Koronavirus

[Aave]

Kansainvälisessä koronakisailussa tuntuu kornille, että vitsauksen menestyksekkäästi torpanneille valtioille jotkut povaavat nyt väkisin vääntämällä synkkää tulevaisuutta, huonojen häviäjien tapaan. Uusi-Seelannille sitä povataan, ja nyt Ruotsi povasi sitä Suomelle: "Vastaavaan kokonaiskuolleisuuteen päädytte vielä kuin meilläkin, öyh öyh"!

Ajattelen, että esim. Uudelle-Seelannille ensiaallon tukahduttaminen tuo ainakin miettimisaikaa, miten toimia jatkossa. Jos/kun tauti on onnistuttu siellä tehokkaasti nopeiden ennakoivien toimien ansiosta torppaamaan, niin rajaliikenteen valvonnan ja kontrollin tehostaminen huippuunsa tekee uusien tapausten spottaamisesta ja karanteeniin asettamisesta paljon helpompaa, kun oma populaatio ei enää aiheuta "taustakohinaa". Ihmiset voivat liikkua vapaasti, ja paikkoja voidaan pitää rajoituksetta auki.

Eihän kukaan ole väittänytkään, että virus nyt sitten näistä maista katosi, tai ei enää uudelleen ilmaannu. Mutta pätevillä toimilla tilanteen hallinta voisi olla jatkossa paljon helpompaa.

[Aave]

Suomi on tässäkin kuviossa maantieteellisesti lystikkäässä paikassa, kun Ruotsissa ollaan höveleitä, Venäjällä tauti leviää vieläkin tehokkaammin (Ja kapasiteetin puutteesta urputtavat lääkärit ovat erikoistuneet putoamaan korkealla olevista ikkunoista; olkoon nämä valitettavat tragediat esimerkkeinä muillekin, jotka tahtovat urputtaa), ja Suomen ja Viron välinen liikenne sallittiin taas. Samaan aikaan Virolla ja Baltian mailla on diili avoimesta liikkumisesta.

Norja, Islanti tai Grönlanti eivät sentään ole hengittämässä koronaa samalla Suomen niskaan. Että jotakin hyvää näissä rakkaissa naapuruussuhteissa!

[kertsi]

Täällä tuntuu olevan aktiivisesti tutkimuksia ja uusinta tietoa seuraavia ihmisiä.

Onko olemassa tietoa, vaikuttaako viimeisen vuoden aikana vedetyt antibioottikuurit koronakuolleisuuteen?

Seuraavan (mahdollisesti vielä katselmoimattoman) artikkelin mukaan on mahdollista, että päiviä tai kuukausia aiemmin syödyt antbioottikuurit mahdollisesti heikentävät mitokondrioiden (ovat solujen energiaorgannelleja) toimintaa (tilapäisesti?) ja siitä syystä sellaiset henkilöt voivat olla koronan riskiryhmässä. Antibiootit vaikuttavat mitokondrioihin siinä missä bakteereihinkin siitä syystä, että mitokondriot ovat geneettisesti ja evolutivisesti lähellä bakteereja.

Possibly the COVID-19 risk group should be extended to all patients being treated with antibiotics, including those who finished antibiotic therapies days up to several months before SARS-CoV-2 infection.

lähde: Antibiotics against COVID-19 and mitochondria? Urgent thinking out of the box (ResearchGate)

---
Niin kauan kuin koronaan ei ole lääkettä tai rokotetta, paras suoja koronalle on
- sosiaalinen etäisyys ja käsienpesu
- vahva oma immuunipuolustus eli vastustuskyky

Tähän viimemainittuun liittyen olen jo aiemmin aloittanut täällä erillisen keskusteluketjun Hyvä vastustuskyky.

Yhteenvetona: riittävästi unta, sopiva määrä ravinteikasta ruokaa, sopiva määrä fyysistä rasitusta, sopiva määrä D-vitamiinia ja muita ravintoaineita, stressin välttäminen.

Ei kannata ottaa pillerimuotoisia lisäravinteita "varmuuden vuoksi" eikä varsinkaan periaatteelle "enemmän on parempi". Monilla lisäravinteilla on U:n muotoinen annos-vaste-käyrä, mikä tarkoittaa, että sekä liian vähän että liikaa kyseistä ravintoainetta on pahasta. Esimerkiksi sinkki ja seleeni ovat melko myrkyllisiä, ja rasvaliukoinen A-vitamiini samaten. Ainoastaan siinä tapauksessa, että on todettu puutostila, niitä kannattaa ottaa lääkärin määräyksestä. *)

Poikkeuksena on D-vitamiini siinä mielessä, että näillä leveysasteilla sitä kannattaa syödä ainakin talvikaudella, ja ympäri vuoden, jos on yli 60-vuotias, ylipainoinen, raskaanaoleva, tai tummaihoinen. Suositusten mukaan, eli ei kannata yliannnostella. Liian vähän JA liian paljon D-vitamiinia molemmat heikentävät vastustuskykyä.  D-vitamiinia kannattaa annostella ielellään siten, että verikokein on titrattu annoskoko sellaiseksi, että se takaa immuunipuolustuksen kannalta optimaalisen pitoisuuden (joka on paljon korkeampi kuin viitearvon alaraja). (Muistaakseni optimaalinen taso on noin 80-100 nmol/l.)


*) that being said, olettaisin, että sinkkiä voi syödä kuuriluontoisesti, jos sairastuu koronaan (tai influenssaan). Itse hannkin purkillisen sinkkiä ihan varulta. Mutta en siis aio sitä ennaltaehkäsevästi ottaa, vaan mahdolliseen tarpeeseen vain.

[Norma Bates]

Tänään, ei kun eilen, on tosiaan ärsyttänyt että Ruotsin ja sitä peesaavien mielestä on parempi kuolla tai vammautua mieluummin nyt kuin esim. vasta vuoden päästä.

Luulisi äkkiseltään kyllä että niinkin voi käydä että mitä pidemmälle tartunnan onnistuu välttämään, sitä paremmat tsänssit voi olla selviytyä, kun tässä välissä voi ehtiä tapahtua vaikka mitä.

[Aave]

^
Eikä uusien aaltojen vakavuudesta ole vielä mitään kelpo tietoa, ainoastaan erilaisia mallinnuksia ja vaihtelevia arvioita. Ilmaston ja lämpötilan vaikutuksistakin on tullut uusi margariini vastaan voi -teema, mutta semmoista tiede on. Piti kirjoittaa aiheesta jo eilen, mutta ehkä laitan siitä vielä tänään. Siis illalla sitten.

Yhdysvaltain tiedustelu varoitti Israelia pandemiasta jo viime vuoden puolella; Saksan tiedustelun mukaan Kiina pyysi maailman terveysjärjestöä salaamaan C19-epidemian puhkeamisen.

Heijastevaikutuksina tässä on, että globaalit tuotantoketjut on ns. optimoitu kiinakeskeisesti. Josko umpilyhytnäköisesti toteutettu rahanteko Kiina keskeisenä tuotantomaana kokisi nyt sen kolauksen, että tuotantoa ryhdyttäisiin siirtämään ja hajauttamaan toden teolla pois Kiinasta. Kansallisen omavaraisuuden ja resilientimmän hyödyketjujen virran soisi olevan taas pop!

Kemin ystävyyskaupunki?

Wuhan.

[Juha]

Tänään, ei kun eilen, on tosiaan ärsyttänyt että Ruotsin ja sitä peesaavien mielestä on parempi kuolla tai vammautua mieluummin nyt kuin esim. vasta vuoden päästä.

Luulisi äkkiseltään kyllä että niinkin voi käydä että mitä pidemmälle tartunnan onnistuu välttämään, sitä paremmat tsänssit voi olla selviytyä, kun tässä välissä voi ehtiä tapahtua vaikka mitä.

Vaikka Ruotsista sanotaan monenlaista, ei ole ensimmäinen kerta, olla eturintamalla, ajateltiin siitä, ...  mitä odotetaan.

[Saares]

Suomi on tässäkin kuviossa maantieteellisesti lystikkäässä paikassa, kun Ruotsissa ollaan höveleitä, Venäjällä tauti leviää vieläkin tehokkaammin (Ja kapasiteetin puutteesta urputtavat lääkärit ovat erikoistuneet putoamaan korkealla olevista ikkunoista; olkoon nämä valitettavat tragediat esimerkkeinä muillekin, jotka tahtovat urputtaa), ja Suomen ja Viron välinen liikenne sallittiin taas. Samaan aikaan Virolla ja Baltian mailla on diili avoimesta liikkumisesta.

Norja, Islanti tai Grönlanti eivät sentään ole hengittämässä koronaa samalla Suomen niskaan. Että jotakin hyvää näissä rakkaissa naapuruussuhteissa!

Kunhan muistettaisiin varoa näitä huolettomia. Eniten (suhteellisesti) tartuntoja on Ruotsin vastaisella rajalla Länsipohjassa.

[Norma Bates]

https://www.sciencemag.org/news/2020/05/finally-virus-got-me-scientist-who-fought-ebola-and-hiv-reflects-facing-death-covid-19?fbclid=IwAR1hLpRIWr0D7lHdWpdqUgzMZ3YKjiwh4xkKrNHo3udiPngkYYFHwrcMyPQ

Hollantilaisen virologin oma sairastumistarina.

[Laika]

Jos ihmisten oivallus koskee nyt hivenaineita, terveellistä ruokaa kohtuullisissa määrin, riittävää liikuntaa, unta ja alkoholin ja tupakoinnin välttämistä, niin yllätysuutinen tosiaan on näiden tapojen sairastavuutta lieventävä vaikutus.

Luetellut tottumukset saattavat säästää meidät jopa syöviltä, sydän- ja verisuonisairauksilta (jotka taisivat edelleen olla yleisin kuolinsyy lännessä), diabetekselta, liikalihavuudelta ja ennenaikaiselta raajarikolta.

[Juha]

Tekee mieli jatkaa tätä, tosin pohdiskellen, ei niinkään soveltavaa antia odottaen.

Ihmisen olemus kokonaisuutena, on vahva merkki terveydestä. On monia kohtia, joissa kokonaisterveys voi pragata. On myös erilaisia tilanteita, joissa kokonaisterveyttä punnitaan, ja motiivit vaihtelee.

Esim parinvalinnan yhteydessä, terveys ja elinvoima ovat tärkeitä tekijöitä. Mitä tästä pärjäämisalueesta priorisoidaan, vaihtelee jonkin verran. Jotain fyysistä kuitenkin jää, ja toisaalta, henkinen puoli jos ei vaikuta arviontekijään mitenkään, voi epäillä, ettei arvioija ole kovin kaksinen.

Miesten on sanottu arvioivan selkeästi suorasti havaittavia terveystkijöitä. Nuoruuden on sanottu olevan valttia, kiinnostuksen heräämisessä, siis tietynlaisen kiinnostuksen, joka on pitkälle biologispohjaista. Ulkonäön yhteys perusterveyteen lienee olemassa, ja että voi lisääntyä, voi perusterveys todellakin merkitä paljon.

Nyaikana, nainen voi olla lisääntymiskunnossa pitempään, tosin lääkärit joskus muistuttavat biologisesta kellosta. Samoin mainitaan, miten miesten alamäki alkaa viimeistään 30 vuotiaana, ehtoopuolelle. Suoritusten jokin taso on siten laskemaan päin. Kaikilta osin tämä ei välttämättä näy pärjäämisessä, sillä jos tekijöitä on oikeast paljon, siis elinvoimaan liittyen, niin lomittaisuus ja sen kokonaisvaikutus ei ole ihan niin täsmällisesti kulkeva, suoraan havaittavien piirteiden kanssa. Naisen on siten, elinvoimaa etsiessään, pakko tukeutua valinnassaan monimutkaisempaan maailmaan, erään ajattelutavan mukasesti. Voi olla totta tai ei, mutta mahdollista.

Tarkoitus oli tosiaan nostaa esiin terveyden suora havaittavuus, ja jos terveyttä hakee, niin näihin piirteisiin voi vähän yrittää tukeutua, omaa pärjäämistään ajatellen, myös ihan itsensä takia.

Nuori voi olla kokonaisuutena rappiotilassa, mutta koska rappiotilan kuormituksellisuusaika väistämättä nuorella pienempi, on romahdusaste usein vähäisempi. Jotain kriittistä vajetta voi kuitenkin ilmetä, mikä ei näy suoraan päällepäin, kokonaisuutta arvioidessa. Esim keski-iässä, voi mies olla mitä parhaimmassa kunnossa, mutta kuukahtaa saman tien, lenkille innostuttuaan. Näitä lienee.

Jos iäkkäänä, on perusterve, ja ulkonäöllisen arvioinnin perusteella, ei terveyttä ehkä olisi suoraan arveltavissa, samalla tapaa kuin nuoren tapauksessa, voi olla silti mahdollista, että vanhus pärjää paremmin. Jos perustekijöistä pidetty huolta, eikä kuormituskertymä ole katkaisut isoja elinvoimatekijöitä, voi tällaiseen tapaukseen olla kertynyt enemmän korjaavia piirteitä, kuin nuorempaan, tosin kohdattava tilanne ratkaisee, miten kohdattava vaikuttaa EMhin.

On tavallista, että pieni lapsi voi kuolla jostain, mistä vanhus ei välttämättä. Että asiaan viittaisi tällä tavoin ääriesimerkillä, on höpsöä. EM tarina voi silti olla todellisuutta, enemmän kuin osataan ajatella.

Kun liikunnasta (erilaisesta kuormituksesta), ja palautumisesta paljon puhutaan, että aineenvaihduntaa ja eloa tosiaan on, eikä irtaantuvaksi kääntyvää mönjää, niin ... ensinnäkin noin muotoillen, voi yrittää konkretisoida liikkeen merkitystä, eikä se tosiaan tiivisty liikuntaan, vaikka kehollinen puoli korostuu. Nykyään ajatellaan tietysti aiempaa monipuolisesti, koska melkein pakko, edes keinotekoisesti löytää näitä, kun tarve terveyteen ei välttämättä synny muun lomassa. Mitä iäkkäämpi, sen tärkeämpää liike on. Isot korjaukset jees, jos niitä voi tehdä. Kokonaisuutena, isompi virta pidetettävä matkassa, mitä tarkemmin ottaen voisikaan olla.

Tämän voisi laittaa esim vastustuskykyketjuun. Toisaalta kyseessä on peruselinvoimaisuus ja elämä, eikä tätä tarvitse ajatella mitenkään teknisen karsinoituna. Jos elämässä korostuu vastustuskyky, niin aika oudoksi menee.

Asennepuoli voi olla yllättävän osa terveyttä ja hyvää elämää. Mikä on arvokasta, ja mikä ei ehkä. Menee lähelle omaa suuntautuneisuutta, jossa asenteellisuus on määräävää. Ehkä liittyy muihin ihmisiin, jolloin ainakin selkeämpää hoksata, että eläimet ovat vapaampia hetkeen, ja jos joku tarvitsee mindfullnessia, niin niiden vaikutteiden kerääjä, joka on sotkussa yleistarjoilun kautta, joka elättää, ja samalla vangitsee.

Tällaisia tietysti miettii ehkä 80 vuoden jälkeen, jos sinne asti elää. Kun dementiaa pukkaa, niin melkein muuta ei onneksi osaa odottaa, kuin turhasta kuoriutumista. Luonto hoitaa viimein porsaansa kotiin.

[a4]

Koronapandemia on hyvää harjoitusta tulevaan:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/004db4e7-dd06-4f54-af61-7ac0a3d160d7

[Norma Bates]

Ensin näin uutisen että MTI:n mukaan korona leviää aerosolimuodossa lähes 8 m päähän. Myöhemmin ilmoitettiin että jos ihmiset liikkuvat, turvaväliä pitäisi olla 10 m. Missään vaiheessa en ole nähnyt varsinaisesti mitään uutista jossa korjattaisiin noita näkemyksiä että tartunnan voi saada aerosolimuodosta. Tämä kirjoitelma kuitenkin väittää että ei voi saada:

Mediassa on esitelty myös tietokonesimulaatioita kaupan käytävillä tai lenkkipolulla vaanivista "aerosoleista". Graafiset esitykset luovat mielikuvaa näkymättömästä, kaikkialla läsnä olevasta vaarasta, myrkyllisestä miasmasta eli huurusta. Suuret virusmäärät on jälleen väritetty punaisella tai keltaisella.

Tämänhetkisen tiedon mukaan virus tarttuu kyllä pisaratartuntana, mutta ei aerosolina. Aerosoli tarkoittaa ilmassa leijuvaa sumua, ohutta yläpilveä, joka leviää laajalle ja säilyy pitkään.

Uutinen lenkkipolulla leviävistä viruksista osoittautui liioitelluksi, mitään vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta ei ollut olemassakaan. Vaikka uutisia myöhemmin korjaillaankin, vahinko on jo tapahtunut, mielikuva syntynyt.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/05/09/vaara-tieto-hysteria-ja-paniikki-leviavat-nopeammin-kuin-virus-itse-koronavirus?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR0YQtdzi1dY_yAVbP73f_-9kcOtpU7bSFCAaXvn6V8sHKFpripQZnj8trY

[Aave]

Laadukasta yhteenvetoa amerikkalaiselta epidemiologilta siitä, mitä viruksesta tähän mennessä tiedetään, ja miten tavan kansalaisen tulee toimia. Englanniksi tietysti, mutta laitan suomeksi tärkeimpiä pääkohtia:

The Risks - Know Them - Avoid Them.

Keskeistä tarttumisessa ovat viruksen kantajilla olevien virusten määrä, yhteisen hengitysilman jakaminen sekä aika, joka samassa tilassa vietetään. Kriittisiä ympäristöjä tartunnoille ovat olleet esimerkiksi avokonttorit, fyysinen työ pienessä tilassa, juhlatilaisuudet, ravintolat ja ilmeisesti pahimpana kuoroharjoitukset (paljon hengittelyä pienessä jaetussa tilassa). Esimerkiksi kaupat eivät näyttäisi olevan tyypillisiä syitä leviämiseen asiakkaiden näkökulmasta, mutta ne ovat riski henkilökunnalle. Tätä voi soveltaa luovasti omaan lähiympäristöönsä. Hän kehottaa ennen erilaisiin tiloihin menemistä katsomaan, paljonko siellä on valmiiksi ihmisiä, onko paikka isohko ja hyvin tuuletettu jne...

Itse pyrin ajattelemaan julkisissa tiloissa koko ajan, kuin olisin viruksen kantaja, ja huomioimaan muita sen mukaan.

[Aave]

Kunhan muistettaisiin varoa näitä huolettomia. Eniten (suhteellisesti) tartuntoja on Ruotsin vastaisella rajalla Länsipohjassa.

Rajavalvonnalla ei ole resursseja valvoa trafiikkia ja mahdollisia tartuntoja siten, kuin pitäisi - ei millään suurella rajapyykillä. Huolettaa kyllä Vironkin välinen liikenne, kun sillä on vielä avoin reitti muihin Baltian maihin. Yli-Tornion seudulla taitaa tällä hetkellä olla suhteessa eniten tartuntoja per lärvä.

[MrKAT]

Yksi graafinen näyttö siitä että miksei korona ole "tavallinen kausiflunssa".
Ao. on kuulemma Susanne "Sussa" Björkholmin FB-seinältä ja alkulähde on https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps .

Graafissa on esitetty ikäluokittain kuolleisuus 2016-2020 yhteensä 24 EU-maassa.
Pienemmät huiput on lähinnä talvisia kausi-influenssoja, loppupiikki on koronapiikki.



Toki maittain on isoja eroja, joissain pohjoismaissa kuolleisuus saattoi jopa laskea.