Koronavirus

[Juha]

Miten paljon puolustuskyvyn kohentunut tila, sairastamisen (tai rokottamisen) jälkeen, selittyy vasta-aineiden olemassaololla? Tällainen kysymys tulee mieleen, ainakin vähemmän asiaa tuntevana.

Esim lepakot "väistävät" virusta, sitä raahatessaankin, jolloin vasta-aineita ei tosiaaankaan muodostu, sen erityisemmin. Siinä on myös niiden selviämisen salaisuus, tässä tilanteessa. Lepakoiden suhde koronaan ei välttämättä ole jatkossa näin stabiili, tosin voi päätyä myös entistäkin stabiilimmaksi.

[Juha]

Tässä OSVn ajattelua immuniteetista, ketjuvälitteisenä: https://www.soininvaara.fi/2020/04/30/miten-jacques-monod-opetti-minut-ymmartamaan-immuunipuolustusta/

Ihmiseen kohdistuu paljon kaikenlaisia haasteita. Vastausvalmiuteen neutraalista poikkevalla ,on aina vaikutusta. Näin tietää suomalaiset, varmaan jo ennen sananlaskujen ilmaantumista, aiheesta. Jos ei tapa, vahvistaa, tai voi vahvistaa, jos vielä jatkotäsmennyksen ketjuttaisi perään.

Jos ihminen kohtaa tiellään yllättäen kävyn, ja kompuroi sen kanssa itsensä hoitokuntoon, niin immuniteetti voi olla varsin heikko, uutta yritystä ajatellen, kuntoutusvaiheessa. Vasta-aineita voi erittyä erilaisina, vaikka kontaktipinnan pöpöille, tosin ilmeistä jo muutenkin, että jotain kohtaamista harjoitettu, siten kun noita voi ajatella sattuvan.

Vaikka immuunitasolla kävyn kohtaaminen ei näkyisi enää muutaman vuoden kuluttua, voi sama ihminen viisastua sen verran, ettei könyä enää seuraavina vappuina yhtä humalassa.

Tai laittaa itsensä siihen kuntoon, ettei luita niin herkästi katkeile kaatuessa, jos iästä huolimatta, kohennetuilla kaatumisreaktioilla, ei asiaa satu saamaan kohtaamattomuustilanteeseen, aiemmin kohtalokkaammaksi osoittautuneiden kontaktipintojen kanssa, käpyjen, ja muitten vastaavien kanssa.

Immuniteetilliseksi yhdistetty, voi näin syntyä paitsi tiellä olevia käpyjä kohtaan, niin ehkä tätä yleisemminkin. Ja vielä ne oppimisen riskit, että olisi todellisuutta paremmin kuvaavampi. Nimittäin, jos minomoi täysin törmäämiset vastaavissa, niin kuoleekin ehkä kotiinsa, juuri sen takia, että immuunipuolustus aikasen teräväksi kehittynyt.

[Laika]

Esim lepakot "väistävät" virusta, sitä raahatessaankin, jolloin vasta-aineita ei tosiaaankaan muodostu, sen erityisemmin. Siinä on myös niiden selviämisen salaisuus, tässä tilanteessa. Lepakoiden suhde koronaan ei välttämättä ole jatkossa näin stabiili, tosin voi päätyä myös entistäkin stabiilimmaksi.

Sitä voi ajatella myös toisin päin. Viruksen selviämisen ja monistumisen kannalta sen ei kannata tappaa isäntäeliötään, jota se tarvitsee prosessissa. Siksi parhaiten sopeutuneet virukset eivät vaurioita vakavasti itse eliötä tai aiheuta liian voimakasta immunologista vastausta elimistössä.

[Juha]

Tärkein painotus Oden tekstistä jäi sanomatta. Korona-kohtaaminen on prosessuaalinen juttu, vaikka asiaa ei taittu ihan näin sanoin tiivistää.

Että on tosiaan tapahtumaketju, niin kirjoitukseen jäi se turha mystisyys, että leikittäisiin jotain arpajaisia sillä, kuka sairastuu, ja kuka ei. Ulospäin voi näyttää tältä, ja tiedon puutteen, tai nykyisen selvillesaantikyvyn takia, asia on korrektia ilmaista näin. Laajemmin ajatellen, noppaleistä ei ole kyse.

Geneettisten määräytyvyyksien kanssa on myös paljon tätä, osa tiukemmin sidottuja tiettyyn lopputulemaan, osa "minne sattu". Asiaa karkeistetaan malleissa joskus paljon, ja siitä saadaan paljon etua käytännön soveltamisiin.

Tuo kohta, jossa virus majailee autuaan neutraalisti suhteessa lepakkoisäntäänsä, ja päinvastoin, on eräs kontaktimuoto. Siinä prosessi on melko uinuvassa tilassa. Tienoota kuitenkin on, joka voi lähteä aktivoitumaan, johonkin suuntaan. Tuo prosessi voi olla aika pitkäveteistä seurattavaa, jos joku tutkija sattuisi ottamaan asian parempaan tarkasteluun.

Katalysoinneissa on silti aina paikkansa, tai hölskyttelyissä, jos näin kansankielellä asiaa kertoo. Hauskoilla kerrontatavoilla voi saada merkityksellisyyttä viestintään. Se on voimaa, jonka aalto kantaa ymmärtäjäksi haluavaa kauemmas. Näinkin.

Ihmisen hölkyttely luonnon suhteen, ei tosiaan ole ihan heiverötasoista. Eräs vakioteemani, josta viime aikoina osannut kertoa suoraan tähän sävyyn. Näitä voi lähestyä näinkin. Pandoran lippaita on, jos minkinlaisia. Eikä tarvitse edes kurkkia, kun tökkii vähän kauempaa, vaikka koronameiningin jatkoterästämänä.

[Kopek]

Näin Amerikassa. Tämä on tainnut olla jo esillä.

https://youtu.be/uW56CL0pk0g

[Laika]

Tuo kohta, jossa virus majailee autuaan neutraalisti suhteessa lepakkoisäntäänsä, ja päinvastoin, on eräs kontaktimuoto. Siinä prosessi on melko uinuvassa tilassa. Tienoota kuitenkin on, joka voi lähteä aktivoitumaan, johonkin suuntaan. Tuo prosessi voi olla aika pitkäveteistä seurattavaa, jos joku tutkija sattuisi ottamaan asian parempaan tarkasteluun.

Muistan jo lukiotason biologian tunneilla opettajani spekuloineen mitokondriosta sen olevan kenties solulle alkuaan vieras olio, joka sittemmin muodosti symbioottisen suhteen yksisoluisen alkumuodon kanssa. Se on ilmeisesti sikäli vieras ja outo soluelin oman DNA-sekvenssinsä perusteella, joskin sillä on tärkeä tehtävä solun energiantuotannossa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio

Uskokaa hyvällä. Konventionaaliset käsitykset elämästä eivät välttämättä osu oikeaan.

[ROOSTER]

Korona tarttuu kovalla prosentilla pääministereihin. Ensin Boris Johnson, nyt Venäjän pääministeri.

Venäjän pääministerillä on todettu koronavirus­tartunta

[Saares]

Korona tarttuu kovalla prosentilla pääministereihin. Ensin Boris Johnson, nyt Venäjän pääministeri.

Venäjän pääministerillä on todettu koronavirus­tartunta

Mutta Putin on turvassa Kimin kanssa varmassa paikassa.

[Hippi]

Jos tämä ei ole pelkoa lietsova klikkiotsikko, niin mikä sitten?

Iltalehden etusivulla ainakin vielä klo 8:30 kissan kokoisin kirjaimin:
Korona vei Harrin jalat, kädet ja osan muistista – 44-vuotias perheen­isä taisteli viikkoja elämästään

Juttusivun otsikkona onkin sitten vain "Raju korona".

Itse jutussa kerrotaan Harrin 44v. vaikeasta koronataudista, jonka vuoksi hän joutui useamman viikon olemaan hengistykoneessa ennen kuin taudista saatiin voitto niin, että pääsi normaalille vuodeosastolle. Sairaalaan joutuessaan hän oli jo niin sairas, ettei siitä mitään muista ja hengityskoneeseen jouduttuaan luonnollisesti oli nukutettuna, joten tuolta ajalta ei muistia voi ollakaan. Lisäksi hän oli jo aiemmin, 10 vuotta sitten, potenut aivoinfarktin, joten voisiko silläkin olla osansa muistin jonkinlaiseen pätkimiseen? Tosin jutussa sanotaan, että "muistikin alkaa palaiila", joten ilmeisesti syy kuitenkin on pitkässä nukutuksessa ja sen vaikutuksesta aivojen toimintaan. Myös puhekykyyn nukutus on vaikuttanut, sillä puhe on ollut pätkivää, mutta nyt alkaa jo sujua.

Kädet ja jalat ovat edelleen tallella, mutta niiden toimintakyky on heikentynyt ja niitä joudutaan harjoittamaan vielä määräämättömän ajan. Viikkojen nukutettuna oleminen vie kehon toimintakykyä vääjäämättä. Toisilla varmaan enemmän ja toisilla vähemmän. Riippunee ehkä lihaksiston peruskunnosta?


Juttu sinällään on aika ok teemasta "podin vaikean koronataudin", mutta tuo otsikko kyllä on niin sikamaisen harhaanjohtava kuin olla voi. Tottahan raajojen menetyskin olisi mahdollista, jos potilas olisi potenut yleisen verenmyrkytyksen (sepsis), joka voi pahimmassa tapauksessa liittyä keuhkokuumeeseen tai jonka voi saada esim. sairaalabakteerista.

[Norma Bates]

https://www.mediuutiset.fi/debatti/oikeuttaako-riittamaton-taman-hetkinen-tieto-avaamaan-koulut-ja-paivakodit/9ca53331-c884-4591-b91c-25334c265696?fbclid=IwAR1mWhIMRjBu4nNQL3vvDnsDokx9AyELOB8BjTq_PhKzG-c1HmoOdqrmFbg

"Me Suomen yliopistosairaaloiden lasten infektiotautien hoidosta vastaavat lääkärit" (HS Mielipide 22.4.) on ahkerasti siteerattuna lyhentynyt asiantuntijalausuntomuotoon "Lastenlääkärit suosittavat koulujen avaamista".

Lukuisia lääkäreitä eri sektoreilla hoitaa päivittäin ei-sairaalahoitoa vaativia lasten ja nuorten infektioita. Covid-19-infektiota pidetään lapsilla vähäoireisena tai jopa oireettomana, vaikkakin vakavasti sairastuneistakin on maailmalta raportoitu.

Monet tunnetut hengitystievirusinfektiot vastasyntyneisyyskaudelta aina myöhäisempään nuoruuteen suurentavat osalla tutkituista riskiä sairastua astmaan. Virusinfektiot lapsuudessa on myös todettu olevan yhteydessä lisääntyneiden terveydenhoitopalveluiden käyttöön.

COVID-19-VIRUSINFEKTION pitkäaikaisvaikutuksista lievänä tai vakavana sairastettuna lapsilla tai aikuisilla ei ole pitkäaikaisnäyttöä. Huomiota on herättänyt tiedon puute myös koskien kokeellisissa malleissa esitettyjä koronaviruksen vaikutuksia eri kohde-elimissä. Esimerkkinä viruksen neuroinvasiivinen potentiaali ja toisaalta kivekset, missä infektiota seuraisi fertiliteettiongelmia, kuten on todettu sikotaudissa ja muutamissa muissakin virustaudeissa.

Oikeuttaako riittämätön tämänhetkinen tieto avaamaan koulut toukokuussa muutamaksi viikoksi? Mitkä ovat ne realistiset resurssit, joilla lieväoireiset lapset tulevat testatuksi ja tartuntareitit jäljitetyksi? Koronan oireet ovat epäspesifiset.

VIIME VIIKKOINA on uusimpien julkaisujen mukaan myös osoitettu, että koronalla on myös feka-oraalinen tartuntareitti. Parantumisvaiheessa on myös lapsipotilaalla todettu positiivinen ulostenäyte, kun nenänielun PCR-näyte on jo ollut negatiivinen. Vielä siis yli kuukausi oireiden alkamisesta.

Tästä voikin päätellä, että mikäli Suomessa väestön vasta-ainepitoisuudet eivät tue esitettyä olettamaa merkittävästä oireettomana sairastaneiden, ts. oireettomien kantajien osuudesta, hybridistrategiaa tulee pikaisesti tarkentaa.

On syytä alkaa epäillä, että ihmistiivistymissä, virus-lingoissa ja osastohoidoissa ilmenevien tartuntojen syynä on yleishygienian puutteet. Yksi pönttö tai yksi vaippa onkin ollut se todellinen tartunnan lähde. Supertartuttajaa ei aina olisikaan olemassa, siksi sellaisen tunnistaminen on ollut niin vaikeaa. Nähtäväksi jää.

KOULUJEN ALKAESSA infektiotauteja helposti nappaavat lapset ja nuoret sairastuvat tyypillisesti lähikontaktien määrän lisääntyessä. Mikä merkitys koulujen avaamisella olisi nyt heille, kun tavanomaisten hengitystievirusten lisäksi myös koronaepidemia on käynnissä? Sitä emme tiedä. Emmekä tiedä, onko koronavirus, kuten monet muut hengitystievirukset, lisäämässä riskiä sairastua astmaan. Me emme tiedä vielä mitään tämän uuden viruksen mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista.

Priorisoin nykytietämyksen valossa toukokuussa valinnan vapautta koululaisille, heidän perheilleen ja opettajille etä- ja lähiopetuksen suhteen.

Maria Juusela, LT

Erikoislääkäri, Espoo

[kertsi]

Jos tämä ei ole pelkoa lietsova klikkiotsikko, niin mikä sitten?

Iltalehden etusivulla ainakin vielä klo 8:30 kissan kokoisin kirjaimin:
Korona vei Harrin jalat, kädet ja osan muistista – 44-vuotias perheen­isä taisteli viikkoja elämästään

Juttusivun otsikkona onkin sitten vain "Raju korona".

Itse jutussa kerrotaan Harrin 44v. vaikeasta koronataudista, jonka vuoksi hän joutui useamman viikon olemaan hengistykoneessa ennen kuin taudista saatiin voitto niin, että pääsi normaalille vuodeosastolle. Sairaalaan joutuessaan hän oli jo niin sairas, ettei siitä mitään muista ja hengityskoneeseen jouduttuaan luonnollisesti oli nukutettuna, joten tuolta ajalta ei muistia voi ollakaan. Lisäksi hän oli jo aiemmin, 10 vuotta sitten, potenut aivoinfarktin, joten voisiko silläkin olla osansa muistin jonkinlaiseen pätkimiseen? Tosin jutussa sanotaan, että "muistikin alkaa palaiila", joten ilmeisesti syy kuitenkin on pitkässä nukutuksessa ja sen vaikutuksesta aivojen toimintaan. Myös puhekykyyn nukutus on vaikuttanut, sillä puhe on ollut pätkivää, mutta nyt alkaa jo sujua.

Kädet ja jalat ovat edelleen tallella, mutta niiden toimintakyky on heikentynyt ja niitä joudutaan harjoittamaan vielä määräämättömän ajan. Viikkojen nukutettuna oleminen vie kehon toimintakykyä vääjäämättä. Toisilla varmaan enemmän ja toisilla vähemmän. Riippunee ehkä lihaksiston peruskunnosta?


Juttu sinällään on aika ok teemasta "podin vaikean koronataudin", mutta tuo otsikko kyllä on niin sikamaisen harhaanjohtava kuin olla voi. Tottahan raajojen menetyskin olisi mahdollista, jos potilas olisi potenut yleisen verenmyrkytyksen (sepsis), joka voi pahimmassa tapauksessa liittyä keuhkokuumeeseen tai jonka voi saada esim. sairaalabakteerista.

Samaa mieltä, on harhaanjohtava otsikko, jos käsiä ja jalkoja ei ole kokonaan ja ihan lopullisesti irtipoikki-menetetty.

Koronalla on taipumus aikaansaada verihyytymiä. Epäilisin, että tuossa on käynyt niin, että (yleensä jaloista alkanut) verihyytymä on löytänyt tiensä aivoihin ja aiheuttanut aivoinfarktin liikeaivokuoressa. Eli raajojen toiminnanohjaus aivoissa on tullut mahdottomaksi ainakin näin aluksi. Voi kyllä pikku hiljaa palautuakin sinnikkäällä treenillä luullakseni, jos on yhtään mitään potentiaalia jäljellä. Aivovammoissahan yhden alueen vaurioiduttua joskus lähialueet voivat ottaa kontolleen menetettyjen alueiden tehtäviä.

Pitkä vuodelepokin sinällään voi aiheuttaa veritulppia, ja jopa pitkä istuminen esimerkisi Atlantin yli lennoilla.

Jos ken joutuu koronan takia pitkään vuodelepoon, kannattaa heilutella niitä hetuloitaan niin paljon kuin jaksaa.

[Karikko]

^

Verenhyytymiset koronapotilailla on todennäköisemmin seurausta siitä tilanteesta, kun sinänsä koronaviruksen aiheuttama.

Hoidossa maataan paikoillaan hengityskoneessa ja muutenkin happivajauksessa, joten elimistön toiminta häiriintyy ja ilmenee kaikenlaisia lisäoireita.
Lopullinen kuolinsyy voi silloin olle veritulppa, jos se sallaiseksi halutaan yksilöidä.

[kertsi]

Verenhyytymiset koronapotilailla on todennäköisemmin seurausta siitä tilanteesta, kun sinänsä koronaviruksen aiheuttama.

Olen kyllä lukenut, että nimenomaan koronaan ne liitetään vielä enemmän kuin vuodelepoon, joka sekään ei tietty ole terveellistä pitkään jatkuessaan.

[kertsi]

^
Veritulpat ovat osoittautuneet erittäin merkittäväksi uhkaksi vakavissa koronavirustapauksissa. Sisätautien erikoislääkäri, professori Riitta Lassilan mukaan HUS:ssa tehohoidossa olleista potilaista jopa kolmanneksella on todettu veritulppia.

Koronavirus heikentää ihmisen luontaisia mekanismeja, jotka ehkäisevät veren hyytymistä. Veritulpan riskiä kasvattavat sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, tupakointi ja syövän kaltainen vakava perussairaus. 

– Kiinnostavaa on, että keuhkoveritulpan ja koronan riskiryhmät ovat melko samat. Lapset eivät kuulu koronan riskiryhmään ja heillä on harvoin veritulppia, Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Lassila sanoi.

Lääkäri huolissaan kotonaan koronaa sairastavista – vakava veritulppa uhkaa sängyssä potevia: "Kolmen vuoteessa vietetyn vuorokauden jälkeen riski kasvaa"


---
Eli jos on nimenomaan koronan takia vuodelevossa, on riski isompi kuin jos olisi jostain muusta syystä vuodelevossa.

[Karikko]

^

Koronavirus heikentää ihmisen luontaisia mekanismeja, jotka ehkäisevät veren hyytymistä. Veritulpan riskiä kasvattavat sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, tupakointi ja syövän kaltainen vakava perussairaus. 

– Kiinnostavaa on, että keuhkoveritulpan ja koronan riskiryhmät ovat melko samat. Lapset eivät kuulu koronan riskiryhmään ja heillä on harvoin veritulppia, Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Lassila sanoi.

Lääkäri huolissaan kotonaan koronaa sairastavista – vakava veritulppa uhkaa sängyssä potevia: "Kolmen vuoteessa vietetyn vuorokauden jälkeen riski kasvaa"

Eli jos on nimenomaan koronan takia vuodelevossa, on riski isompi kuin jos olisi jostain muusta syystä vuodelevossa.

Ympäri mennään ja yhteen tullaan kumpi oli ensin kana vai muna?

Tottakai viruksen aiheuttama vuodelepo on pahempi juttu, kun se virus  on sen happivajauksen syy. Elimistön reakointi siis siihen virukseen.

Aika monesta syystä voi joutua vuodelepoon, mutta viruspotilaaat, tai virukseen kuolleet ovat yleensä olleet monioireisia.