Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Koronavirus

Aloittaja Saares, helmikuu 26, 2020, 22:55:10

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 22 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 18, 2020, 14:55:55Yksi koronadenialisti piti kovin epäilyttävänä sitä että influenssaluvut ovat laskeneet - hän epäili että ei-koronakuolemia merkataan koronakuolemiksi. Mutta eikö voisi olla mahdollista että influessa tarttuu koronaa huonommin, jolloin koronaa varten käyttöön otetut suojautumistavat vaikuttaisivatkin siihen ja joihinkin muihinkin tartuntatauteihin joilla yhtälailla pääsee nirristään jos on vanha, sairas tai huono-onninen?

Ihmisen immunologiseen tilanteeseen liittyen, ajatellut vähän samanlaista. Sanotaan, että taudin muodot rauhoittuvat, jos virus leviää hitaasti, ts sen oleskeluaika ihmisessä kasvaa, kun tietyt virusmuodot ei pyyhkäise kaikkea hetkessä (viikossa parissa).

Mikä sitten on ilmiön tarkempi mekanismi? Kai se on viruksen kesyyntyminen, tosin miten, jää edelleen mietittäväksi.

Yksi selitys on, että jos viruksen vahvat muodot vievät ihmisiä hautaan, niin sinne päätyvät viruksetkin, jolloin lempiämmät selviää, ja valtaavat reviirinsä.

Jos reviirit valtaa ihmisen kannalta kevyimmät muodot, niin tässä voi olla se mahdollisuus, että rajutkaan villieläinmuodot eivät iskisi välttämättä yhtä pahoin, koska vapaata tilaa ei olisi, niin paljoa mellastamiseen.

Jos virusmuodot jää pehmentämättä, tai ne pehmennetään rokotteella, voi olla, että pehmentymistä tapahtuu, eri lailla. Kantaa jää mukaan, tosin suhteessa rokotepainotteiseen ympäristöön. Kun sitten rokotetta ei ole, voisi tämä jalostunut muoto, olla vaikka tehopöpö.

Joten rokotteisiin kun mennään, se on vähän kuin askel toiselle elämisen muodolle, suhteessa ympäristöön. Itse puhunut tämän kaltaisesta irtiotosta jo jonkin aikaa sitten, tosin vähän toisella tapaa.

Selkeän ratkaiseva käännekohta. Ihmisistä voi tulla kuin antibioottikanat, joilla ei ole viimein sitä suojaa, joka muuten luonnon mukana kulkijuuteen helposti / automaattisesti liittyy.

Tässä voi flopata, "hyvin" perustein.

Kirjoitin rokotekriittisen kannanoton, viimeksi tänään: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/laaketeollisuus-rokotteet-ja-perimaainesriski. Korona näin kirjoitellen, on ohi isomman aiheen, ja sitä on elämämme kokonaisuudessaan, oman arveluni mukaan. Miksi näin on, voi olla ikiaikaista, ja helposti todistettava seikka. Väliin luonto palauttaa takaisin perustalle, onneksemme, ja tavalla, jota emme voi jossain kohden estää.

Palautukset voi olla lopullisiakin, tiettyjen lajien osalta, myös ihmisen. Tämäkin lasketaan joskus foliopuheeksi, vaikka tieteen puolella tiedetään melko paljon, lajien elinkaaresta, ja niiden pituudesta.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - joulukuu 18, 2020, 14:55:55
Yksi koronadenialisti piti kovin epäilyttävänä sitä että influenssaluvut ovat laskeneet - hän epäili että ei-koronakuolemia merkataan koronakuolemiksi. Mutta eikö voisi olla mahdollista että influessa tarttuu koronaa huonommin, jolloin koronaa varten käyttöön otetut suojautumistavat vaikuttaisivatkin siihen ja joihinkin muihinkin tartuntatauteihin joilla yhtälailla pääsee nirristään jos on vanha, sairas tai huono-onninen?

Johan tuostakin oli jo keäällä puhetta, että sekä influenssaa että ihan tavallista flunssaa on ollut noiden suojaustoimien vuoksi huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina vastaavaan aikaan. Esimerkiksi meidän firmassa kaikki sairauspoissaolot romahtivat huimasti, kun siirryttiin etätöihin ja toimistolla oli vain kourallinen ihmisiä. En tiedä onko tuo ollut miten yleinen ilmiö, mutta tavalliset räkätauditkaan ei ole kiusanneet ihmisiä entiseen malliin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha


Joillakin ihmisillä, on sen tapainen suhtautuminen, että näkevät kaukaa, mikä todennököisesti on tolkukasta, ja mikä ei. Tässä arvioinnissa auttaa moni seikka, ja nämä voi olla tämän tyypin selvänäkijöitä ajatellen, jotain tuntematonta.

Päättelyt edellä mainitulla tavalla, ei välttämättä ole niin vaikeaa, kuin mitä luulisi.

Enemmän ongelmallisten seuraamusten toteutumiset johtuvat siitä, että päätelmiä ei ole perusteltavissa tavalla, jota esim paraikaa vaaditaan. Voi tosin olla, että perustelut missään muodossa, eivät ole kovin myyviä, kun toisella puolella on kivempaa, ja sitä voidaan seurata joukolla, jonka saa mukaan miten vain, tietyissä tilanteissa.

Päätelmien vahvuutta voi kuvata jonkin verran tavalla, jotka erottavat ihmiset omia elämänvalintoja koskien. Osa pärjää loistavasti, vailla isompaa tarpomista. Typeryydet aistitaan, ja immuniteettia on enemmän, verrattuna johonkin toiseen. Onnen kaavaa, siinä kun sitä jonkinlaisena on, ei löytäjä silti osaa välittää, sitä kaipaavalle. Myös kuulemisesta ei aina ole hyötyä.

Mitä tulee yksittäisempiin suhtautumisiin, ja niiden eroihin, niin välityshaaste näissä, ei ole yhtä vaikea. Onkin tavallista, että hyvin tiettyjä asioita hallitseva, saa painoarvoa muiden keskuudessa. Joskus syystä. Ennen tällä oli iso merkitys, vaikka vituralleenkin on menty, näiden vahvuuksien mukaisella voimalla.

Norsujen kulttuurista on kerrottu vähän samaan sävyyn. Jos ihmiskunnalla ei ole samanlaista mahdollisuutta kulttuurin ylläpitäviin voimiin, joissain vaiheessa, voi käydy kevyesti.

Norma Bates

Muistan lukeneeni jossain vaiheessa kuluvaa vuotta jonkun tieteentekijän arvioita koronasta. Hän tuumaili että kesympi viruksen mutaatio ei ole todennäköinen, koska tämä nykyinen on jo levinnyt kaikkialle. Uudelle muodolle ei ole elintilaa.

Jaska

#2974
Jos joku on kuvitellut, että nyt on hoivakotien jonot kadonneet, kun kuolo on korjannut vanhat asukkaat, niin kovin on erehtynyt. Jos viidestasadasta koronakuolleesta puolet on hoivakodeista, niin tarkoittaisikohan se että prosentin hoivakotipaikoista korona on vapauttanut. Vastavuoroisesti rajoitukset ja varotoimet ovat vähentäneet muitakin kuolemia.

Koronakuolemia on Suomessa tähän mennessa vähän enemmän kuin influenssakuolemia viime vuonna.

Juha


^^ Noinkin voi sanoa, ja on yhteneväistä edellisen kerronannan kanssa.

Lajien kohtaaminen, aiheuttaa myllerrystä. Virus hankalana, voi joissain yksilöissä olla siedettävä, että ei mene kovin hankalaksi kummallakaan. Osa sovittautujista ei mätsää, uuden rintaman kanssa. Se on kaputt.

Elämä yleisesti on tuota. Karsivia piirteitä kohdataan, eikä koske vain luontoa, jonka voi ajatella olevan ihmisen ulkopuolella. Tämä osuus on paljon suurempi merkitykseltään.

Ilman sopeutumista / hiomista vallitsevaan nykyhetkeen, ei olisi ihmistä, eikä elämää toimivana. Että nyt menee osalla heikosti, ei tarkoita, etteikö kohta voisi jollakulla toisella mennä pahemmin, tai samaan aikaan.

Luonnonkulkuun liittyvät haasteet ovat osin demokraattisia, eivätkä riipu ihmisen toimista. Moneen voitaisiin varautua, ja säästää ihmishenkiä, ja toisaalta menettää jostain toisesta ryhmästä paljonkin.

Jos koronakuolemat yritetään välttää, kenen kohtalona on kuolema, tai pahempi? Entä jos kaikkien, kun puhutaan isosta linjasta, joka voi yksittäissovellusten kautta jäädä malliksi?

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 18, 2020, 20:18:34

Jos joku on kuvitellut, että nyt on hoivakotien jonot kadonneet kun kuolo on korjannut vanhat asukkaat, niin kovin on erehtynyt. Jos viidestasadata koronakuolleesta puolet on hoivakodeista, niin tarkoittaisikohan se että prosenttin hoivakotipaikoista korona on vapauttanut.

Onkohan missään tilastoa noista hoivakodeissa kuolleista, että paljonko korona on nostanut todellisuudessa kuolleisuutta? Monihan noista nyt koronaan kuolleista saattoi olla muutenkin loppusuoralla tai olisi hyvinkin voinut "normaalin" influenssam jälkeiseen keuhkokuumeeseen tai johonkin muuhun sairauteen kuolla.

En missään tapauksessa halua asiaa vähätellä, mutta mietin vain, että onko nyt koronan piikkiin mennyt sellaisia, jotka olisivat joka tapauksessa tämän vuoden aikana menehtyneet. No, ei kai sillä merkitystä ole muuten kuin se lietsoo vaan sitä koronapelkoa, että tappaa niin paljon.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha


Sellainen tunne, että kaikki koronan merkityksen paisuttamiseksi kelpaava, mainitaan mahdollisimman tarkkaan. Kaikissa teemoissa näin ei ole. Kokonaisuus voi saada aikaan vastareaktion. Yllättävän moni asia on politisoitunut, tai myynnillistä kamaa, ja vaikka kyseessä olisi yleistä merkitystä, tai selkeää huomionkohdistamisen paikkaa, niin tavoitteeksi voi oletuksena olettaa jotain muuta. Tämä on sitä toiseen luottamista, hajoituksen onnistuessa. Ehkä tässä on jotain hyvääkin, mitä ei heti tule mieleen. Esim tasapuolisuus, tmva. Kaikki ei enää menisi läpi ihan niin. Vaikea sanoa. Joku varmaan osaa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 18, 2020, 20:35:59
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 18, 2020, 20:18:34

Jos joku on kuvitellut, että nyt on hoivakotien jonot kadonneet kun kuolo on korjannut vanhat asukkaat, niin kovin on erehtynyt. Jos viidestasadata koronakuolleesta puolet on hoivakodeista, niin tarkoittaisikohan se että prosenttin hoivakotipaikoista korona on vapauttanut.

Onkohan missään tilastoa noista hoivakodeissa kuolleista, että paljonko korona on nostanut todellisuudessa kuolleisuutta? Monihan noista nyt koronaan kuolleista saattoi olla muutenkin loppusuoralla tai olisi hyvinkin voinut "normaalin" influenssam jälkeiseen keuhkokuumeeseen tai johonkin muuhun sairauteen kuolla.

En missään tapauksessa halua asiaa vähätellä, mutta mietin vain, että onko nyt koronan piikkiin mennyt sellaisia, jotka olisivat joka tapauksessa tämän vuoden aikana menehtyneet. No, ei kai sillä merkitystä ole muuten kuin se lietsoo vaan sitä koronapelkoa, että tappaa niin paljon.
Käsittääkseni joissakin maissa vanhuksia on luokiteltu koronauhreiksi, vaikka kuolinsyy on saattanut olla muuperäinen. Prosentuaalisesti kuolleisuushan on vähäistä. Normi-influessan luokkaa käsittääkseni.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 18, 2020, 20:35:59
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 18, 2020, 20:18:34

Jos joku on kuvitellut, että nyt on hoivakotien jonot kadonneet kun kuolo on korjannut vanhat asukkaat, niin kovin on erehtynyt. Jos viidestasadata koronakuolleesta puolet on hoivakodeista, niin tarkoittaisikohan se että prosenttin hoivakotipaikoista korona on vapauttanut.

Onkohan missään tilastoa noista hoivakodeissa kuolleista, että paljonko korona on nostanut todellisuudessa kuolleisuutta? Monihan noista nyt koronaan kuolleista saattoi olla muutenkin loppusuoralla tai olisi hyvinkin voinut "normaalin" influenssam jälkeiseen keuhkokuumeeseen tai johonkin muuhun sairauteen kuolla.

En missään tapauksessa halua asiaa vähätellä, mutta mietin vain, että onko nyt koronan piikkiin mennyt sellaisia, jotka olisivat joka tapauksessa tämän vuoden aikana menehtyneet. No, ei kai sillä merkitystä ole muuten kuin se lietsoo vaan sitä koronapelkoa, että tappaa niin paljon.
Juuri näin. Uutisointi on antanut väärää kuvaa että useimmissa hoivakodeissa korona kaataa vanhuksia kuin heinää, mutta näinhän ei le tapahtunut. Muualla kuin hoivakodeissa vielä vähemmän.

Suomessa tosin on toistaiseksi onnistuttu harvinaisen hyvin.

     
LainaaKoronavirustautiin liittyvät kuolemat

    Tarkempaa tietoa siitä, missä menehtyneet ovat olleet hoidossa välittömästi ennen kuolemaansa, on kertynyt kaikista sairaanhoitopiireistä raportoiduista 489 henkilöstä:
    Menehtyneistä 23 prosenttia on ollut erikoissairaanhoidossa, 39 prosenttia perusterveydenhuollon yksikössä, 37 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 1 prosenttia kotona tai muualla.
    Perjantaihin 18.12. mennessä tartuntatautirekisteriin on kertynyt tietoa 477 kuolleesta ja näistä on saatavilla tarkempia tietoja. Heistä 50 prosenttia on miehiä ja 50 prosenttia naisia. Kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta.
    Kuolleista, joista tällä hetkellä on saatavilla tarkempia terveystietoja, valtaosalla (yli 95 prosenttia) oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.
    Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia ja lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu lainkaan.
THL

Norma Bates

https://yle.fi/uutiset/3-11609682

Voisiko jo vihdoin viimein lopettaa ne iänikuiset maininnat influenssasta? Koettakaa nyt vaan käsittää että korona ON pahempi sairaus.

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2020, 21:13:50
Käsittääkseni joissakin maissa vanhuksia on luokiteltu koronauhreiksi, vaikka kuolinsyy on saattanut olla muuperäinen. Prosentuaalisesti kuolleisuushan on vähäistä. Normi-influessan luokkaa käsittääkseni.
Tässä on CDC:n sivuilta USA:sta ns. normi-influenssan lukemat. Kuolleisuus 2010-luvulla on ollut 12 000 - 61 000.



Tämän päivän lukemat koronasta (covid-19) on: 17 300 000 tartuntaa ja 311 000 kuollutta.
Eikä korona-epidemia ole edes ohi vaan jyllää täysillä vielä, yhä paheten.


Äänestä persu! Niin pysymme EU:ssa, saamme yli 1000 mamua /vuosi, bensan hinta nousee ja muutenkin veroja kerätään entistä enemmän mamujen hyväksi! Yalla yalla!

Hippi

Miten USA:ssa rokotetaan kausi-influenssaan? Onko jokaisessa osavaltiossa samanlainen rokotusohjelma vai onko jokaisella omansa ja millainen?

Olisi paljon mielenkiintoisempaa nähdä luvut Suomesta, josta tunnetaan myös rokotusmäärät ainakin suunnilleen. Toisaalta, tällä hetkellä influenssat eivät ole niin tappavia maissa, joissa rokotukset ovat lähes kattavia. Mitenhän olisi tyystin ilman rokotuksia? Eiköhän se veisi noita samoja riskiryhmän edustajia kuin nyt korona on vienyt.

Kausi-influenssan "vaarallisuus" on paljonkin siitä kiinni, miten osataan ennustaa tulevan viruksen tyyppi riittävän tarkasti, että saadaan rokotteesta tehokas. Aina sekään ei onnistu. Oliko se juuri tämänvuotinen, joka ei sitten ollutkaan kovin tehokas, mutta nämä muut suojatoimet on korvannut sen puutteita.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha


Voimakas nojaaminen bio- ja geeeni-teknologiaan, vaatisi vähintään sen, että yritettäisiin selvittää kestävää luontosuhdetta kokonaisemmin, ja sitä, mitä satsattu painotus voi pitemmän päälle tarkoittaa.

Ilman tätä, lähestymistavan voi ajatella perusteettomana. Kyseessä ei ole edes reagointi, vaan selkeä investointi ja tietoinen rakentelu sen varaan, mistä ei haluta olla tietoisia.

Tällaista suhtautumispäättelyä esiintyy paljon, ja on kattavammin vaikuttavaa. Joskus isompi vinkkeli sulkeutuu käytöstä. Sitten on ilmastonmuutosta, kuin yllättäen, ja ties mitä. Toistan itseäni, ja siten jankkaan. Ehkä vielä asiaa.

Norma Bates

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000007689966.html

Ja TAAS Skopjen kautta lisää koronaa Suomeen, ettei vaan kesken lopu.