Koronavirus

[Juha]

Ruotsin korona-strategia tuntui olevan ideologiapainotteista, vähän turhan paljon, jos jälkiviisaana asiaa voi todeta. Uskallusta linjassa saattoi olla, tosin en varma, oliko takana rohkeutta, vai mitä.

Tämä sitä vastoin on maalaisjärkeä, ja näyttäs, että Ruotsi löytänyt sitä ennen muita: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsi-ottaa-kayttoon-kovimman-tyokalunsa-koronan-kitkemiseksi-tata-kaikkea-se-tarkoittaa/8024262. Kun tätä viruslinkousta tietoisesti harjoitettu, ja toisaalta sulkutoimia, niin ... siihen nähden, varsin tervetullutta käytäntöä edes jossain.

[Norma Bates]

Luulisin, että rokotekriittiset ovat sitä, mitä kriittiset yleensäkin ovat, ts valveutuneempia, ja tätä puolta arvostavia, ts tavallista vastuullisempia. Tämä on ensioletukseni.

Itse koen että heitä kiinnostaa vain oma itsensä(*. On päätetty että rokotetta ei haluta, joten netistä kammataan esille jokaikinen pieninkin todellinen tai epätodellinen seikka jolla saada itsensä vakuuttumaan lisää siitä että rokotteet ovat tuomiopäivän tuote. Alan kokemaan itseni ihan kummalliseksi kun etsin netistä sekä rokotteita puoltavia että vastustavia linkkejä. Vastustavista linkeistä kuitenkin raakkaan tubekamat veks, koska minua ei voisi vähempää kiinnostaa jonkun ulkomaalaisen "anttiheikkilän" vouhotukset joilla useimmat hörhöt ja jotkut persut perustelevat rokotevastaisuuttaan.

*) Mukaan lukien omat geenit eli jälkeläiset.

[Norma Bates]

Venäjällä on sahattu omaan nilkkaansa, kansa ei usko kun sanotaan että oma rokote on jees.

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000007708264.html?fbclid=IwAR1R53eDRwplAqCBkShY7cXtfL7gtu-AVwmp18RtRcjltxMWzjcI5_ai2rU

RIIPPUMATON Levada-keskus julkaisi maanantaina tuoreet kyselytiedot, jonka mukaan 58 prosenttia venäläisistä ei suostuisi ottamaan Sputnik V -rokotetta, vaikka sen saisi ilmaiseksi.

Ainoastaan 38 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa valmis rokotettavaksi. Haastattelut oli tehty joulukuussa.

Epäilevimmin Sputnikiin suhtautuvat venäläiset, jotka hakevat tietonsa internetistä. Myönteisemmin suhtautuvat puolestaan he, jotka ilmoittavat luottavansa muutenkin Putinin hallintoon.

TULOKSET kertovat karua kieltään siitä, kuinka Venäjän johdon harjoittama "muunnellun totuuden" kertominen vaikuttaa kansalaisten ajatuksiin myös silloin, kun se ei ole Kremlille itselleen eduksi.

Rokotevastaisten salaliittoteorioiden levittäminen kuuluu vakioelementtinä Kremlin hyväksi työskentelevien vaihtoehtosivustojen toimintaan. Vaikka tällainen propaganda on suunnattu lähtökohtaisesti länsimaalaisia rokotteita vastaan, venäläisten mieliin kylvetty rokote-epäluulo iskee nyt yhtä lailla maan omaa rokotetta vastaan.

Kaiken lisäksi Venäjän johto on jäänyt kiinni niin monesta valehtelusta – alkaen vaikkapa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin väitetystä "kroonisesta haimatulehduksesta" – että ihmisten reaktiona on epäillä kaikkea viranomaistiedottamista.

Espanjassa aiotaan rekisteröidä ne jotka eivät ole ottaneet rokotetta. En nyt viitsi tästä linkkiä etsiä, etsikää itse jos kiinnostaa. Itseäni kiinnostaa että mitäs sitten jos joku haluaakin rokotteen jälkikäteen kun hänet on jo rekisteröity?

[Juha]

Luulisin, että rokotekriittiset ovat sitä, mitä kriittiset yleensäkin ovat, ts valveutuneempia, ja tätä puolta arvostavia, ts tavallista vastuullisempia. Tämä on ensioletukseni.

Itse koen että heitä kiinnostaa vain oma itsensä

Jos näin, niin ei poikkea toisin suhtautuvasta ryhmästä. Jako menee kuten uskon kysymyksissä yleensä, uskoviin ja ateistiin, tai kunniallisiin, ja denialisteihin.

Agnostismi näissä on harvinaisempaa. Siihen ei kuuluisi samalla tapaa populaa, eli taisin yleistää omaa suhtautumistani.

Koska toisaalta terveesti kriittinen ei voi kuulua kuin jälkimmäiseen ryhmään, niin erotettava selkeämmin omaksi ryhmäkseen. Osa uskovaisia jää avoimeksi tutkailuille ja käsittelyillä, vaikka jotain alkuoletteista olisi. Nämä kuuluvat terveeseen ryhmään, käsittelyn puolesta. Täysagnostikko on oikeastaan lumiukko, ts ei ihan terve.

[Norma Bates]

Luulisin, että rokotekriittiset ovat sitä, mitä kriittiset yleensäkin ovat, ts valveutuneempia, ja tätä puolta arvostavia, ts tavallista vastuullisempia. Tämä on ensioletukseni.

Itse koen että heitä kiinnostaa vain oma itsensä

Jos näin, niin ei poikkea toisin suhtautuvasta ryhmästä. Jako menee kuten uskon kysymyksissä yleensä, uskoviin ja ateistiin, tai kunniallisiin, ja denialisteihin.

Agnostismi näissä on harvinaisempaa. Siihen ei kuuluisi samalla tapaa populaa, eli taisin yleistää omaa suhtautumistani.

Koska toisaalta terveesti kriittinen ei voi kuulua kuin jälkimmäiseen ryhmään, niin erotettava selkeämmin omaksi ryhmäkseen. Osa uskovaisia jää avoimeksi tutkailuille ja käsittelyillä, vaikka jotain alkuoletteista olisi. Nämä kuuluvat terveeseen ryhmään, käsittelyn puolesta. Täysagnostikko on oikeastaan lumiukko, ts ei ihan terve.

Todellakin jokainen ajaa nyt oman ahterinsa asiaa.  Oikeastaan luokittelua voi järkätä siltä pohjalta että perustaako omaa itsekästä pyrkimystään, eli hyvinvointinsa takaamista, ajava ajattelunsa saamaansa tietoon vaiko uskomusperäisiin väitteisiin. Itse haluaisin karsia uskon kokonaan tästä asiasta pois, mutta lopulta tuntuu kuin tarvittaisiin kristallipallo ja kyky ennustaa mistä tulee olemaan eniten haittaa.

a) en ottanut rokotetta ja sain koronan (a1 sain vakavan vamman, a2 heitin veivini)
b) otin rokotteen, mutta otin väärän rokotteen (sain jonkin sortin vamman)
c) otin rokotteen ja mitään rokotetta ei olisi kannattanut ottaa (mistä tahansa olisi tullut vamma)
d) otin rokotteen eikä se toiminut, sain kumminkin koronan

Kyllähän tuon a-kohdan pelotevaikutus on kokolailla vahvin.

[Juha]

Todellakin jokainen ajaa nyt oman ahterinsa asiaa. 

Liian karkea tulkinta. Oman ahtarin asia on jees, tosin (esim) se ei sulje pois muuta.

Jos itseä ei huomioi, ei tähän joko ole tarvetta, tai itsensä huomiominen voi toteutua suoraan omakohtaisessa rokotteenottoratkaisussa (k/e), tai kokonaispolitiikan tasolla (Linja = k/e). Jos omakohtaista tarvetta ei koe, niin voi ajatella myös k/e-tyyliin, rokotesuosituksesta ja jotain kokonaisemmasta terveyslinjasta.

Kokonaisterveydellinen linjan L, voi puolestaan ajatella jakautuvan biologisesti kestäväksi veikattuun puoleen (Lb), ja toisaalta linjaan, johon päädytään poliittisin perustein (Lp), melko riippumatta ehkä linjasta Lb.

Lisäksi mukaan voi laskea ajallisen puolen. Onko kanta kussakin tapauksessa hyväksi tai huonoksi heti, tai myöhemmin.

Esim tuosta, voi eritellä vaihtoehtoja, joita ajattelee soveltavansa, siinä mitä omaan päätösmahdollisuuteen voisi kuulua.


L.  Vaikka tämänkaltainen logiikka näyttää kompleksisemmalta, se voi jollain tapaa vaikuttaa jokaisen ratkaisuissa, ajattelipa tarkemmasta mallikuvauksesta (esim EM) mitä halusi.

[Norma Bates]

Toki jotkut huomioivat myös muutkin ihmiset. Välillä itsestänikin tuntuu että lähikontakti muihin ihmisiin on suurin syy rokottautua. En kestäisi syyllisyyttä jos tartuttaisin jonkun.

[Juha]

Vaikuttimet rokotteenoton perusteiden löytymisessä, johtavat tuloksellisena (kai) väistämättä yleiseen linjan hakemiseen, suhteessa seuraamuksiin, joita koituu itselle, muille, ja ympäristölle. Yleinen kestävä linja siten avattavana, on asiaa, koska tällaisen jälkeen, tolkun mallia voi soveltaa, esim rokotesuhtautumiseen. Jokainen silti voi päätyä soveltamaan muuta, samoin voivat tehdä yhteiskunnat, ja maailmanyhteisö.

Se vielä, että voi löytyä linja, missä hyödyt eivät sodi oikein mitään puolta vastaan. Näiden keissien mukana, voi syntyä epäsuorasti ratkaisumalleja, myös muun politiikan tolkullisuuteen. Politiikassa, rikkomista välttävistä ratkaisuista harvoin lähdetään, jos yhtään on epäselvyyttä tai haastetta kestävän tuloksen löytymisessä.

[Juha]

Vaihtoehtoja, arvioituja hyötyjä ajatellen, eri tilanteissa. Arvelu rokotteen vaikutuksista:

1A. itselle parempi    2A. ihmisille yleisesti parempi       LA. lyhyellä aikavälillä parempi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi       LB. lyhyellä aikavälillä huonompi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi    2B. ihmisille yleisesti huonompi       LA. lyhyellä aikavälillä parempi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi       LB. lyhyellä aikavälillä huonompi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi

1B. itselle huonompi    2A. ihmisille yleisesti parempi       LA. lyhyellä aikavälillä parempi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi       LB. lyhyellä aikavälillä huonompi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi    2B. ihmisille yleisesti huonompi       LA. lyhyellä aikavälillä parempi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi       LB. lyhyellä aikavälillä huonompi          PA. pitkällä aikavälillä parempi          PB. pitkällä aikavälillä huonompi

Kaikille selkeän edullinen tapaus on vain: 1A, 2A, LA, PA. (A₄-positio)
Kaikille selkeän epäedullinen tapaus on vain: 1B, 2B, LB, PB. (B₄-positio)

Samalla tapaa voisi löytää itseään selkeästi uhraavat positiot, sekä ne positiot, joissa yleinen etu lasketaan pois kuvioista.

Jutun tekee kinkkiseksi se, että etu itseä ja muita ajatellen, sekä ajallisesti lyhyellä ja pitkällä tarkastusvälillä, voi vaihdella, riippuen toteutuksesta. Toteutukseen vaikuttaa puolestaan biotekninen onnistuminen ja toisaalta järjestely. Kumpikin on epäselvä, ja kummassakin voi mennä pieleen, jos huomioon otetaan pitkä ja lyhyt aikaväli.

Milloin yksityinen etu otetaan mukaan? Milloin kollektiivinen? Mitä näistä tiedetään, historiasta? Tässä on tosiaan eräs ongelma-kohta, ja on muuta kuin suoran teknologista, tai on jotain, teknologioista helposti riippumatta heti, tai jossain vaiheessa.

L. Sama kriittisyys tulee mieleen myös siinä, miten pitkäjänteisesti todennäköisesti ilmiöön suhtaudutaan, tai tullaan suhtautumaan. Tästäkin tiedetään jotain, historiaan nojaten, ja minkä verran muutosta ehkä voinut tapahtua.

L2. BTW, taulukko on osin ristiriitaisesti kasattu. Harmautin osan toimimattomista kohdista.

[Kopek]

Eräs henkilö kertoi panneensa merkille, että Helsingin seudun maskittomista afroihmisten osuus on huomattavan suuri heidän väestöosuuteensa nähden. Esimerkkinä hän näytti Espoon Ikeaan saapuvan mustaihoisten seurueen, joista yksi oli nainen ja 2-3 oli miehiä. Käytännössä kaikilla muilla Ikeassa oli maskit kasvoillaan.

En ole tehnyt tilastoa asiassa, mutta saattaa todellakin olla niin, että maskittomissa afroihmiset ovat yliedustettuna. Mainitsemani henkilö arvioi, että maskittomista 70% on afroihmisiä.

Jos noin on, johtuuko se monikulttuurisuudesta?

Tällä sivulla kerrotaan, että Yhdysvalloissa mustat ovat innokkaimpia maskin käyttäjiä, vaikka he ovatkin joutuneet valkoisten kiusaamiksi maskin käytön takia.

https://www.ozy.com/news-and-politics/guess-whos-not-wearing-their-face-masks/385203/

...eikä pelkästään kiusatuiksi vaan hengenvaaraan.

When the CDC issued guidelines in early March asking people to wear masks to prevent the spread of coronavirus, the question for many Black men was not where to get a mask or which kind. It was: How do I cover my face and not get shot?

https://www.statnews.com/2020/06/03/which-deamany-black-men-fear-wearing-mask-more-than-coronavirus/

Tällä kaikella on tietysti alkusyynsä ja niillä alkusyynsä.

Lisäys: Uutislinkkejä tutkiessani törmäsin uutiseen viime kesäkuulta, jossa kerrottiin erikoisesta ongelmasta Oregonissa.

Koronaepidemian hillitsemiseksi osavaltiossa määrättiin tietyin kriteerein maskipakko. Koska mustaihoisia oli kiusattu maskin takia, ja koska jotkut heistä kokivat olevansa hengenvaarassa käyttäessään maskia (kts. edellinen uutinen), maskipakkoon jätettiin helpotus, että se ei koske mustia. No, tämä tietenkin aiheutti vastalauseita, koska se oli rodullista profilointia. Niinpä säädöstä jouduttiin tarkentamaan niin, että pakko koski kaikkia. 

Ehkä pakkoa ei olisi pitänyt säätää kenellekään?

P.S. En ehtinyt lukea uutista niin tarkkaan, että olisin varmistunut siitä, oliko kyse ehdottomasta maskipakosta vai suosituksesta.

[Saares]

"Turussa rajatyöryhmä linjasi keskiviikkona, että Pohjois-Makedonian pääkaupungista Skopjesta lauantaina (2.1.), tiistaina (5.1.) ja lauantaina (9.1.) tulevia lentoja ollaan vastassa ja matkustajille tarjotaan koronatestausta."
Huom! tarjotaan. Voi ohittaa jos epäilee itsessään olevan tartunnan.

[MrKAT]

Eräs henkilö kertoi panneensa merkille, että Helsingin seudun maskittomista afroihmisten osuus on huomattavan suuri heidän väestöosuuteensa nähden. Esimerkkinä hän näytti Espoon Ikeaan saapuvan mustaihoisten seurueen, joista yksi oli nainen ja 2-3 oli miehiä. Käytännössä kaikilla muilla Ikeassa oli maskit kasvoillaan.

En ole tehnyt tilastoa asiassa, mutta saattaa todellakin olla niin, että maskittomissa afroihmiset ovat yliedustettuna. Mainitsemani henkilö arvioi, että maskittomista 70% on afroihmisiä.

Jos noin on, johtuuko se monikulttuurisuudesta?

Vai toxisen maskuliinisuuden kulttuurista että miehet ei käytä vaikka heillä suurempi riski?

(Ivan Puopolon twitteristä)

Myös BBC:
The academics surveyed nearly 2,500 people in the US and found that men were not only less inclined to wear face masks than women. They also considered that donning a mask was "shameful, not cool and a sign of weakness".
"This happened particularly in counties where face covering is not mandatory," Dr Capraro explains.
- https://www.bbc.com/news/world-53446827

Tuossa USA:n tapauksessa sukupuoli vaikutti ratkaisevasti enemmän maskin käyttöön kuin puolue:
                     mies      nainen
  republikaani  49%        68%
  demokraatti  53%        76%
Siinä sitten arveltiin muihin tutk. pohjautuen että miehet arvioi riskit eri tavalla, huolettomampia, yli-itsevarmoja jne.
Maskipakko poistaa erot.

[Jaska]

Toki jotkut huomioivat myös muutkin ihmiset. Välillä itsestänikin tuntuu että lähikontakti muihin ihmisiin on suurin syy rokottautua. En kestäisi syyllisyyttä jos tartuttaisin jonkun.

Jokos siitä on tietoa, että rokotuksen saanut ei voisi levittää tautia. Marraskuussa sellaista tietoa ei ainakaan vielä ollut https://yle.fi/uutiset/3-11641276 mRNA-rokotteessa ei ole elävää organismia, että mRNA-rokotteesta ei koronavirustautia kyllä saa. Mutta niin neuvottiin, että rokotuksen jälkeen on aihetta jatkaa rokotusta edeltäviä varotoimia kuten maskin käyttöä. 

[Hippi]

Tilanne ei ole THL;n sivulla muuttunut Tapaninpäivästä, jolloin kopioin viestiini THL:n FAQ-sivulta :
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1324.msg84552.html#msg84552 josta tartuit vain siihen minun kommenttiini:
Koronarokote ja laumasuoja käsittääkseni eivät tämän hetken tiedon mukaan vielä mahdu samaan lauseeseen.. Mielestäni se pitää edelleen paikkansa, että eivät vielä mahdu.

Aika selvästihän THL lausuu, että tietoa ei ole, joten varotoimia on jatkettava pitkään paitsi siksi, että tietoa tartuttavuudesta ei ole niin myös siksi, että rokottaminen kestää sen noin puoli vuotta ennen kuin halukkaat on rokotettu.

Ikipessimistinä ottaisin vielä varauksen sen suhteen, että rokotukset joudutaan jostain syystä vielä keskeyttämään jonkin yllättävän jutun vuoksi. Olkoon se sitten tuotanto-ongelmat tai sitten yllättävät sivuvaikutukset, jotka tulevat vasta isoilla massoilla esiin.

[Norma Bates]

Toki jotkut huomioivat myös muutkin ihmiset. Välillä itsestänikin tuntuu että lähikontakti muihin ihmisiin on suurin syy rokottautua. En kestäisi syyllisyyttä jos tartuttaisin jonkun.

Jokos siitä on tietoa, että rokotuksen saanut ei voisi levittää tautia. Marraskuussa sellaista tietoa ei ainakaan vielä ollut https://yle.fi/uutiset/3-11641276 mRNA-rokotteessa ei ole elävää organismia, että mRNA-rokotteesta ei koronavirustautia kyllä saa. Mutta niin neuvottiin, että rokotuksen jälkeen on aihetta jatkaa rokotusta edeltäviä varotoimia kuten maskin käyttöä.

Nyt kun huomautit tuosta niin mieleen tulee että rokotus sinänsä ei siis ole uhkatekijä muille, mutta se jää sitten auki että voiko rokotettu kuitenkin itse saada oikean virustartunnan rokotuksesta huolimatta ja levittää sitä sitten eteenpäin. Voisi teoretisoida että kun rokotuksia tarvitaan kaksi, niin ainakin siinä väliaikana ennen 2. rokotusta uhka olisi olemassa?

Kohta vuosi koossa silkkaa epävarmuutta epävarmuuden perään. Ei ihme jos ihmisillä pikkuhiljaa päissä poksuu ja sitten eletään kuin siat pellossa.