Koronavirus

[Jaska]

Uusia ennätyksiä heti rokotusten aloittamisen jälkeen- sattumaa varmaan, kun ihmiset muutenkin kuolevat.

Tosiasiassa Tilastokeskuksen osoittamassa kehityksessä näkyy, että juuri syystalven 2023 tehosterokotustten aloittamisen aikaan marraskuun alussa viikottaisten kuolemantapausten  kasvu viikon odotusajalla hidastui. Ehkä juuri sitä kaivattiin, mutta näyttöä ei vielä ole kyllin.

Kaikkien kuolemantapausten määrä viikossa kapuaa epäilemttä korona-ajan korkeimpiin lukuihin ja selitystä  kasvulle kaivataan. Kuolleisuiidestakin oilisi kiintoisaa kuulla ja esimerkiksi ikäryhjmittäin ja rokotusstatuksiittain. 2022 kuolleisuuden kasvun selittivät koronakuolemat, ja tälle vuodelle koronakuolemia tullee noin kolmannes viimevuotisesta. Sekin on tunnettu, että koronarokotetuuilla kuolleisuus on ollut alempi kuin rokottamatomilla. Rokottamalla saatu kuolemanriski on äärimmäisen pieni verrattuna rokotteen antamaan suojaan tautuiinkuolemista vastaan.

Minun maallikkoarvaukseni tunnetusti on, että vuonna 2020 saadun perusrokotuksen suoja on vuonna 2023  huvennut liian vähäiseksi, jos rokoteannosta ei ole saatu kahteen vuoteen ennen tartuntaa. Vanhoilla rokote heikkenee vielä nopeammin.

Toki ilman rokotettakin vain yksi kymmenestä tartunnan saaneesta vanhuksesta kuolee, mutta tehostein rokotettuna vain kolmasosa siitä. Näin pieni ero nykyään siksi että rokottamattomilla on paljon jo sairastamalla saatua vastustuskykyä, niilllä jotka selvisivät hengissä.

Tuota lukua, montako kuolemaa on saatu viikolle tiedoksi seuraavan viikon lopussa, käytetään arvioitaessa korona-ajan korkeimmat viikkokuolleiden määrän  olevan tulossa.   Sillä ajalla, jolta Tilastokeskus on kuolematilastoa ennakkotietona tältä vuodelta  kertonut ei kuolleiden määrän kasvua vielä ole, vain noissa viikko-odotusaikaisissa luvuissa. Arvellaan että ainakin marraskuun lopulle tulee korkeita kuolemalukuja, jotka eivät viime vuodesta vähentyneillä koronakuolemilla kokonaan  selity. Syy halutaan seölville

[Karikko]

Uusia ennätyksiä heti rokotusten aloittamisen jälkeen- sattumaa varmaan, kun ihmiset muutenkin kuolevat.

Tosiasiassa Tilastokeskuksen osoittamassa kehityksessä näkyy, että juuri syystalven 2023 tehosterokotustten aloittamisen aikaan marraskuun alussa viikottaisten kuolemantapausten  kasvu viikon odotusajalla hidastui. Ehkä juuri sitä kaivattiin, mutta näyttöä ei vielä ole kyllin.

No missä kohtaa- menee jonkin aikaa ennekuin rokotusten tehovaikutus, siis vasta-aineiden määrä nousee tarpeeksi torjuakseen virusta. Tosin täytyisi olla vielä sellainen variantti jonka vasta-aineet tunnistavat.

Ilmeisesti on pikemminkin niin, että samanaikaiset rokotukset virusmutaatioiden kanssa lisää rasitusta ihmisillä joilla on muutenkin huono kunto ja paljon ikää.

>>

KULUVAN vuoden viikkojen 45–47 kuolleiden määrä on ollut huomattavan korkea, Tilastokeskus tiedottaa.

Luvut ovat nousseet korkeiksi jo yhden viikon odotusajan jälkeen. Viikon 47 kuolleiden määrä viikon odotusajalla on koko pandemia-ajan korkein: 1 225. Kyseessä on marraskuun 20. päivä alkanut viikko.

Tilastokeskuksen mukaan viikkojen 45–47 lukemat päivittyvät yhä, kun lisää tietoja tallentuu väestökirjajärjestelmään.

– Jo nyt voidaan arvioida, että kuolleiden määrä viikolla 47 tulee varmasti nousemaan uuteen ennätykseen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo tiedotteessa.

Tämän vuoden viikko 45 oli viimeisen kolmen vuoden aikana neljäs kerta, kun yhden viikon aikana kuolleiden määrä on ylittänyt 1 400 kuolleen rajan. Aiemmin 1 400 kuolleen raja oli ylittynyt viikolla 3/2022 ja viikoilla 50-52/2022.

Viikolta 45 on nyt tilastoitu 1 411 kuolemaa, mutta tämä luku tulee Tilastokeskuksen mukaan vielä nousemaan. Kuolintiedon tallentaminen väestötietojärjestelmään on tiedotteen mukaan hidas prosessi.

[Jaska]

Ennen kuin syy selviää, ajattelen, että ajalle 6.-26. marraskuuta odortettu edellisen vuoden kuolleiden määrän jopa ylittävä kuolleiden määrä johtuu muudsta syystä (kuten influennsaepidenuan ajoittumisesta tai aikaisesta talvesta?) kuin koronaan mitenkään liittyvästä. Koronakuolemien tilastooihin saaminen näyttää olevan vielä nihkeämpää kuin kuolemien kokonaismäärän vaikka 30 päivän säämmöllä ei pitäisi. Koronavirus edustanee vain 5% luokkaa kokonaiskuolemiasta.

Tuo viikon kokonaiskuolemat viikon odotusajalla käyttäytyy myös kummasti viime kesänä, kun se ennustaa kuolemen kasvua vaikka tähän mennessä keertyneissä kuolemantapauksissa ei nousua vielä ole. Ikään kuin DVV olisi nopeuttanit kuolemista tiedon antamista.

Se on myös kiintoisaa, pysähtyikö kuolemantapausten lisääntyminen jo. Lähiviikot näyttävät.

[kertsi]

^
En tiedä, kuinka luotettavia nämä seuraavat tiedot ovat, mutta 5% kokonaiskuolemista voi olla liian pieni luku:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010046816.html

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan keskeinen tekijä viime aikojen korkeassa kuolleisuudessa on melko suurella todennäköisyydellä koronavirus.

– Jos nyt katsottiin vuoden 2022 kuolleisuuslukuja, niin kaikista kuolleistahan koronan aiheuttamia kuolemia oli noin 7 prosenttia.

– Kun tänä syksynä sitten virusta on ollut liikkeellä ja tartuntoja on ollut paljon, niin luultavasti se koronan osuus on vähintään samaa luokkaa mitä viime vuonna. Todennäköisesti hiukan enemmän, Lehtonen arvioi.

[Jaska]

^
En tiedä, kuinka luotettavia nämä seuraavat tiedot ovat, mutta 5% kokonaiskuolemista voi olla liian pieni luku:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010046816.html

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan keskeinen tekijä viime aikojen korkeassa kuolleisuudessa on melko suurella todennäköisyydellä koronavirus.

– Jos nyt katsottiin vuoden 2022 kuolleisuuslukuja, niin kaikista kuolleistahan koronan aiheuttamia kuolemia oli noin 7 prosenttia.

– Kun tänä syksynä sitten virusta on ollut liikkeellä ja tartuntoja on ollut paljon, niin luultavasti se koronan osuus on vähintään samaa luokkaa mitä viime vuonna. Todennäköisesti hiukan enemmän, Lehtonen arvioi.

Niin, jos 2023 koronakuolemia tulee vähintään yhtä paljon kuin Suomen koronaepidemian huippuvuonna 2022, niin kyllä koronakuolemat selittävät vuoden korkean kupolleiden luvun ja koronakuolemien osuus on hyvinkin saman 7% vioden kuolleisuudesta. Tämän vuoden koronakuolemat pitää vain loppuvuodeb aikana nostaa 2500:sta 6900:an (30 päivän säännöllä).Nyt ei kuitenkaan ole kyse vuoden 2023 koronakuolemien osuudesta vuoden 2023 kuolleisuudesta vaan viikkojen 45-47/2023 odotettavasti korkeista kuolemien mnääristä.

Covid-19 ei ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti Suomessa eikä siihen panosteta enää resursseja kuuten aikaisemmin. Esimerkiksi kaikkien koronalukujen saanti tilastoihin on entisestään hidastunut. Kun puhutaan koronakuolemien osuudesta kaiksta kuolemista, niin tarkoitetaan kuolemia, joissa kuolintodistuksessa kuoleman pääsyuyynä on koronavirusinfektio. Ja näin määritettyja koronakuolemoia ei saada laskettua puoölessa vuodessakaan.

Kansainvälisesti koronakuolemina verrataan kuolemia, joissa kuolema on tapahtunut 30 päivän sisällä koronatartunnan rekisteröinnistä mutta siinä luvussa on luokkaa 10% sellaisia, joissa koronavirusinfektio ei ole kuoleman pääsyy. On voitu kuolla vaikka liikenneonnettomuudessa.

Suomessa osassa kuolemantapauksia Tilastokeskus saa tiedon Digitaali- ja väestövirastolta (DVV) vasta kuukaisien kuluttua kuolemnasta. Tästä syystä halutessaan tilannetietoa Tilastokeskus yrittää arvata pouuttuvia tietoja. Tätä varten kaleteriviikoista rekisteröidään paljonko kuolemantapauksia on saatu tiedoksi seuraavan kalenteriviikon päättyessä ja tämän perusteella on nyt käyty kilisyttämään kelloja kuolemien poikkeuksellisesta lisääntymisestä. Luokkaa neljännes on tullut lisää seuraavan kalenterriviikon jälkeen, mutta vaihtelee. Tässä
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19case/fact_epirapo_covid19case?row=dateweek20200101-509030&column=measure-444833.445356.492118.816930.816957.&fo=1
on ehkä paras tieto, joka THL:llä on yleisölle tarjolla koronatartunnoistta ja -kuolemista. Viikon 47/2023 (20.-26.11,) ajallisesti koronatartuntaan liittyviä kuolemia on rekisteröitynä vain 9 ja tartuntoja 2356  ja edellisenä vuonna viikolla 47 oli 150 ja 111758, että koronakuolemien pitäisi olla yli 150:n  koronkuolemilla korkeiden kuolemantapausmäärien selitettäiseksi.

Paitsi kaikista kuolensta ja koronatartuntaan ajallisesti liittyvistä kuolemista myöskään rekisteröidyistä tartunnoista ei vielä ole marraskuulta uskottavia tietoja yleisölle lulkaistu.

[Jaska]

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on asemassa jossa varmasti tuntee mitä tilsstot kuolleisuudesta kertovat. Hän ei voi kuvitella, että koronakuolleisuus viikolla 47 oli korkeampi kuin vuosi aikaisemmin. Aikamoinen uutinen olisi, jos hän tarkoittaa, että kuolleiden määrän lisäys johtuu koronasta, vaikka ei tulekaan kuolemista, joissa kuolinsyynä on koronavirusinfektio. Siis esimerkiksi, että koronan sairastaminen on pahentanut sydän- ja verisuonitautipotilaiden ja syöpäpotilaidsen tauteja niin, että kuolemat koronaa yleisemmissä kuolinsyissä ovat lisääntyneet koronan vuoksi paljon.

[Karikko]

Koronarokotukset aloitettiin enimmäkseen 44 viikolla.

Onhan se yksi tekijä tietenkin lisärasitteena, vaikka muutakin väitettäisiin. 

Kuolinsyitä ei varmaan kovin tarkasti tutkita vanhoilta (Patologien määrä ei riittäisi-) jo valmiiksi heikoilta ja sairailta , kun he (potilaat) ovat jo olleet muutenkin todennäköisemmin hoitolaitoksissa suurelta osin. Sillä niissähän tämä korona nyt on levinnyt. Eivätkä pääse rokottajia pakoon,,

>>

Tilastokeskuksen mukaan viikkojen 45–47 lukemat päivittyvät yhä, kun lisää tietoja tallentuu väestökirjajärjestelmään.

– Jo nyt voidaan arvioida, että kuolleiden määrä viikolla 47 tulee varmasti nousemaan uuteen ennätykseen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo tiedotteessa.

Tämän vuoden viikko 45 oli viimeisen kolmen vuoden aikana neljäs kerta, kun yhden viikon aikana kuolleiden määrä on ylittänyt 1 400 kuolleen rajan. Aiemmin 1 400 kuolleen raja oli ylittynyt viikolla 3/2022 ja viikoilla 50-52/2022.

Viikolta 45 on nyt tilastoitu 1 411 kuolemaa, mutta tämä luku tulee Tilastokeskuksen mukaan vielä nousemaan. Kuolintiedon tallentaminen väestötietojärjestelmään on tiedotteen mukaan hidas prosessi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010044567.html

[MrKAT]

Muuten, immunologiaa tutkiva eläinlääk. dosentti Mikael Niku, oli 6. tammikuuta 2023 laskenut "tikkuaski"-arvion
taulukkolaskennalla, mutta kuitenkin suht. tarkasti tiet. lähteisiin nojaten, ikäryhmittäin:
  a) Paljonko suomalaisia olisi menehtynyt koronaan ilman rokotuksia (kaikki saisivat koronan) ja
  b) Paljonko suomalaisia menehtyisi rokotusten kanssa (100% rokotuskattavuus).

  Lopputulos: a) 94 562, b) 10 544.


  - https://twitter.com/MikaelNiku/status/1611259267415265281

Influenssa tappaa 0,1..0,2% suomalaisista*.
espanjantauti tappo 0,7% suomalaisista ja
korona olisi yo mukaan tappanut jopa 1,7% suomalaisista, ilman varotoimia ja rokotteita.

*)WHOn arvio maailmalle 0,1% mutta Suomessa enempi vanhempaa altista väkeä, joten lukema voi olla 0,2%:kin.

[Karikko]

^
Kaikenlaista voi harrastaa, vaikka tikkujen ristiin laittamista.

Sellainen tilasto voisi olla paikoillaan, kuinka monelle nyt kuolleille ehdittiin antaa koronarokote, kun kerran ollaan kovin innostuneita tekemään tilastoja.

Tuskin heiltä joka päivä sentään on koronatestiä tehty joten ei varmaan tiedetä kenellä kaikilla on virustartunta, ellei se aiheuta isompaa harmia.

[Jaska]

Muuten, immunologiaa tutkiva eläinlääk. dosentti Mikael Niku, oli 6. tammikuuta 2023 laskenut "tikkuaski"-arvion
taulukkolaskennalla, mutta kuitenkin suht. tarkasti tiet. lähteisiin nojaten, ikäryhmittäin:
  a) Paljonko suomalaisia olisi menehtynyt koronaan ilman rokotuksia (kaikki saisivat koronan) ja
  b) Paljonko suomalaisia menehtyisi rokotusten kanssa (100% rokotuskattavuus).

  Lopputulos: a) 94 562, b) 10 544.

Lopputulos on varsin odotettua suuruutta. Asetelma on havainnollistava ja teoreettinen - eihän sellaista todellista mahdollisuutta ole ollut, että kaikki olisivat olleet pandemian alusta rokotettuja.

En osannut katsoa tarkempaa kuvausta tikkuaskiarvioinnista (viitannee "askin" ikäryhmäkohtaisiin "tikkuarvioihin" jakamiseen), mutta tuossa näyttää olevan Suomen ikäryhmien koot kerrottuna ikäryhmäkohtaisilla rokottamattomien koronakuolemanriskeillä (Lancetista?) ja jaettuna  ikäryyhmäkohtaisilla rokotteen suojakertoimilla. Huomio kiinnittyy kertoimien suureen vaihteluun ikäryhmien välillä. Selventää kuvaa iän vaikutuksesta.

Tuo Niku näkyy valitun vuoden 2023 dosentiksi.

[MrKAT]

Muuten, immunologiaa tutkiva eläinlääk. dosentti Mikael Niku, oli 6. tammikuuta 2023 laskenut "tikkuaski"-arvion
taulukkolaskennalla, mutta kuitenkin suht. tarkasti tiet. lähteisiin nojaten, ikäryhmittäin:
  a) Paljonko suomalaisia olisi menehtynyt koronaan ilman rokotuksia (kaikki saisivat koronan) ja
  b) Paljonko suomalaisia menehtyisi rokotusten kanssa (100% rokotuskattavuus).

  Lopputulos: a) 94 562, b) 10 544.

Lopputulos on varsin odotettua suuruutta. Asetelma on havainnollistava ja teoreettinen - eihän sellaista todellista mahdollisuutta ole ollut, että kaikki olisivat olleet pandemian alusta rokotettuja.

En osannut katsoa tarkempaa kuvausta tikkuaskiarvioinnista (viitannee "askin" ikäryhmäkohtaisiin "tikkuarvioihin" jakamiseen), mutta tuossa näyttää olevan Suomen ikäryhmien koot kerrottuna ikäryhmäkohtaisilla rokottamattomien koronakuolemanriskeillä (Lancetista?) ja jaettuna  ikäryyhmäkohtaisilla rokotteen suojakertoimilla. Huomio kiinnittyy kertoimien suureen vaihteluun ikäryhmien välillä. Selventää kuvaa iän vaikutuksesta.

Tuo Niku näkyy valitun vuoden 2023 dosentiksi.

Riskit ja rokotteen suojakertoimet Nikulla oli tiet. lähteistänsä.

Mikael Niku @MikaelNiku
5/ Tästä voit halutessasi ladata laskurin itsellesi ruuvattavaksi, jos ei ole parempaa loppiaispuuhaa.
Ping @markkuhanninen @JuhaItkonen ym. astetta kovemmat data-äijät!
https://docs.google.com/spreadsheets/d/1N00x1uBNzY_LnrEgdXtegRK57Slk6CE3mwgNtZU9Y-w/edit#gid=0
9.12 ap. · 6. tammik. 2023 paikasta Helsinki, Suomi· 1 277 Näyttöä
- https://twitter.com/MikaelNiku/status/1611259280279375873

Tuosta docs-laskurista saa jokainen kokeilla itse ja siinä alariviltä klikaten löytyy tiet. lähteet. esim. rokotteen suojakertoimista tämä:
https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/71/wr/mm7115e1.htm      Hong Kong 6.1.-21.3.2022                                                                     

Muuten,
jo tammikuussa 2021 itse olin päässyt yllättävänkin lähelle tuota Nikun a-lukemaa (enkä muistanutkaan että olin laskenut niin tarkkaan ikäryhmittäin minäkin):

Viime aamuyönä koitin laskea Suomen kohdalta mahdollisimman tarkkaan eri ikäryhmien osalta tartunnoista ja menehtyneistä osuuksia yhdistellen sekä vuoden että myös viimeisten 3 viikon ajalta tartunnoista ja menehtyneistä katsoen että ilman torjuntatoimia 81 000.. 94 000 ~ noin 87 000 Suomessa menehtyisi koronaan.

Minulla tais olla alkup. Wuhan virus (ehkä osittain alfa-varianttia) ja Nikulla omicron-variantteja mutta syksyllä 21 jne tuli äkäinen delta-variantti joka voi olla jopa 2x tappavampi: https://kantapaikka.net/index.php/topic,1138.msg158992.html#msg158992
Ainakin USAssa tuli deltalla pahaa jälkeä ja Nikun tikkulaskennasta sillä voisi tulla paaaljon yli 100 000 ruumista.

Jos keväällä 2021 "vain harmiton nuha - kalliita rokotteita ei tarvita"-koronadenialistit olis päässeet valtaan medioissa ja hallituksessa, "kaikki auki ennalleen", niin voi turvallisesti luvata että teho-osastot olisi ylikuormittunet, happi ja hoitajat loppuneet ja
=> SUOMESSA OLISI KORONAN TAKIA TULLUT YLI 100 000 RUUMISTA ILMAN TORJUNTATOIMIA.

[MrKAT]

Eric Topolin kautta  uutisia nenäsuihkerokotteen tehosta terveysalan työntekijöillä:

Eric Topol @EricTopol
A single-dose Covid nasal vaccine spray vaccine provided protection vs symptomatic Omicron infections
Among ~1,400 healthcare workers without prior Covid.
Not randomized. Best effectiveness data shown in 2 graphs below
https://thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(23)00551-5/fulltext

- https://twitter.com/EricTopol/status/1735043448049426449

Vasemmalla oireellisen koronan estoteho kun takana ei ole koronaa eikä koronarokotusta.
Ja oikealla lääkärinhoitoa vaativaan tautiin tehokkuus kun takana ei ole inaktivoitua(?) koronarokotusta.

[MrKAT]

Omikron päivitys Nikulla laskelmaansa:

Mikael Niku @MikaelNiku
Päivitin nyt laskuria omikron-aikaan. Käytettävissä olevien arvioiden perusteella omikronit ovat sen verran lievempiä kuin aiemmat variantit, että ilman rokotteitakin kuolleisuus putoaa puoleen. Silti kenties 36000 suomalaista enemmän olisi kuollut koronaan ilman rokotteita.
   Mikael Niku @MikaelNiku
   Päivitin omikron-aikaan tikkuaskilaskelmani siitä, moniko Suomessa kuolisi koronaan
   sitku ~kaikki on saaneet sen, jos olisi rokotettu:
     a) ei ketään: 44000
     b) kaikki: 6000


- https://twitter.com/MikaelNiku/status/1735352572595044490

[Jaska]

Sitä en epäile, että Lascetissa julkastut covid-19:n infektio-kuolleisuussuhteet (Infection Fatality Ratio) olisi ikäryhmittäin kelvollisesti selvitetty. Siitä herää kysymys, mistä suhteet on laskettu.

Mitä maantieteellistä aluetta luuvut edustavat? Infektioiden määränä varnaan on vain rekjisteröidyt tartunnat ja ja rekisteröimättömissä on suutempi osuus lieviä sairastumisia kuin rekisteröidyissä. Onko koronakuolemana 30 päivän sisällä tartunnan rekisteröinnistä tapahtunut kuolema vai sellainen joka kuolinsyytilastoinnissa luetaan kjoronan aiheuttanaksi (pääsyy)?

Tikkuaskiarvio esittää kuviteltua tilannetta, että kaikki olisivat saaneet yhden rekisteröidyn tartunnan, paljonko koronakuoklemia silloin olisi, jos kaikki tai ei kukaan olisi rokotettu. Eivät kysymykset vie pohjaa havainnollistukselta, mutta luvuilla on rajoitetusti käyttöä ilman tietoa mitä ne esittävät.

[Karikko]

Varmaan Nikullekin joku maksaa palkkaa, tai muuta korvausta, hänen humaanista työstään tärkeässä tilastotieteessä, tai joskus törkeässäkin.

Muitakin mielenkiintoisi tauteja löytyy ja niihinkin voi verrata.

Joistakin taudeista saa jopa immuniteettia pitkäksi aikaa, kuten hanta-viruksista vaikka hengitys-teitse nekin tarttuvat.  Viruksissa on siis eroja, miten ihmisen immuunipuolustus niihin reakoi ja miten ne itse toimivat. Suhde on siis kaksinainen- hanta-virukset eivät myyrissä -myyrille aiheuta kovin suuria ongelmia.

>>

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista. Noin 10 miljoonaa ihmistä sairastuu ja 1,5 miljoonaa kuolee tautiin vuosittain.

spanjantauti
Espanjantauti oli influenssa-A H1N1-viruksen aiheuttama. Sotilaiden siirrot ensimmäisen maailmansodan aikana toivat taudin Yhdysvalloista Eurooppaan ja puutteellinen sairaanhoito sekä huono hygienia vauhdittivat taudin leviämistä. Vain muutaman vuoden sisällä se tappoi vähintään 17 miljoonaa, mutta jopa 100 miljoonaa ihmistä.

Myös sikainfluenssan aiheuttaja on lintuinfluenssaviruksen muunnos, A-tyypin influenssavirus A H1N1.

Covid-19

https://yle.fi/a/74-20064799

Korona pyörii keskuudessamme hamaan tulevaisuuteen – seuraava pandemia ehkä jo 10 vuoden päästä
Aina kun ihmiset tunkeutuvat villieläinten elinalueille, heillä on riski saada eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, zoonooseja, ja levittää niitä muihin ihmisiin. Varsinkin lepakoissa on lukemattomia viruksia, jotka ovat potentiaalisesti vaarallisia ihmiselle. Useimmat uusista pandemioiden aiheuttajista ovatkin peräisin eläimistä.

On ennustettavissa, että seuraava mahdollinen pandemia onkin tiedossa 10, viimeistään 30 vuoden päästä. Todennäköisesti kyseessä on jokin virustauti, sillä ruttoon ja muihin bakteeritauteihin on olemassa lääkehoitoja.

Toisen epidemian aiheuttanut koronavirus MERS-Cov kamelien kautta Lähi-Idästä.

Korona pyörii keskuudessamme hamaan tulevaisuutee


Puumala-virus
Puumala-virus
Virusten luokittelu
Kunta:   Virukset
Heimo:   Bunyaviridae
Suku:   Hantavirukset
Laji:   Puumala orthohantavirus

Puumala-virusta levittävä metsämyyrä
Puumala-virus on hantaviruksiin kuuluva virus. Sitä esiintyy etenkin Pohjois-Euroopassa ja se aiheuttaa ihmiselle myyräkuumetta, joka on kuin lievä muoto Korean verenvuotokuumeesta tai HFRS:stä.[1][2] Puumala-virus on ainoa Suomessa tavattava hantavirus.

Puumala-virus tarttuu ihmiseen yleensä hengitysteitse aerosolina metsämyyrän eritteistä.[2] Kerran tartunnan saatuaan ihminen saa Puumala-virusta vastaan pysyvän tai ainakin pitkäaikaisen immuniteetin.

Puumala-viruksen löysivät, eristivät ja nimesivät vuonna 1980 suomalaiset virustutkijat Markus Brummer-Korvenkontio ja Antti Vaheri.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puumala-virus