Koronavirus

[Jaska]

Syvemmin selvittelemättä kallistun MrKATin käsitykseen kahdesta ja kolmesta kuukaudesta tutkimuksen  koronavirusinfektion (COVID-19) pitkäaikaisoireissa. Eli että kun kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta on ollut kaksi kuukautta koronavirustaudin aiheuttamiksi katsottuja diagnostisoituja oireita riippumatta jatkuvatko oireet yhä. Kuulemma long covid oireet voivat myös ilmaantua jonkin aikaa  koronavirustaudin oireiden päättymisen jälkeen.

Tarkempia tietoja tutkimuksesta: https://www.bmj.com/content/383/bmj-2023-076990
Mm. rokotusvaikuttavuuden prosenttiluvut on oikaistu (piememmiksi) poistaen diabeteksen ja sydän-ja verisuonitautien esiintymisen eron vaikutus rokotetuissa ja rokottamattomissa.
Kohteena on Ruotsissa kahdella suurimmmalla alueella 18 vuotta täyttäneet  koromnavirustartunnan 27. joulukuuta 2020 ja 9. helmikuuta 2022 välisenä aikana rekisteröidyt (n = 589 722, niistä rokotettuja 299 692).

[a4]

Tämä suomalainen muistuttaa siitä intialaisesta joka onnistui saamaan 11 koronarokotusta:

– Sataman vieressä on yksityinen lääkärikeskus, joka rokottaa, kun kävelee sisään.
https://yle.fi/a/74-20061514

[Karikko]

Long covidista Ruotsista uunituore tutkimustulos (Lundberg-Morris).

Rokotesarja vähentää long-covid riskiä joka pistoskerta:
1. koronarokotus vähensi riskiä 21%
2. koronarokotus vähensi riskiä 59%
3. koronarokotus vähensi riskiä 73%
rokottamattomiin verrattuna.

Miten nuo kolme eri tutkimuskertaa vertautuvat toisiinsa, vähensivätkö ne verrattuna edelliseen, vai siihen alkuperäiseen tilanteeseen ja otettiinko huomioon samat ihmiset.

Huh  tiesitkö, ettei pitkän koronan diagnoosia edes saa kovinkaan helposti, eikä sitä liene monellakaan edes lääkärin antamana.  Miten edes se riski määritellään, kun ensin pitäisi tietää kellä kaikilla on tuo säädyllinen tauti oikein todistetusti olemassa.

Vähentääkö rokotus  riskiä -on melko opportunistinen määritelmä ja taatusti tuollaista ei edes voi tutkia.
Mistä sen tietään kenenkään kohdalla, kun ei ole heidän kohdallaan vaihtoehtoa olemassa ja samahan sen on muidenkin kohdalla ja verrattunakin on ilmeisesti myös sellaisia jotka ovat aiemmin saaneet rokotuksen jo monesti- kun kerran "tunnetaan" sekin miten monet rokotukset vaikuttavat- sanoisin että kaikkea huuhaata on tarjolla.

Keneltä tutkijat ovat saaneet rahoituksen tutkimukseensa ja onko se tehty oikein, vai vain verrattu tilastoja, ilman tutkimusta ja lääkärin tekemää analyysia.

Toki ethän sinä sitä tietenkään tiedä,, uskot vain tietämättä,,

[Jaska]

Tämä suomalainen muistuttaa siitä intialaisesta joka onnistui saamaan 11 koronarokotusta:

– Sataman vieressä on yksityinen lääkärikeskus, joka rokottaa, kun kävelee sisään.
https://yle.fi/a/74-20061514

Seitsemän koronarokotetta Suomen syöjä  Vladimir Zhirinovskikin ehti otttaa ennen kuin koronan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoli, tosin venäläisiä rokotteita.

Kyllä kannattaa seurata asiantuntijain neuvoja, niin keskimäärin saa parhjaan tuloksen.

[Karikko]

Tämä suomalainen muistuttaa siitä intialaisesta joka onnistui saamaan 11 koronarokotusta:

– Sataman vieressä on yksityinen lääkärikeskus, joka rokottaa, kun kävelee sisään.
https://yle.fi/a/74-20061514

Seitsemän koronarokotetta Suomen syöjä  Vladimir Zhirinovskikin ehti otttaa ennen kuin koronan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen kuoli, tosin venäläisiä rokotteita.

Kyllä kannattaa seurata asiantuntijain neuvoja, niin keskimäärin saa parhjaan tuloksen.

Rokotukset ei pelasta ketään koronassa.
Rokotuksien vuoksi kuolleita koronassa ei liene kovin montaa, mutta aika moni on kuollut koronarokotuksista huolimatta.

Jos tilastoja lukisi pelkästään niin, että kerrotaan montako koronarokotettua kuolee vuodessa, niin voisi tulle aika iso luku.
Joillakin on alttius saada vakavia oireita koronataudissa ja alkuunsa kaiketi se vaara oli suurempi, kun virusta ei vielä ollut mutatioituneena eikä sitä ollut tarjolla melkein joka paikassa.

Nyt sitä saa kyllä, jos yleensä jossain ihmisten ilmoilla liikkuu. Eikä siihen tarvita rokotusta.

Viime vuonna ihmisiä kuoli ilmeisesti enemmän koronaan, kun vielä kovasti rokoteltiin.

Tänä vuonna kerrottiin koronaan kuolleiden keski-iän olevan miehillä noin 84 vuotta, naisilla noin 87 vuotta- siinä iässä jo muutenkin kuollaan  useimmiten johonkin tautiin.

>>

Korona suurin syy kuolleisuuden kasvuun viime vuonna
Koronavirustauti kasvatti kuolleisuutta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus.

Koronan takia kuoli viime vuonna 4 349 henkilöä eli lähes 7 prosenttia kaikista kuolleista.

Kuolleisuus kasvoi 7,7 prosenttia vuodesta 2021.

– Vuonna 2022 koronavirustautiin kuolleita oli moninkertaisesti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä, Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen kertoo.

Koronarokote ei aiheuttanut viime vuonna yhtään kuolemaa. Vuonna 2021 rokotteesta aiheutui kuusi kuolemaa.

Kuolinsyyt selviävät kuolintodistuksista, kertoi Terveyden ja huvinvoinnin laitos viime viikolla tiedotteessaan.

[Karikko]

Koronaan tehoavaa rokotetta ei taida olla, ainakaan ei rokotukset näytä suojaavan mitenkään sairastumiselta. Rokottaminen alkoi 2021 vuoden alussa ja sitä jatkettiin 2022 vuoden puolen välin paikkeille ahkerasti. Sen jälkeen sitä alettiin enemmän valita kelle annetaan, kun huomattiin ettei sillä ole paljoakaan vaikutusta taudin kulkuun.
Tilastoista näkee kyllä miten vähän tai paljon niistä on ollut hyötyä. Kuolleisuus ei ainakaan ole noussut rokotusten rajoittamisen vuoksi.

Virus (korona) ei enää aiheuta vakavaa tautia juurikaan, mutta toistuu samaan malliin, kuin muutkin flunssaoireita oireita aiheuttavat.

Tänä vuonna kuolleisuus on ollut laskussa, ainakin alkuvuoden aikana. Loppuvuoden tilastoa ei taida vielä olla.- En ole käynyt tilastokeskuksen sivuilla katsomassa, onko lokakuuhun saakka. Ensimmäinen puolivuotta ainakin oli vähenevää.

>>

VUONNA 2022 eniten kuolleisuutta kasvattivat koronaan kuolleet, kertoo Tilastokeskus tiedotteessaan.

Koronavirukseen kuoli viime vuonna yli 4 300 henkilöä, mikä on liki 3 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes 7 % kaikista vuonna 2022 tapahtuneista kuolemista oli koronavirustaudin aiheuttama.

Koronaan kuolleiden mediaani-ikä oli vuonna 2022 85 vuotta.

SUOMESSA kuoli vuonna 2022 yhteensä 63 200 henkeä, mikä on yli 5 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna naisten kuolleisuus kasvoi miehiä enemmän.

Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, jotka olivat syynä lähes joka kolmannessa kuolemassa.

Verenkiertoelinten sairauksista kuolleisuuden kasvu kohdistui erityisesti verenpainetaudin aiheuttamiin sydän- ja munuaissairauksiin, joihin menehtyi 3 500 henkilöä vuonna 2022.

VERENKIERTOELINTEN sairauksien jälkeen seuraavaksi yleisin kuolinsyyryhmä oli kasvaimet, joihin menehtyi joka viides kuolleista.

Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä sekä haimasyöpä. Naisilla keuhkosyöpä nousi rintasyövän ohi yleisimmäksi kuoleman aiheuttaneeksi syöpätyypiksi.

KUOLLEISUUS kasvoi viime vuonna jyrkästi myös muistisairauksissa. Muistisairauksiin kuoli viime vuonna yli 800 enemmän kuin vuonna 2021.

Muistisairauskuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena.

[Jaska]

Tilastokeskus on antanut julki uutisen vuoden 2022 kuolemansyistä 
https://tilastokeskus.fi/uutinen/koronavirustauti-suurin-syy-kuolleisuuden-kasvuun-2022
Tietoja oli julki alustavina jo keväällä.  Tänä vuonna koronakuolemien määrä on paljon pienempi.



Liittteessä on Tilastokeskuksen kannasta peruskuolemansyy koronavirusinfektio tapaukset

[Aave]

No, sitä tulee Suomen talouden velkaantumista ja nyttemmin syöksykierrettä katsoessa väkisinkin mieleen, että toivottavasti se ikääntynein väestö kuolisi mahdollisimman pian - jos kohta myös mahdollisimman tuskattomasti. Mikään oleellinen ei tässä yhteiskunnassa kuitenkaan muutu niin kauan, kuin jumalauta eläkeläiset ovat suurin ja tärkein äänestäjäryhmä. Sellaistakin se on, demokratia.

[Aave]

Tänä vuonna onnistuttiin keräämään ennätysverot samaan aikaan, kun otettiin ennätysvelat. Onko nimimerkillä Jaska mitään arvailuja, mikä tässä yhtälössä eniten painaa? Minkä äänestäjäkohortin hyvinvointi eniten painoi, ja painaa? Mistä saadaan ratkaisevat äänet, ja onko se millään tavoin tervettä, ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta?

Koronaseurantaa kuin yhteiskunnan tärkeintä mahdollista asiaa: ettei vaan nyt kaikki yli 75-vuotiaat vahingossakaan kuolisi ja miten yhteiskunta voisi toimia tehokkaammin, että juuri eläkeläiset eläisivät mahdollisimman pitkään?!

[Jaska]

Tänä vuonna onnistuttiin keräämään ennätysverot samaan aikaan, kun otettiin ennätysvelat. Onko nimimerkillä Jaska mitään arvailuja, mikä tässä yhtälössä eniten painaa?

Tänä vionna lisääntyneet henkilöverot selittyvät paljolti inflaatin perusteella maksetuilla palkankorotuksilla. Eivät siis ole reaaalisia. Työllisyystilanne ei ole parantunut enää edellisen vuoden malliin, mutta ei ole ollut aivan huonokaan. Arvonlisäveron tuotto nousi hieman muttei inflaatiota vastaavasti.
Yhteisöverojen tuotto sen sijaan on laskenut tänä vuonna roimasti. Verohallinto kertoo verotulojen kehityksestä https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/verotulojen-kehitys/

Yhtälöä en käy itselleni rakentamaan, mutta ajattelen velkaantumista aiheuttaneen erityisesti koronaviruspandemian, naapurimme Venäjän sotaisan suurvaltapyrkimyksen sekä sen että velankorko on ollut alle inflaation.

Eliniän pitenemistä pidetään yleensä hyvänä ja kyllä se tarkoittaa myös eläkeiän nostamista. Työnantajankin maksamat eläkemaksut ovat palkkakustannuksia ja eläke vakuutusluontoista myöhennettyä palkanmaksua. Toisaalta kohtuutonta on esimerkiksi, että serkkuni kävi useita vuosia päivittäin katsomassa laitoksessa äitiään, joka ei enää edes tunnistanut lastaan.

Viime vuonna koronakuolemat olivat Suomessa huipussaan ja pääsivät kuolinsyiden top 10 listalle, aiheuttivat noin 7% lisäyksen kuolleisuuteen. Selvittelemättä ajattelen, että samoin eri ikäryhmien kuolleisuudessa. Lukuja ei ole osoitettavaksi, mutta valtaosa koronaviruspandemian haitoista on muita kuin koronakuolemia. Samoin ajattelen, että koronavirustaudin vastaisilla toimilla - muillakin kuin rokotuksilla - on haitat rajoitettu ehkä kymmenesosaan.

[MrKAT]

Viime kuun ihan lopulla jätevesissä koronavirukset kääntyi monin paikoin laskuun:


MUTTA Noi lienee ollut lähinna XBB alalinjan  EG.5 "Eris" varianttia+co.

KUN TAAS Euroopassa leviää uusi Pirola variantti JN.1 syrjäyttäen tuota EG.5 ym vanhoja variantteja:

[Karikko]

Kuolleisuuden nousu loppuvuodelle voi johtua monestakin syystä.

Silti on mielenkiintoista sen ajoittuminen rokotusten (myös korona) jälkeiseen aikaan.

Syitähän voi olla monenlaisia, kuten kylmyyskin ja monet muut virukset.

>>

KULUVAN vuoden viikkojen 45–47 kuolleiden määrä on ollut huomattavan korkea, Tilastokeskus tiedottaa.

Luvut ovat nousseet korkeiksi jo yhden viikon odotusajan jälkeen. Viikon 47 kuolleiden määrä viikon odotusajalla on koko pandemia-ajan korkein: 1 225. Kyseessä on marraskuun 20. päivä alkanut viikko.

Tilastokeskuksen mukaan viikkojen 45–47 lukemat päivittyvät yhä, kun lisää tietoja tallentuu väestökirjajärjestelmään.

– Jo nyt voidaan arvioida, että kuolleiden määrä viikolla 47 tulee varmasti nousemaan uuteen ennätykseen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo tiedotteessa.

Tämän vuoden viikko 45 oli viimeisen kolmen vuoden aikana neljäs kerta, kun yhden viikon aikana kuolleiden määrä on ylittänyt 1 400 kuolleen rajan. Aiemmin 1 400 kuolleen raja oli ylittynyt viikolla 3/2022 ja viikoilla 50-52/2022.

Viikolta 45 on nyt tilastoitu 1 411 kuolemaa, mutta tämä luku tulee Tilastokeskuksen mukaan vielä nousemaan. Kuolintiedon tallentaminen väestötietojärjestelmään on tiedotteen mukaan hidas prosessi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010044567.html

[Jaska]

Kuolleisuuden nousu loppuvuodelle voi johtua monestakin syystä.

Silti on mielenkiintoista sen ajoittuminen rokotusten (myös korona) jälkeiseen aikaan.

Huomiota edellisessä viestissä kiinnittää sen valheellisuus.Tilastokeskuksen uutisoima viikottaisten kuolemien - ei pidä sotkea kuolleisuuteen - poikkeuksellinen kasvu viikko-odotusajalla on jatkunut sahaamatta aika tasaisesti kesäkuusta saakka. Marraskuun alussa ei kasvu ole kiihtynyt vaan hieman lokakuun alussa (joloin koronakuolemat lisääntyivät). Mutta jatkuu. Ja varsinkin parilta viime kuukaudelta  kuolintiedot DVV:ltä ovat varsin vajaat.

Liitteen kuvasta nähnee muutakin kiintoisaa. Mm. ennakkotieto kuolleiden viikkomääristä on tänä vuonna esitetyltä ajalta syyskuuhun saakka laskeva toisin kuin viikko-odousajalla esitettykehitys, vasta aavistellen nousua. Jos kiinnostusta riittää, voi verrata korona-aaltoihin ja koronattomaan aikaan. Kuolleisuudessahan on vuotuinen kausivaihtelu, mutta nyt näyttää olevan ylikuolleisuutta, jolle syytä ei ole esitetty.
MrKat juuri edellä osoitti jätevesitiedoin, että koronan nykyvariantti on hellittämässä, mutta uusi variantti on tulossa.

[MrKAT]

Nyt näyttäisi tehdyn melkoinen edistysaskel Long-Covidin hoidossa (Post-acute Covid-19 syndrome eli PACS) Hongkongissa.
Suoliston mikrobiflooraan vaikuttavaa SIM01 jauhepussin sisältöä nautittiin suullisesti kahdesti päivässä  6 kk ajan.
-->Monet oireet lievittyivät niillä enempi jotka sai tuota sensijaan että olisi ollut placeboa.

SIM01-pussi sisältää 10 mrd bifidobakteeria + oligosakkaridi-hiilihydraatteja ym.

Eric Topol @EricTopol
A randomized, placebo-controlled trial of modulating the gut microbiome  is successful for symptom alleviation in #LongCovid
https://thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(23)00685-0/fulltext


- https://twitter.com/EricTopol/status/173293029876010612

Placebokaan ei ollut tehoton mutta SIM01 bakupussi näyttää erityisen hyvältä (alempi kuva)  keskittymisvaikeuksien, yleisen heikkouden ja muistivaikeuksien selättämisessä (tulkintani).

[Karikko]

Kuolleisuuden nousu loppuvuodelle voi johtua monestakin syystä.

Silti on mielenkiintoista sen ajoittuminen rokotusten (myös korona) jälkeiseen aikaan.

Huomiota edellisessä viestissä kiinnittää sen valheellisuus.Tilastokeskuksen uutisoima viikottaisten kuolemien - ei pidä sotkea kuolleisuuteen - poikkeuksellinen kasvu viikko-odotusajalla on jatkunut sahaamatta aika tasaisesti kesäkuusta saakka. Marraskuun alussa ei kasvu ole kiihtynyt vaan hieman lokakuun alussa (joloin koronakuolemat lisääntyivät). Mutta jatkuu. Ja varsinkin parilta viime kuukaudelta  kuolintiedot DVV:ltä ovat varsin vajaat.

Liitteen kuvasta nähnee muutakin kiintoisaa. Mm. ennakkotieto kuolleiden viikkomääristä on tänä vuonna esitetyltä ajalta syyskuuhun saakka laskeva toisin kuin viikko-odousajalla esitettykehitys, vasta aavistellen nousua. Jos kiinnostusta riittää, voi verrata korona-aaltoihin ja koronattomaan aikaan. Kuolleisuudessahan on vuotuinen kausivaihtelu, mutta nyt näyttää olevan ylikuolleisuutta, jolle syytä ei ole esitetty.
MrKat juuri edellä osoitti jätevesitiedoin, että koronan nykyvariantti on hellittämässä, mutta uusi variantti on tulossa.

Koronarokotukset eivät siis vähennä kuolemista- tai kuolleisuus on vakioista vaikka rokotetaan kovasti erilaisiin kausiviruksiin. Jaska näkee virheitä aina, kun hänen vakaumuksensa häiriytyy, vaikka jutut ovat "tilastollisesti oikein".

Uusia ennätyksiä heti rokotusten aloittamisen jälkeen- sattumaa varmaan, kun ihmiset muutenkin kuolevat.

Kiinalaisilla on myös nenäsuihke- rokote koronaa vastaan.

Jonkun verran kerrotaan estävän tartuntoja, mutta eihän korona muutenkaan tartu kovin herkästi jokaiseen. Eikä myöskään varmaan tiedetä, kuka yleensä on altistunut, ellei sitä tahallisesti aiheuteta.

>>>

Kiinassa on kehitetty nenäsumutteena annettava koronarokote, kertoo Duodecimin uutisoima tutkimus.

Nenäsumuterokote osoittautui tutkimustulosten valossa varsin tehottomaksi, sillä se esti vain noin 30 prosenttia koronatartunnoista.

Rokote ei aiheuttanut vakavia haittavaikutuksia yhdellekään potilaalle. Lieviä haittoja, kuten nuhaa ja pääkipua, esiintyi jonkin verran.

Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.

Tutkimuksessa nenäsumuterokotetta annettiin 15 000 vapaaehtoiselle neljässä eri maassa. Mukaan valittiin potilaita, jotka eivät olleet sairastaneet koronainfektiota tai saaneet koronarokotteita sekä potilaita, joiden rokotuksesta oli kulunut vähintään puoli vuotta. Nenäsumutteita saaneita verrattiin yhtä moneen lumevalmistetta saaneeseen ja heitä seurattiin keskimäärin 160 päivää.

Kaksi nenäsumuterokotusta saaneista 1,6 prosenttia sairastui seurannan aikana koronaan, kun verrokkiryhmäläisistä sairastui 2,3 prosenttia. Teho oli jonkin verran suurempi potilailla, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa aikaisemmin.

Lupaavia tuloksia

Nenäsumuterokote voi antaa entistä enemmän immuunivastetta eli vastustuskykyä nimenomaan nenän ja nielun limakalvoilla, jolloin se saattaa suojata tehokkaammin lieviltä tartunnoilta ja taudin leviämiseltä kuin lihakseen pistettävä rokote.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/03eb882f-b97c-44fa-baf4-59518b6e50aa