Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Koronavirus

Aloittaja Saares, helmikuu 26, 2020, 22:55:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hippi

Jumbon Sittarin itsepalvelukassalla oli käytettävissä käsidesi  :o

Huomasin sen vasta, kun olin pakannut ostokseni kassiin ja siinä sitten käytin tilaisuutta hyväkseni ja putsasin kätöset ennen kuin poistuin kaupasta. Bussimatkan onnistuin kulkemaan käpälöimättä mitään muuta kuin sitä leimauslaitetta. Sen tökkäyksen tein kynnellä.

Kyseisen kaupan häsihuuhdehylly ammotti tyhjyyttään.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hayabusa

Ajattelin desinfioida nielun tänään alkoholilla.  ;D
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

kertsi

Alkoholi ja esim. sokeri heikentävät immuunipuolustusta. Meinasin aloittaa uuden keskustelun kotikonsteista, joilla parantaa immuunipuolustustaan, mutten (vielä) jaksanut alkaa kaivelemaan infoa.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 05, 2020, 12:51:37
Kannattaa käyttää julkisilla paikoilla käsineitä, mielellään paksuja tumppuja joilla ei voi kaivella nenää tai muutenkaan mitenkään tarkasti hieroa naamaansa.

Lainaa
Eikä pelkästään koronaviruksen takia, vaan muutenkin. Nyt on liikkeellä taas kaikenlaista pöpöä.

Käytän aina, joten tässä suhteessa ei tarvitse muuttaa tapojaan. Kesähelteillä (mustien) hanskojen käyttäminen herättää huomiota, joten silloin joudun lipsumaan periaatteesta.

Ongelma on lähinnä siinä, että joitakin asioita ei voi tehdä hanskat kädessä. Huomasin hetki sitten kaupassa kauhukseni - tai olenhan sen ennenkin huomannut, mutta en muistanut - että itsepalvelukassaa ei voi käyttää hanskoilla. Näyttöruuutua (aloita / maksamaan) on painettava paljaalla kädellä. Kaksi eri kertaa. Sama koskee Neste -aseminen bensa-automaatteja. Toimisikohan näyttöpäätekynä?

Olen onnistunut joskus saamaan Neste-aseman ruutunäytön valinnan aikaan painamalla ruutua voimakkaasti hansikkaalla. Silläkin on ollut väliä, millaiset hansikkaat minulla on ollut. Parhaiten taitavat toimia ohuet "ultra crip"... vai mitä ne nyt on nimeltään... työkäsineet.

Lenny

Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 05, 2020, 16:01:43
Ongelma on lähinnä siinä, että joitakin asioita ei voi tehdä hanskat kädessä. Huomasin hetki sitten kaupassa kauhukseni - tai olenhan sen ennenkin huomannut, mutta en muistanut - että itsepalvelukassaa ei voi käyttää hanskoilla. Näyttöruuutua (aloita / maksamaan) on painettava paljaalla kädellä. Kaksi eri kertaa. Sama koskee Neste -aseminen bensa-automaatteja. Toimisikohan näyttöpäätekynä?

Näillä nykyisillä etäluettavilla siruilla varmaan onnistuisi asioimaan täysin haskat kädessä. Toisaalta kyllä piukoilla sormikkailla pystyy näpyttämään varmaan koodinkin siihen lukulaitteeseen. Tietysti sitten pitäisi mennä perinteiselle kassalle, tai käyttää sellaisia "datasormikkaita". Aika usein nykyään sormikkaissa onkin jo kumikärjet.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

MrKAT

#110
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 05, 2020, 12:50:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 05, 2020, 12:12:46
Virustutkimus on kyllä kovin haastavaa eikä siitä tiedottaminenkaan taida olla kovin helppoa.

Viruksia löydetään jatkuvasti uusia ja jokaisella solulla on omat viruksensa eläin, kasvi, bakteeri ja arkeilla on omansa ja  joillakin viruksillakin on niinsanottuja sateliittiviruksia jotka tarvitaan viruksen avuksi.  Virus voi tosiaan mutatoitua kohdatessaan vaikeuksia solujen puolustusjärjestelmissä, mutta aika vaikea varmaan on täysin niitä tuntea ja määritellä.

Viruksen pitää kyetä tunkeutumaan soluun voidakseen ottaan sen energiatuotannon käyttöönsä ja levittääkseen siten omaa perimäänsä. Solu taas pyrkii torjumaan ja tunnistamaan sen toiminnan, eli periaatteessa tuo taistelu on kyllä käynnissä kaiken aikaa elämän eri tasoilla.
Kun solut oppivat tunnistamaan tuon viruksen, pätkäisemällä palan viruksen perimästä (noin kuvaannollisesta)  on viruksenkin kehitettävä uusia ominaisuuksia solujen puolustusta harhauttaakseen.

Ei mene ihan noin. Ei virus ainakaan sen TAKIA mutatoidu, että kohtaisi vaikeuksia "solujen puolustusjärjestelmässä" (mikä se sitten onkin). Pikemminkin on niin, että virusten DNA kopioituu enemmän tai vähemmän tarkasti, ja kopioinnissa siis tapahtuu joskus virheitä, ja näistä kopiointivirheistä puolestaan johtuu jonkinasteista hajontaa genotyypeissä. Viruspopulaatiossa siis on olemassa luonnostaan diversiteettiä, minkä ansiosta eri ympäristöissä jotkut virusvariantit menestyvät, ja toiset eivät menesty. Eri "solu"ympäristöt (lue: p.o. isäntäeliöympäristöt) siis ikään kuin siivilöivät viruspopulaatioita - mutta eivät siis ole syynä mutatoitumiseen.
Jep. Luonnonvalinta eli natural selection.

Tässä viruksen fylogeniaa eli Koronaviruksen mutaatiovarianttien sukupuuta:


Lähde: https://twitter.com/nextstrain/status/1235045748372201473

Tässä laajempaa sukupuukuvaa ja jos löytää melko ylhäältä kellanoranssin napin ja klikkaa niin se on
Finland 1/2020, Division: Lappland, Author: Smura et al Date 2020/1/29 .. No nucleotide mutations*:

Genomic epidemiology of novel coronavirus (HCoV-19)
Built with github.com/nextstrain/ncov using data from gisaid-logo.
Showing 166 of 166 genomes sampled between Dec 2019 and Mar 2020

- https://nextstrain.org/ncov

*Jos oikein ymmärsin niin Lapissa oli "neitseellinen" kanta.

JK. No nyt löyty mutanttia täältä Suomestakin. Keskellä oikealla oranssi nappi josta


FINLAND/FIN-25/2020
Nucleotide mutations: A3337G, T3741C, T3672A,...
Date: 2020-02-25

Finland/FIN-25/2020

Collection date   2020-02-25
Authors   Smura et al
Age   24
Clade   A2a
Country   Finland
Admin division   Helsinki
Host   Human
Originating Lab   HUS Diagnostiikkakeskus, Hallinto
Sex   Female
Submitting Lab   Department of Virology Faculty of Medicine, Medicum University of Helsinki
GISAID EPI ISL   412971

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 05, 2020, 12:50:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 05, 2020, 12:12:46
Virustutkimus on kyllä kovin haastavaa eikä siitä tiedottaminenkaan taida olla kovin helppoa.

Viruksia löydetään jatkuvasti uusia ja jokaisella solulla on omat viruksensa eläin, kasvi, bakteeri ja arkeilla on omansa ja  joillakin viruksillakin on niinsanottuja sateliittiviruksia jotka tarvitaan viruksen avuksi.  Virus voi tosiaan mutatoitua kohdatessaan vaikeuksia solujen puolustusjärjestelmissä, mutta aika vaikea varmaan on täysin niitä tuntea ja määritellä.

Viruksen pitää kyetä tunkeutumaan soluun voidakseen ottaan sen energiatuotannon käyttöönsä ja levittääkseen siten omaa perimäänsä. Solu taas pyrkii torjumaan ja tunnistamaan sen toiminnan, eli periaatteessa tuo taistelu on kyllä käynnissä kaiken aikaa elämän eri tasoilla.
Kun solut oppivat tunnistamaan tuon viruksen, pätkäisemällä palan viruksen perimästä (noin kuvaannollisesta)  on viruksenkin kehitettävä uusia ominaisuuksia solujen puolustusta harhauttaakseen.

Ei mene ihan noin. Ei virus ainakaan sen TAKIA mutatoidu, että kohtaisi vaikeuksia "solujen puolustusjärjestelmässä" (mikä se sitten onkin). Pikemminkin on niin, että virusten DNA kopioituu enemmän tai vähemmän tarkasti, ja kopioinnissa siis tapahtuu joskus virheitä, ja näistä kopiointivirheistä puolestaan johtuu jonkinasteista hajontaa genotyypeissä. Viruspopulaatiossa siis on olemassa luonnostaan diversiteettiä, minkä ansiosta eri ympäristöissä jotkut virusvariantit menestyvät, ja toiset eivät menesty. Eri "solu"ympäristöt (lue: p.o. isäntäeliöympäristöt) siis ikään kuin siivilöivät viruspopulaatioita - mutta eivät siis ole syynä mutatoitumiseen. Vain sellaiset ympäristöt, joissa esiintyy esimerkiksi radioaktiivista säteilyä tai kemiallista mutageenejä voivat muuttaa elävän materiaalin DNA:ta. Viruksista kun puhutaan, niin nehän vielä kaiken lisäksi eivät ole samassa mielessä "eläviä" kuin solut, vaan sanoisiko puolikuolleita, ei eläviä eikä kuolleita. Sekin voi vaikuttaa ympäristövaikutusten ilmenemiseen virusten DNA:ssa.

Tuosta, että virus vaikuttaisi solujen energiatuotantoon en ole eri mieltä tai samaa mieltä, mutta mielelläni näkisin jonkin linkin, jossa perustellaan tuota. Luulen, ettei se pidä paikkansa, mutta muutan kyllä tarvittaessa mielelläni mielipidettä, jos luuloni osoittautuu vääräksi.

Lähinnä virus "vain" integroituu osaksi solun omaa DNA:ta, ja saa näin solun tuottamaan kopioita itsestään.  Jos siis onnistuu tunkeutumaan solun sisään.
Immuunipuolustuksen vasta-aineet (antibodys) tunnistavat joidenkin virusten pintarakenteita (antigeenejä) ja neutraloivat viruksia sillä lailla. Antigeenien avulla keho tunnistaa, onko solu/virus/bakteeri tms. oma vai vieras, ja  antgeeni aiheuttaa elimistössä vasta-ainevälitteisen tai soluvälitteisen immuunireaktion. Jos hyvin käy, kehon immuunipuolustus (Cytotoxic T lymphocytes, natural killer (NK) cells and antiviral macrophages) myös (enemmän tai vähemmän tarkasti) tunnistaa infektoituneet solut ja tuhoaa ne. Mutta meinaatko tosiaankin, että tavalliset solutkin (erotuksena immuunipuolustuksen soluista) tunnistavat ja torjuvat viruksia? ("Solu taas pyrkii torjumaan ja tunnistamaan sen (viruksen) toiminnan,...") Tästäkin näkisin mielelläni evidenssiä, sillä luulen, ettei pidä paikkansa.

Medical Microbiology. 4th edition. Chapter 50 Immune Defenses (lyhyt oppikirjan kappale, jota en juuri nyt jaksa tai viitsi lukea läpi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
Immuunijärjestelmä (wiki)

Niin viruksella on "tietenkin tarve" jatkaa elämäänsä ja siksi se joutuu keksimään "uusia keinoja päästäkseen käyttämään solun energiavarastoja, (mitokondiktioita) viruksellahan ei ole omaa proteiinientuotannon mahdollisuutta.

Joten nähdäkseni voidaan kyllä väittää viruksen mutatoituvan mahdollistaakseen oman elottoman elämänsä.

Mutta syitä ja seurauksia voi toki miettiä, perusteeltaanhan virustutkimuksissa on kyse reaktioyhtälöiden käyttäytymisestä ja siinä mielessä "molekyylitason ilmiöistä.

Aihe on kyllä melkoisen laaja ja aika mahdoton selittää yksinkertaisesti. Nuo nanomillien kokoiset "eliöt eivät oikein näy kunnolla edes parhailla elektronimikroskoopeilla.

Virustutkijatkin kertovat usein vain oletuksia ja siinä yhteydessä reaktioyhtäiden kautta tapahtuvista asioista. 

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: Lenny - maaliskuu 05, 2020, 12:51:37
Kannattaa käyttää julkisilla paikoilla käsineitä, mielellään paksuja tumppuja joilla ei voi kaivella nenää tai muutenkaan mitenkään tarkasti hieroa naamaansa. Se pysäyttää ehkä ajattelemaan, että ihanko oikeasti haluan nyt kaivella naamaani. Riisunko tämän rukkasen että voisin ujuttaa sormen sieraimeen.

Kaupoissa käydessä sitä kuitenkin räpeltää paljain käsin, taaskin koska ei tumpuilla voi tehdä ostoksia eikä mitään muutakaan tarkkuutta vaativaa.
Kyllä minä ainakin rukkasilla pystyn likimain 100%sti. Lähikorttimaksulla maksaa. Tosin pitää olla tarkkana kun ostaa viikon ruuat. Pitää jakaa kahtia ja käydä kahdesti ettei mene >50 e...
   Ongelmanani taitaa olla "tuore"leivät. Ne on aamulla varmaan sulatettuja uunitettuja ja käsin räpellettyjä paperipusseihin. Pitäisi malttaa olla syömättä samana päivänä tai panna suoraan mikro-uuniin ja/tai pakkaseen.
   
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

kertsi

#113
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 05, 2020, 17:46:36

Niin viruksella on "tietenkin tarve" jatkaa elämäänsä ja siksi se joutuu keksimään "uusia keinoja päästäkseen käyttämään solun energiavarastoja, (mitokondiktioita) viruksellahan ei ole omaa proteiinientuotannon mahdollisuutta.

Joten nähdäkseni voidaan kyllä väittää viruksen mutatoituvan mahdollistaakseen oman elottoman elämänsä.

Mutta syitä ja seurauksia voi toki miettiä, perusteeltaanhan virustutkimuksissa on kyse reaktioyhtälöiden käyttäytymisestä ja siinä mielessä "molekyylitason ilmiöistä.

Öh.  Viruksella ei ole "tarpeita", eivätkä virukset "keksi" mitään. Virukset eivät myöskään varsinaisesti adaptoidu yksilötasolla, vaikka lajitasolla huolimattomassa kielenkäytössä voidaankin puhua jonkinlaisesta olosuhteisiin sopeutumisesta, mitä itse asiassa yksittäisen viruksen kohdalla ei siis tapahtune. Laji voi mutaatioiden kautta muuntua toiseksi lajiksi tai toisenlaiseksi lajiksi, mutta mekanismi on luonnonvalinta, aivan kuten MrKAT sanoi, eikä siis adaptaatio, eikä varsinkaan mikään uusien keinojen "keksimiseen" nojaava muuntuminen.

Ja öh. Mitä ovat mitokondiktioita? Tarkoittanet mitokondrioita? On totta, viruksella ei ole omaa proteiinituotantoa, siihen ne tarvitsevat isäntäsolun. Mutta mitä tekemistä mitokondrion energiantuotannolla on proteiinituotannon kanssa? On olemassa nimenomaan mitokondrioita (esimerkiksi kasvien ja sienten mitokondrioita *)) infektoivia viruksia, mutta se, mihin virukset mitokondrioita siinäkin tapauksessa tarvinnevat, on nimenomaan geneettisen materiaalinsa monistaminen, eikä niinkään energiatuotanto.

Ja öh. Mitä tarkoitat reaktioyhtälöillä virustutkimuksen yhteydessä?

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 05, 2020, 17:46:36
Aihe on kyllä melkoisen laaja ja aika mahdoton selittää yksinkertaisesti.

Kyllä. Aihe on laaja ja perin vaikea selittää yksinkertaisesti. Se on myös vaikea ymmärtää. varsinkin jos ei ole riittäviä perustietoja.

*) http://www.virology.ws/2019/03/28/viruses-that-infect-mitochondria/
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 05, 2020, 17:55:21
   Ongelmanani taitaa olla "tuore"leivät. Ne on aamulla varmaan sulatettuja uunitettuja ja käsin räpellettyjä paperipusseihin. Pitäisi malttaa olla syömättä samana päivänä tai panna suoraan mikro-uuniin ja/tai pakkaseen.


Omassa ruokakaupassani en ole nähnyt paistopisteen henkilökunnan käsiä koskaan paljaana. Kyllä ne pussitetaan käsin, mutta käsineet käsissä. Myymälän puolelta on näkymä myös paistopisteen työtiloihin eikä niitä käsineitä siellkään ole pois otettu. Varmaan ne vielä aika tiheään vaihtavat puhtaita tilalle päivän mittaan. En olisi huolissani. Tai, no en tietenkään voi mennä sanomaan muiden paistopisteiden käytännöistä, mutta omassani olen tuohon jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

MrKAT

^No hyvä. Minä vain koitan epätoivoisesti selvittää mistä minä sain eilis-toissapäiväisen flunssanpoikasen...
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

kertsi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 05, 2020, 18:12:33
Ja öh. Mitä ovat mitokondiktioita? Tarkoittanet mitokondrioita? On totta, viruksella ei ole omaa proteiinituotantoa, siihen ne tarvitsevat isäntäsolun. Mutta mitä tekemistä mitokondrion energiantuotannolla on proteiinituotannon kanssa? On olemassa nimenomaan mitokondrioita (esimerkiksi kasvien ja sienten mitokondrioita *)) infektoivia viruksia, mutta se, mihin virukset mitokondrioita siinäkin tapauksessa tarvinnevat, on nimenomaan geneettisen materiaalinsa monistaminen, eikä niinkään energiatuotanto.
...
*) http://www.virology.ws/2019/03/28/viruses-that-infect-mitochondria/

Voi olla, ettei tuo pidäkään kokonaan paikkansa.

Näköjään ihmisenkin solujen mitokondriot voivat infektoitua. Sitä en tiedä toistaiseksi, voiko nimenomaan Covid-19 infektoida mitokondrioita.

Ja toden totta, energiatuotantokin saattaa näytellä jotain roolia draamassa (mutta en tiedä siis Covid-19:n osalta).
Modulation of Mitochondria During Viral Infections
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Vaaraton Norsu

#117
^ Wikipedia onnistuu kuvaamaan koko viruksen "elämänkaaren" vaiheen, jonka se viettää solun sisällä, mainitsematta mitokondrioita.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset#Lis%C3%A4%C3%A4ntyminenYksittäinen virus eli viruspartikkeli eli virioni (virion) sisältää joko DNA- tai RNA-rihman, eli perinnöllistä informaatiota sisältävän nukleiinihappomolekyylin,

[...]

Mikäli virus kuitenkin pääsee soluun, sen sisältämä nukleiinihappo vapautuu. Jos viruksen nukleiinihappo on DNA:ta, se liittyy suoraan isäntäsolun tuman johonkin kromosomiin. Jos viruksen nukleiinihappo on puolestaan RNA:ta, se toimii joko solun lähetti-RNA:na tai retroviruksen tapauksessa se saa isäntäsolun muodostamaan RNA:sta viruksen sisältämän käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ta. Retroviruksen muodostama DNA tunkeutuu DNA-viruksen tapaan isäntäsolun tuman kromosomiin.

Isäntäsolun aineenvaihdunta muuttuu muuntuneen DNA:n tai lähetti-RNA:n vuoksi niin, että se alkaa valmistaa viruksen nukleiinihappojen kopioita sekä viruksen kuoren rakenneosia ja entsyymejä. Virusten valmistamisen kannalta tarpeettomat geenit deaktivoituvat. Uudet virukset syntyvät lopulta isäntäsolun sisällä. Mikäli viruksella on lipidivaippa, se muodostuu virukseen proteiinivaipan päälle isäntäsolun solukalvosta viruksen poistuessa solusta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 05, 2020, 19:42:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 05, 2020, 18:12:33
Ja öh. Mitä ovat mitokondiktioita? Tarkoittanet mitokondrioita? On totta, viruksella ei ole omaa proteiinituotantoa, siihen ne tarvitsevat isäntäsolun. Mutta mitä tekemistä mitokondrion energiantuotannolla on proteiinituotannon kanssa? On olemassa nimenomaan mitokondrioita (esimerkiksi kasvien ja sienten mitokondrioita *)) infektoivia viruksia, mutta se, mihin virukset mitokondrioita siinäkin tapauksessa tarvinnevat, on nimenomaan geneettisen materiaalinsa monistaminen, eikä niinkään energiatuotanto.
...
*) http://www.virology.ws/2019/03/28/viruses-that-infect-mitochondria/

Voi olla, ettei tuo pidäkään kokonaan paikkansa.

Näköjään ihmisenkin solujen mitokondriot voivat infektoitua. Sitä en tiedä toistaiseksi, voiko nimenomaan Covid-19 infektoida mitokondrioita.

Ja toden totta, energiatuotantokin saattaa näytellä jotain roolia draamassa (mutta en tiedä siis Covid-19:n osalta).
Modulation of Mitochondria During Viral Infections

Hyvä, että alat selvittämään itsellesi asioita. Vuennon kirja aiheesta, oikeastaan solujentutkimuksesta, jossa viruksistakin on lukunsa voisi olla avuksi- ilmestynyt tänä vuonna.

On tietenkin oikeanlainen ajatus ettei virus sinänsä halua mitään eikä sillä ole tarpeita, mutta kuitenkin sen ohjausmekanismit "määräävät sen käyttäytymisen johtavan solujen kimppuun, voidakseen jatkaa ja monistaa "itseään.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - maaliskuu 05, 2020, 20:06:45
^ Wikipedia onnistuu kuvaamaan koko viruksen "elämänkaaren" vaiheen, jonka se viettää solun sisällä, mainitsematta mitokondrioita.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset#Lis%C3%A4%C3%A4ntyminenYksittäinen virus eli viruspartikkeli eli virioni (virion) sisältää joko DNA- tai RNA-rihman, eli perinnöllistä informaatiota sisältävän nukleiinihappomolekyylin,

[...]

Mikäli virus kuitenkin pääsee soluun, sen sisältämä nukleiinihappo vapautuu. Jos viruksen nukleiinihappo on DNA:ta, se liittyy suoraan isäntäsolun tuman johonkin kromosomiin. Jos viruksen nukleiinihappo on puolestaan RNA:ta, se toimii joko solun lähetti-RNA:na tai retroviruksen tapauksessa se saa isäntäsolun muodostamaan RNA:sta viruksen sisältämän käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ta. Retroviruksen muodostama DNA tunkeutuu DNA-viruksen tapaan isäntäsolun tuman kromosomiin.

Isäntäsolun aineenvaihdunta muuttuu muuntuneen DNA:n tai lähetti-RNA:n vuoksi niin, että se alkaa valmistaa viruksen nukleiinihappojen kopioita sekä viruksen kuoren rakenneosia ja entsyymejä. Virusten valmistamisen kannalta tarpeettomat geenit deaktivoituvat. Uudet virukset syntyvät lopulta isäntäsolun sisällä. Mikäli viruksella on lipidivaippa, se muodostuu virukseen proteiinivaipan päälle isäntäsolun solukalvosta viruksen poistuessa solusta.

Soluthan tuottavat proteiineja ja ne ovat "energiayksiköitä" no mitä sanaa tuohon nyt pitäisi käyttää.

Yleensäkin kaikki vaikuttavat aineosat koostuvat proteiineista ja niitä ohjaavista entsyymeistä -tehosteaineista. Viruksilla ei ole omaa energiatuotantoa kuten jo tuli sanottua, jolla se voisi tuottaa proteiineja joita kaikessa solujen toiminnoissa tarvitaan.
Viruksen (perusperiaate), on siis pölliä solujen energiantuotanto omaan käyttöönsä ja valmistaa kopioita itsestään.