Koronavirus

[safiiri]

En ole koskaan maininnut  Pandremix- rokotetta. Joten syytöksesi on päin ---Safiiria.

Argh. Nyt syytin väärää miestä epähuomiossa. Se oli Toope, joka tällaisia huumoripläjäyksiä tarjoili. Ei pitäisi samaan aikaan tehdä kahta asiaa ja pomppia siellä täällä kirjoittaessaan. Pahoittelut.

Saman tien voisit tarkentaa mitä tarkoitat sillä että vastustuskyky paranee taudin sairastettua. En nyt toista kirjaviisauksia mutta: olen sairastanut flunssaa joka talvi ainakin 20. vuoden aikana. Katsopas sieltä viisauksien kirjoista kauanko vielä kestää minun saavuttaa vastustuskyky.

Vaikka kaikkien flunssavirusten aiheuttamaa tautia kutsutaankin flunssaksi, ei kyse ole saman viruksen aiheuttamasta taudista. Flunssaviruksia on useita. Lisäksi ne epelit ovat taipuvaisia muuntumaan. Eri viruksten tuottama immuniteetti myös vaihtelee kestoltaan, mutta kyllä flunssatkin sen verran pitkäkestoisen immuniteetin antavat, ettet sairastu SAMAN viruksen aiheuttamaan flunssaan saman flunssakauden aikana uudestaan. Jos nuhaa pukkaa uudelleen, olet kohdannut toisen flunssaviruksen.

Kun flunssavirukset lähtevät kiertämään esimerkiksi työpaikalla, voi huonolla tuurilla saada useamman eri flunssan peräjälkeen. Samaa flunssaa kun ei voi sairastaa kuin yhden kerran samalla flunssakaudella.

- Vaikka oireet olisivat samanlaiset, on kyse jo uudesta flunssasta. "Omaa" flunssaa ei voi saada uudestaan, sillä kroppa on jo kehittänyt vasta-aineiden avustuksella sille immuniteetin.

Mutta ikuinen tuo immuniteetti ei kuitenkaan aina ole.

- Immuniteetin kesto vaihtelee infektion aiheuttavasta viruksesta riippuen. Lisäksi nuo virukset muuntautuvat koko ajan, infektiolääkäri Raija Uusitalo-Seppälä kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-6262949

Ymmärräthän, että JOS korona ei tuottaisi minkäänlaista immuniteettia, eivät rokotteetkaan voisi sitä antaa. Rokotesuoja perustuu täsmälleen siihen samaan immuniteetin syntymisen ilmiöön, jonka taudin sairastaminen (siitä parantuen) saa aikaan. Itse asiassa se, että yleensä parannut flunssastasi todistaa, että elimistösi on kehittänyt taudille vastustuskykyä (immuniteettia). Jos näin ei tapahtuisi, kuolisit lopulta tautiin. Vastustuskykyä samankaltaisiin viruksiin myös syntyy enemmän tai vähemmän.

Mutta kun nyt päästiin näihin anekdoottimaisiin selityksiin niin: Jos sairastaminen ei tuota vastustuskykyä, niin selitä, miksi lapseni aloittaessaan päivähoidon aluksi sairasteli paljon, mutta kouluikään mennessä sairastelu väheni huomattavasti? Selitä myös, miksen minä tyypillisesti aikuisiällä sairastu pahasti flunssaan, vaan tyypillisesti niin vähäoireisesti, ettei edes kuumetta synny? Selitä - asiaan ryhtyessäsi - miten flunssasta parannutaan ollenkaan, ellei sitä vastaan elimistö kehitä vastustuskykyä.

[Karikko]

Kertakäyttöisen idea on, ettei sitä tarvitse pestä. Mutta haittapuoli on, että sitten niitä tarvitaan suuri määrä ja aina uusi, kun käytetty heitetään pois. Tämä on yksi tapa. Sitten on se tapa, että ei ole kertakäyttöinen, mutta desinfioidaan keittämällä tai pestään riittävän kuumassa. Sitäkin on tutkittu, miten ne taudinaiheuttajat saadaan näillä toimenpiteillä katoamaan. Hyvinhän se toimii, jos pesu on kunnollinen.

Sitä ihmettelen, että jos ne maskit yhdellä käytöllä ovat tosiaan aivan täynnä bakteereja ja siten suuri riski terveydelle, niin mikseivät ihmiset laajasti sairastu vaikkapa niistä hiihtäessä käytettävistä huppupäähineistä tai kaulureista, joilla on tapana peittää puoli naamaa. En ole kenenkään kuullut vaihtavan niitä jokaisen käyttökerran jälkeen. Päivän päätteeksi lähinnä kuivatetaan, mutta ei todellakaan pestä aina - saati että laskettelupäivän mittaan vaihdettais moneen kertaan. Silti nyt muka sitten kasvomaskeista saa hirveän määrään terveyttä uhkaavia bakteereita.

Nyt puhutaan viruksista ja kertakäytön ideasta.  Kertakäytön idea on, että se suojain käytön jälkeen hävitetään, mahdollisten virusten vuoksi.

Sinä puhut ilmeisesti ihan jostain muusta asiasta.

[safiiri]

Kertakäyttöisen idea on, ettei sitä tarvitse pestä. Mutta haittapuoli on, että sitten niitä tarvitaan suuri määrä ja aina uusi, kun käytetty heitetään pois. Tämä on yksi tapa. Sitten on se tapa, että ei ole kertakäyttöinen, mutta desinfioidaan keittämällä tai pestään riittävän kuumassa. Sitäkin on tutkittu, miten ne taudinaiheuttajat saadaan näillä toimenpiteillä katoamaan. Hyvinhän se toimii, jos pesu on kunnollinen.

Sitä ihmettelen, että jos ne maskit yhdellä käytöllä ovat tosiaan aivan täynnä bakteereja ja siten suuri riski terveydelle, niin mikseivät ihmiset laajasti sairastu vaikkapa niistä hiihtäessä käytettävistä huppupäähineistä tai kaulureista, joilla on tapana peittää puoli naamaa. En ole kenenkään kuullut vaihtavan niitä jokaisen käyttökerran jälkeen. Päivän päätteeksi lähinnä kuivatetaan, mutta ei todellakaan pestä aina - saati että laskettelupäivän mittaan vaihdettais moneen kertaan. Silti nyt muka sitten kasvomaskeista saa hirveän määrään terveyttä uhkaavia bakteereita.

Nyt puhutaan viruksista ja kertakäytön ideasta.  Kertakäytön idea on, että se suojain käytön jälkeen hävitetään, mahdollisten virusten vuoksi.

Sinä puhut ilmeisesti ihan jostain muusta asiasta.

Kestomaskien idea taas on se, että käytön jälkeen ne pestään siten, että taudinaiheuttajat häviävät. Minä puhun siitä, että ketakäyttömaskit tutkimusten mukaan voivat palvella myös kestokäytössä sekä kestävyytensä että puhdistuvuutensa puolesta.

Onko sulla jotakin periaatteellista kestomaskeja vastaan vai mikä oli asiasi?

[kertsi]

Pieni infopläjäys rokotteesta (joka kehitettiin 2 päivässä ja testattiin 11 kuukautta): https://yle.fi/uutiset/3-11682253

[Jaska]

Eilen kun EU:n tilannetta katsoin, Islannilla ja Irlannilla meni kyllä paljon paremmin kuin Suomella. Ja on mennyt jo useamman päivän ajan.

On vielä ennenaikaista sanoa, onko Suomi saamassa päivittäisten uusien tartuntojen määrän käännettyä laskuun. Pari viikkoa se on häilynyt 400:n paikkeilla. Sairaaloissa tilanne on käynyt hankalaksi ja kiireettömien hoitojen lykkäämistä valmistellaan. Epidemia on levinnyt jo koko Suomeen vaikka pääkaupunkiseudulla tilanne on edelleen huonoin.

Sekä Islannissa että Irlannissa koronatartuntoja suhteessa väkimäärään on kertynyt kolminkertaisesti Suomeen verraten. Vähäväkinen Islanti on kyllä jo kuukauden pitänyt uusien tartuntojen määrän mallikkaan alhaalla. Irlanti oli lokakuun lopussa monin verroin pahemmassa leviämisvaiheessa mutta saanut uusien tapausten yleisyyden nyt Suomea alemmalle tasolle.

Kumulatiivisesti alle 10000:n tartunnan mijoonaa asukasta kohden Euroopassa on vain Mansaari (4000), Suomi(5000) ja Norja(7000).

[Norma Bates]

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/913d2416-58dc-413b-8293-08daaa33fe5d

Visiiri suojaa huonosti.

[Brutto]

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/913d2416-58dc-413b-8293-08daaa33fe5d

Visiiri suojaa huonosti.

Niin kantajaansa. Ja vain aivastustapauksissa. Miksiköhän tuossa ei testattu miten visiiri suojaa muita.

Oma arvioni on, että jos samassa tilassa oleva porukka käyttäisi visiirejä, tartuntariski olisi vain 20% verrattuna tilanteeseen jossa kukaan ei käytä suojaimia.

Jos kaikki käyttäisivät kertakäyttömaskia, tartuntariski olisi hieman pienempi - ehkä 15%. Riskin suuruus riippuu lähinnä siitä, puhuvatko, huutavatko, laulavatko, yskivätkö vai aivastelevatko tilassa oleskelevat henkilöt. Yleensä vain aivastelu tuottaa ilmavirtojen mukana leijuvan aerosolipilven, jolta visiiri ei suojaa käyttäjäänsä. Mutta se suojaa melko hyvin muita, jos visiirin käyttäjä itse aivastaa.

[Hayabusa]

THL varoitti nurkan takana odottavasta korona­pommista: Satoja tapauksia jäänyt kirjautumatta rekisteriin

Ääniä jäänyt laskematta...

[Norma Bates]

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/913d2416-58dc-413b-8293-08daaa33fe5d

Visiiri suojaa huonosti.

Niin kantajaansa. Ja vain aivastustapauksissa. Miksiköhän tuossa ei testattu miten visiiri suojaa muita.

Oma arvioni on, että jos samassa tilassa oleva porukka käyttäisi visiirejä, tartuntariski olisi vain 20% verrattuna tilanteeseen jossa kukaan ei käytä suojaimia.

Jos kaikki käyttäisivät kertakäyttömaskia, tartuntariski olisi hieman pienempi - ehkä 15%. Riskin suuruus riippuu lähinnä siitä, puhuvatko, huutavatko, laulavatko, yskivätkö vai aivastelevatko tilassa oleskelevat henkilöt. Yleensä vain aivastelu tuottaa ilmavirtojen mukana leijuvan aerosolipilven, jolta visiiri ei suojaa käyttäjäänsä. Mutta se suojaa melko hyvin muita, jos visiirin käyttäjä itse aivastaa.

Olen siinä käsityksessä että jos ollaan suljetussa tilassa tarpeeksi kauan, pelkkä uloshengittäminen täyttää ilmatilan viruksilla? Näin ollen jos on maski, hengitetään sen läpi ja ainakin osa viruksista saattaa jäädä maskin ulkopinnalle. Ja jos on visiiri, ei pysty hengittämään sen läpi, jolloin imee itseensä täysin suodattamatonta ilmaa visiirin reunojen takaa. Ja kun olen ajatellut millainen veto ikkunastakin käy kun se on pienellä rakosella, oletan että sisäänpäinhengityksessä tulee sellainen imu visiirin kanssa että oikein imemällä imee saastaista ilmaa nenäänsä.

[Hayabusa]

Kaksi rokotettua sai allergisen reaktion Britanniassa – viranomainen varoittaa Pfizerin ja BioNTechin rokotteen riskistä

No niin. Jäikö jotain testaamatta?

[Hippi]

Ja jos on visiiri, ei pysty hengittämään sen läpi, jolloin imee itseensä täysin suodattamatonta ilmaa visiirin reunojen takaa. Ja kun olen ajatellut millainen veto ikkunastakin käy kun se on pienellä rakosella, oletan että sisäänpäinhengityksessä tulee sellainen imu visiirin kanssa että oikein imemällä imee saastaista ilmaa nenäänsä.

Eihän ne mitään kovin pieniä ole ne rakoset siellä visiirin reunoilla ja alareunahan on täysin auki, joten ei siellä mitään "vetoa" tule.
Ja vaikka vetoa tulisikin, niin ei sitä ilmaa sinne visiirin reunojen kautta tule yhtään enempää kuin mitä vedät sisääsi sisäänhengityksessä.
Kun ikkunoista vetää, niin asunnon jossain muussa osassa on imua, esim. keittiön tai kylppärin hormi, jotka ovat pohjattomia kaivoja toisin kuin ihmisen keuhkot.

Visiiri suojaa kasvoja suuremmalla pinnalla kuin maski, joten se on hyvä roiskesuoja.
Visiiri + maski olisi ehkä aika varmakin suoja viruksilta, visiirihän suojaa jo maskia saamasta niitä ilmassa leijuvia, jotka kävellessä tulee vastaan

[Kopek]

Hukkasin kangasmaskini vähäksi aikaa (onneksi se löytyi) ja jouduin käyttämään kaupassa halpaa kertakäyttöistä paperimaskia, jollaisia näkee ihmisillä paljon. Voi miten surkealta se tuntuikaan tukevan kangasmaskin jälkeen. Suodattavuusominaisuuksista en osaa sanoa mitään, mutta jos maskin reunat eivät ole tiiviisti kasvoilla ja sivuille jää sormen mentävät aukot, niin ei kai tuollainen kauheasti suojaa. Monesti näkee aivan toivottomia viritelmiä.

Maskin käyttämiseni on ylipäätään täysin toivotonta. Kylmässä ulkoilmassa saan nuhan kaltaisia oireita, ja kun menen ulkoa sisälle kauppaan, oireet tietenkin jatkuvat vielä jonkin aikaa. Olen kun pahinkin koronapotilas, kun yritän aivastella "peitellysti" niin, että ääntä ei kuulu, mutta maski pullistelee päässä. Minun on lisäksi otettava maski pois kasvoilta noin puolen minuutin välein ja käytettävä nenäliinaa ellen halua käyttää maskia nenäliinana. Silmälasit tungen jonnekin taskuun, koska ne huurtuvat naamalla aivan täysin. Lasit ovat surkean risat ja vääntyilleet, kun astuin vahingossa niiden päälle kesällä. Pelkään, että toinen linssi irtoaa. Se nimittäin putoaa paikaltaan aina silloin tällöin.

Tokmannilla ja eräissä muissa kaupoissa myytävät kangasmaskit (5kpl/paketti) eivät vaikuta hyviltä, koska niiden yläreunassa ei ole metallivahvistetta, jonka saisi taivuteltua nenän muotojen mukaan.

[Norma Bates]

https://ezmask.me/products/ezmask?currency=EUR&fbclid=IwAR2WrrNy9h-GtEx_q1dVJwXGWp0T6257RSB-YN6qpRXlKYbFuORRUIaPnl8

Aion kokeilla tuollaisia "tukirunkoja" joilla maskin kuin maskin pitäisi pysyä niin ettei tunge silmiin, ei huurusta, eikä lätkähdä suoraan sieraimiin kiinni. Mainoksessa ei sanota mitään puhdistamisesta, mutta olen entuudestaan tietoinen siitä että silikonin pystyy keittämään. Enhän minä muutoin mitään kuukuppiakaan olisi voinut käyttää vuodesta toiseen.

[safiiri]

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/913d2416-58dc-413b-8293-08daaa33fe5d

Visiiri suojaa huonosti.

Niin kantajaansa. Ja vain aivastustapauksissa. Miksiköhän tuossa ei testattu miten visiiri suojaa muita.

Oma arvioni on, että jos samassa tilassa oleva porukka käyttäisi visiirejä, tartuntariski olisi vain 20% verrattuna tilanteeseen jossa kukaan ei käytä suojaimia.

Jos kaikki käyttäisivät kertakäyttömaskia, tartuntariski olisi hieman pienempi - ehkä 15%. Riskin suuruus riippuu lähinnä siitä, puhuvatko, huutavatko, laulavatko, yskivätkö vai aivastelevatko tilassa oleskelevat henkilöt. Yleensä vain aivastelu tuottaa ilmavirtojen mukana leijuvan aerosolipilven, jolta visiiri ei suojaa käyttäjäänsä. Mutta se suojaa melko hyvin muita, jos visiirin käyttäjä itse aivastaa.

Olen siinä käsityksessä että jos ollaan suljetussa tilassa tarpeeksi kauan, pelkkä uloshengittäminen täyttää ilmatilan viruksilla? Näin ollen jos on maski, hengitetään sen läpi ja ainakin osa viruksista saattaa jäädä maskin ulkopinnalle. Ja jos on visiiri, ei pysty hengittämään sen läpi, jolloin imee itseensä täysin suodattamatonta ilmaa visiirin reunojen takaa. Ja kun olen ajatellut millainen veto ikkunastakin käy kun se on pienellä rakosella, oletan että sisäänpäinhengityksessä tulee sellainen imu visiirin kanssa että oikein imemällä imee saastaista ilmaa nenäänsä.

Niin. Tässä visiirin suojaustehossa lienee suuri merkitys sillä, kuinka paljon lopulta korona leviää aerosoleina - jolloin siis tätä "leijailua" pitää tarkastella. Vai onko se pääasiallinen leviämistapa pisaratartunta - jolloin pärskimissuojan antava visiiri on varsin hyvä suoja. Ne pisarathan ei leiju ilmassa, vaan ovat niin raskaita, että kyllä putoavat alas aika nopeasti, kun pärskäyksen liike-energia on käytetty. Olen käsityksessä, että aerosolitartunnan ja pisaratartunnan todeddäköisyyksistä ei ole olemassa kovinkaan tarkkaa tietoa. Lähinnä valistuneita arvauksia. Kaiken kaikkiaan koronan tarttuvuuden vaihteluissa on edelleen paljon tuntemattomia tekijöitä, eikä siten oikeastaan osata antaa ohjeitakaan niin täysin perustellun tiedetysti.

[MrKAT]

Prof. Devi Sridhar esittelee linkin eilen julkaistuun Science-lehden artikkeliin jossa tutkitaan Brasilian Manausin miljoonakaupungin tapausta ja verrattiin Sao Pauloon. Manausissa korona pääsi leviämään hallitsemattomasti ja
tutkimuksessa vasta-ainein ym saatiin arvio että yli 75% sai tartunnan. Kuolleita tuli paljon ottaen huomioon väestön nuoruuden. Kuolleisuus nousi 4-5 kertaiseksi. Kuolleisuustodennäköisyys koronatartunnan saaneelle Manausissa 0.17%-0.28%*, Sao Paulossa 0.46%-0.72%(jossa ilmeisesti vanhempaa väestöä). Science-jutun viitteessä 17 oli seuraava kuolleisuusarvio: Matalan tulotason maassa 0.23%, korkean tulotason maasssa 1.15% (0.78%-1.79%).
Täten lasken lonkalta että ilman torjuntatoimia (koronavirus riehuisi vapaasti läpi väestön)
- Suomessa kuolisi noin 66 000 ihmistä koronaan.
- EU:ssa kuolisi noin 5 miljoonaa
- USA:ssa kuolisi noin 3 miljoonaa
- Maailmassa kuolisi 20-50 miljoonaa

Prof. Devi Sridhar @devisridhar
What happens in a largely uncontrolled COVID epidemic? In Manaus, Brazil, attack rate is over 75%. Very high death rate even in a *young* population. Lesson for other places? Letting this virus spread is catastrophic.
- https://twitter.com/devisridhar/status/1336552520789975042

Three-quarters attack rate of SARS-CoV-2 in the Brazilian Amazon during a largely unmitigated epidemic
- https://science.sciencemag.org/content/early/2020/12/07/science.abe9728.full

*JK. Näissä kahdessa arviossa, käsittääkseni ainakin joissain, alempi on se jossa on testattu koronavirus syyllikseksi, ylempi on arvio mikä todellisuudessa on kuolleiden määrä kun kaikkia ei testattu mutta oireiden ym perusteella on päätelty korona syyksi.