Koronavirus

[Norma Bates]

^Suomalaisten kehittämällä rokotteella estäisi tartunnat, mutta rahoitus on loppumassa.

Jotenkin arvasin että se paras rokote ei tule tarjolle, koska Suomi.

Nyt on uutta tietoa/arvioita että aiempi rokotus, MPR:stä... influenssarokotukseen suojaa koronan vakavalta muodolta:

"PAREMPI suoja koronataudilta on yhdistetty useimmin tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annettavaan mpr-rokotteeseen sekä tuberkuloosilta suojaavaan calmette- eli bcg-rokotteeseen.

Vielä vertaisarvioimaton tutkimus on löytänyt yhteyden myös hepatiitti-, pneumokokki- ja poliorokotteisiin. Hollantilaisista terveydenhuollon työntekijöistä saivat koronavirustartunnan harvemmin ne, jotka olivat edellisenä syksynä tai talvena ottaneet influenssarokotteen.

Näyttää siis siltä, että monenlaiset rokotteet saattaisivat jollain tavalla suojata koronataudilta."
- https://www.hs.fi/tiede/art-2000007655153.html

Emer prof Vesikari tiivisti että rokotukset pistää immuniteettiin vipinää. Rokotukset on edullinen immuunijärjestelmää stimuloiva vaikutus. Immunologian prof. Meri oli tosin epäilevämpi.
  Myös 3 vuoden sisällä sairastettu flunssakorona antaisi suojaa vakavalta muodolta.

Tuosta MPR:stä oli puhetta jo aiemmin, eli sen suhteen ei ole uusi tieto kyseessä. Saattoi olla influenssarokotteestakin jotain juttua. Nuo muut sensijaan kuulostavat aidosti uudelta. Mutta en paljon panisi näiden varaan, kun olen lukenut nuorista ja/tai perusterveistä ihmisistä jotka ovat saaneet pahat ja/tai pitkittyneet jälkioireet koronasta, ja aivan takuulla heille ikänsä perusteella on annettu sitä sun tätä rokotetta. Ainakin se MRP jota ilmeisesti itse en ole saanut, kun olen syntynyt liian aikaisin.

[safiiri]

^Suomalaisten kehittämällä rokotteella estäisi tartunnat, mutta rahoitus on loppumassa.

Jotenkin arvasin että se paras rokote ei tule tarjolle, koska Suomi.

Nyt on uutta tietoa/arvioita että aiempi rokotus, MPR:stä... influenssarokotukseen suojaa koronan vakavalta muodolta:

"PAREMPI suoja koronataudilta on yhdistetty useimmin tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annettavaan mpr-rokotteeseen sekä tuberkuloosilta suojaavaan calmette- eli bcg-rokotteeseen.

Vielä vertaisarvioimaton tutkimus on löytänyt yhteyden myös hepatiitti-, pneumokokki- ja poliorokotteisiin. Hollantilaisista terveydenhuollon työntekijöistä saivat koronavirustartunnan harvemmin ne, jotka olivat edellisenä syksynä tai talvena ottaneet influenssarokotteen.

Näyttää siis siltä, että monenlaiset rokotteet saattaisivat jollain tavalla suojata koronataudilta."
- https://www.hs.fi/tiede/art-2000007655153.html

Emer prof Vesikari tiivisti että rokotukset pistää immuniteettiin vipinää. Rokotukset on edullinen immuunijärjestelmää stimuloiva vaikutus. Immunologian prof. Meri oli tosin epäilevämpi.
  Myös 3 vuoden sisällä sairastettu flunssakorona antaisi suojaa vakavalta muodolta.

Tuosta MPR:stä oli puhetta jo aiemmin, eli sen suhteen ei ole uusi tieto kyseessä. Saattoi olla influenssarokotteestakin jotain juttua. Nuo muut sensijaan kuulostavat aidosti uudelta. Mutta en paljon panisi näiden varaan, kun olen lukenut nuorista ja/tai perusterveistä ihmisistä jotka ovat saaneet pahat ja/tai pitkittyneet jälkioireet koronasta, ja aivan takuulla heille ikänsä perusteella on annettu sitä sun tätä rokotetta. Ainakin se MRP jota ilmeisesti itse en ole saanut, kun olen syntynyt liian aikaisin.

Jos sinua ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan, niin olet sen kuitenkin todennäköisesti sairastanut. Tuhkarokkohan on erittäin helposti tarttuva, joten ennen rokotusten aikaa sen käytännössä kaikki sairastivat. Tyypillisesti sairastettu tauti antaa vielä paremman immuniteetin kuin rokotus. Siten ne, joilta rokotuksen / taudin antama immuniteetti puuttuu ovat niitä, jotka ovat rokottamattomia syystä tai toisesta, mutta eivät kuitenkaan ole tuhkarokkoa sairastaneetkaan - kiitos väestölle laajasti annettujen rokotusten, jotka vähentävät tartuntariskiä.

Itse olen ainakin sairastanut sekä tuhkarokon että sikotaudin jo varhaislapsuudessa. Vain vihurirokkorokotus on tullut piikkinä.

[Norma Bates]

Jos tuhkarokko näkyy aina naamasta, niin en. Ja elämäni ensimmäinen vuosikymmen sujui niin suppeasti sosiaalisissa merkeissä, ettei tartuttajia oikein ollut. Kovia kuumeita ilmeisesti oli ja kurkku kipeä. Siihen ne sitten jäi, kunnes sairastin sikotaudin heti ekana talvena muutettuamme runsasväkisempään ympäristöön. Joku hoitaja joskus vilkaisi kitaani ja sanoi että suuret (mitkä?) ja kysyi sairastelinko lapsena angiinoita. Mistäs minä tiedän kun ei minua ikinä viety lääkäriin vaikka mikä olisi ollut.

[Hippi]

^
Miten tuhkarokko näkyy naamasta? Ei minulla ainakaan näy mitenkään. Sen sijaan vesirokko voi näkyä, jos niitä rakkuloita on mennyt repimään auki, niin niistä voi jäädä arpi. Yhdellä tytöistäni on vartalossa muutama vesirokkoarpi ja naaman ainoa onneksi on aivan hiusrajassa.

Angiina ja tulirokko taas ovat muistaakseni saman streptokokkibakteerin aikaansaannoksia, joten siihen ei ole rokotetta. Angiinassa yleensä kai nielurisat saavat sen tyypillisen valkoläikkäisen peitteen ja turpoavat, joten todennäköisesti lääkäri on sanonut, että nielurisat ovat suuret. Ne voidaan leikata, mutta ei silloin kun tauti on päällä. Yleensä nielurisaleikkauksen jälkeen angiina ei tule, tai ei tule ainakaan yhtä helposti. Leikkausta käytetään juuri usein toistuvan angiinan ehkäisyyn. Pakko kai sanoa, että ainakin ennen käytettiin, kun lapseni olivat pieniä. En nykykäytännöstä tiedä.

[Norma Bates]

Jos se on näkynyt naamasta sillä hetkellä kun sairastaa sitä, tarkoitin. Vaikkei vanhrmpiani kiinnostanut paljon mikään, kai edes äitini sellaiseen olisi reagoinut jos lärvi on ihottumaa täys samaan aikaan kun kova kuume.

[Saares]

Laumasuoja on köykäiseksi havaittu.
Safiiri:
"Ilman muuta korona jäänee kiertämään väestöön ja jonkinlaiseksi jatkuvaksi reisksi. Mutta silloin myös väestö kasvattaa vastustuskykyään siihen."

[safiiri]

Jos tuhkarokko näkyy aina naamasta, niin en. Ja elämäni ensimmäinen vuosikymmen sujui niin suppeasti sosiaalisissa merkeissä, ettei tartuttajia oikein ollut. Kovia kuumeita ilmeisesti oli ja kurkku kipeä. Siihen ne sitten jäi, kunnes sairastin sikotaudin heti ekana talvena muutettuamme runsasväkisempään ympäristöön. Joku hoitaja joskus vilkaisi kitaani ja sanoi että suuret (mitkä?) ja kysyi sairastelinko lapsena angiinoita. Mistäs minä tiedän kun ei minua ikinä viety lääkäriin vaikka mikä olisi ollut.

Eipä rokko aina niin erotu erityisesti, vaan voi mennä varsin huomaamatta ohi. Itsekin olen sairastanut vesirokon (jonka pitäisi sentään olla hyvin selvä vesikelloihottumineen) niin huomaamatta, että vanhempanikin olivat vakuuttuneita, etten sitä ole sairastanut. Mutta niinpä vain kuitenkin löytyikin vasta-aineita eli sairastettu on sittenkin.

[Saares]

"Liian vähän ja liian myöhään toimenpiteitä suunnitellaan. Perustetaan työryhmiä ja kuvitellaan että ne työryhmät estävät viiruksen leviämisen.

Marinin mukaan hallitus on päättänyt perustaa valtioneuvoston kanslian alaisuuteen koordinaatioryhmän, jonka työskentelyyn osallistuvat keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija.

– On tärkeää, että tässä tilanteessa meillä on yhdessä paikassa koordinaatio liittyen kaikkien ministeriöiden toimintaan. Kokouksia on toki järjestetty aiemminkin, mutta koordinaatiota on vielä tarpeen vahvistaa.

Pääministerin mukaan hallituksella ei ole tällä hetkellä sellaista tietoa, että koronavirustilanne olisi erityisen vakava juuri Suomessa."
Vaatimattomuus estää paljastamasta kirjoittajaa ajalta helmikuun 26.pv.

[safiiri]

Laumasuoja on köykäiseksi havaittu.
Safiiri:
"Ilman muuta korona jäänee kiertämään väestöön ja jonkinlaiseksi jatkuvaksi reisksi. Mutta silloin myös väestö kasvattaa vastustuskykyään siihen."

En puhunut laumasuojasta, vaan siitä, että jos virus kiertää vuodesta toiseen väestössä, niin vähitellen siihen yhä useammille muodostuu sairastetun taudin myötä vastustuskykyä. Ei välttämättä kokonaan tautia ehkäisevää, mutta kuitenkin sen vakavuuden astetta vähentävää. Laumasuoja tarkoittaa sitä, ettei itse tauti kierrä väestössä, koska niin moni on sen jo sairastanut. Yksi tapa hankkia laumasuojaa on rokottaminen. Jos se siis on "köykäiseksi havaittu", minkäs takia sitä rokotetta odotetaan? Ei rokotteesta voida saada suurempaa suojaa kuin mitä tuo sairastamalla hankittu immuniteetti. Älä sotke toisiinsa sitä henkilökohtaista vastustuskykyä (joka siis voi olla itse sairastetun taudin jälkeen aiempaa parempi tuota samaa virusta vastaan) öaumasuojaan, jolla kuvataan väestötasoa. Vaikka siis puhuin väestöstä, tarkoitin heitä yksilöinä, joilla kullakin on oma vastustuskykynsä. Jos tällaisia jonkinasteisesti vastustuskykyisiä /ei siarastu tai sairastuu lievemmin) on väestössä jo merkittävä määrä (vuosittain kasvava määrä), niin tietenkin ne vakavimmin sairastuvien määrät myös laskevat. Toisaalta ne laskevat silläkin tapaa, että ne, jotka taudin saavat kohtalokkaassa muodossaan kuolevat. Eivätkä siis enää sairastu uudelleen. 

Niinhän siitä espanjantaudistakin sanottiin vielä kaikkein vanhimmilla olleen jonkin asteista vastustuskykyä sikainfluenssaan, joka oli espanjantautivirusta muistuttava. Siis - jopa vuosilta 1918-20 peräisin olevaa vastustuskykyä!

[Saares]

Safiiri:
"En puhunut laumasuojasta, vaan siitä, että jos virus kiertää vuodesta toiseen väestössä, niin vähitellen siihen yhä useammille muodostuu sairastetun taudin myötä vastustuskykyä"
Suomeksi laumasuoja.

[safiiri]

Safiiri:
"En puhunut laumasuojasta, vaan siitä, että jos virus kiertää vuodesta toiseen väestössä, niin vähitellen siihen yhä useammille muodostuu sairastetun taudin myötä vastustuskykyä"
Suomeksi laumasuoja.

Ei ole. Laumasuoja on sitä, että rokotettuja tai  sairastamisen kautta immuniteetin hankkineita on niin paljon, ettei tauti enää KIERRÄ väestössä - jolloin myös ei-immuunit ovat varsin hyvässä suojassa. Sen sijaan minä puhuin siitä, että YKSILÖ, joka on taudin sairastanut ei enää saa sitä yhtä vakavana, vaikka immuniteettia ei olisikaan syntynyt. Yritä erottaa toisistaan YKSILÖN oma vastustuskyky ja se laumasuoja.

Laumasuoja eli laumaimmuniteetti syntyy, kun riittävän moni ihminen saa immuniteetin jollekin virukselle eikä tauti pysty enää leviämään väestössä. Immuniteetin voi saada joko rokotuksella tai sairastamalla taudin.

https://studio.mediuutiset.fi/msd-paremman-elaman-puolesta/laumasuoja-tukkii-viruksen-kulkureitit-ilman-rokotetta-laumasuojan-hinta-on-kova

Kyse minun viestissäni siis oli siitä, että sairastamisen (tai rokottamisen) myötä yhä useammalle tauti joko ei tartu tai jää lieväksi. Mitä enemmän vuosia, sitä enemmän näitä ihmisiä on joukossamme. SE muuttaa tilannetta. Mutta aikaa tosiaan kuluu vuosia. Eivätkä ne ei-sairastaneet ole kovin hyvin suojassa (joka olisi se laumasuoja).

[Norma Bates]

Jos tuhkarokko näkyy aina naamasta, niin en. Ja elämäni ensimmäinen vuosikymmen sujui niin suppeasti sosiaalisissa merkeissä, ettei tartuttajia oikein ollut. Kovia kuumeita ilmeisesti oli ja kurkku kipeä. Siihen ne sitten jäi, kunnes sairastin sikotaudin heti ekana talvena muutettuamme runsasväkisempään ympäristöön. Joku hoitaja joskus vilkaisi kitaani ja sanoi että suuret (mitkä?) ja kysyi sairastelinko lapsena angiinoita. Mistäs minä tiedän kun ei minua ikinä viety lääkäriin vaikka mikä olisi ollut.

Eipä rokko aina niin erotu erityisesti, vaan voi mennä varsin huomaamatta ohi. Itsekin olen sairastanut vesirokon (jonka pitäisi sentään olla hyvin selvä vesikelloihottumineen) niin huomaamatta, että vanhempanikin olivat vakuuttuneita, etten sitä ole sairastanut. Mutta niinpä vain kuitenkin löytyikin vasta-aineita eli sairastettu on sittenkin.

Paikkakunnalla kuitenkin varmaan juoruttaisiin asiasta eli tiedossa olisi edes moisen mahdollisuus. Kivahan se olisi jos minulla olisi immuniteetti tuota kautta, mutta perheeni oli todella vähän ihmisten kanssa tekemisissä.

[Karikko]

Tauti näyttäisi voivan uusia melko nopeasti- jos se on uusi tartunta.

Mitenkähän se sitten asemoituu rokotuksiin, jos ne ovat yhtä lyhytaikainen "ilo".


Turun alueelta on tänä syksynä tavattu koronaan sairastuneita, jotka ovat sairastaneet taudin jo aiemmin.

Tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi kertoo IS:lle, että tapauksia on vajaa kymmenen.

– Sairastuneita on kaikenikäisiä, lapsista iäkkäisiin.

Peltoniemi uskoo, että muuallakin Suomessa on jonkin verran uusintainfektioita.

Oletko sairastanut koronan jo kahdesti? Kerro IS:lle tarinasi: WhatsApp 040 6609019 tai uutiset@iltasanomat.fi

Tietoja ensimmäisistä uudelleen koronaan sairastuneista tuli Peltoniemen mukaan elokuussa Ruotsista ja Hollannista.

Julkisessa keskustellussa on arveltu, että kyse voi olla vanhasta koronataudista. Elimistössä on jäänteitä vanhasta virustaudista.

Turun uudelleensairastumiset kumoavat kyseisen teorian.

– Näissä sairastumisissa on sen verran pidempi väliaika, että olemme ajatelleet, että nämä ovat uusintainfektioita, Peltoniemi perustelee.

Henkilö on sairastunut koronaan keväällä. Hän on käynyt kesällä koronatesteissä ja hänet on todettu terveeksi. Syksyllä hän on sairastunut uudelleen koronaan.

– Jos kolmen kuukauden sisällä tulee korona, silloin voi ajatella, että tauti on samaa, Peltoniemi arvioi.

Turun uudelleensairastumisten perusteella tauti tulee toisella kertaa lievemmässä muodossa.

Peltoniemi muistuttaa, että tapauksia on vielä vähän. Vaadittaisiin suurempi potilasmäärä, jotta nähtäisiin, miten virus käyttäytyy.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueelta on löytynyt joitakin koronaan uudelleensairastuneita, infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo.

Henkilö on sairastunut koronaan keväällä. Hän on toipunut ja sitten sairastunut uudestaan syksyllä.

Järvinen sanoo, että kyse voi olla vanhasta viruksesta. Hengitystiesairauksille on tyypillistä, että ne toistuvat uudelleen.

Järvinen sanoo, että alalla on sovittu kolmen kuukauden säännöstä. Koronaan sairastunut on terve, jos kolmen kuukauden aikana hän saa negatiivisia testituloksia.

Järvinen sanoo, että ei voida silti varmasti sanoa, että toisella kerralla on kyse uudesta virustaudista.

– Pitäisi pystyä vertaamaan nämä kaksi virusta aminohappotasolla.

Turun uudelleensairastuneista kirjoitti ensin Turun Sanomat

[Norma Bates]

^ Kuulostaa ehkä oudolta, mutta toivon että kyse on kokonaan uudesta tartunnasta. Näetsen kamalalta tuntuu jos koronaviruksen kertasaanti johtaa siihen että se voi koska tahansa aktivoitua kehossa uudelleen - eli siitä ei pääse ikinä eroon...!

[Saares]

Laumasuoja on köykäiseksi havaittu.
Safiiri:
"Ilman muuta korona jäänee kiertämään väestöön ja jonkinlaiseksi jatkuvaksi reisksi. Mutta silloin myös väestö kasvattaa vastustuskykyään siihen."

En puhunut laumasuojasta, vaan siitä, että jos virus kiertää vuodesta toiseen väestössä, niin vähitellen siihen yhä useammille muodostuu sairastetun taudin myötä vastustuskykyä. Ei välttämättä kokonaan tautia ehkäisevää, mutta kuitenkin sen vakavuuden astetta vähentävää. Laumasuoja tarkoittaa sitä, ettei itse tauti kierrä väestössä, koska niin moni on sen jo sairastanut. Yksi tapa hankkia laumasuojaa on rokottaminen. Jos se siis on "köykäiseksi havaittu", minkäs takia sitä rokotetta odotetaan? Ei rokotteesta voida saada suurempaa suojaa kuin mitä tuo sairastamalla hankittu immuniteetti. Älä sotke toisiinsa sitä henkilökohtaista vastustuskykyä (joka siis voi olla itse sairastetun taudin jälkeen aiempaa parempi tuota samaa virusta vastaan) öaumasuojaan, jolla kuvataan väestötasoa. Vaikka siis puhuin väestöstä, tarkoitin heitä yksilöinä, joilla kullakin on oma vastustuskykynsä. Jos tällaisia jonkinasteisesti vastustuskykyisiä /ei siarastu tai sairastuu lievemmin) on väestössä jo merkittävä määrä (vuosittain kasvava määrä), niin tietenkin ne vakavimmin sairastuvien määrät myös laskevat. Toisaalta ne laskevat silläkin tapaa, että ne, jotka taudin saavat kohtalokkaassa muodossaan kuolevat. Eivätkä siis enää sairastu uudelleen. 

Niinhän siitä espanjantaudistakin sanottiin vielä kaikkein vanhimmilla olleen jonkin asteista vastustuskykyä sikainfluenssaan, joka oli espanjantautivirusta muistuttava. Siis - jopa vuosilta 1918-20 peräisin olevaa vastustuskykyä!

Mutkun se voi uusiutua jopa samana vuonna ensimmäisestä sairastumisesta. Mitä silloin auttaa laumasuoja tai ns.laumasuoja?