Koronavirus

[safiiri]

Safiiri:
"Kuten siis kirjoitin, niin usein jo sairastettu tauti kuitenkin - vaikkei estäisi uutta sairastumista - on opettanut kehon puolustusmekanismeja siten, ettei se tauti iske yhtä vakavana, vaikka jonkinasteisesti sairastuukin. Nyt mm. epäillään lasten sairastuvan vähemmän vakavasti siksi, että he ovat sairastaneet muiden koronavirusten aiheuttamia tauteja, joten heillä on parempi kyky puolustautua tätä uuttakin koronavirusta vastaan. Kyse ei siis edelleenkään ole laumasuojasta, vaan puhun yksilön spesifisestä immuniteetista."
Jos tuo pitäisi paikkansa, vanhoilla olisi paras vastustuskyky koska he ovat joutuneet sairastamaan ties kuinka monta influenssaa ikänsä saatossa.

No niinhän tuo tuppaa vastustuskyky toimimaan, että elimistö oppii puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Se spesifi osa vastustuskykyä. Sitten on myös tuo epäspesifi osa vastustuskykyä, joka taas ei ole tällainen "opittu" kyky. Vastustuskyvyn kehittyminen taudinaiheuttajien kohtaamisen tuottamalla oppimisella näkyy mm. Siinä, miten paljon pienet lapset sairastavat aloittaessaan päivähoidon. Tätä ei kuitenkaan jatku loputtomasti, vaan tilanne tyypillisesti rauhoittuu vähitellen, kun sitä vastustuskykyä syntyy. Vanhusten vastustuskyky sitten puolestaan heikkenee vanhuuden (ja mm. vanhuuteen usein liittyvien perussairauksien) takia.Mutta niinhän sikaflunssaan aikoihin väitettiin, että aivan vanhimmilla saattaa olla vastustuskykyä ns. espanjantaudin sairastamisen kautta, koska sikaflunssa oli saman tyyppinen virus.

Spesifinen immuniteetti ja sen muisti ovat herätettävissä luonnollisen koetun infektion kautta tai rokotuksin. Tätä puolustuksen osaa kutsutaan adaptiiviseksi eli opituksi immuniteetiksi. Erityisesti virusinfektioissa tartunnan tuoma suoja antaa usein pitkäkestoisen, joskus elinikäisenkin immuniteetin kyseistä infektiota vastaan. Rokotuksin saatava immuniteetti on heikompi, ja sen synnyttäminen ja säilyttäminen voivat vaatia useita rokotuskertoja. Joillakin rokotuksilla saadaan elinikäinen suoja, kuten muun muassa tuhkarokko-, vihurirokko- sekä hepatiitti A- ja B -rokotteilla, mutta useimmilla suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen, kuten vaikkapa useimmilla bakteeri- ja influenssarokotteilla.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01150

Ymmärräthän, että rokotteet perustuvat juuri tuohon vastustuskyvyn kehittymiseen taudinaiheuttajien kohtaamisen kautta? Joidenkin tautien kohdalla immuniteetti syntyy loppuiäksi, toisissa taas se on lyhytaikainen ja / tai osittainen. Joka ikinen kerta, kun ihminen paranee esim. flunssasta, on kyse siitä, että hänen kehonsa on kehittänyt tavan vastustaa kyseisen taudin viruksia. Muutoinhan taudista ei paranisi.

[safiiri]

Vaikka olenkin kohtalaisen pro-maski, niin ihmettelen silti että kaupungilla hiihtelee niin paljon porukkaa maski naamalla ulkoilmassa. Ovatko he kaikki menossa jostakin sisätilasta toiseen? On jäkätetty että maskia ei saa roikottaa toisen korvan varassa, mutta olisiko se niin kauhean kamalan kammottavaa jos sen siihen laittaa ulos tultuaan, että saa happea, ja sitten kytkee maskin takaisin paikoilleen kun meneekin korttelin päässä jälleen sisälle? Koskee vai nauhoihin? Ja kumminkin desinfioi kätensä uuteen liikeeseen astuessaan, jos sattuu hoksaamaan missä kyseisen liikkeen desipiste sijaitsee.

Tuntuu että jotkut ovat ihan vimmaisia maskin käyttäjiä ja jotkut vimmaisia maskin vihaajia. Välimuotoja ei tunnu olevan. Siksi itse olen varmaan ihan outolintu kun käytän välttämättömäksi kokemissani tilanteissa, mutta heti lähtee pois jos arvelen että turha tai jopa haitaksi jossain tilanteessa. Kuten nyt vaikka bussista poistuessa, jossa en todellakaan halua kompuroida ja mennä nurin yrittäessäni poistua näkemättä lainkaan eteeni, kun se maski peittää näkökentän alaosan.

Kertakäytön idea ei varmaan ole mennyt perillä ja käyttävät samaa maskia monessa paikassa. Kotiin tultuaan sitten laittavat sen maskin roskien joukkoon, josta se voi levittää mahdollisia viruksia pitkin pirttiä.

Elleivät sitten satu olemaan niin fiksuja, että pitävät muovipussia mukanaan ja laittavat käytössä ryvettyneet maskit sinne, tai heittävät ne ympäristöön leijailemaan.

Siitähn jo oli juttua, että ne kertakäyttömaskit voi myös pestä. Kestävät aika montakin pesua. Silti suojana toimivat  pestyinäkin ihan siinä missä ne kestomaskitkin.

https://yle.fi/uutiset/3-11597951

[Saares]

Safiiri:
"Kuten siis kirjoitin, niin usein jo sairastettu tauti kuitenkin - vaikkei estäisi uutta sairastumista - on opettanut kehon puolustusmekanismeja siten, ettei se tauti iske yhtä vakavana, vaikka jonkinasteisesti sairastuukin. Nyt mm. epäillään lasten sairastuvan vähemmän vakavasti siksi, että he ovat sairastaneet muiden koronavirusten aiheuttamia tauteja, joten heillä on parempi kyky puolustautua tätä uuttakin koronavirusta vastaan. Kyse ei siis edelleenkään ole laumasuojasta, vaan puhun yksilön spesifisestä immuniteetista."
Jos tuo pitäisi paikkansa, vanhoilla olisi paras vastustuskyky koska he ovat joutuneet sairastamaan ties kuinka monta influenssaa ikänsä saatossa.

No niinhän tuo tuppaa vastustuskyky toimimaan, että elimistö oppii puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Se spesifi osa vastustuskykyä. Sitten on myös tuo epäspesifi osa vastustuskykyä, joka taas ei ole tällainen "opittu" kyky. Vastustuskyvyn kehittyminen taudinaiheuttajien kohtaamisen tuottamalla oppimisella näkyy mm. Siinä, miten paljon pienet lapset sairastavat aloittaessaan päivähoidon. Tätä ei kuitenkaan jatku loputtomasti, vaan tilanne tyypillisesti rauhoittuu vähitellen, kun sitä vastustuskykyä syntyy. Vanhusten vastustuskyky sitten puolestaan heikkenee vanhuuden (ja mm. vanhuuteen usein liittyvien perussairauksien) takia.Mutta niinhän sikaflunssaan aikoihin väitettiin, että aivan vanhimmilla saattaa olla vastustuskykyä ns. espanjantaudin sairastamisen kautta, koska sikaflunssa oli saman tyyppinen virus.

Spesifinen immuniteetti ja sen muisti ovat herätettävissä luonnollisen koetun infektion kautta tai rokotuksin. Tätä puolustuksen osaa kutsutaan adaptiiviseksi eli opituksi immuniteetiksi. Erityisesti virusinfektioissa tartunnan tuoma suoja antaa usein pitkäkestoisen, joskus elinikäisenkin immuniteetin kyseistä infektiota vastaan. Rokotuksin saatava immuniteetti on heikompi, ja sen synnyttäminen ja säilyttäminen voivat vaatia useita rokotuskertoja. Joillakin rokotuksilla saadaan elinikäinen suoja, kuten muun muassa tuhkarokko-, vihurirokko- sekä hepatiitti A- ja B -rokotteilla, mutta useimmilla suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen, kuten vaikkapa useimmilla bakteeri- ja influenssarokotteilla.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01150

Ymmärräthän, että rokotteet perustuvat juuri tuohon vastustuskyvyn kehittymiseen taudinaiheuttajien kohtaamisen kautta? Joidenkin tautien kohdalla immuniteetti syntyy loppuiäksi, toisissa taas se on lyhytaikainen ja / tai osittainen. Joka ikinen kerta, kun ihminen paranee esim. flunssasta, on kyse siitä, että hänen kehonsa on kehittänyt tavan vastustaa kyseisen taudin viruksia. Muutoinhan taudista ei paranisi.

Miks sitten influenssaa vastaan täytyy rokottaa vuodesta toiseen? Sinun selityksesi kaatuvat yksi toisensa perään.

[safiiri]

Safiiri:
"Kuten siis kirjoitin, niin usein jo sairastettu tauti kuitenkin - vaikkei estäisi uutta sairastumista - on opettanut kehon puolustusmekanismeja siten, ettei se tauti iske yhtä vakavana, vaikka jonkinasteisesti sairastuukin. Nyt mm. epäillään lasten sairastuvan vähemmän vakavasti siksi, että he ovat sairastaneet muiden koronavirusten aiheuttamia tauteja, joten heillä on parempi kyky puolustautua tätä uuttakin koronavirusta vastaan. Kyse ei siis edelleenkään ole laumasuojasta, vaan puhun yksilön spesifisestä immuniteetista."
Jos tuo pitäisi paikkansa, vanhoilla olisi paras vastustuskyky koska he ovat joutuneet sairastamaan ties kuinka monta influenssaa ikänsä saatossa.

No niinhän tuo tuppaa vastustuskyky toimimaan, että elimistö oppii puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Se spesifi osa vastustuskykyä. Sitten on myös tuo epäspesifi osa vastustuskykyä, joka taas ei ole tällainen "opittu" kyky. Vastustuskyvyn kehittyminen taudinaiheuttajien kohtaamisen tuottamalla oppimisella näkyy mm. Siinä, miten paljon pienet lapset sairastavat aloittaessaan päivähoidon. Tätä ei kuitenkaan jatku loputtomasti, vaan tilanne tyypillisesti rauhoittuu vähitellen, kun sitä vastustuskykyä syntyy. Vanhusten vastustuskyky sitten puolestaan heikkenee vanhuuden (ja mm. vanhuuteen usein liittyvien perussairauksien) takia.Mutta niinhän sikaflunssaan aikoihin väitettiin, että aivan vanhimmilla saattaa olla vastustuskykyä ns. espanjantaudin sairastamisen kautta, koska sikaflunssa oli saman tyyppinen virus.

Spesifinen immuniteetti ja sen muisti ovat herätettävissä luonnollisen koetun infektion kautta tai rokotuksin. Tätä puolustuksen osaa kutsutaan adaptiiviseksi eli opituksi immuniteetiksi. Erityisesti virusinfektioissa tartunnan tuoma suoja antaa usein pitkäkestoisen, joskus elinikäisenkin immuniteetin kyseistä infektiota vastaan. Rokotuksin saatava immuniteetti on heikompi, ja sen synnyttäminen ja säilyttäminen voivat vaatia useita rokotuskertoja. Joillakin rokotuksilla saadaan elinikäinen suoja, kuten muun muassa tuhkarokko-, vihurirokko- sekä hepatiitti A- ja B -rokotteilla, mutta useimmilla suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen, kuten vaikkapa useimmilla bakteeri- ja influenssarokotteilla.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01150

Ymmärräthän, että rokotteet perustuvat juuri tuohon vastustuskyvyn kehittymiseen taudinaiheuttajien kohtaamisen kautta? Joidenkin tautien kohdalla immuniteetti syntyy loppuiäksi, toisissa taas se on lyhytaikainen ja / tai osittainen. Joka ikinen kerta, kun ihminen paranee esim. flunssasta, on kyse siitä, että hänen kehonsa on kehittänyt tavan vastustaa kyseisen taudin viruksia. Muutoinhan taudista ei paranisi.

Miks sitten influenssaa vastaan täytyy rokottaa vuodesta toiseen? Sinun selityksesi kaatuvat yksi toisensa perään.

Koska influenssaviruksia on useita. Minun selitykseni ovat lainauksia mm. Terveyskirjastosta. Kerro lisää siitä, miten siellä on ymmärretty asiat ihan väärin.

[Saares]

En ole koskaan maininnut  Pandremix- rokotetta. Joten syytöksesi on päin ---Safiiria.

[Karikko]

Vaikka olenkin kohtalaisen pro-maski, niin ihmettelen silti että kaupungilla hiihtelee niin paljon porukkaa maski naamalla ulkoilmassa. Ovatko he kaikki menossa jostakin sisätilasta toiseen? On jäkätetty että maskia ei saa roikottaa toisen korvan varassa, mutta olisiko se niin kauhean kamalan kammottavaa jos sen siihen laittaa ulos tultuaan, että saa happea, ja sitten kytkee maskin takaisin paikoilleen kun meneekin korttelin päässä jälleen sisälle? Koskee vai nauhoihin? Ja kumminkin desinfioi kätensä uuteen liikeeseen astuessaan, jos sattuu hoksaamaan missä kyseisen liikkeen desipiste sijaitsee.

Tuntuu että jotkut ovat ihan vimmaisia maskin käyttäjiä ja jotkut vimmaisia maskin vihaajia. Välimuotoja ei tunnu olevan. Siksi itse olen varmaan ihan outolintu kun käytän välttämättömäksi kokemissani tilanteissa, mutta heti lähtee pois jos arvelen että turha tai jopa haitaksi jossain tilanteessa. Kuten nyt vaikka bussista poistuessa, jossa en todellakaan halua kompuroida ja mennä nurin yrittäessäni poistua näkemättä lainkaan eteeni, kun se maski peittää näkökentän alaosan.

Kertakäytön idea ei varmaan ole mennyt perillä ja käyttävät samaa maskia monessa paikassa. Kotiin tultuaan sitten laittavat sen maskin roskien joukkoon, josta se voi levittää mahdollisia viruksia pitkin pirttiä.

Elleivät sitten satu olemaan niin fiksuja, että pitävät muovipussia mukanaan ja laittavat käytössä ryvettyneet maskit sinne, tai heittävät ne ympäristöön leijailemaan.

Siitähn jo oli juttua, että ne kertakäyttömaskit voi myös pestä. Kestävät aika montakin pesua. Silti suojana toimivat  pestyinäkin ihan siinä missä ne kestomaskitkin.

https://yle.fi/uutiset/3-11597951

Niin, eli ei sinullekaan ole valjennut tuo kertakäyttömaskin idea.


Käsittelet siis moneen kertaan mahdollisia taudinaihettajia- 

[safiiri]

Vaikka olenkin kohtalaisen pro-maski, niin ihmettelen silti että kaupungilla hiihtelee niin paljon porukkaa maski naamalla ulkoilmassa. Ovatko he kaikki menossa jostakin sisätilasta toiseen? On jäkätetty että maskia ei saa roikottaa toisen korvan varassa, mutta olisiko se niin kauhean kamalan kammottavaa jos sen siihen laittaa ulos tultuaan, että saa happea, ja sitten kytkee maskin takaisin paikoilleen kun meneekin korttelin päässä jälleen sisälle? Koskee vai nauhoihin? Ja kumminkin desinfioi kätensä uuteen liikeeseen astuessaan, jos sattuu hoksaamaan missä kyseisen liikkeen desipiste sijaitsee.

Tuntuu että jotkut ovat ihan vimmaisia maskin käyttäjiä ja jotkut vimmaisia maskin vihaajia. Välimuotoja ei tunnu olevan. Siksi itse olen varmaan ihan outolintu kun käytän välttämättömäksi kokemissani tilanteissa, mutta heti lähtee pois jos arvelen että turha tai jopa haitaksi jossain tilanteessa. Kuten nyt vaikka bussista poistuessa, jossa en todellakaan halua kompuroida ja mennä nurin yrittäessäni poistua näkemättä lainkaan eteeni, kun se maski peittää näkökentän alaosan.

Kertakäytön idea ei varmaan ole mennyt perillä ja käyttävät samaa maskia monessa paikassa. Kotiin tultuaan sitten laittavat sen maskin roskien joukkoon, josta se voi levittää mahdollisia viruksia pitkin pirttiä.

Elleivät sitten satu olemaan niin fiksuja, että pitävät muovipussia mukanaan ja laittavat käytössä ryvettyneet maskit sinne, tai heittävät ne ympäristöön leijailemaan.

Siitähn jo oli juttua, että ne kertakäyttömaskit voi myös pestä. Kestävät aika montakin pesua. Silti suojana toimivat  pestyinäkin ihan siinä missä ne kestomaskitkin.

https://yle.fi/uutiset/3-11597951

Niin, eli ei sinullekaan ole valjennut tuo kertakäyttömaskin idea.


Käsittelet siis moneen kertaan mahdollisia taudinaihettajia-

En käytä kertakäyttömaskia välttääkseni taudinaiheuttajia (jotka siis PESTÄÄN pois käytön jälkeen) verrattuna kestomaskiin, vaan siksi, että kertakäyttömaskit ovat hiukan vähemmän hengitystä haittaavia.

[Jaska]

Ei ole aihetta riemunkiljahduksiin Suomessakaan, jossa pari viime viikkoa ollaan häilytty 400 uuden tartunnan päivätasolla, ja vain veroparatiisi Mansaaressa on Euroopassa tartuntatilanne suhteessa väkilukuun parempi
Sääli on Yhdysvaltoja, joka huitelee 200 000 uuden tartunnan päivätasolla joka on kolmannes koko maailman uusista tartunnoista. Ja pienen notkahduksen jälkeen taas vahvassa kasvussa. 15 miljoonaa tartuntaa meni eilen rikki.

[MrKAT]

Ao. mukaan tartunnat likimain puolittuu 20 päivässä maskipakon alkamisesta.

Saksalaistutkimus: Kasvomaskeista on merkittävää hyötyä
Eilen klo 16:25
Uusien tartuntojen määrä lähti laskuun Saksassa sijaitsevassa yliopistokaupungissa heti maskipakon käyttöönoton jälkeen.
...
Tuloksissa päivittäiset tartuntamäärät laskivat merkittävästi niillä alueilla, joilla oli käytössä maskipakko. Kun maskipakko oli ollut voimassa 20 päivää, laskivat päivittäistartunnat alueesta riippuen 15–75 prosenttia.

- https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/c1d85658-a35c-4cc4-a68e-ad64d091fe8e

Julkaistu (kovemman luokan pre review-) PNAS-lehdessä:

Significance
.. Weighing various estimates, we conclude that 20 d after becoming mandatory face masks have reduced the number of new infections by around 45%.
...
Abstract
...
Depending on the region we consider, we find that face masks reduced the number of newly registered severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 infections between 15% and 75% over a period of 20 days after their mandatory introduction. Assessing the credibility of the various estimates, we conclude that face masks reduce the daily growth rate of reported infections by around 47%.
- https://www.pnas.org/content/early/2020/12/02/2015954117

[MrKAT]

Lokakuussa Iltiksessä oli muuten tämä korrelaatio-kuva USA:n osavaltioista:

Yksi kuva Yhdysvalloista osoittaa: maskien käytön ja käyttämättömyyden ero alkaa näkyä
...
Washington Postin tekemästä kuvaajasta voikin nähdä kätevästi sen, kuinka yleistä maskien käyttö on eri osavaltioissa. Kuvaajan vaaka-akseli osoittaa, kuinka monta prosenttia ihmisistä on ilmoittanut käyttävänsä maskia yleisillä paikoilla koko ajan tai suurimman osan ajasta. Pystyakseli puolestaan kertoo, kuinka monta prosenttia tutkimukseen osallistuneista henkilöistä ilmoittaa tietävänsä jonkun, jolla on koronaviruksen oireita



- https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0c31f83f-9afa-4d7c-a1fb-4206b969eb24

[safiiri]

En ole koskaan maininnut  Pandremix- rokotetta. Joten syytöksesi on päin ---Safiiria.

Argh. Nyt syytin väärää miestä epähuomiossa. Se oli Toope, joka tällaisia huumoripläjäyksiä tarjoili. Ei pitäisi samaan aikaan tehdä kahta asiaa ja pomppia siellä täällä kirjoittaessaan. Pahoittelut.

[Karikko]

Vaikka olenkin kohtalaisen pro-maski, niin ihmettelen silti että kaupungilla hiihtelee niin paljon porukkaa maski naamalla ulkoilmassa. Ovatko he kaikki menossa jostakin sisätilasta toiseen? On jäkätetty että maskia ei saa roikottaa toisen korvan varassa, mutta olisiko se niin kauhean kamalan kammottavaa jos sen siihen laittaa ulos tultuaan, että saa happea, ja sitten kytkee maskin takaisin paikoilleen kun meneekin korttelin päässä jälleen sisälle? Koskee vai nauhoihin? Ja kumminkin desinfioi kätensä uuteen liikeeseen astuessaan, jos sattuu hoksaamaan missä kyseisen liikkeen desipiste sijaitsee.

Tuntuu että jotkut ovat ihan vimmaisia maskin käyttäjiä ja jotkut vimmaisia maskin vihaajia. Välimuotoja ei tunnu olevan. Siksi itse olen varmaan ihan outolintu kun käytän välttämättömäksi kokemissani tilanteissa, mutta heti lähtee pois jos arvelen että turha tai jopa haitaksi jossain tilanteessa. Kuten nyt vaikka bussista poistuessa, jossa en todellakaan halua kompuroida ja mennä nurin yrittäessäni poistua näkemättä lainkaan eteeni, kun se maski peittää näkökentän alaosan.

Kertakäytön idea ei varmaan ole mennyt perillä ja käyttävät samaa maskia monessa paikassa. Kotiin tultuaan sitten laittavat sen maskin roskien joukkoon, josta se voi levittää mahdollisia viruksia pitkin pirttiä.

Elleivät sitten satu olemaan niin fiksuja, että pitävät muovipussia mukanaan ja laittavat käytössä ryvettyneet maskit sinne, tai heittävät ne ympäristöön leijailemaan.

Siitähn jo oli juttua, että ne kertakäyttömaskit voi myös pestä. Kestävät aika montakin pesua. Silti suojana toimivat  pestyinäkin ihan siinä missä ne kestomaskitkin.

https://yle.fi/uutiset/3-11597951

Niin, eli ei sinullekaan ole valjennut tuo kertakäyttömaskin idea.


Käsittelet siis moneen kertaan mahdollisia taudinaihettajia-

En käytä kertakäyttömaskia välttääkseni taudinaiheuttajia (jotka siis PESTÄÄN pois käytön jälkeen) verrattuna kestomaskiin, vaan siksi, että kertakäyttömaskit ovat hiukan vähemmän hengitystä haittaavia.

Ihan miten vain haluat,, mutta et siis edelleenkään tajua kertakäytön ideaa.

Ellet kerran edes pyri välttämään taudin-aiheuttajia, on tietenkin ihan sama miten toimit noiden maskien kanssa.

[safiiri]

Vaikka olenkin kohtalaisen pro-maski, niin ihmettelen silti että kaupungilla hiihtelee niin paljon porukkaa maski naamalla ulkoilmassa. Ovatko he kaikki menossa jostakin sisätilasta toiseen? On jäkätetty että maskia ei saa roikottaa toisen korvan varassa, mutta olisiko se niin kauhean kamalan kammottavaa jos sen siihen laittaa ulos tultuaan, että saa happea, ja sitten kytkee maskin takaisin paikoilleen kun meneekin korttelin päässä jälleen sisälle? Koskee vai nauhoihin? Ja kumminkin desinfioi kätensä uuteen liikeeseen astuessaan, jos sattuu hoksaamaan missä kyseisen liikkeen desipiste sijaitsee.

Tuntuu että jotkut ovat ihan vimmaisia maskin käyttäjiä ja jotkut vimmaisia maskin vihaajia. Välimuotoja ei tunnu olevan. Siksi itse olen varmaan ihan outolintu kun käytän välttämättömäksi kokemissani tilanteissa, mutta heti lähtee pois jos arvelen että turha tai jopa haitaksi jossain tilanteessa. Kuten nyt vaikka bussista poistuessa, jossa en todellakaan halua kompuroida ja mennä nurin yrittäessäni poistua näkemättä lainkaan eteeni, kun se maski peittää näkökentän alaosan.

Kertakäytön idea ei varmaan ole mennyt perillä ja käyttävät samaa maskia monessa paikassa. Kotiin tultuaan sitten laittavat sen maskin roskien joukkoon, josta se voi levittää mahdollisia viruksia pitkin pirttiä.

Elleivät sitten satu olemaan niin fiksuja, että pitävät muovipussia mukanaan ja laittavat käytössä ryvettyneet maskit sinne, tai heittävät ne ympäristöön leijailemaan.

Siitähn jo oli juttua, että ne kertakäyttömaskit voi myös pestä. Kestävät aika montakin pesua. Silti suojana toimivat  pestyinäkin ihan siinä missä ne kestomaskitkin.

https://yle.fi/uutiset/3-11597951

Niin, eli ei sinullekaan ole valjennut tuo kertakäyttömaskin idea.


Käsittelet siis moneen kertaan mahdollisia taudinaihettajia-

En käytä kertakäyttömaskia välttääkseni taudinaiheuttajia (jotka siis PESTÄÄN pois käytön jälkeen) verrattuna kestomaskiin, vaan siksi, että kertakäyttömaskit ovat hiukan vähemmän hengitystä haittaavia.

Ihan miten vain haluat,, mutta et siis edelleenkään tajua kertakäytön ideaa.

Ellet kerran edes pyri välttämään taudin-aiheuttajia, on tietenkin ihan sama miten toimit noiden maskien kanssa.

Kertakäyttöisen idea on, ettei sitä tarvitse pestä. Mutta haittapuoli on, että sitten niitä tarvitaan suuri määrä ja aina uusi, kun käytetty heitetään pois. Tämä on yksi tapa. Sitten on se tapa, että ei ole kertakäyttöinen, mutta desinfioidaan keittämällä tai pestään riittävän kuumassa. Sitäkin on tutkittu, miten ne taudinaiheuttajat saadaan näillä toimenpiteillä katoamaan. Hyvinhän se toimii, jos pesu on kunnollinen.

Sitä ihmettelen, että jos ne maskit yhdellä käytöllä ovat tosiaan aivan täynnä bakteereja ja siten suuri riski terveydelle, niin mikseivät ihmiset laajasti sairastu vaikkapa niistä hiihtäessä käytettävistä huppupäähineistä tai kaulureista, joilla on tapana peittää puoli naamaa. En ole kenenkään kuullut vaihtavan niitä jokaisen käyttökerran jälkeen. Päivän päätteeksi lähinnä kuivatetaan, mutta ei todellakaan pestä aina - saati että laskettelupäivän mittaan vaihdettais moneen kertaan. Silti nyt muka sitten kasvomaskeista saa hirveän määrään terveyttä uhkaavia bakteereita.

[Saares]

"Husin johtaja­ylilääkäri: "Jos valtio­neuvosto osaa lukea uutisia, ei tarvitse kauheasti miettiä, että olisikohan tosi kyseessä"
Paino sanalla jos.

[Saares]

En ole koskaan maininnut  Pandremix- rokotetta. Joten syytöksesi on päin ---Safiiria.

Argh. Nyt syytin väärää miestä epähuomiossa. Se oli Toope, joka tällaisia huumoripläjäyksiä tarjoili. Ei pitäisi samaan aikaan tehdä kahta asiaa ja pomppia siellä täällä kirjoittaessaan. Pahoittelut.

Saman tien voisit tarkentaa mitä tarkoitat sillä että vastustuskyky paranee taudin sairastettua. En nyt toista kirjaviisauksia mutta: olen sairastanut flunssaa joka talvi ainakin 20. vuoden aikana. Katsopas sieltä viisauksien kirjoista kauanko vielä kestää minun saavuttaa vastustuskyky.