Koronavirus

[Norma Bates]

Mikäli satun saamaan kakkosriskiryhmäläisenä (astma) ekan rokotuksen sanotaan nyt vaikkapa maaliskuun lopulla (mikä lienee sekin optimistinen arvio tällä menolla), niin luonnollisesti toka satsi paukkaa kesäkuun lopulla, että (kunnolla) rokotetuksi minäkin voin itseäni kutsua vasta heinäkuussa. 

Paikkakuntien väliset erot ovat aivan kummallisia. Jossain oli joku tilasto rokotetuista, ja joku mikä lie hevon kuusi omasi paljon suuremman rokotettujen prosentin kuin moni muu paikka, varsinkaan väkirikas. Eli jaetaanko niitä rokotteita "tasavertaisesti" niin että joka paikkakunta saa öpaut saman verran, ja sitten se perähikiä tuleekin "rokotetummaksi" kuin se iso kaupunki jossa tartunnat riehuvat ja rehottavat, kun ihmisiä on paljon ja ovat toistensa kanssa jopa tekemisissä? Siitäkin huolimatta että tavallaan asun itsekin syrjässä, katsoisin että ehkä kumminkin kannattaisi painottaa niitä rokotuksia ihmisrysiin. Mutta mikäpä minä olen näitä asioita päättämään. Onhan tuo THL niin fiksu että sen mahtipäätöksellä sellaistenkin rokotteiden annosvälien pidennys kolmeen kuukauteen onkin hyvä hommeli, vaikka rokotteiden valmistajat miten parkuisivat ja kauhistelisivat.

Noin ollen itse olen suorastaan alkanut toivomaan että omalle kohdalleni osuu AstraZeneca, vaikka olin pitkään sitä mieltä että en sitä ainakaan halua. Mutta sillähän on se 3 kk väli hyväksi havaittu ihan valmistajankin taholta, joten alkaa vaikuttamaan turvallisemmalta kuin se että päätyisin THL:n koe-eläimeksi RNA-rokotteiden suhteen.

Viime kesänä jotkut vouhottivat että mitäs jos uimarannatkin suljetaan. Voi herra isä. Täytyykö siellä rannalla muka olla turpa toisen ihmisen turvassa kiinni. Ihan oli normaalisen väljää muistikuvani mukaan kun rannoilla lojuin. Jos ei nyt muisti ihan haperoksi ole mennyt tässä maskeja käyttäessä ja happivajeesta kenties kärsiessä.

[MrKAT]

^Hoitokoteja+-vanhuksia on joissakin kunnissa enempi ->enempi jaetaan rokotteita ->korkeampi rokotus-%. Väkirikas voi tarkoittaa yleensä taajamaa, tai kaupunkia joihin kerääntyy nuoret ja nuoremmat, jotka ei ole rokotuskärjessä.

[Norma Bates]

No sehän selittääkin asian. Vanhusten kansoittamat kunnat rokotoituvat pikimmin.

[Karikko]

Tupla-maskeja ovat jotkut alkaneet käyttämään ja niistä kerrotaan olevan hyötyä.

Varmaan se voinee pitää paikkansa, mutta todennäköisesti ne ovat myös paljon tukalampia käytettäviä.

IS_

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen puolestaan totesi, että kirurgisen maskin ja kangasmaskin yhteiskäytöllä on "varmasti hyviä ja huonoja puolia".

– Hengitys voi vaikeutua, mutta suojaavuus todennäköisesti kohenee, kun ohihengitys vähenee, Vuorinen sanoi.

VTT:n tutkimusten mukaan jopa puolet hengitysilmasta menee suu-nenäsuojuksen ohi, mikä laskee niiden suojaustehoa olennaisesti.

[Hippi]

Noissa kirurgisissa maskeissa on eroja, vaikka ne kovin samanlaisilta näyttää. Yksi malli oli minulle täysin sopimaton ja siinä tuli ne sivuaukot vaikka olisi mitan nauhoja laittanut hyvin. Sivuaukkojen myötä tietysti ohihengitystä. Onneksi tuo oli jostain saatu yksittäiskappale.

Ostamani maskit puolestaan ovat kuin tehty kasvojeni mittojen mukaan ja asettuvat hyvin paikalleen eikä sivuaukkoja muodostu. Nämä maskit mielestäni ovat hiukan pienempiä kuin tuo yksittäiskappale.

Jos siis niitä sivuaukkoja tulee, niin kannattaa seuraavalla kerralla kokeilla jonkun toisen valmistajan maskeja ja kokeiluun ei ehkä kannata ostaa suurinta pakkausta, vaan pienempi, jos sellainen vaan on tarjolla.

[Hippi]

Katselin juuri Eduskunnan kyselytuntia ja minusta näytti, että niin edustajat kuin ministeritkin käyttivät todella huolimattomasti maskia. Nenän yli menevän reunan klipsiä, vai miksikä sitä sanotaan, jolla maski saadaan kulkemaan tiivisti ihoa pitkin, ei ollut painettu lainkaan nenänpieliin. Ohihengitysaukot oli niin poskilla kuin nenän vierustoillakin.

Aika kummallista, kun luulisi nyt jo monen kuukauden kokemuksella noillekin onnistuvan yksinkertaisen maskin laittaminen niin, että siitä olisi jotain hyötyäkin.

[MrKAT]

Hyviä uutisia terveysihmisille ja vanhoille joita rokotetaan Pfizerillä: Tehoaa sekä UK- että EA-muunnoksiin.

Pfizer-BioNTechin rokote tuotti vahvan immuuni­vasteen myös virus­muunnoksia vastaan
Aiemmin rokotteen tehoa virusmuunnoksia vastaan epäiltiin, mutta uusi tutkimus kertoo kahden rokoteannoksen kehittävän voimakkaan immuunivasteen.
- https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007798232.html

Pfizer vaccine found to give strong immune response to new Covid variants
Study finds patients have strong T-cell response after one jab, and second boosts antibody response
- https://www.theguardian.com/world/2021/feb/11/pfizer-vaccine-strong-response-new-covid-variants

[Norma Bates]

Tuon linkin kuvassa mielestäni Nohynekinkin maski on aika onneton viritys:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007771169.html

Jokainen käyttämistäni kangasmaskeista istuu paremmin kuin tuo. Ei lerpata poskelta, eikä roiku niin alhaalla että meinaa pudota nenän päältä.

[Karikko]

Rokotusten hyödyistä ei ole vielä kovin kattavaa tietoa. Kuinka kauan niiden suojaava vaikutus kestää ja miten ne auttavat torjumaan tartuntoja.

Vai onko samaa rokotus-rumpaa odotettavissa joka vuotiseksi tapahtumaksi.

Ehkäpä niin, onhan flunssaviruksetkin jokavuotisia "iloja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti torstaina avoimen yleisötilaisuuden koronavirusrokotuksista.

THL:n asiantuntijat ylilääkäri Hanna Nohynek, ylilääkäri Tuija Leino sekä johtava asiantuntija Mia Kontio kertoivat koronarokotteista, rokotusjärjestyksestä sekä rokotusten järjestämisestä.

Monia varmasti kiinnostaa, miten kauan rokotteen antama suoja kestää. Tähän ei kuitenkaan ole vielä varmaa vastausta.

– Tätä ei vielä tiedetä, miten pitkään suojateho kestää. Siihen riippuu myös se, että jos virus muuntautuu paljon, suojateho ei välttämättä kestä niin pitkään virusmuunnosta vastaan, Nohynek sanoi.

Asiantuntijat myös painottivat, että saadusta rokotuksesta huolimatta koronakuria on edelleen noudatettava tinkimättä. Ohjeista ja suosituksista ei voi heittäytyä piittaamattomaksi, eli kasvomaskia, etäisyyttä muihin ja hyvää käsihygieniaa ei sovi unohtaa.

– Täydellistä steriiliä immuniteettia rokotus ei saa aikaan, eli toistaiseksi rokotetutkaan eivät voi luopua koronarajoituksista. Rokotettu saattaa kuitenkin erittää virusta edelleen ja levittää sitä eteenpäin, Nohynek painottaa.

Ilta-Sanomat seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä, ja asiantuntijoiden puheenvuorot ja vastaukset kysymyksiin on luettavissa alla.

[Norma Bates]

9.12.2020:

https://tekniikanmaailma.fi/astrazenecan-ja-oxfordin-yliopiston-koronarokote-ei-esta-viruksen-leviamista-laheskaan-yhta-tehokkasti-kuin-taudin-syntymista-lancet-tiedelehdessa-julkaistut-tulokset-herattavat-uusia-kysymy/

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronarokote ei estä viruksen leviämistä läheskään yhtä tehokkasti kuin taudin syntymistä – Lancet-tiedelehdessä julkaistut tulokset herättävät uusia kysymyksiä

3.2.2021:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/astrazenecan-rokote-voi-ehkaista-myos-koronan-leviamista-saattaa-vahentaa-jatkotartuntoja-noin-67-prosentilla/8054440

AstraZenecan rokote voi ehkäistä myös koronan leviämistä – saattaa vähentää jatkotartuntoja noin 67 prosentilla

[Karikko]

9.12.2020:

https://tekniikanmaailma.fi/astrazenecan-ja-oxfordin-yliopiston-koronarokote-ei-esta-viruksen-leviamista-laheskaan-yhta-tehokkasti-kuin-taudin-syntymista-lancet-tiedelehdessa-julkaistut-tulokset-herattavat-uusia-kysymy/

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronarokote ei estä viruksen leviämistä läheskään yhtä tehokkasti kuin taudin syntymistä – Lancet-tiedelehdessä julkaistut tulokset herättävät uusia kysymyksiä

3.2.2021:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/astrazenecan-rokote-voi-ehkaista-myos-koronan-leviamista-saattaa-vahentaa-jatkotartuntoja-noin-67-prosentilla/8054440

AstraZenecan rokote voi ehkäistä myös koronan leviämistä – saattaa vähentää jatkotartuntoja noin 67 prosentilla

Niin, tuon voisi, ajatella siten, että mitä nopeammin virus tulee torjutuksi, niin sitä vähemmän se kaiketi pystyy lisääntymään ja leviämään.
Sitten vielä, jos ollaan hieman vähemmän liikkeellä on sekin tarttumisreitti epätodennäköisempi.

[Hippi]

Tuon linkin kuvassa mielestäni Nohynekinkin maski on aika onneton viritys:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007771169.html

Jokainen käyttämistäni kangasmaskeista istuu paremmin kuin tuo. Ei lerpata poskelta, eikä roiku niin alhaalla että meinaa pudota nenän päältä.

Tuo selvästikin nyt on vain sitä käyttöä varten, että jos aivastus itseltään pääsee karkaamaan, niin suurin osa roiskeista jää rätin sisään.

Kaupassa kiinnitin huomiota siihen, että niillä, joilla ne korvan taakse vietävät nauhat oli käännetty ristiin, oli selvästi suuremmat sivuaukot kuin niillä, joilla nauhat oli suorassa. En nyt yleensä ihmisiä vahdi, mutta kun tosiaan tuli eilen esiin noiden päättäjien huono maskin käyttö, niin en osannut olla hiukan vilkuilematta tavisten käyttöä. Aika samanlaista oli.

[Karikko]

Ehkä tuo ihmisten "pahoinpitely" neniin tökkiminen saadaan pian lopettaa..
---

Muutama puhallus kädessä olevaan testeriin ja laitteen nanosensorit tunnistavat ihmisen hengitysilman ominaisuudet. Puhelimen sovelluksen kautta mittaustiedot siirtyvät pilvipalveluun, joka antaa muutamassa sekunnissa tiedon, onko testattavalla koronatartunta vai ei.

Tulos perustuu siihen, että hengitysilman tietyt biomarkkerit ovat tyypillisiä koronaviruksen aiheuttamille muutoksille kehossa. Uloshengityksessä ne purkautuvat keuhkoista ilmaan ja laitteen nanosensorit mittaavat eri pitoisuudet. Laite välittää mittaustuloksen puhelimen välityksellä palvelimelle, joka vertaa tulosta koronapotilailta saatuihin tuloksiin.

– Näytteenottoaika on keskimäärin 15 sekuntia ja näytteen tulkinta on noin kolme sekuntia eli me puhutaan ihan aidosti reaaliaikaisesta tutkimuksesta ja diagnoosista. Sykliaika on noin kaksi minuuttia eli uusi ihminen voi tulla kahden minuutin välein puhaltamaan, sanoo toimitusjohtaja Pekka Rissanen.

Laitetta kehittänyt Deep Sensing Algorithms (DSA) -yhtiö on saanut jo ennakkoon kyselyitä laitteesta, jonka mittaustarkkuutta on tutkittu laajoissa kenttäkokeissa Hollannissa. Näiden tutkimusten perusteella laite on saamassa sertifioinnin, joka on takuu testerin toimintavarmuudesta.

– Meidän pitäisi käytännössä helmikuussa saada tämä koko asia pakettiin ja sen jälkeen laitteella on medical-sertifikaatti ja voidaan aloittaa käytännön liiketoiminnat

https://yle.fi/uutiset/3-11767977

[MrKAT]

Koronanjäljittäjä tartuntatautilääkäri Santeri Seppälän "paljastuksia" IL:ssä:

Kuka tahansa voi olla supertartuttaja: tartuntatautilääkäri kertoo paikat, joissa korona on nyt levinnyt
...
Hissinnappulasta tai ovenkahvasta

Jotkut ovat saaneet koronatartunnan, vaikka he ovat hädin tuskin poistuneet kotoaan, eivätkä he ole ollut tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

Tällöin lähes ainoiksi mahdollisiksi tavoiksi tartunnan saamiseen jäävät viruksen saaminen hissinnappulasta, ovenkahvasta tai roskakatoksen jätesäiliön kannesta.

– Tai se pieni hetki, kun henkilö on moikannut rappukäytävässä naapuria.
– Tai se kerta, kun henkilö meni nostamaan tavaraa toisen autosta tai otti tavaraa vastaan oman kotinsa ovenraosta, Seppälä sanoo.
- https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/38725188-bf82-41fd-843f-20cc60ebf7a1

[Juha]

Pyrkinyt kirjoittamaan paljolti systeemisesti, terveyttä koskien. Kyseessä on ekologinen puoli elämää, suuremmassa mittakaavassa.

Kun mennään mikrobitasolle, taudin aiheuttajien liepeille, ja toisaalta sinne, mistä terveyden tekijät lähtevät, puhutaan hyvin pohjatasoisesta ponnistusalueesta.

Alueen tärkeyden huomiointi, on osa selviämistä, ja seikka korostuu, mm parinvalinnassa. Ihmisen tapauksessa, kulttuuri voi kävellä yli immunologisen mätsäyksen, tosin ei ilman seurauksia, jotka monipuolisia.

Mikrobiologinen köyhyys ympäristössä, lisääntyy yleisesti ihmisen nykymuotoisissa toiminnoissa, jolloin eliömaailmasta ei saada samalla tapaa, pehmeää selustaa, vaan jotain terävempää. Eräs seuraus tästä on superpöpöt.

Maatalousalueilla, ei ilmene yhtä rikasta eliöstöä, kuin perinteisemmillä niityillä. Tämän vuoksi niittyjä on ajateltu suojeltavan arvoisena. Ihmistoiminnan tietyt muodot, voidaan ajatella ekosysteemiä tukevoittavina.

Kun mennään teknokemiallisempaan ympäristöön, eliöillä on vaikeuksia pärjäämisessä. Eliöjoukkoon kohdistuu paljon valintaa, ja ympäristöolosuhteet tällaisilla alueilla, ovat kaoottisempia, tapahtuma/käänne -rikkaampia.

Diversiteetti takaa pehmeyttä, ja alasajo on kavennetulla menoa. Systeemien tasapaino horjuu, ja siihen syntyy äärimmäisempiä ratkaisuja, joiden kanssa tultava toimeen.

Aivan kuin yksipuoleisuudessa haluttaisiin pitäytyä, ihan biologista tasoa myöten. Mitä mieltä tästä näkemyksestä?