Koronavirus

[MrKAT]

Oli muistaakseni Italia jossa yhden rokotteen saanut ihminen ehti jo saada koronatartunnan ennen seuraavaa piikkiä.

Ja tämä taitaa olla USA:sta:

Mary Beth Miotto MD MPH @MAhealthforkids
So many people have asked:
-Did the 1st vax dose give you/ your husband #COVID19?
-Why weren't you protected?

Husband likely exposed at work days before his vax on 12/24. I was vaccinated on 12/26.
He was presymptomatic & I was likely exposed on 12/30 so too soon after vax.
...
---
Mary Beth Miotto MD MPH @MAhealthforkids
To be clear, this is also why it's IMPERATIVE for individuals to continue to #MaskUp #SocialDistance & #StayHome  even AFTER the 1st vaccine dose. We'll keep it up till the community is safe.

My family is proud we let our branch of the #COVID19 infection NOT escape our home.
- https://twitter.com/MAhealthforkids/status/1348660686222741506

[Juha]

Ero on siinä tuossa laumasuojassa että sen hankkiminen tartuntojen kautta olisi ollut liian vaarallista. Tällä hetkellä oletusarvona on että rokottamisen kautta laumasuoja tulee turvallisemmin.

Asiankäsittelyrikos vie luottamusta. Se merkitsee.

Laumasuojan voi arvella olevan jonkin verran hyödyllistä, sen tiedon perusteella, mitä näistä on saatu. Sen voi todeta myös silloin, kun suojan saaminen maksaa todennäköisesti ihmishenkiä, vaikka puolet väestöstä. Asiat voi sanoa samassa yhteydessä. Kaikki tarvittava tieto, sekä järkevästi ajateltavat oletukset tarvitaan.


Heräsi pieni skeptisyys, artikkelipoiminnan jälkeen. Ajatus oli, että rokote estäisi viruksen muuntumista, jos sairastavuus saataisiin nopeammin pienemmäksi. Jos näin, onko tämä silti hyvä, että virus ei muunnu? Entä jos jääkin vaaralliseksi? Miten se voi näkyä?

Viruksista tuli jossain vaiheessa eräs tärkeä arvelu siitä, että jos leviäminen on hidasta, virus juuri muuntuu siinä tapauksessa, ja helpommin kestettävään suuntaan. Olemassolo "suuntana", on yhteinen ihmiselle ja virukselle.

Jos on virusta ja erilaisia rokotekoktaileja, kaiken muun kuormituksen lisäksi, ja lääkkeet päälle, niin mitähän tästä tulee?


L.  Itse asiassa luin koko artikkelilainauksen otsikon väärin, siis tulkitsin sen poskelleen tavalla, jota nyt en ihan oivalla.... Ajattelin varmaan, että rokote hidastaisi viruksen matkaa, jolloin sitä kautta saataisiin yhtenevyysetua. Tätä ei artikkelin otsikossa sanottu, kun jälkikäteen katson sitä.

[Juha]

Kasvatusalustalla(ihmisessä) jos on torjuntainetta että elioitä on elossa vain tuhannesosa entisestä niin mutaatioitakin on tuhannesosa entisestä.

Tämä taitaa olla pikkasen höttöä, vaikka jotain ideaa ajatukseen sisältyy.


Mutaatioista tiedetään, että esim taustasäteily aiheuttaa sitä, tietyllä todennäköisyydellä. Todennököisyys kun on, ja riittävästi tapauksia, mutaatioita syntyy sitä enemmän. Vähän kuin radioaktiivista hajoamista, jos ainetta enemmän.

5G voi vaikuttaa tällaiseen, vaikka sen ihotunkeutuvuus ei olisi suurta. Ainakaan itse en osaa sanoa varmasti, eikö korrelaatiota ole. 5G jutut muuten voi olla hörhöilyä, ja samoin ehkä oma mutaatiolisääntymisen epäilys, tosin ilman tietoa, ei voi lähteä tekemään asiaa tyhjäksikään, koska vastakkaisen ajatuksen voi kokea pöhkömpänäkin.

Jos siis ihmisympäristössä toimivaa biomassaa on vähemmmän, ja se lilluu isompien tehoaineiden seassa, voi olla, että mutaatioita syntyisi herkemmin, jos se edes olisi enää yhtä iso riski.

[Jaska]

En kyllä ymmärrä miten ne rokotukset estäisivät viruksen muuttumista, kun rokotus ei edelleenkään kai estä viruksen tarttumista myös rokotettuun eikä ilmeisesti myöskään estä rokotetun välittämästä virusta edelleen muihin ihmisiin.

Virus leviää ja muuttuu tasan niin kauan kuin se on olemassa, joten nyt vaan rokotenikkarit puuhaamaan uusia rokotteita erilaisia virusversioita varten.

Evoluution perusajatus on, että perimän muutoksia tapahtuu satunnaisesti ja ne ominaisuudet yleistyvät, jotka ovat olosuhteisiin ja lisääntymiselle edullisia. Suurin osa muutoksia karsiutuu itsestään  vallitsevia huonompina pois.

Noin taidetaan ajatella kuin Hippi kuvasi. Olenkohan oikein ymmärtänyt, että  taudin sairastaminen ja perinteiset rokotteet antavat suojaa tarttumista vastaan ja mRNA-rokotteet ensisijassa vähentävät taudin aiheuttamia haittoja elimistölle. Vähentävät mm. kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta, mutta kyllä se ihmisten hyödyksi tulee.

Muuntumisen perusteleman rokottamisen kiirehtimisen ajattelen niin, että jos tauti muuntuu niin ettei rokote enää pure, niin se rokote meni hyödyttömäksi ja on kehitettävä uusi rokote. Rokotetta kannattaa käyttää kun se vielä toimii.

Sitten kun virus ei löydä enää vastaanottavia kohteita, se kuolee lisääntymättä ja epidemia hiipuu. Kunnes syntyy muunnos jolle ei ole liikaa vastustuskykyä.

[safiiri]

En kyllä ymmärrä miten ne rokotukset estäisivät viruksen muuttumista, kun rokotus ei edelleenkään kai estä viruksen tarttumista myös rokotettuun eikä ilmeisesti myöskään estä rokotetun välittämästä virusta edelleen muihin ihmisiin.

Virus leviää ja muuttuu tasan niin kauan kuin se on olemassa, joten nyt vaan rokotenikkarit puuhaamaan uusia rokotteita erilaisia virusversioita varten.

Evoluution perusajatus on, että perimän muutoksia tapahtuu satunnaisesti ja ne ominaisuudet yleistyvät, jotka ovat olosuhteisiin ja lisääntymiselle edullisia. Suurin osa muutoksia karsiutuu itsestään  vallitsevia huonompina pois.

Noin taidetaan ajatella kuin Hippi kuvasi. Olenkohan oikein ymmärtänyt, että  taudin sairastaminen ja perinteiset rokotteet antavat suojaa tarttumista vastaan ja mRNA-rokotteet ensisijassa vähentävät taudin aiheuttamia haittoja elimistölle. Vähentävät mm. kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta, mutta kyllä se ihmisten hyödyksi tulee.

Muuntumisen perusteleman rokottamisen kiirehtimisen ajattelen niin, että jos tauti muuntuu niin ettei rokote enää pure, niin se rokote meni hyödyttömäksi ja on kehitettävä uusi rokote. Rokotetta kannattaa käyttää kun se vielä toimii.

Sitten kun virus ei löydä enää vastaanottavia kohteita, se kuolee lisääntymättä ja epidemia hiipuu. Kunnes syntyy muunnos jolle ei ole liikaa vastustuskykyä.

Mutta mRNA-rokotteiden kehittäminen on paljon nopeampaa, joten niitä voidaan sitten saada uusiakin variantteja vastaan vanhanaikaisia rokotteita nopeammin:
[quot]Pfizer tekee yhteistyötä saksalaisen biotekniikkayrityksen BioNTechin kanssa kehittääkseen COVID-19 rokotteen hyödyntämällä nk. RNA-rokoteteknologiaa. Tavanomaisten virusrokotteiden kehittämisessä ja valmistamisessa aikaa kuluu viruksen kasvattamiseen ja sen rakenneosien puhdistamiseen tai, elävien ja heikennettyjen virusrokotteiden kohdalla, viruksen heikentämiseen. RNA-rokotteet voidaan rakentaa nopeasti, sillä niissä käytetään vain taudinaiheuttajan geneettistä koodia.[/quote] https://www.pfizer.fi/ajankohtaista/uutiset/mika-tekee-rna-rokotteesta-erilaisen-kuin-perinteinen-rokote

[Juha]

Sitten kun virus ei löydä enää vastaanottavia kohteita, se kuolee lisääntymättä ja epidemia hiipuu. Kunnes syntyy muunnos jolle ei ole liikaa vastustuskykyä.

Tämä päätymä poikkeaa siitä reitistä, jonka päässä lepakko majailee, virustensa kanssa. Ihminen on tässä mielessä kuin lepakko, ja samoin macroeliöt yleensäkin, tosin vaihtelua tosiaan on siinä, millä tavoin virukset ja nämä isommat eliöt tulevat toimeen keskenään.

Viruksia ajatellen, ihmiset voivat olla vihamielinen ympäristö, jonne joutumista eivät voi toisaalta estää. Tämä menee myös näin perin, samalla.

Oleennaista näissä voi olla, että viruksista pitemmällä aikavälillä, emme voi tehdä pesäeroa, tai teemme sen siitä elämästä, jonka pohjalta olemme tänne päätyneet. Pienestä se lähtee, tai olisiko tämän vaiheen steppikaavailu, jo vähän isompaa.

Tätä voi arvioida välittömien hyötyjen vinkkelistä. Kun tästä tuskin vajetta, kannattaa tuoda esiin myös pitempiaikaista suhtautumisvaihtoehtoa. Miten kumpikin noista tulee huomioiduksi tolkun tavalla, vaikea sanoa. Jotain mallia on tästä jo olemassa, mihin ihminen nojaa lajina, siinä missä muutkin.

Extraa halutaan, eikä se suoraan ole vastoin meitä, tai kokonaisuutta. Itsestäänselvää tuo ei kuitenkaan ole. Yksittäiskeissi johtaa minusta väistämättä tarkastelemaan luontoa ja luontosuhdettamme.

Kun tehdään paljon paremman tulevaisuuden eteen, ja se on ihmistä motivoivaa, niin tähän nähden, ihmiseen liittyvän kärkipiirteen, positiivisen puolen dissaaminen, vaikuttaa masentavalta. Masennus oireena taitaa olla sitä, että toistetaan itsemme hakkaamista, kun muuta ei osata, tai koeta voitavan. Viittaa myös addiktioon.

[Norma Bates]

Kysyin Googlelta estääkö koronarokote tartunnan. Myöntävää vastausta ei tullut. Edes AstraZenecan osalta. Sensijaan päädyin THL:n sivulle jossa sanottiin ettei MPR suojaa, koska aivan erilaiset virukset kyseessä. Mitä varten moista sitten on länkytetty mediassa jo kahdesti, että saattaa suojata?

[Karikko]

En kyllä ymmärrä miten ne rokotukset estäisivät viruksen muuttumista, kun rokotus ei edelleenkään kai estä viruksen tarttumista myös rokotettuun eikä ilmeisesti myöskään estä rokotetun välittämästä virusta edelleen muihin ihmisiin.

Virus leviää ja muuttuu tasan niin kauan kuin se on olemassa, joten nyt vaan rokotenikkarit puuhaamaan uusia rokotteita erilaisia virusversioita varten.

Evoluution perusajatus on, että perimän muutoksia tapahtuu satunnaisesti ja ne ominaisuudet yleistyvät, jotka ovat olosuhteisiin ja lisääntymiselle edullisia. Suurin osa muutoksia karsiutuu itsestään  vallitsevia huonompina pois.

Noin taidetaan ajatella kuin Hippi kuvasi. Olenkohan oikein ymmärtänyt, että  taudin sairastaminen ja perinteiset rokotteet antavat suojaa tarttumista vastaan ja mRNA-rokotteet ensisijassa vähentävät taudin aiheuttamia haittoja elimistölle. Vähentävät mm. kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta, mutta kyllä se ihmisten hyödyksi tulee.

Muuntumisen perusteleman rokottamisen kiirehtimisen ajattelen niin, että jos tauti muuntuu niin ettei rokote enää pure, niin se rokote meni hyödyttömäksi ja on kehitettävä uusi rokote. Rokotetta kannattaa käyttää kun se vielä toimii.

Sitten kun virus ei löydä enää vastaanottavia kohteita, se kuolee lisääntymättä ja epidemia hiipuu. Kunnes syntyy muunnos jolle ei ole liikaa vastustuskykyä.

Virukset ovat sitkeitä "sissejä" ja etsivät uuden reitin, jos entinen sulkeutuu.

Vuoden 1918 flunssavirukselta aikoinaan selvisi joku pohjoinen kylä (ei ainoatakaan sairastunutta) mutta toisessa tulemisessa sekin kylä sai osansa, eli siellä kuoli yhtäpaljon (suhteellisesti) ihmisiä kuin muuallakin.

Usassa (san diego) pari gorilaakin on saanut koranaviruksesta taudin, vaikka tuskin heillä on juurikaan ihmiskontakteja.

Eiköhön pohjanmaan minkitkin, sen vielä joudu potemaan.

Viruksien muutokset tulevat varmaan olemaan arkipäivää tulevina aikoina ja ehkä ne saadaan kausittain iloksemme- podettaviksi, kuten flunssaviruksetkin.

[Muisto Keijo Kullervo]

Suomalainen tutkijatiimi on kehittänyt koronaa ehkäisevän nenäsumutteen, mutta rahoitusta puuttuu:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/452c004d-8a58-47af-b057-130575e2be04?ref=newsletter:8e84&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Ihmetellä täytyy, kun Suomen valtio satsaa  miljoonia ulkomaisten rokotteiden varaan, mutta ei huolehdi kotimaisen tutkimuksen rahoitustarpeista ja jos huolehtiikin niin vähässä määrin kun tarvetta kerran On?

Muistot Keijo Kullervo

[Juha]

Ihmetellä täytyy, kun Suomen valtio satsaa  miljoonia ulkomaisten rokotteiden varaan, mutta ei huolehdi kotimaisen tutkimuksen rahoitustarpeista ja jos huolehtiikin niin vähässä määrin kun tarvetta kerran On?

On tälle toisaalta peruste, sillä viimein yritys voi päätyä ulkomaalaisomistukseen, kun sopivan houkutteleva. Yrityksen myyjä saisi myytyä kansan tukeman puljun, samoin ostaja, osin kansan rahoittamaa yrityksen.

Kansa kuittaisi isommat maksut, kunnon hinnoittelusta, kun toiminta jatkuisi pysyvämpänä.

[ROOSTER]

Suomalainen tutkijatiimi on kehittänyt koronaa ehkäisevän nenäsumutteen, mutta rahoitusta puuttuu:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/452c004d-8a58-47af-b057-130575e2be04?ref=newsletter:8e84&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Ihmetellä täytyy, kun Suomen valtio satsaa  miljoonia ulkomaisten rokotteiden varaan, mutta ei huolehdi kotimaisen tutkimuksen rahoitustarpeista ja jos huolehtiikin niin vähässä määrin kun tarvetta kerran On?

Muistot Keijo Kullervo

Vaikuttaa varsin mainiolta. Suihketta nokkaan ja baanalle.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo Suomessa kehitellyn nenäsumuterokotteen saaneen jo hyvin lupaavia tutkimustuloksia eläinkokeissa, jotka ovat osoittaneet sen antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet.
...
Uuden rokotteen on havaittu antavan nimenomaan suojaa koronatartunnalta, eikä pelkästään viruksen aiheuttamalta taudilta. Tämä estäisi esimerkiksi oireettomien henkilöiden välittämät koronatartunnat.
...
Pistoksen sijaan nenäsuihkeena annettavassa rokotteessa kerta-annos riittäisi, eikä toista rokotuskertaa tarvittaisi täyden suojan saamiseksi.
...
Suomalaisrokotteen oma valtti on myös, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä olisi verrattain edullinen ja valmistus onnistuisi hyvin Suomessa.

[Hayabusa]

^Yo. uutisen kuvatekstissä on mielestäni erittäin oleellinen kommentti professorilta:

Virologian professori Kalle Sakselan mielestä Suomessa olisi tärkeää nyt käydä keskustelua siitä varaudutaanko tuleviin pandemioihin omavaraisesti vai ei. Uudet pandemiat saattavat edellyttää nykyistä nopeampaa ja määrätietoisempaa toimintaa.

Pahastihan tuo näyttää siltä, että varautuminen on toivotaan-toivotaan-asteella ja että se kuuluisa joku-muu hoitaisi hommat. Pitkälti tuurilla on pärjätty tähän asti. Syrjäinen sijainti on tietysti myös auttanut. Tuuri ei voi kestää loputtomiin.

[kertsi]

Suomalainen tutkijatiimi on kehittänyt koronaa ehkäisevän nenäsumutteen, mutta rahoitusta puuttuu:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/452c004d-8a58-47af-b057-130575e2be04?ref=newsletter:8e84&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Ihmetellä täytyy, kun Suomen valtio satsaa  miljoonia ulkomaisten rokotteiden varaan, mutta ei huolehdi kotimaisen tutkimuksen rahoitustarpeista ja jos huolehtiikin niin vähässä määrin kun tarvetta kerran On?

Muistot Keijo Kullervo

Mitä sinä oikein sönkötät.  Pitäisikö mielestäsi valtion olla ostamatta ja käyttämättä VALMIITA, testattuja, tehokkaita, hyväksyttyä ja jo markkinoilla olevia rokotteita - eli jäädä odottamaan, tuleeko suomalaisista rokotteista valmiita, turvallisia ja tehokkaita, sitten kun tulee, esim viiden vuoden päästä, jos silloinkaan?

[Karikko]

Suomalainen tutkijatiimi on kehittänyt koronaa ehkäisevän nenäsumutteen, mutta rahoitusta puuttuu:

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/452c004d-8a58-47af-b057-130575e2be04?ref=newsletter:8e84&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Ihmetellä täytyy, kun Suomen valtio satsaa  miljoonia ulkomaisten rokotteiden varaan, mutta ei huolehdi kotimaisen tutkimuksen rahoitustarpeista ja jos huolehtiikin niin vähässä määrin kun tarvetta kerran On?

Muistot Keijo Kullervo

Tarvinneeko valtion nyt tuosta sen kummemmin kiinnostua. Toki varmaan voivat satsata, jos sitä haetaan ja ehkä on satsattukin.

Ulkomaillakin ollaan kyllä kiinnostuneita, joten varmaan sitä rahoitusta löytyy.

Valmis rokotehan se ei vielä ole jota voitaisiin siinä mielessä käyttää.
Muuten se toimii samaan tapaan, kuin luonnollinen tartunnan aiheuttama vastustuskyvyn saaminen.

Ehkäpä tulevaisuudessa saadaan noita nuuskittaviksi.

[Karikko]

Miksi suomen pyrokratia ei osaa ratkaista asioita jotka voisivat olla suomelle edullisia- siitä näyte, taitavat pommotella keskenään.IL

STM:stä vastataan näin sähköpostitse:

– Rahoitus tutkimukseen tulee OKM:n ja TEM:n kautta. Eli kannattaa ottaa yhteyttä OKM:ään ja TEM:iin.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) vastataan näin: "Tämä kuuluu yksiselitteisesti STM:lle."

Myös johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) toteaa, että STM vastaa rokotetoiminnasta ja rokoteohjelmasta Suomessa.

– Siltä osin vastuu on heillä. He tietysti katsovat, mistä saamme parhaat ja kussakin tilanteessa käyttökelpoiset rokotteet.

STM: Ei mahdollista osallistua
Heikkinen korostaa, ettei OKM tee yksittäisiä rahoituspäätöksiä tutkimukseen liittyen.

– Myönnämme valtionrahoitusta yliopistoille, jotka voivat käyttää saamansa rahoituksen niin kuin hyväksi katsovat ja niillä edellytyksillä, joita lainsäädäntö antaa.

OKM:n hallinnonalalla toimii Suomen Akatemia, joka rahoittaa tieteellistä tutkimusta.

Sakselan ja kumppaneiden koronarokotehanke sai kesällä Suomen Akatemialta 1,7 miljoonan euron tuen, joka on mahdollistanut rokotteen kehitystyön tähän asti. Saksela toteaa, että tässä oli kyseessä avoimessa haussa saadusta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta.

Hänen mukaansa laaja loppuvaiheen rokotetutkimus vaatisi todennäköisesti vielä kymmeniä miljoonia euroja. Isoja kuluja tulee erityisesti siitä, että rokotetestaus on tehtävä ulkomailla.

Heikkinen muistuttaa, että Suomen Akatemian lisäksi Suomessa on toinenkin kilpailullisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kanava eli Business Finland, joka toimii TEM:n alaisuudessa.

Heikkinen kertoo, että viime vuonna Suomen Akatemian rahoitusta kohdennettiin tutkijayhteisön hakemusten pohjalta rokote- ja lääketutkimukseen.

STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen kertoo, että ministeriö on ohjannut toimijoita Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoituslähteiden piiriin.

– STM on mielestäni esteellinen rahoittamaan yksittäisiä rokotushankkeita. Syynä on se, että STM on hankinnasta päättävä organisaatio, jonka tulee esiintyä sen mukaisesti neutraalina eri hankkeiden suuntaan, Kumpulainen toteaa. Hän sanoo, ettei ministeriöllä olisi tukemiseen edes rahoituskanavaa