä kiertävät vasta-aineet eli immunoglobuliinit G, M ja A (IgG, IgM ja IgA)
Ovat B-lymfosyyteistä kehittyneiden plasmasolujen tuottamia.
Tarttuvat mikrobin pintaan ja auttavat näin soluja tappamaan tunkeutujan.
Limakalvojen pintanesteissä olevat vasta-aineet, IgA
Tarttuvat mikrobin pintaan ja auttavat näin soluja tappamaan tunkeutujan.
Sytokiini- ja komplementtijärjestelmät
Kun kohde on ensin muilla tavoin tunnistettu, ne kiihdyttävät tulehdusreaktiota ja siten tehostavat mikrobien tappoa.
Vastustuskyvyn pettäminen ja sen seuraukset

immuniteetti joka ei johdu liukoisista vasta-aineista, vaan solujen (T-imusolujen, tappajasolujen) pinnassa olevien molekyyliryhmien välittömästä vaikutuksesta antigeeneihin; ks. T-imusolu, tappajasolu; vrt. soluvälitteinen reaktiotyyppi, humoraalinen immuniteetti

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01150



>>>>

https://www.solunetti.fi/fi/histologia/adaptiivinen_immuunivaste/2/


Humoraalisessa immuniteetissa aktivoituneet B-solut tuottavat immunoglobuliineja, jotka toimivat vasta-aineina. Vasta-aineet kiertävät veressä, josta ne voivat siirtyä muihin kudosnesteisiin sitomaan spesifisiä antigeenejä, jotka stimuloivat niiden tuotantoa. Vasta-aineiden sitoutuminen mikrobeihin estää niitä sitoutumasta isäntäsolun reseptoreihin. Vasta-aineiden sitoutuminen patogeenin pintaan toimii lisäksi merkkinä yleisen immuunipuolustuksen fagosyyteille. Humoraalinen immuunivaste aktivoituu etenkin bakteereiden tai virusten aiheuttamissa infektioissa.

Soluvälitteisessä immuunivasteessa aktivoituneet T-solut reagoivat suoraan vieraaseen antigeeniin, joka on yleensä sitoutunut antigeeniä esittelevän solun pinnalle. T-solut voivat joko tappaa infektoituneen solun tai avustaa infektoitunutta solua tai muita soluja tuhoamaan patogeenin. T-imusolujen välittämää immuunipuolustusta kutsutaan soluvälitteiseksi immuniteetiksi. Soluvälitteinen immuunivaste aktivoituu etenkin loisten, sienten ja solunsisäisten virusten aiheuttamissa infektioissa sekä syöpäsoluja ja kudossiirrännäisiä vastaan.

Adaptiiviselle eli hankitulle immuunivasteelle on ominaista immunologinen muisti, jonka toimintaan spesifinen ja pitkäaikainen suoja primäärisen immunologisen reaktion laukaisemaa patogeeniä kohtaan perustuu.

[Jaska]

^ Väitteitä  esitetään, näyttö puutrtuu.


Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %.

Epidemian alkuvaiheessa AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisee vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.
...

[Jaska]

Minkä matalan koronarokotustason ja matalan tulotason maasta sinulla on uskottavaa koronavirusttilannetietoa edes esitettäväksi? Alhaisimman koronarokotustrason Burunidi? Onko mierlestäsi vertailukelpoinen?
Kaipa köyhissä maissakin vanhar ovat suurimmassa koronavaarassa, mutta vanhoja on vähän. Kerro toki rokotteden tehokkuudesta maassa! Tässä ketjussa on monasti kerrottu miten rokotteiden teho selvitetään vertaamalla rokotettujen ja rokottamattomien koronasairastumisia.

Esimerkiksi 3% koronarokotuskattavuuden Namibiassa on koronakuolleiden määrä miljoonaa asukasta kohden yli maauilman keskitason  Korkeimman rokotuskattavuuden maissa ei ole korkeimpia koronakuolleisuuksia. 


Karikko puhui palturia kuten tavallista. Ei ollut vaivan väärti.

PS. Liitteen kartta  näyttää maailman  maat, joissa alle kolmasosa on saanut täyden koronarokotoksen (esimerkiksi klaksi mRNA-rokoteabnnosta).

[Karikko]

Jaska ei ymmärrä lukemaansa, jos väittää edelleen, että koronarokotuksesta tulee soluvälitteistä immuniteettia.

Kysyin jo monesti mistä hänen uskonsa siihen perustuu, mutta vastausta ei ole tullut.

Tietenkin hänellä on usko thl-n ihmisiin ja vakaa luottamus järjestelmän toimintaan, eikä sen vuoksi näe ilmeisiä asioita. Tilastoja voidaan tehdä miten halutaan, tai mitä niillä halutaan osoittaa, mutta todellisuutta ne eivät muuta.

Järjestelmät toimivat sitkeästi muissakin asioissa, eikä erehdyksiä myönnetä.

>>>

Spesifinen immuniteetti ja sen muisti ovat herätettävissä luonnollisen koetun infektion kautta tai rokotuksin. Tätä puolustuksen osaa kutsutaan adaptiiviseksi eli opituksi immuniteetiksi. Erityisesti virusinfektioissa tartunnan tuoma suoja antaa usein pitkäkestoisen, joskus elinikäisenkin immuniteetin kyseistä infektiota vastaan.

Rokotuksin saatava immuniteetti on heikompi, ja sen synnyttäminen ja säilyttäminen voivat vaatia useita rokotuskertoja. Joillakin rokotuksilla saadaan elinikäinen suoja, kuten muun muassa tuhkarokko-, vihurirokko- sekä hepatiitti A- ja B -rokotteilla, mutta useimmilla suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen, kuten vaikkapa useimmilla bakteeri- ja influenssarokotteilla.

[Karikko]

Laitetaan nuo vielä erikseen, on helpompi lukea jaskankin.. Tosin ei se varmaan muuta hänen uskoaan, joka on luja..


>>>

immuniteetti joka ei johdu liukoisista vasta-aineista, vaan solujen (T-imusolujen, tappajasolujen) pinnassa olevien molekyyliryhmien välittömästä vaikutuksesta antigeeneihin; ks. T-imusolu, tappajasolu; vrt. soluvälitteinen reaktiotyyppi, humoraalinen immuniteetti


Soluvälitteinen immuniteetti
T-lymfosyytit (auttaja- ja tappaja-T-solut)
Tappavat mikrobeja tunnistettuaan ne elimistölle vieraiksi.
Tuottavat liukoisia aineita, jotka vaikuttavat tappoon.
Luonnolliset tappajasolut
Tappavat erityisesti viruksia ja alkueläimiä, kun tulehdusreaktio on aktivoinut solut.
Tuottavat viruksia tuhoavia interferoneja.
Granulosyytit (valkosolulaji)
Näitä on kiertävinä veressä ja ne poistavat tunkeutujamikrobeja nielemällä niitä ja tappamalla solun sisällä.
Hakeutuvat aktiivisesti tehtävää varten myös tulehduspesäkkeeseen ja tekevät paiseen (absessin), joka rajoittaa infektion leviämistä.
Tuhoavat erityisesti infektioita aiheuttavia bakteereja ja sieniä.
Syöjäsolut eli monosyytit ja makrofagit
Näitä on kiertävinä veressä imusolmukkeissa, pernassa ja maksassa.
Poistavat muiden mekanismien tunnistamia tunkeutujamikrobeja nielemällä niitä ja tappamalla solun sisällä.


>>>

Humoraalinen eli liukoinen immuniteetti
Veressä kiertävät vasta-aineet eli immunoglobuliinit G, M ja A (IgG, IgM ja IgA)
Ovat B-lymfosyyteistä kehittyneiden plasmasolujen tuottamia.
Tarttuvat mikrobin pintaan ja auttavat näin soluja tappamaan tunkeutujan.
Limakalvojen pintanesteissä olevat vasta-aineet, IgA
Tarttuvat mikrobin pintaan ja auttavat näin soluja tappamaan tunkeutujan.
Sytokiini- ja komplementtijärjestelmät
Kun kohde on ensin muilla tavoin tunnistettu, ne kiihdyttävät tulehdusreaktiota ja siten tehostavat mikrobien tappoa.
Vastustuskyvyn pettäminen ja sen seuraukset

Noihin jälkimmäisiin rokotus voisi jonkun verran auttaa, mutta kuten jo aiemmin todettiin niin ne tuottavat vääränlaisia vasta-aineita joista ei ole hyötyä, vaan ehkä pikemminkin ainoastaan haittaa.

[MrKAT]

Jaska ei ymmärrä lukemaansa, jos väittää edelleen, että koronarokotuksesta tulee soluvälitteistä immuniteettia.

Kuka. ei. ymmärrä?
Se.   on.  m i t a t t u.  Jo. aikoja. sitten.
Rämet. sen. totesi. Kuten. olen. jo. osoittanut.

[Jaska]

https://yle.fi/a/3-12331021

Ei jaska väitä hallitsevansa immunologian toimintoja eikä siitä ole haittaa. Sen verran ollut työkseenkin tiedonhankinnan kanssa tekemisissä, että erottaa asiantuntemuksen ja paskanpuhumisen. Rokootuksissa tärkeintä on rokotustren vaikuttavuus ja se on koronarokotuksissa vakuuttava. Tietenkin on nähtävä toidellisuus ja pidettävä pyrkimykset erillään.

Eli kun ammattiasiantuntijat sanovat, että koronarokotteiden pitkään kestävä vaikean koronavirustaudin torjunta perustuu soluvälitteiseen immuniteettiin, niin tämä on tiedon valossa paras tapa kuvata asiaa. Rokotteiden vaikutusten tehotutkimusten tulokset kiistävät tekevät itsensä vain tomppeleiksi, joilta on turha odottaa mitään hyödyllistä tietoa tai näkökulmaa. Oman ymmärtämättömyyden osoittavat kannat osoittavat, että pitkiin lainauksiinsakaan tuskin kannattaa paneutua.

Ei pysty ajattelemaan, että sekavien typeryyksien esittäminen voisi edesauttaa hedelmällistä keskustelua.

[Karikko]

Jaska ei ymmärrä lukemaansa, jos väittää edelleen, että koronarokotuksesta tulee soluvälitteistä immuniteettia.

Kuka. ei. ymmärrä?
Se.   on.  m i t a t t u.  Jo. aikoja. sitten.
Rämet. sen. totesi. Kuten. olen. jo. osoittanut.

Eipä ole näkynyt todistustasi.
Rämet sanoi ettei soluvälitteistä immuniteettia tule koronarokotuksilla, vaikka rokotettaisiin 47 kertaa.


Ja missä se siten on se immuniteetti, kun virus ja tauti ei näytä siitä piittaavan vaan jatkaa eloaan välittämättä, sinun näytöstäsi tuon taivaallista.

Ei suomi ole ainoa maa jossa rokotellaan- eikä muuallakaan rokotuksista ole mitään hyötyä näköpiirissä.

[Karikko]

https://yle.fi/a/3-12331021

Ei jaska väitä hallitsevansa immunologian toimintoja eikä siitä ole haittaa. Sen verran ollut työkseenkin tiedonhankinnan kanssa tekemisissä, että erottaa asiantuntemuksen ja paskanpuhumisen. Rokootuksissa tärkeintä on rokotustren vaikuttavuus ja se on koronarokotuksissa vakuuttava. Tietenkin on nähtävä toidellisuus ja pidettävä pyrkimykset erillään.

Eli kun ammattiasiantuntijat sanovat, että koronarokotteiden pitkään kestävä vaikean koronavirustaudin torjunta perustuu soluvälitteiseen immuniteettiin, niin tämä on tiedon valossa paras tapa kuvata asiaa. Rokotteiden vaikutusten tehotutkimusten tulokset kiistävät tekevät itsensä vain tomppeleiksi, joilta on turha odottaa mitään hyödyllistä tietoa tai näkökulmaa. Oman ymmärtämättömyyden osoittavat kannat osoittavat, että pitkiin lainauksiinsakaan tuskin kannattaa paneutua.

Ei pysty ajattelemaan, että sekavien typeryyksien esittäminen voisi edesauttaa hedelmällistä keskustelua.

Joo uskoonhan tuo sinun paatoksesi näyttää perustuvan--

Tiedotteissakin kyllä sanotaan kaikenlaista-- Ehkä niitä koronarokotuksia jatketaan syksyllä (marraskuulla) vielä eivät ole päättäneet. Varmaan sinäkin saat sen jo pelkästään "sielun-hoidannallisista syistä.

Oletko muuten huomannut ettei tuossa tiedotteessakaan väitetä, että, rokotteesta saisi soluvälitteistä immuniteettia.



THL:

Voiko rokotteen tehon tarkistaa vasta-ainetestillä?

THL ei suosittele vasta-ainetestien käyttöä yksittäisten henkilöiden rokotevasteen arvioimiseksi, koska:

tiettyä vasta-ainepitoisuutta, joka kertoisi luotettavasti suojasta tartuntaa, oireista tai vakavaa tautimuotoa vastaan, ei ole tutkimusten avulla vielä määritelty
vasta-ainetasot eivät kerro suojasta vakavaa tautia vastaan, jossa soluvälitteinen immuniteetti on tärkein
eri testit mittaavat eri vasta-aineita, eivätkä ne välttämättä mittaa niitä vasta-aineita, jotka nousevat rokotteen vaikutuksesta
eri testeillä mitattavat vasta-ainepitoisuudet eivät ole keskenään vertailukelpoisia
yhden koronarokoteannoksen saaneilla vasta-aineiden määrä voi olla vielä matala, vaikka rokotteen teho vakavaa tautia vastaan olisi jo hyvä
rokottamistarvetta ei arvioida vasta-ainetulosten perusteella.

[Karikko]

Jaska ei ymmärrä lukemaansa, jos väittää edelleen, että koronarokotuksesta tulee soluvälitteistä immuniteettia.

Kuka. ei. ymmärrä?
Se.   on.  m i t a t t u.  Jo. aikoja. sitten.
Rämet. sen. totesi. Kuten. olen. jo. osoittanut.

Eipä ole näkynyt todistustasi.
Rämet sanoi ettei soluvälitteistä immuniteettia tule koronarokotuksilla, vaikka rokotettaisiin 47 kertaa.


Ja missä se siten on se immuniteetti, kun virus ja tauti ei näytä siitä piittaavan vaan jatkaa eloaan välittämättä, sinun näytöstäsi tuon taivaallista.

Ei suomi ole ainoa maa jossa rokotellaan- eikä muuallakaan rokotuksista ole mitään hyötyä näköpiirissä.

Mika muuten sairasti itsekin koronan ja kirosi rokotteiden toimimattomuutta kuumeissaan.

>>

Mika Rämet on Radio Suomen Sunnuntaivieraana 8.10. Kuuntele jakso Yle Areenalta tästä:

https://yle.fi/a/74-20000980

Keskostutkimuksen parissa Rämet kiinnostui keuhkojen puolustusmenetelmistä ja immunologian tutkimus vei hänet vuosiksi Bostoniin, Harvardin yliopistoon.

Erityisesti häntä on kiinnostanut synnynnäisen immuniteetin tutkiminen. Siinä tutkimusmallina on käytetty monille keittiöstä tuttua hyönteistä, banaanikärpästä.

– Banaanikärpäsillä on vain synnynnäinen immuniteetti, minkä vuoksi ne ovat soveltuneet hyvin sen puolen tutkimiseen. Synnynnäisen immuniteetin mekanismit ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin banaanikärpäsistä ihmisiin

Mika Rämet vastaa päätyökseen uusien rokotteiden kliinisestä tutkimuksesta valtion erityistehtäväyhtiön FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellisenä johtajana. Hän jatkaa kuitenkin tutkimustyötä myös yliopistossa. Rokotetutkimuksen ohella Rämet jatkaa myös pitkäaikaista ydintekemistään eli perusimmunologian tutkimista banaanikärpäsmallissa

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/mika-ramet/

Rokotetutkimuskeskus on erikoistunut lasten infektiosairauksien tutkimukseen ja virusrokotteisiin.

Rokotetutkimuskeskuksessa on kehitetty myös uusi yhdistelmärokote rota- ja norovirusta vastaan. Lukuisat lapset ovat osallistuneet rokotetutkimuksiin. Viime aikoina on tutkittu esimerkiksi poikien HPV-rokotetta.

Professori Timo Vesikari on perustanut Rokotetutkimuskeskuksen.

Tampereen yliopistossa on tehty rokotetutkimuksia jo vuodesta 1979 lähtien. Nykymuotoisena Rokotetutkimuskeskus on toiminut vuodesta 2004.

Rokotetutkimuskeskukseen kuuluu tutkimuslaboratorio sekä kymmenen alueellista rokotetutkimusklinikkaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Rokotetutkimuskeskuksen entisen johtajan, tunnetun rokotetutkija 79-vuotias Timo Vesikarin törkeästä petoksesta kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi Vesikari ja hänen hallinnoima Nordic Research Networks oy tuomittiin maksamaan Tampereen yliopistolle noin 3,5 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia

[Jaska]

Mika muuten sairasti itsekin koronan ja kirosi rokotteiden toimimattomuutta kuumeissaan.

Mika Rämet edellä annetun hastattelun https://areena.yle.fi/podcastit/1-63345283 (9.10.2022) kolmessa viimeisessä minuutissa kiittää koronarokotuksesta saamiaan muistisoluja nopeasta koronavirustaudista paranemisestaan.

[Karikko]

Mika muuten sairasti itsekin koronan ja kirosi rokotteiden toimimattomuutta kuumeissaan.

Mika Rämet edellä annetun hastattelun https://areena.yle.fi/podcastit/1-63345283 (9.10.2022) kolmessa viimeisessä minuutissa kiittää koronarokotuksesta saamiaan muistisoluja nopeasta koronavirustaudista paranemisestaan.

Koronarokotus ei tuota muistisoluja. Väärin sanoa, siis, että koronarokotuksista saisi muistisoluja- pelkkä tyhmä väite..

Immuniteetti tarkoittaa sitä, että puolustusreaktiot alkavat nopeammin, kun on edeltävää infektiota, oli sitten kyse taudin potemisesta tai rokottamisen seurauksena syntyneestä "muistivarautumasta solujen ohjelmoinnissa.

Rämet siis kirosi rokotusten tehottomuutta, mutta sanoi sitten helpottuneensa ja olettaneensa, että rokotukset nopeuttivat (auttoivat) hänen paranemistaan. Hurskas oletus tietenkin..

Elimistön kannalta koronarokotus on haitallinen kuten virus-infektiokin, ja molemmista saa immuniteettiin parannusta.

Rokotuksista tosin ei saa sen oikean viruksen puolustukseen tehoavaa muisti-apua ja siksi se ei auta varsinaisen virusinfektion uhreja.